Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	28.01.2014 20:48	Ari Palin
		Toisen luokan konduktööripäiväteräsinvavaunu.
	28.01.2014 18:42	Ari Palin
		Roope: Eipä taida olla. Avecra ei myy istumapaikkoja.
	27.01.2014 22:17	Ari Palin
		Tämä lienee myös pahimman kolarin kokenut Sm-runko. Vetovaunu Sm1 6007 otti yhteen Hr12-veturin kanssa Helsingin ratapihalla heti uutena huhtikuussa 1970.
	13.11.2013 21:22	Ari Palin
		Lari, olet oikeassa. Mietin pääni puhki, onko missään muualla mahdollista alittaa päärataa kuin Riihimäellä, mutta Pasila jäi silti huomiotta. Metronkin otin huomioon, mutta se ei kulje radan alta vaikkakin läheltä sitä. Olen matkustanut Pasilan alikulun kautta kahdellakin retkellä, 16.6.2005 ja 26.10.2008.
	13.11.2013 19:21	Ari Palin
		Nyt kävi niin, että sekoitin M3:n jostain syystä ns. nokkajunaan eli 103:een (nokkajunia olivat 101-106). M3 taisikin kuulua kolmen kaksivaunuisen yksikön koejunasarjaan, jolla ajeltiin Siilitien koeajoradalla 1970-luvun alussa. Niinpä tämä kyseinen keula ei liene edes yhteensopiva M100-sarjan kanssa eikä sitä voitaisi siten käyttää varakeulana. Tämähän on melko erinäköinenkin kuin niissä. Kiitos korjaavasta tiedosta.
	13.11.2013 16:52	Ari Palin
		Tuolla vierailtiin Lätällä SRHS:n kevätretkellä 4.5.1996. Ainut kerta, kun olen alittanut pääradan junalla. :)
	13.11.2013 16:39	Ari Palin
		Tässä yksi Valmetin tekemä ylimääräinen keularakenne: http://vaunut.org/kuva/26332
	12.11.2013 22:02	Ari Palin
		Eipä tiennyt 2705 vielä tuossa vaiheessa, mihin tehtävään illalla joutuisi.
	12.11.2013 18:51	Ari Palin
		Oma käsitykseni on ollut, että puolan kielessä 'v' (joka kirjoitetaan siis 'w') ääntyy 'f':nä ainakin sanan lopussa kuten venäjän kielessä. Venäjän kielessä 'v' ääntyy 'f':nä eli soinnittomana myös silloin, kun sitä seuraa jokin kova eli soinniton konsonantti, kuten vaikkapa sanassa 'завтра' (= huomenna).
	12.11.2013 10:52	Ari Palin
		Juhani: Veturin voisi vaihtaa tuollaisessa tapauksessa myös Jyväskylässä ja säästää siten ylimääräinen mutka Tampereelle. Rungon ympäriajo Orivedellä + veturin vaihto Jyväskylässä olisi todennäköisesti lyhyempi operaatio kuin edestakainen ajo Orivesi - Tampere - Orivesi + veturin vaihto Tampereella. Lopulliseen ratkaisuun vaikuttaisi tietenkin myös henkilökunnan ja kaluston kierto. Orivedeltä ja ainakin Tampereelta olisi tosin jo järkevintä mennä Joutsenoon Riihimäen ja Lahden eikä Pieksämäen kautta.
	12.11.2013 10:40	Ari Palin
		Markku: Haapamäen ja Jyväskylän välillä, olisiko ollut Huttulassa, kunnostettiin pengertä 28.10.-10.11.
	11.11.2013 23:54	Ari Palin
		Sillä ei ole tietenkään mitään merkitystä, että matkustajat joutuvat silti kiertämään laituripolun kautta välilaiturille verrattuna siihen, jos juna lähtisi vapaalta raiteelta 5.
	11.11.2013 23:49	Ari Palin
		Aura taas muistuttaa jokseenkin kanavan sulkuportteja. :) Äännetäänkös tuo paikannimi 'Tarnuf'?
	11.11.2013 23:45	Ari Palin
		Kiitos linkeistä. Tuollaisiahan ne puolapyörät tosiaan olivatkin.
	11.11.2013 22:38	Ari Palin
		Dv12:n sijainnista päätellen juna on tullut Ilmalasta saakka sen avustamana. Eli ilmeisesti pitemmän puoleinen jännitekatko on ollut kyseessä. Saikohan Sr1 virtaa Pasilan erotusjakson jälkeen?
	11.11.2013 22:25	Ari Palin
		Markku: Jos kuvan juna olisi tulossa Vilppulasta, suuntaa olisi tuona ajankohtana pitänyt vaihtaa Haapamäen sijasta Orivedellä.
	11.11.2013 22:18	Ari Palin
		Muistelen lapsena 1980-luvulla nähneenikin puolapyörällisiä Sr1:iä. En muista tarkalleen, minkä mallisia pyörät olivat, mutta mahdollisesti puolat levenivät pyörän laidoilta keskiötä kohti. Boxpok-malli ei vaikuta tutulta.
	11.11.2013 22:03	Ari Palin
		Muistinpa väärin vanhan aseman sijaintipaikan. Vuonna 1983 otetun ilmakuvan http://vaunut.org/kuva/46375 perusteella asema olikin Opastinsillan eteläpuolella, tosin aseman pohjoispääty nykyisen eteläisen Opastinsillan paikalla. Silloin oli olemassa vain pohjoinen Opastinsilta. Tämä 1970-luvun kuva on siis etelämpää kuin nykyinen asema, mutta ilmeisesti kuitenkin veturitallille johtavan tien ylittävän sillan pohjoispuolelta, arviolta sillan ja asemarakennuksen puolivälistä.
	10.11.2013 22:41	Ari Palin
		Tuo onkin hyvä selitys ainakin siihen, ettei peräkkäisissä taajamissa pysähdellä muutaman kilometrin välein. Polttoaineen kulutukseen pysähdysvälien pituudella on tosiaan dieselveturivetoisessa liikenteessä merkitystä. Itse ajattelin myös sellaista syytä, että harvaan asutulla maaseudulla on aina kohtalainen matka lähimmälle seisakkeelle, kun sielläkään pysähdysvälit eivät ole 50 kilometriä.
	10.11.2013 19:52	Ari Palin
		Eikös joissakin alkupään vetureissa ollut puolapyörätkin?
	10.11.2013 19:43	Ari Palin
		Käytännössä H 488 jatkaa vielä Haapamäeltä Tampereelle junana H 428. Tai siis jatkoi, tänään 10.11. tämä kuvio oli voimassa viimeistä päivää.
	10.11.2013 19:39	Ari Palin
		Eivät pysähtyneet.
	10.11.2013 19:36	Ari Palin
		Porokylään asti voisi tosiaan reittiä jatkaa, kuten Pasi ehdotti. Sehän on jopa suurempi taajama kuin Nurmeksen keskusta. Joensuu - Nurmes -reitin pysähdykset eivät muutenkaan vastaa eri kylien ja taajamien asutustiheyttä. Matkan varrella on useampia pysähdyksiä keskellä ei-mitään kuten Kylänlahti ja Kohtavaara, mutta esimerkiksi Joensuun kaupunkiseudulla pysähdytään vain keskustassa, vaikka sen pohjoispuolella olisi Kylänlahtea tai Kohtavaaraa väkirikkaammat Joensuun Mutalan kaupunginosa sekä Kontiolahden puolella Lehmon taajama ja Kontiolahden asema. Juna painelee kuitenkin suoraan Enoon asti. Samoin Pieksämäen suuntaan olisi Käpykangas (Joensuu), Onttola (Kontiolahti), Marjala (Joensuu) ja Ylämylly (Liperi), mutta junan ensimmäinen pysähdyspaikka on vasta Viinijärvi. Suurin este pysähdysten käyttöönotolle tätä nykyä on tietenkin laiturien puuttuminen, mutta miten tilanteeseen on mahdettu päätyä? Monellahan noista liikennepaikoista on aikoinaan ollut matkustajapysähdykset ja laiturit. Miksi on esimerkiksi päädytty lakkauttamaan Viinijärveä suurempi Ylämylly? Ei voi välttyä ajatukselta, että lakkautuksissa olisi valittu jäljelle jääneet pysähdyspaikat sen perusteella, että niitä olisi suurin piirtein tasavälein reitin varrella.
	10.11.2013 18:56	Ari Palin
		Vanha asemarakennus taisi olla heti Opastinsillan pohjoispuolella, jolloin tämä kuva olisi otettu Pasilan asemalla sijaitsevan pankin (Nordea?) paikkeilta. Oliko jo tuolloin Pasilan asemalla neljä raidetta pääradan suuntaan? Juna näyttäisi olevan raiteella 4 ja sähkövedosta päätellen se ei ole tullut rantaradalta. Muistelin, että pääradan raiteita olisi vielä 1980-luvun lopullakin ollut myös aseman kohdalla vain kolme kappaletta. Vai olisiko kuvan juna sittenkin siirrossa Ilmalaan? Veturissa on ylhäällä etummainen virroitin.
	10.11.2013 18:49	Ari Palin
		Kiitos Jarmolle junaa koskevasta tiedosta. Jukka: Saviolla lienee ollut tuohon aikaan vain yksi pitkä vaihde? Silloinhan ei ollut Hiekkaharjun ja Savion välillä kuin kaksi raidetta ja Saviolta alkoi kolmas raide, johon pitkä vaihde itäiseltä raiteelta etelästä johti. Näin ainakin oman historian käsitykseni mukaan. Toinen pitkä vaihde olisi asennettu rataan itäisimmälle raiteelle, kun kolmas linjaraide rakennettiin koko matkalle vuosina 1979-1981.
	10.11.2013 18:40	Ari Palin
		Ilmankos täällä Keravalla on etenkin aamuisin näin syksyllä ollut jopa kylmempää kuin rannikolla. ;)
	10.11.2013 18:35	Ari Palin
		Enpä huomannutkaan tuota karttalinkkiä. :)
	09.11.2013 20:19	Ari Palin
		Taustan takimmainen nosturi voisi olla Anttilan liikerakennuksen työmaalla. Talo valmistui vuonna 1979.
	09.11.2013 20:08	Ari Palin
		Oho! Tätä kuvaa katsoisi kyllä koko illan. :) Enpä tiennyt, että näinkin puuvaunupitoisia pikajunia on ollut vielä vuonna 1978. Mistä tällainen pätkäjuna Helsinkiin saapui? Keravan pohjoispään vaihderatkaisu oli hyvin kuvassa näkyvän kaltainen vuoden 2002 ratapiharemonttiin saakka. Oliko oikeanpuoleisen ja keskimmäisen raiteen yhdistävä takimmainen vaihdeyhteys jo tuolloin pitkillä vaihteilla?
	09.11.2013 19:51	Ari Palin
		Hyvin on ehtinyt maali haalistua ensimmäisenä valmistuneesta Sr1:stä (3001) viidessä vuodessa, kun vertaa vaikkapa rivin kolmanteen yksilöön, joka on uudemman maalauskuvionsakin perusteella tässä kuvassa vielä melko uusi.
	09.11.2013 18:43	Ari Palin
		Kuva lienee otettu Espoonlahden luontopolulta, jonne pääsee Mankin seisakkeelta kävelemällä Lasilaakson läpi johtavaa tietä sen toiseen päähän?
	08.11.2013 19:13	Ari Palin
		:)
	07.11.2013 23:34	Ari Palin
		VR:n nykyinen väritys taitaa olla tarttumassa Liikennevirastoonkin. Uusitun raideosuuden kiskojen kiinnitysjouset ovat vihreitä?!
	06.11.2013 20:25	Ari Palin
		Tästä toisesta kuvasta päätellen IC 73 on oikein ja oikealla on P 715: http://vaunut.org/kuva/87734
	06.11.2013 11:46	Ari Palin
		Pitääpä tarkentaa kommenttiani sen verran, etten muista nähneeni muita kuin Exxx tai Pxxx nykymallisissa pääopastimissa ja sinä aikana, kun tunnus on ollut merkittynä opastimen taustalevyyn. Sitä ennen ei tullut paljonkaan kiinnitettyä huomiota opastinpylvääseen kiinnitettyihin pieniin tunnuskilpiin. Muitakin tunnuksia kuin Exxx ja Pxxx olen toki nähnyt opastimissa, jotka eivät täytä yllämainittuja kriteereitä. :)
	05.11.2013 21:10	Ari Palin
		Enpä olekaan aiemmin onnistunut tuollaista X ½:ta näkemään. Tähän asti näkemäni pääopastimen tunnukset ovat aina olleet muotoa E tai P ja kolminumeroinen luku.
	05.11.2013 19:33	Ari Palin
		Sorapintaiset laiturit Kouvolassa? Vai tehtiinkö tuolla laiturien parannustöitä tuolloin? Nykyinen asema oli kuitenkin valmistunut jo kuusi vuotta aikaisemmin.
	04.11.2013 00:25	Ari Palin
		Ainakin minun silmiini näkyy virroitin myös junan päässä. Eivätkä taida rungot olla edes kiinni toisissaan.
	03.11.2013 20:09	Ari Palin
		Tässä oli perässä neljä sinistä vaunua, kahdessa ensimmäisessä matkustajat, kahdessa viimeisessä ei.
	02.11.2013 23:37	Ari Palin
		Komea kuva ja mahdollisesti historiaa jo muutaman vuoden päästä (ei siis kuva vaan juna). Järjestys näyttää olevan Sm2 + Sm2 + Sm1 + Sm2.
	01.11.2013 22:52	Ari Palin
		Vararunko tarvittiin, koska S 81:n normaali runko jäi Ilmalaan. Juna ajettiin vasta Tampereelta lähtien.
	01.11.2013 00:00	Ari Palin
		Kiitos Topi tyhjentävistä tiedoista.
	31.10.2013 12:05	Ari Palin
		Entä miten palaavat Kirkkonummelta ne L-junat, jotka ovat lähteneet Helsingistä klo 0.47, 1.47, 2.47 ja 3.47? Yksi niistä palaa todennäköisesti klo 6.02 lähtevänä L-junana, mutta palaavatko loput siirtoina? Klo 6.02 lähtevän junan jälkeen kaikkiin Kirkkonummelta lähteviin juniin saadaan Helsingistä juuri saapunut runko. Sunnuntaiaamuisin on tuskin myöskään tarvetta ajaa tuplarungoilla.
	30.10.2013 23:27	Ari Palin
		Näinhän se valmiissa sähköistyksessä on. Kääntöorteen ilman kiristimiä päättyvä ajolankahan lisäksi kääntäisi kääntöorren pois paikaltaan. Mutta voisiko rakennustyön aikana ajolangan sen hetkinen pää olla väliaikaisesti kiinnitetty suoraan pylvääseen ja silloin tarvittaisiin tukivaijeri pylvään toiselle puolelle? Tässä kuvassa ei tosin taida olla se tilanne, koska kuten Jukka mainitsi, etualalla näkyykin ajolankaa.
	30.10.2013 22:33	Ari Palin
		Herttoniemen satamaradan (metron yhdysraiteen) varresta olen bongannut vihellysmerkin tänä vuonna.
	30.10.2013 22:26	Ari Palin
		Imatra T - Joensuu -sähköistys on voinut olla kuvanottoaikaan jo rakenteilla. Jos sitä on rakennettu Joensuun suunnasta tai osissa, tässä on ehkä rakennetun osan eteläinen kohta. Lähimmästä pylväästä näyttäisi menevän viisto tukivaijeri maahan, mikä viittaisi siihen, että langat eivät jatku pylvään tälle puolelle. Tosin niitä ei ainakaan kuvasta erotu toisellakaan puolella. Auringon suunnasta ja korkeudesta päätellen juna on menossa etelään päin. Ihmettelen myös veturin takaa alkavaa vanhalta ratapenkalta näyttävää vallia. Karttalinkin mukaan kuva on kuitenkin oikaisun keskivaiheilta ja lisäksi vanha ratalinja on kulkenut uuden linjan toisella puolella.
	30.10.2013 19:31	Ari Palin
		Mahtoiko tämä sijoituspaikka perustua siihen, että RLR:n rata kulki tästä?
	30.10.2013 19:22	Ari Palin
		Ruotsissahan tuo on toteutettukin: http://vaunut.org/kuva/82533
	29.10.2013 22:20	Ari Palin
		Tarkoitin sitä, että veturi olisi merkitty siihen päähän junaa, jossa se todellisuudessa on. Eli kun IC2 166 saa Edon, veturi esitettäisiin grafiikassa kuutosvaunun puoleisessa päässä. Lisäksi selvyyden vuoksi grafiikassa voisi Edo-junissa ykkösvaunulla olla nokka. :) Toisaalta grafiikassa veturi aina etupäässä näyttää junan kulkusuunnan, josta matkustajat voivat päätellä. mikä vaunu on junassa ensimmäisenä ja mikä viimeisenä. Matkustajien ei voine olettaa tietävän, että Edo on Helsinkiin päin mennessä etupäässä. Jos olen oikein ymmärtänyt, kaikissa Edo-junissa Edo tulee olemaan aina Helsingin puoleisessa päässä.
	29.10.2013 21:58	Ari Palin
		Maalaismaisemaa on löytynyt Sm5-reiteiltä tähänkin asti, mm. osuuksilla Espoo - Kauklahti, Hiekkaharju - Koivukylä ja Korso - Savio. Tosin uudella Kauklahti - Kirkkonummi -välillä sitä on laajemmat alueet kuin muualla.
	29.10.2013 21:55	Ari Palin
		Ensi kesään mennessä lähijuna-asemien (tod.näk. Helsinki poislukien) pysähdyksiä siirretään siten, että junan lipunmyyntiosasto pysähtyy laiturin keskelle (http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,6485.0.html). Kirkkonummella se taitaa tarkoittaa yksirunkoisen junan tapauksessa useimmille pidentyvää kävelymatkaa.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset