1375-43775 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 03.10.2013 22:12 Ari Palin  
  Myös minun muistikuvieni mukaan pääradalla ei näkynyt vuonna 1983 dieselvetureita juurikaan muissa kuin tavarajunissa.
kuva 03.10.2013 21:57 Ari Palin  
  Olikohan eilinen H 235 ensimmäinen muulla vararungolla kuin Sm:illä korvattu Eil-juna? Miten mahdettiin matkakortit leimata, onko se mahdollista konduktöörin kannettavalla lipunmyyntilaitteella?
kuva 03.10.2013 21:55 Ari Palin  
  Kiitos Jimi vaununumeroista. Se on hyvä, että jotkut muistavat tarkkailla niitäkin. :)
kuva 03.10.2013 21:46 Ari Palin  
  Kiitos korjauksista. Korjasin tunnisteet. Ravintolavaunussa tuskin oli Avecran palveluja.
kuva 03.10.2013 21:42 Ari Palin  
  Korjaanpa tässä vielä sen verran omaa tekstiäni, että kyseessähän on oikeastaan itäisempi silta ja sen itäinen pää, koska rata kulkee tällä kohtaa lähes itä-länsi -suunnassa.
kuva 03.10.2013 21:31 Ari Palin  
  No nyt osui kohdalleen, joskin virallisesti liikennepaikkaväli on Dragsvik - Lappohja, koska Tammisaari ja Skogby eivät ole liikennepaikkoja vaan seisakkeita. Kuva on Tammisaaren pohjoisemman sillan pohjoispäästä, johon on jäänyt tämä avolinjan päätepylväs, josta puhelinlinja on jatkunut kaapelina todennäköisesti sillan rakenteissa. Laitoin knopiksi tämän kuvan, jossa ei näy vasemmalla oleva pieni kiviholvisilta, mutta nopeastihan tämä silti tunnistettiin. :)
kuva 03.10.2013 21:22 Ari Palin  
  Paljon mahdollista. Tätä ei maalattu punavalkoiseksi kuitenkaan ensimmäisten joukossa, joten siksi veikkasin 2000-luvun alkua, jolloin Sm1-sarjan saneeraus valmistui.
kuva 03.10.2013 20:20 Ari Palin  
  Olet jäljillä, mutta ei ole siltä väliltä.
kuva 03.10.2013 20:17 Ari Palin  
  Korjatkaa, jos jokin littera on mennyt väärin tai niitä puuttuu. En tullut katsoneeksi niitä läpi junan saapuessa asemalle. Oletan, että junassa oli 3 Ex-vaunua.
kuva 03.10.2013 20:05 Ari Palin  
  Tässä Sm1-yksikössä kokeiltiin vihervalkosiniharmaa-väritystä 1990-luvun alussa. Se ei enää palannut punakeltaiseksi vaan sai punavalkoisen kuosin muistaakseni 2000-luvun alussa.
kuva 03.10.2013 19:59 Ari Palin  
  Porin junat kulkivat Alstikalla Helsingistä asti vuosina 1988-90. En tiedä, että olisivat muulloin kulkeneet.
kuva 03.10.2013 19:55 Ari Palin  
  Monikohan uutuus on tullut aikojen saatossa ensimmäisenä käyttöön nimenomaan rantaradalla? Itselleni tulevat mieleen ainakin seuraavat: sähköistys, Sm1:t (toki vain seurausta sähköistyksestä), Sm3:t, Sm5:t, Edo:t.
kuva 03.10.2013 19:43 Ari Palin  
  Itse katsoin, että sillan varjon oikeassa reunassa on myös maatuen reuna, ja maatuen leveydestä päättelin radan yksiraiteiseksi.
kuva 02.10.2013 23:48 Ari Palin  
  Kuva ei sovi ainakaan Helsinki - Riihimäki -välille, koska se oli jo 1920-luvulla kaksiraiteinen. Kilometripylväästä päätellen juna on menossa poispäin Helsingistä, jolloin valon suunta sulkee oikeastaan koko rantaradan pois. Kasvillisuus ja taustalla näkyvät maaston muodot sopisivat hyvinkin Karjalaan.
kuva 02.10.2013 23:34 Ari Palin  
  Kuvassa on muutakin outoa kuin kuvan ominaisuudet. Kuvan laitekaappi viittaisi sähkökäyttöisiin vaihteisiin, resiina puolestaan käsikäyttöisiin. Toisaalta kuvatekstin mukaan tämä on linjavaihde eli vaihde on todennäköisesti lähellä suorittajan koppia. Mihin silloin tarvitaan resiinaa? Olisiko kyse resiinarallista? Tosin kuvassa on polku- eikä pumppuresiina.
kuva 02.10.2013 23:12 Ari Palin  
  Taustalla näkyy Sm1:n ohjausvaunu. Onko siinä lipunmyyntitarrat? En muista, minkälaisia ja missä ne aluksi olivat. Tarrojen olemassaolo tai puuttuminen rajaisi ajankohdan. Avorahastus alkoi 1.1.1987.
kuva 01.10.2013 21:58 Ari Palin  
  Radan varrella -kirjassa on kuva Jämsästä juurikin vuodelta 1986. Myöskään sen perusteella tämä kuva ei ole Jämsästä. Samassa kirjassa on kuva myös Urjalasta, vuodelta 1984. Siinä pääraiteen ja pukkinosturin välissä on kaksi raidetta kuten tässä. Lisäksi pukkinosturin kohdalta alkavan pylväsrivin ensimmäisen pylvään valaisimen varsi osoittaa oikealle ja loppujen vasemmalle, juuri kuten tässä kuvassa. Hannu lienee hyvinkin oikeassa.
kuva 01.10.2013 21:25 Ari Palin  
  Melko epävirallisen oloinen tasoristeys. Itse tehty tasoristeyksen ennakkomerkki, joka on liian lähellä rataa. Lisäksi varsinainen tasoristeysmerkki ja tasoristeyskansi puuttuvat. Sen sijaan aurausmerkki löytyy. Olisiko kyseessä lakkautettu tasoristeys, jonka lakkautusta paikalliset eivät ole hyväksyneet?
kuva 01.10.2013 21:10 Ari Palin  
  Pääraide näyttää kulkeneen Lapualla tuolloin aseman editse.
kuva 01.10.2013 21:08 Ari Palin  
  "Seinäjoen satama." :)
kuva 01.10.2013 20:57 Ari Palin  
  Onpa hyvinkin valmistunut myöhemmin, olisiko ollut viime vuonna tai sitä edeltävänä. :)
kuva 01.10.2013 20:09 Ari Palin  
  Martinin mainitsema filmi "Tallinn enne ja nüüd" löytyy myös YouTubesta: http://www.youtube.com/watch?v=sPRQU_a1T​Ak
kuva 29.09.2013 23:42 Ari Palin  
  Kuvassa on havaittavissa melko monenlaisia raideliikennejärjestelmiä. :)
kuva 29.09.2013 23:31 Ari Palin  
  Aivan kuin kilvessä lukisi punaisella "Joensuu".
kuva 27.09.2013 00:02 Ari Palin  
  Tuo on yksi ja jopa todennäköisempi vaihtoehto. Asiasta taisikin olla jo keskustelua toisaalla Vorgissa.
kuva 26.09.2013 23:43 Ari Palin  
  Itsekin ihmettelin "ER"-lyhennettä tovin, mutta sitten löytyi Keravan kaupunkiradalta melkein joka asemalta "IR", Käpylästä lisäksi "IKR".
kuva 26.09.2013 23:31 Ari Palin  
  Jukka: Oikealla näkyvä yksikkö on Sm2.
kuva 26.09.2013 23:26 Ari Palin  
  Katajanokka?
kuva 25.09.2013 22:52 Ari Palin  
  Porvoon ratakilometri ei ole alle 50.
kuva 25.09.2013 22:12 Ari Palin  
  Voisiko tällaisella kokoonpanolla olla tulevaisuudessa kaupallista merkitystä? Mieleen tulee ainakin sellainen tilanne, jossa kaksi IC2-runkoa erotetaan toisistaan Tampereella eikä toista veturia haluta varata mukaan Helsingistä asti. Tämä kokoonpano ei kuitenkaan nopeuttaisi toisen jatkosuunnan lähtöä, sillä toisen IC2-rungon on ensin lähdettävä ennen kuin toiseen runkoon saadaan veturi kiinni.
kuva 25.09.2013 21:42 Ari Palin  
  Masala?
kuva 25.09.2013 21:17 Ari Palin  
  Porkkalan vuokra-alueen raja on kulkenut melko tarkalleen kuvassa näkyvien kottikärryjen kohdalta viistosti tämän Nokantien yli. Se on nähtävissä tästä kartasta, jonka Jimi Lappalainen linkitti toisaalla Vorgissa: http://koti.kapsi.fi/timomeriluoto/KARTA​T/Topografiset%20kartat/Topografinen%20k​artta%201:20.000%20Espoo%201945.jpg
kuva 25.09.2013 20:55 Ari Palin  
  Jimi: Tarkoitin oikeastaan tilannetta, jossa joutuu pitemmälle kiertomatkalle. Turun itäpään tapaisia löytyy lähes kaikilta suurilta risteysasemilta. Tässä Huopalahden tilanteessa ei autolla voisi edes ylittää tasoristeyksen toista osaa palaamatta välillä takaisin ensimmäisen osan yli.
kuva 25.09.2013 20:50 Ari Palin  
  Taitaapa tasoristeyshausta käytännössä puuttua kokonaan raiteen 1 ylittävä tasoristeys. Tuo "ER" tarkoittaa nimittäin "eteläinen raide". Nämä Huopalahden länsipään tasoristeykset voi ajatella kuuluvaksi myös Vantaankosken rataan, mutta tasoristeyshaku ei sisällä rataosaa Huopalahti - Vantaankoski lainkaan. Pääradan puolelta tasoristeyshausta puuttuvat Oulunkylän ja Tapanilan varalaitureille johtavat tasoristeykset, jotka on poikkeustilanteessa eli varalaiturin käytössä ollessa tarkoitettu myös matkustajien käyttöön. Lisäksi sekä Käpylässä että Malmilla on raiteiden välissä varalaituri, jolle pääsee portaita pitkin sillalta, mutta kummallekaan ei taida olla enää huoltotieyhteyttä.
kuva 25.09.2013 20:19 Ari Palin  
  Lieneekö tämä "Huopalahti länsipää, ER" ainoa yksittäisenä mainittu tasoristeys rataverkollamme, jota ei voi ylittää kerralla kokonaan? Ei ainakaan nopeasti tule mieleen toista vastaavaa.
kuva 24.09.2013 20:46 Ari Palin  
  Jokseenkin suomalaisen puutalon oloinen on tämä asemarakennus, mutta ei tosin muistuta mitään suomalaista asemarakennustyyppiä. Valkoinen ristikkolaudoitus tuo mieleen myös Keski-Euroopan puurakennukset. Tässä ollaan kuitenkin vanhankin rajan tuolla puolen, joten tuskinpa on suomalaista tekoa. Vaikka olen nähnyt vanhan rajan takana radan varressa myös selvästi suomalaismallisia rakennuksia. Se liittynee siihen, että suomalaiset rakensivat tämän rataosan Pietariin asti.
kuva 23.09.2013 23:05 Ari Palin  
  Antti: Vuonna 2004 ei ollut vielä mitään tietoa elohopealamppujen kieltämisestä. Myöskään LED-tekniikka ei ollut vielä kehittynyt valaisuun sopivaksi. Siten elohopealamppu lienee ollut luonnollinen valinta, kun suurpainenatriumkin sopii paremmin korkeammalta kuin katoksen pohjasta valaisuun. LED-lamput on Koivukylässä myös keskimmäisessä alikulussa. Koivukylässä olleiden kaltaisia elohopeavalaisimia voi käydä ihmettelemässä Korson asemalla. Ainakin aamulla ne vielä olivat paikallaan. Vuonna 2006 peruskorjatulle Lahden asemalle asennettiin jo monimetallivalaisimet.
kuva 23.09.2013 22:17 Ari Palin  
  Kyllähän ne vanhat taisivat olla elohopeahöyrylamppuja.
kuva 23.09.2013 21:57 Ari Palin  
  Iso on kone, kun on pätkä rataakin vajonnut sen alla ja irronnut liitoksesta. :)
kuva 23.09.2013 21:50 Ari Palin  
  Ulostyöntyvä astinlauta ei ole edes mikään uusi keksintö. Osassa Helsingin ratikoita oli sellaiset vuoteen 1975 asti. Tai no, eivät ne työntyneet vaan kääntyivät ulos.
kuva 23.09.2013 21:45 Ari Palin  
  Monessa maassa kannattaa Mäkkärissä muistaa ostaa ketsuppikin, jos sille on tarvetta. Eivät mm. Virossa kuulu ruokailuvälinevalikoimaan kuten Suomessa.
kuva 23.09.2013 21:42 Ari Palin  
  Ymmersta-nimeä suunniteltiin uudelle paikalle vuonna 1997 siirretylle Koivuhoville lähellä sijaitsevan asuinalueen mukaisesti, mutta päädyttiin kuitenkin pitämään nimi Koivuhovi, joka on alkuaan saanut nimensä Björkgård-nimiseltä kartanolta. Henkilöliikenteen pysähdyspaikkojen nimenmuutoksia on historian saatossa ollut runsaasti, mutta nykyaikana ne ovat perin harvinaisia. Edellinen on mahdollisesti ollut vuonna 1989, kun Punkasalmesta tuli Punkaharju. Toisaalta voidaan tulkita, että vuonna 1994 avattu Lusto on uusin, koska sen entinen nimi oli Punkaharju, mutta kyseinen liikennepaikka oli lakkautettuna vuosina 1989-1994, joten nimi ei vaihtunut suoraan. Nämä vuositiedot ovat Wikipediasta. Ruotsinkielisten nimien muutoksista uusimmat ovat Hoplaks -> Hoplax ja Köklaks -> Köklax. Rantarata-kirjan mukaan molemmat tapahtuivat 1.1.1994.
kuva 22.09.2013 23:34 Ari Palin  
  Puhelinluettelon kartan mukaan radan eteläpuolella oleva aiemmin nimeä Pitäjänmäen teollisuusalue kantanut Pitäjänmäen kaupunginosan osa-alue on nykyiseltä nimeltään Strömberg. Se puoltaisi myös Valimon kaupunkirata-aseman nimen muuttamista Strömbergiksi. Sopiva ajankohta voisi olla 1.7.2015, jolloin myös Kyrölä muuttuu Ainolaksi. Samalla voisi mielestäni harkita myös Keran uudelleennimeämistä Karamalmiksi.
kuva 22.09.2013 22:57 Ari Palin  
  Tuolta kirjastahan tuokin olisi tosiaan ollut luettavissa. :) Näissä kuvissa näkyy tuo tönö: http://vaunut.org/kuva/20045 ja http://vaunut.org/kuva/47067. Tarkemmin katsoen se näkyy myös Rantarata-kirjassa osittain.
kuva 22.09.2013 22:49 Ari Palin  
  Huomatkaa linja-auto tasoristeyksen vasemmalla puolella. Pohjolan Liikenne?
kuva 22.09.2013 22:41 Ari Palin  
  Periaatteessa tällä liikennesolmulla (vaikkakaan ei sijaitse aivan samalla paikalla kuin alkuperäinen risteys) on edelleen sama merkitys kuin sillä oli jo yli 450 vuotta sitten: toimia Turun suunnasta tultaessa Helsinkiin menevän ja sen ohittavan liikenteen jakajana.
kuva 22.09.2013 22:19 Ari Palin  
  Kilon vanha ratalinja on vielä hahmotettavissa taustalla. Muistelen lukeneeni, että Kilon oikaisu on otettu käyttöön vuonna 1963.
kuva 22.09.2013 21:35 Ari Palin  
  Minäkin pitäisin Hiekkaharjun pohjoispuolta vahvimpana vaihtoehtona. Kuva olisi otettu Harakkasaaren tasoristeykseen johtaneelta tieltä. Tieltä meni ainakin myöhemmin yhteys Hiekkaharjun asemalle radan ja puurivistön välistä. Kuvassa etualalla olevat tässä vielä pienet puut sopisivat kuvioon hyvin.
kuva 22.09.2013 21:08 Ari Palin  
  Jimi: Rantarata-kirjan mukaan Mankin oikaisu olisi otettu käyttöön 1.10.1966.
kuva 22.09.2013 21:06 Ari Palin  
  Tieristeys, josta "Uusi Turuntie" lähtee länteen, onkin merkittävä Suomen maanteiden historiassa. Se oli yksi Suomen varhaisimpia pääteiden risteyksiä. Tämä Bembölen kylässä sijaitseva risteys oli vanhalla Turku - Viipuri -maantiellä (ns. Kuninkaantie), ja siitä rakennettiin aikoinaan yhteys vastaperustettuun pieneen rannikkokaupunkiin Espoon pitäjän itäpuolella. Vastaava risteys Viipurin suunnalta tultaessa tehtiin Haxbölen kylään. Huomatkaa myös valtakunnanraja kartan lounaiskulmassa...
kuva 22.09.2013 20:52 Ari Palin  
  Kiitokset Jukalle mainioista kuvista ja Jimille mainiosta karttalinkistä! Espoon oikaisu valmistui vuonna 1966, sillä se mainitaan tunnelin käyttöönottovuotena. Puupylväät Espoon aseman kohdalla ovatkin minulle uusi tieto. Niitähän oli 2000-luvulle asti Tuomarilan kohdalla, koska sinne suunniteltiin rataoikaisua. Mutta Espoon aseman kohdalle tuskin on koskaan oikaisua suunniteltu, ainakaan enää silloin kun sähköistystä ja tunnelia rakennettiin. Tuossa vuoden 1945 kartassa näkyy Espoon lisäksi kaksi toteutunutta oikaisua suunnitelmana: Koivuhovissa sekä Tuomarilan ja Espoon välillä. Viime mainitussa tapauksessa vanhalla linjalla kulkee nykyisin osittain Vanha Ratavalli ja Ratavallintie -nimiset tiet. Lisäksi lännempää löytyy Mankin vanha ratalinja, mutta uusi ei vielä näy suunnitelmissa. Se taidettiin tehdä samalla kuin Espoonkin oikaisu. Myöskään Mankin seisaketta ei näy. Se avattiin vasta 1946. Mankista pohjoiseen sorakuopalle menneen kapearaideradan linja näkyy nimellä "Ent. ratavalli".
<<   >>