02.08.2013 21:09 | Ari Palin | |||
Kunhan ensin saadaan lisää Edamia tai jotain muuta vastaavaa lajiketta Suomeen. | ||||
02.08.2013 20:44 | Ari Palin | |||
Lienee aika harvinaista, että naapurikunnan kirkko on näkynyt jonkin kaupungin päärautatieasemalle. Niinhän on ollut täällä vuoden 1966 loppuun saakka. | ||||
02.08.2013 20:26 | Ari Palin | |||
Huomasin valkoisen tekstin tänään myös toisessa kalustotyypissä. | ||||
02.08.2013 20:17 | Ari Palin | |||
Niila: Yksipolvisia kolmen raiteen ajojohtoportaaleja on myös Keravan kaupunkiradalla asemien kohdalla. Ne pystytettiin kaupunkiradan rakennustöiden yhteydessä noin vuonna 2003 eli ennen Oulu - Kontiomäki -sähköistystä. | ||||
01.08.2013 22:15 | Ari Palin | |||
Yhdessä kalustotyypissä nämä tekstit ovat vihreän sijasta valkoisella. Missä? | ||||
01.08.2013 22:09 | Ari Palin | |||
Minä en ole onnistunut vielä edes näkemään Edoa (livenä)... | ||||
01.08.2013 21:58 | Ari Palin | |||
Meillä ajojohtopylväät ovat sentään terästä, kun länsimaista esimerkiksi Itävallassa käytetään betonisia pylväitä. | ||||
01.08.2013 20:17 | Ari Palin | |||
Panu: Kiitos linkistä. Itse en ollutkaan onnistunut tuohon raporttiin törmäämään. Sieltä löytyi muutakin mielenkiintoista tietoa kuten Muukon kohtauspaikan lakkauttaminen, Kiilinkankaan uusi liikennepaikka (Lähdemäen kaltainen ohituspaikka), Joutsenon ratapihan pidennys, Rauhan muuttaminen raiteenvaihtopaikaksi ja Imatran uusi raiteenvaihtopaikka aseman itäpuolella. Sitten piirustus loppuu hieman kesken. Mihin eteläinen raide mahtaa kaartaa nykyiseltä ratalinjalta? Jossain aiemmassa suunnitelmassa kaksoisraide kääntyi Imatrankosken radan kaksoisraiteeksi ja jatkui ainakin Pelkolaan saakka. Siitä tuossa ei kuitenkaan ole kyse, koska piirustuksessa näkyy erillinen varaus kolmioraiteelle. Jatkuuko eteläinen raide tuosta itäänpäin pääraiteena koukaten hieman etelään Imatra Tavaran alkupäässä olevan mutkan loiventamiseksi, ja pohjoinen menee suoraan Imatra Tavaran ratapihalle? Vai voisiko olla jopa niin, että tuo pääraide rakennetaan kiertämään koko Imatra Tavara eteläpuolelta moottoritien vartta ja palaamaan takaisin nykyiselle linjalle vasta Kaukopään kohdalla? | ||||
31.07.2013 21:11 | Ari Palin | |||
Melkoisen paljon ylimääräistä sähköistysrakennetta. :) | ||||
31.07.2013 21:10 | Ari Palin | |||
Tässäkin paikassa maisema muuttuu, kun kaksoisraide Luumäki - Imatra Tavara - Imatra Pelkola tulevaisuudessa rakennetaan. | ||||
31.07.2013 21:00 | Ari Palin | |||
Kun puuterminaali jossain vaiheessa varmastikin siirtyy pois Kemijärven ratapihalta, lieneekö tuloksena Kemijärven keskustan vähittäinen siirtyminen nykyiselle ratapihalle vai onko tarkoitus rakentaa vain "lähiö"? Jos palvelut siirtyvät enenevässä määrin ratapihalle, silloin henkilöasemakin olisi tulevaisuudessa keskustassa, kun se nykyisin on melko syrjässä. Nykyisen keskustan palvelujen kannalta se tosin olisi huonompi juttu. Tällainen on kuitenkin ollut trendi monessa paikassa, eli jonnekin keskustan ulkopuolelle rakennetaan kaupallisten palvelujen keskittymä ja vanha keskusta hiljenee. Näin on käynyt esimerkiksi Riihimäellä, jossa kaupalliset palvelut keskittyivät kauppakeskus Atomiin ja keskustasta hävisivät monet palvelut postia myöten. Tosin Kemijärven tapauksessa on vaikea uskoa, että mitään suurempaa uutta palvelukeskittymää rakennettaisiin. Sille kun ei oikein taida olla kysyntää vähenevän väen kaupungissa. | ||||
31.07.2013 20:39 | Ari Palin | |||
Eli asemarakennus lienee siis vailla käyttöä? | ||||
30.07.2013 22:10 | Ari Palin | |||
Olisiko tämä valtion metsässä sijaitseva rata tarkoitettu veneille? | ||||
30.07.2013 22:06 | Ari Palin | |||
Kemijärven sähköistys voi vielä osoittautua hyvinkin hyödylliseksi, jos ja kun Sallan suunnalla avataan kaivoksia ja lisäksi Niilan mainitsema Kemijärven uusi puuterminaali. Sen sijaan Vaasan radalla ei kovin suuria hyötyjä liene näköpiirissä. Niila: Missä vaiheessa sähköistämisessä elettiin 1980-luvulla pysähtyneisyyden aikaa? Vuosikymmenen alussa sähköistys eteni Pohjanmaan rataa kohti Oulua, vuosikymmenen alussa ja puolivälissä Savon rataa kohti Iisalmea sekä vuosikymmenen lopulla Karjalan rataa kohti Joensuuta. | ||||
30.07.2013 21:40 | Ari Palin | |||
Tuolla aiemmin kesällä käydessäni ihmettelin noita aiempaa pienempiä kannatinorsien eristimiä. | ||||
30.07.2013 21:34 | Ari Palin | |||
Jos Myllykosken asemarakennuksen ainoa tehtävä nykyisin on toimia laitetilana, senhän voisi hyvin korvata sellaisella sinisellä kontilla. :) | ||||
29.07.2013 22:56 | Ari Palin | |||
Kun selailin kuviani, niin se ei ollutkaan Wasalandian kyltti, jonka bongasin (vuonna 2009), vaan Vaasan sataman. | ||||
29.07.2013 22:51 | Ari Palin | |||
Mikäs sen mukavampaa kuin päästä hellepäivänä Sm4:n sijasta matkustamaan tällaisella. :) | ||||
29.07.2013 22:49 | Ari Palin | |||
Jonne se juuri saapuukin... | ||||
28.07.2013 23:38 | Ari Palin | |||
Havaintoni Mustasaaren ja Wasalandian kylteistä ovat tosiaan muutaman vuoden takaa. | ||||
28.07.2013 23:29 | Ari Palin | |||
Ei ole tosiaan merkkejä maastossa. Havukoski mainittiin jossain vaiheessa Resiinassa, mutta todennäköisesti siis liikennepaikkavarauksena tai sitten siinä oli päivämäärä, jolloin se perustetaan. En löytänyt tuota uutista tähän hätään. | ||||
28.07.2013 21:58 | Ari Palin | |||
Kehäradaltahan tämä tosiaan, tulevien liikennepaikkojen Vehkala ja Kivistö väliltä. Tosin tiedossani ei ole tulevien raiteenvaihtopaikkojen sijainti. Osuukohan tuolle välille? Huomioni kiinnitti tuossa kohtaa se, että raiteet kulkevat melko kaukana toisistaan. Veikkaisin sen johtuvan Petaksen asemavarauksesta. Olikos muuten Havukosken liikennepaikka jo virallisesti perustettu? Tänä viikonloppuna sinne pistettiin ensimmäinen vaihde rataan. | ||||
28.07.2013 18:07 | Ari Palin | |||
Seinäjoen toiselta puolelta löytyy noita "änkyräkilpiä" enemmänkin: ainakin Vedenoja, Mustasaari ja Wasalandia. | ||||
28.07.2013 17:59 | Ari Palin | |||
Onko tuo vasemmalla oleva metsätie uusi? Sitähän ei näy tuossa vuoden 2005 kuvassakaan vai jääkö se siinä puiden taakse piiloon? | ||||
27.07.2013 19:57 | Ari Palin | |||
Hemmetti, miksi en vastannut silloin, kun tässä knopissa oli vasta kolme kommentia. :) | ||||
26.07.2013 22:49 | Ari Palin | |||
Tähän sopisi hyvin ainakin kahvila Minkiön tapaan, tyhjääkin tilaa tosin jäisi melkoisesti. Mutta eipä taida tulla MRY:n käyttöön. | ||||
26.07.2013 22:36 | Ari Palin | |||
Masalan pistoraide, mutta onko siitä enää mitään jäljellä? | ||||
26.07.2013 22:19 | Ari Palin | |||
Markku: Yksi purettu ja uudelleenkasattu asema tulee ainakin mieleen: Tapanila. Keravan asemaa puolestaan siirrettiin kokonaisena vuosituhannen alussa, mutta vain pystysuunnassa. | ||||
26.07.2013 22:16 | Ari Palin | |||
Tuleeko uudesta raiteesta uusi pysähtyvien junien raide (raide 1) ja vanha jää ohikulkevien junien käyttöön (raide 2)? Jos vanha jää ohikulkuraiteeksi, tuleeko sen taakse vielä laiturillinen raide 3? | ||||
26.07.2013 22:02 | Ari Palin | |||
Hieman outoa, että tähänkin vaunuun teipattiin jo "Vihreä valinta" -merkit, vaikka vaunu on varmastikin pian menossa vihertymään. | ||||
25.07.2013 23:23 | Ari Palin | |||
Kiitos tiedosta. Yritin etsiä tietoa asiasta keskustelujen puolelta, mutten löytänyt. Kuvateksti korjattu. En ottanut numeroa ylös muistiinpanovälineiden puuttuessa, mutta uskoin sen selviävän zoomaamalla. Eipä kamerani optiikka sitten siihen riittänytkään... | ||||
25.07.2013 23:03 | Ari Palin | |||
Lieneekö etualalla ollut joskus laituripolku välilaiturille, kun laituri on madallettu? | ||||
24.07.2013 23:39 | Ari Palin | |||
Lisäyksenä edelliseen: Jos Martinlaakson rata olisi tehty metrona ja Keravan kaupunkirata olisi tavallinen rautatie kuten nytkin, olisi siinä ollut sekin vaihtoehto, että molempia olisi jatkettu lentokentälle. Sinne niille olisi mahdollisesti rakennettu yhteinen pääteasema, jossa muutamalla askeleella olisi päässyt vaihtamaan kulkuvälinettä. | ||||
24.07.2013 23:30 | Ari Palin | |||
Kiitos Juhanalle ja Topille lisätiedoista. Mielenkiintoista olisi tietää, mikä olisi ollut Kehäradan kohtalo, jos Martinlaakson rata olisi rakennettu metrona niin kuin alun perin suunniteltiin. Näen siinä vain kaksi mahdollista vaihtoehtoa historian kululle: 1) Keravan kaupunkiratakin olisi rakennettu metrona. => Kehämetro, tai 2) Keravan kaupunkirata olisi rakennettu silti rautatienä. => Ei kehärataa ollenkaan. Muut vaihtoehdot eli metron muuttaminen rautatieksi tai päinvastoin olisivat olleet liian kalliita. | ||||
24.07.2013 22:57 | Ari Palin | |||
Tämä 6303+6403 taisi olla ensimmäinen pimennetty Sm4-yksilö. Nyt ainakin myös 6309+6409 kuuluu tähän uudistettujen yksiköiden joukkoon. Viime mainittu oli tänään (24.7.) klo 16.25 Helsingistä Lahteen lähteneessä junassa. | ||||
23.07.2013 21:05 | Ari Palin | |||
No pakoputki olisi ehkä ollut oikeampi termi. :) Enpä tullut ajatelleeksi moniajoa. Silloin tarvittaisiin veturien välille lisäksi pakoputkiletkut... | ||||
23.07.2013 21:01 | Ari Palin | |||
Niinpä muuten tekee. Pasilan metro? Tai Munkkivuoren? Viime mainitussahan on metroasemakin olemassa. | ||||
23.07.2013 20:44 | Ari Palin | |||
Kyllä se muisti näköjään toimii. :) | ||||
22.07.2013 23:06 | Ari Palin | |||
Platformskjul! | ||||
22.07.2013 23:03 | Ari Palin | |||
Kokkolan ajojen jälkeen Eil-vaunuilla ajeltiin muistaakseni Vaasaankin. Olisiko ollut lauantai-iltana Vaasaan ja sunnuntaiaamuna takaisin Seinäjoelle. | ||||
22.07.2013 22:51 | Ari Palin | |||
Valitettavasti minulla ei ole tietoa Kamppi - Ruoholahti -osuuden suunnitelmista, mutta veikkaisin, että se ei kuulunut alkuperäisiin suunnitelmiin, koska Ruoholahden asuinaluekin lienee suunniteltu myöhemmin. Mahdollista on, että Länsimetro-suunnitelmat vaikuttivat siihen, että tuo rataosuus ylipäätään rakennettiin (avaaminen liikenteelle 1993). Aseman ja ehkä myös Itämerenkadun sijainnin saattoi määrittää suunniteltu ratalinjaus Lauttasaareen. | ||||
22.07.2013 21:49 | Ari Palin | |||
Nokeentuminen voisi vähentyä lisäämällä Deevereihin toinen savunpoistokanava, joka johtaisi veturin nokalle. Suunnanvaihtolaite ohjaisi savun aina ajosuuntaan nähden takapään kanavaan. | ||||
21.07.2013 23:14 | Ari Palin | |||
Sitä olen ihmetellyt itsekin, ja päätellyt syyksi sen, että toisessa kuvassa (http://vaunut.org/kuva/84660) näkyvää Rekolanojan siltaa ei vielä ollut. Se valmistui vasta äskettäin. Hyvä kysymys tietenkin on, miksei siltaa rakennettu aikaisemmin. Yksi hyvin mahdollinen syy on se, että Havukosken urakan alkamisvuodelle 2011 ei ollut myönnetty määrärahaa kyseiselle sillalle. Lisäksi sillan rakentamisen olisi ehkä pitänyt alkaa jo vuoden 2010 puolella ehtiäkseen valmiiksi ennen silloista raiteen siirtoa. | ||||
21.07.2013 18:00 | Ari Palin | |||
Alun perin rata oli tarkoitus ottaa käyttöön kesällä 2014, samoihin aikoihin Länsimetron kanssa. Nykyisen aikataulun mukaan käyttöönotto matkustajaliikenteelle on 1.7.2015. Projektia on viivyttänyt lähinnä lentokentän glykoli. Jos käyttöönotto viivästyy lisää, Kivistön asuntomessuvieraat joutuvat turvautumaan linja-autoihin. Toisaalta ei tuo metroprojektikaan kovin vauhdikas ole ollut. Siellä on ilman glykoliakin päädytty käyttöönottoajankohtaan vuoden 2016 alussa. Ja jonkin tiedon mukaan aivan alun perin Länsimetron suunnittelu (ellei jopa rakentaminen) oli tarkoitus aloittaa pian Itäkeskuksen metrolinjan avaamisen (1982) jälkeen. Jos se olisi toteutunut, juhlisimme näinä vuosina 25-vuotiasta Länsimetroa. | ||||
21.07.2013 09:20 | Ari Palin | |||
Also I tried to take this kind of picture but unhappily the screens in the train leaving Helsinki at 18.41 were empty. Only the data in the grey area was shown. So the speed information was available but nobody can see if the train is the N train or some other train. | ||||
19.07.2013 19:17 | Ari Palin | |||
Onko Sr2:lla "verkkotunnus", johon Edo:lla pitää kirjautua, ennen kuin se saa veturin hallintaansa vai kytkeytyvätkö Edo:n ohjauslaitteet Sr2:n tietokoneeseen suoraan tiedonsiirtokaapelilla ilman varsinaista tietoverkkoa heti, kun kaapeli kytketään kiinni? Entä olisiko mahdollista yrittää käskyttää yhtä rungon keskellä olevaa Sr2:ta kahdesta Edo:sta yhtä aikaa? | ||||
18.07.2013 19:23 | Ari Palin | |||
Bussikorvaus alkoi jo 11.7. | ||||
18.07.2013 19:10 | Ari Palin | |||
Tämä ratkaisuhan nopeuttaisi uusien matkustajien kyytiin nousemista kaukojuniin ja saattaisi jopa lyhentää tarvittavaa pysähdysaikaa linja-asemilla. Eli IC-vaunuihin ja sinisiin vaunuihin noustaisiin kyytiin esimerkiksi aina kulkusuuntaan (suunta junan saapuessa asemalle) nähden etupään ovesta ja poistuttaisiin takapään ovesta. Pitäisköhän ehdottaa VR:lle... | ||||
18.07.2013 18:53 | Ari Palin | |||
Minullakin meni täydestä tuo littera. :) Tokihan ravintolavaunun tunnus on iso R, ja järjestys on silloin ERd, koska kaikki litteran isot kirjaimet tulevat aina ennen pieniä. Edr olisi raskas Ed-vaunu. Tai jos se menisi samalla logiikalla kuin ison F:n ja pienen f:n ero, niin kyseessä olisi ravintolahytillä varustettu vaunu. :) | ||||
18.07.2013 18:41 | Ari Palin | |||
Riku: Jyväskylän tavararatapiha taitaa tosiaan olla pelkkä järjestelyratapiha. Mahtaneeko puutavaran lastauksen keskittäminen ympäri Suomea koskea myös Keski-Suomea? Ainakaan Jyväskylään keskittämisestä ei ole pelkoa. Esimerkiksi Kihniöstä lastaus on suunniteltu siirrettäväksi Parkanoon ja ilmeisesti Ämmänsaaresta Kontiomäelle. | ||||
17.07.2013 20:19 | Ari Palin | |||
Itse olen lukenut jostain aiemmin, että Edr:t ainakin aluksi pyrittäisiin keskittämään pitkämatkaisiin IC-juniin kuten Helsingistä Ouluun ja Rovaniemelle. |