Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.10.2010 22:40 | Ari Palin | ||
| Pasilassa Haaga-Helian talon seinässä oleva näyttö kertoi eilen päivämääräksi 10.10.10 ja lämpötilan olevan +10. | ||||
|
09.10.2010 22:58 | Ari Palin | ||
| Ohikulun rakentaminen varmaan liittyi moottoriliikennetien rakentamiseen? | ||||
|
09.10.2010 22:52 | Ari Palin | ||
| Jostain Iisalmen ja Kajaanin väliltä tämä on, mutten osaa sanoa tarkemmin. Siis olettaen, että Pendo on normaalilla reitillään. | ||||
|
09.10.2010 22:46 | Ari Palin | ||
| Saviolla vaihdettiin samalla myös laiturin valopylväissä olevat raidenumerot sisältä valaistuiksi. | ||||
|
06.10.2010 21:53 | Ari Palin | ||
| Olivatko CEmt-vaunujen päätyovet alun perin harmaat? 1980-luvulla ne olivat muistaakseni kokonaan siniset. Myöhemmin tuli sitten nykyinen kyljen maalausta noudatteleva sinivalkoväritys. | ||||
|
05.10.2010 22:17 | Ari Palin | ||
| Onko tietoa, miksi se lähti raiteelta 6 eikä 4 niin kuin T-junat Riihimäen suuntaan normaalisti? | ||||
|
05.10.2010 21:44 | Ari Palin | ||
| Leningradin alueen nimet venäläistettiin jo vuonna 1948. Kolmas nimiryhmä niissä on paikan sijainnin mukaan annetut nimet, kuten Priozersk ("Järven äärellä") eli Käkisalmi ja Primorsk ("Meren äärellä") eli Koivisto. Antrean nimi Kamennogorsk ("Kivelä") taas viittaa paikkakunnalla tapahtuvaan kiven louhintaan. | ||||
|
04.10.2010 18:45 | Ari Palin | ||
| Eikö juna siis käynytkään Otavan satamassa asti? Olisiko syynä sama kuin kesällä Torniossa ja Iisveden radalla? Eli jos Otavan ja Otavan sataman väli on pakko kulkea vaihtotyönä, sitä väliä matkustajajunalla ei voida ajaa, sillä siinä kuljetaan kahden liikennepaikan välinen osuus. Nykyinen Trafin säännöstö kieltää matkustajien kuljettamisen vaihtotyönä kahden liikennepaikan välillä. Jos vaihtoliike ei ulotu toiselle liikennepaikalle asti, se on sallittu myös matkustajien kanssa. | ||||
|
04.10.2010 18:33 | Ari Palin | ||
| Neuvostoajasta kielivät ainakin vasara ja jakoavain, vai onko se MPS:n tunnus? | ||||
|
03.10.2010 23:17 | Ari Palin | ||
| Olisiko kyseinen raiteen pätkä siis muuntajan kuormausta varten? | ||||
|
|
03.10.2010 23:02 | Ari Palin | ||
| Onhan siinä Y:n päällä sentään J:n piste... | ||||
|
|
03.10.2010 22:59 | Ari Palin | ||
| Metriä sekunnissa? :) | ||||
|
03.10.2010 22:57 | Ari Palin | ||
| Tuostahan sen hyvin tosiaan näkeekin, eli yksi pylväsväli. Onkos siinä kuvassa muuten suomalainen pylväs Venäjänkin puolella? | ||||
|
03.10.2010 22:54 | Ari Palin | ||
| Otto: Neljä Sm4-yksikköä on sidottuna myös klo 17.19 Helsingistä lähtevään R-junaan. Niistä yksiköistä kaksi jatkaa Riihimäeltä Tampereelle. On toki mahdollista, että neljää Sm4:ää ei ole kuitenkaan saatavilla klo 16.19 lähtevään junaan. | ||||
|
|
03.10.2010 22:52 | Ari Palin | ||
| Ok. Varmaan oli sitten poikkeustilanne, kun kerran matkustin H 225:llä ja se päästi Pendon ohi jo Saunakalliossa. Tosin siitä on jo useampi vuosi aikaa, jolloin se on saattanut olla vakio-ohipäästöpaikka. | ||||
|
02.10.2010 00:08 | Ari Palin | ||
| Tämä taisi valmistua vasta 1990-luvun loppupuolella. Itse kuvasin tämän rakennusvaiheessa lähes valmiina keväällä 1997. | ||||
|
|
28.09.2010 22:16 | Ari Palin | ||
| 1990-luvun loppupuolella Eil-junia liikkui myös Kotkan ja Kuopion välillä. | ||||
|
|
28.09.2010 22:02 | Ari Palin | ||
| Noista Jounin mainitsemista Eil-junista 225 kulkee R-tunnuksella (lähtee klo 16.19) ja muut ovat tunnuksettomia. Onkohan niin, ettei klo 16.19 lähtevään R-junaan riitä Sm4-kalustoa, kun se ajetaan Eil-vaunuilla Sr1-vedolla? Kun muilla tunneilla R-juna saapuu Riihimäelle minuutilla -08, niin klo 16.19 lähtevä saapuu minuutilla -22, eli se on jopa 14 minuuttia hitaampi. Juna tosin taitaa päästää nopeamman (S 91:n?) ohitseen Saunakallion ja Purolan välillä, joten ero ei synny pelkästä nopeuserosta. Mutta jos 225 ajettaisiin Sm4-kalustolla, ei tuota ohipäästöä tarvittaisi. Ehkä saamme tilanteeseen kohennuksen, kun Sm5-yksiköitä alkaa kunnolla tulemaan? | ||||
|
28.09.2010 21:52 | Ari Palin | ||
| Muistaakseni Kehäradalta otettiin ensi vuoden osalta pois rahaa nimenomaan Seinäjoki-Oulu -hankkeeseen. | ||||
|
|
28.09.2010 21:50 | Ari Palin | ||
| ChS6:lla kun ajaisi erehdyksessä Suomen puolelle, voisi hieman paukkua niin veturissa kuin Suomen ja Venäjän puolen syöttöasemillakin, kun veturin toinen pää ottaisi 3 kV:n tasavirtaa ja toinen pää 25 kV:n vaihtovirtaa. Elleivät sitten vikavirtasuojat katkaisisi sähkönsyöttöä ajoissa. Toki voi olla myös, että jännitteetön osuus rajalla on niin pitkä, että veturin äärimmäiset virroittimet eivät yllä molemmille puolille yhtäaikaa. | ||||
|
26.09.2010 21:46 | Ari Palin | ||
| Kuvaajan alla (tai ainakin lähes) on tulevaisuudessa myös Laurintien alikulku, mikäli Vantaan kaupungin suunnitelmat toteutuvat. | ||||
|
|
26.09.2010 21:36 | Ari Palin | ||
| Milloin Lahden itäinen ohikulku rakennettiin (tai eihän siellä muita ohikulkuja ole olemassakaan), eli milloin valtatie 4 ei enää kulkenut Lahden keskustan läpi? | ||||
|
26.09.2010 21:27 | Ari Palin | ||
| Enpä tiennytkään, että postivaunuja on valmistettu noinkin myöhään kuin 1983. | ||||
|
|
26.09.2010 21:21 | Ari Palin | ||
| Petri: Talkoillako se Kemijärven radan sähköistys meinataan rakentaa? | ||||
|
|
25.09.2010 23:17 | Ari Palin | ||
| Ja siihen väliin mahtuu vielä Sanomalan vierestä Petaksen suuntaan rakennettavan tien ylittävä ratasilta, jonka jälkeen sekä rata että tie ylittävät Kehä III:n. Tai näin ainakin muistelen joskus suunnitelmasta nähneeni. | ||||
|
25.09.2010 23:11 | Ari Palin | ||
| Aika mielenkiintoinen ovat Allegrojen junanumerot Pietarista Helsinkiin päin: 151 ja 155. Ne eivät siis kuulu samaan 30-sarjaan, kuin kaikki Suomen ja Venäjän väliset junat tähän asti. Ehkä ne ovat Venäjän numerointijärjestelmän mukaisia. Mutta ne eivät mene päällekkäin Suomen sisällä kulkevien junanumeroiden kanssa. Helsingistä Pietarin suuntaan Allegrojen numerot ovat 35 ja 37. | ||||
|
|
25.09.2010 22:23 | Ari Palin | ||
| Valtteri: Kiitos vinkistä. Allegro-tieto onkin tosiaan jo päivitetty Matkahaun ennakkoaikatauluihin. Jokin aika sitten kun viimeksi katsoin sieltä, se näytti virheellisesti Sibeliuksen ja Repinin olevan kulussa esimerkiksi vielä 13.12. | ||||
|
|
25.09.2010 00:02 | Ari Palin | ||
| Esitänpä tässä toisenkin kysymyksen. Onko kellään tietoa, luokitellaanko Allegro Suomessa Pendolinoksi? Tuskin siitä pika- tai IC-junakaan tulee. Vai tehdäänkö aivan uusi junatyyppi nimeltä Allegro ja tunnuksena A? | ||||
|
|
24.09.2010 23:59 | Ari Palin | ||
| Kiitos linkistä! Menee se sitten niin kuin arvelinkin. :) | ||||
|
|
24.09.2010 20:25 | Ari Palin | ||
| Mitenköhän tuo Allegro äännetään venäjäksi? Olisikohan "All'jeegra"? No, ehkä sen joulukuussa kuulutuksista kuulee. | ||||
|
23.09.2010 23:06 | Ari Palin | ||
| No nyt sain aikaiseksi ja Googlella tuli kerralla täysosuma: http://www.swisstrains.ch/ Siellä ässät ja iiärrät liikkuvat Zürichin keskustan kartalla. Kartalta löytynee koko Sveitsi. Hiirellä osoittamalla saa junasta tiedot näkyviin nopeustietoineen päivineen... | ||||
|
|
23.09.2010 22:58 | Ari Palin | ||
| Sveitsissä on kuulemma jonkinlainen palvelu (en tiedä, sisältääkö tavarajunia), mutta en ole vielä saanut aikaiseksi yrittää etsiä kyseistä sivustoa. | ||||
|
23.09.2010 00:24 | Ari Palin | ||
| Kyllä vain. Mutta ei se toki tämän kuvan arvoa yhtään alenna. | ||||
|
Kuvasarja: Karjalankosken kapearaidetta koluamassa |
22.09.2010 23:46 | Ari Palin | ||
| Samoin minulle. Luulin, että Strömsdal on vain paikkakunnalla toimivan yhtiön nimi. Tai eihän se taida enää olla se, vaan Stromsdal. | ||||
|
|
22.09.2010 23:42 | Ari Palin | ||
| Kunpa saataisiin Suomeenkin nettipalvelu, josta näkisi junien reaaliaikaisen sijainnin rataverkolla. Ei jäisi numerotkaan enää epävarmoiksi. | ||||
|
22.09.2010 23:39 | Ari Palin | ||
| Olet muuten oikeassa. Esimerkiksi Kolarin radalla on linjasuojastuksen välipisteitä, jotka on määritelty liikennepaikoiksi ja niillä on oranssiset liikennepaikan rajamerkit. Yksi tällainen on Niemenpää. Mutta mikä on sellainen seisake, jolla on vaihteita? Jos vaihde ei ole liikennepaikan sisällä, eikö se silloin ole linjavaihde? Pitääkin tutustua tarkemmin tuohon RAMOon jossain vaiheessa. Olen sitä tainnut liikennepaikkojen osalta lukeakin, mutta eivät ole täysin termien merkitykset jääneet mieleen. | ||||
|
|
22.09.2010 23:33 | Ari Palin | ||
| Sm4 on tuolla nykyisin lähes päivittäinen näky. Tosin taitaa useimmiten kulkea viereistä raidetta. | ||||
|
22.09.2010 23:23 | Ari Palin | ||
| Tuo "sähkömoottorijuna"-termi johtuu todennäköisesti historiasyistä, sillä Sm1- ja Sm2-sarjan junia on kutsuttu alun perin sähkömoottorijuniksi, koska Sm1-junat olivat aluksi ainoita sähköllä kulkevia VR:n kapineita. Termistä ei vieläkään ole näköjään täysin luovuttu, vaikka muitakin sähkömoottorilla kulkevia VR:n kalustoyksiköitä on ollut kulussa jo 37 vuotta. Tässä Tampereen tapauksessa sillä tosin tarkoitettiin uudempaa Sm4-junaa. Samanlaisia jäänteitä löytyy muualtakin. Itse esimerkiksi ihmettelin parikymmentä vuotta, miksi bensa-asemien mittareita, jotka eivät ole automaatteja, kutsuttiin aiemmin nimellä "itsepalvelu". Omasta mielestäni se automaatti kun oli enemmän itsepalvelua. Niiltä itsepalvelumittareilta tankatessahan joutui käymään kassalla maksamassa eli käytti henkilökunnan palvelua. Jossain vaiheessa mieleeni välähti, mistä se termi tuli. Joskus ennen kuin aloin hahmottamaan maailmaa, oli huoltoasemilla mahdollista saada henkilökunnalta tankkauspalvelua, toisin sanoen henkilökunta suoritti tankkausoperaation. Palvelumittareiden rinnalla oli sitten näitä itsepalvelumittareita, joilta tankattiin itse. Automaatteja ei silloin vielä tunnettu. Viime aikoina "itsepalvelu"-termiä en enää ole nähnyt, vaan sen tilalla on yleensä kuvaavampi "Maksu kassalle". |
||||
|
22.09.2010 22:56 | Ari Palin | ||
| Näiden opastetaulujen jälkeen taisi sitten tulla ne pitkällä harjakatolla varustetut mustat taulut. Niissä teksti oli muistaakseni keltaisella, ainakin osittain. Olikos tämä P 41 se pikajuna, joka kiersi Haapamäen kautta? | ||||
|
22.09.2010 22:51 | Ari Palin | ||
| Onkohan Fot kulkenut tässä junassa Pieksämäelle asti ja siirretty sieltä Kajaanin suuntaan menevään junaan? | ||||
|
18.09.2010 19:55 | Ari Palin | ||
| Tarkoitin tuossa oikeastaan sitä, että ruotsalaiset tekevät maassaan kotimaan matkoja, ja sellaiselle usein lähdetään melko lyhyellä varoitusajalla. Siten 5-6 vk ennen matkaa ei ehkä ole aavistustakaan siitä, että on silloin lähdössä jonnekin. Ulkomaille mennessä matka taas usein on suunnitteilla jo 5-6 vk aikaisemmin ja halvat liput on helpompi ostaa. Toki ruotsalaiset itse tuntevat oman lippujärjestelmänsä paremmin kuin ulkomaalaiset ja varmasti ostavat lipun halvimmalla mahdollisella hinnalla, jos siihen on mahdollisuus. | ||||
|
|
18.09.2010 00:01 | Ari Palin | ||
| Erityisesti ulkomaiselle matkailijalle Ruotsin lippupolitiikka tuo edun. Matkailu Ruotsissa tulee nimenomaan ulkomailta tulevalle halvemmaksi, koska ulkomaan matkaa suunnitellaan usein pitkällä aikavälillä ja silloin matka-aikataulun voi laatia etukäteen ja ostaa liput netistä halvimmalla hetkellä. Ruotsalaiset liikkunevat maassaan lyhytjänteisemmin aivan kuten suomalaiset Suomessa ja maksavat siksi keskimäärin lipuista enemmän. Lisäksi ilmaston kannalta Ruotsin lippupolitiikka on hyödyksi. Sillä saataneen paljon tehokkaammin vähennettyä pitkämatkaista henkilöautoliikennettä kuin Suomen lippupolitiikalla, ainakin junien täyttöasteesta päätellen. Reilaajalle matkailu Ruotsissa lieneekin sitten kalliimpaa kuin ulkomaiselle reilaajalle Suomessa. Maakohtainen interrail-lippu sinänsä taitaa olla Suomessa ja Ruotsissa samanhintainen, mutta Ruotsin junien korkean täyttöasteen vuoksi istumapaikkalippu on regional-junia lukuun ottamatta käytännössä pakollinen, jos haluaa istua muuallakin kuin lattialla. Ja taidetaanpa joihinkin regional-juniinkin myydä paikkoja? Kun Ruotsia sitten viikon ajan matkustelee ristiin rastiin, huomaa äkkiä istumapaikkalipuista kertyneen saman verran kustannuksia kuin varsinaisesta interrail-lipusta. | ||||
|
|
17.09.2010 23:15 | Ari Palin | ||
| Niin, liikennepaikat jaetaan kolmeen ryhmään: liikennepaikkoihin, seisakkeisiin ja linjavaihteisiin. Liikennepaikka sisältää aina vaihteita, seisake ei. Puolenvaihtopaikan vuoksi Villähde on tosiaan liikennepaikka eli olet oikeassa. Ehkä seisakkeesta voi kuitenkin näin epävirallisesti puhua, kun tarkoitetaan pelkkää laiturialuetta eikä koko liikennepaikkaa, vaikkei se Liikenneviraston virallinen termi olekaan. Käytännössä kyseessä on näet seisake. Vaihteet eivät tässä tapauksessa ole eri laituriraiteille pääsemistä varten toisin kuin perinteisellä liikennepaikalla, jolla vaihdekujat sijaitsevat laiturialueen molemmissa päissä. Toki perinteisilläkin liikennepaikoilla vaihteita voidaan käyttää myös linjaraiteen vaihtoon. Villähteellä vaihteet vain sattuvat sijaitsemaan sen verran lähellä laiturialuetta, että laiturialue on päätetty sijoittaa ko. liikennepaikan sisälle. Samantapaisia ovat myös esimerkiksi Oulunkylä ja Malmi. Sen sijaan vaikkapa Rekola ei kuulu läheiseen Hanalan liikennepaikkaan eikä Hikiä Kekomäen liikennepaikkaan. Mikä ratkaisee sen, milloin henkilöliikenteen pysähdyspaikka sijoitetaan lähellä sijaitsevien vaihteiden kanssa samaan liikennepaikkaan ja milloin ei? Esimerkiksi Malmin laiturit sijaitsevat suunnilleen yhtä kaukana puolenvaihtopaikasta kuin Rekolan laituri Hanalan puolenvaihtopaikasta. Teknisesti Malmin liikennepaikka ja yhdistelmä Rekolan seisake/Hanalan liikennepaikka ovat hyvin samankaltaisia. Molemmissa tapauksissa laiturista parisataa metriä pohjoiseen sijaitsee puolenvaihtopaikka. Molemmissa tapauksissa laiturin ja puolenvaihtopaikan välissä vaihtuu myös opastinväli. | ||||
|
17.09.2010 22:50 | Ari Palin | ||
| Pohjoinen raide oli itse asiassa aika pitkältä matkalta suljettu eli Lahti - Uusikylä, noin 20 km. | ||||
|
13.09.2010 21:35 | Ari Palin | ||
| Tämä olisi voinut olla näkymä 1970-luvulla, jos öljykriisi olisi pahemmin iskenyt... | ||||
|
13.09.2010 21:27 | Ari Palin | ||
| Outoa, että tuo Järvelä on tallennettu Eijan fraaseihin. | ||||
|
11.09.2010 22:29 | Ari Palin | ||
| Tuo Suolahden juna onkin ainoa kerta, kun olen nähnyt höyryveturit parivedossa, ja ainoa kerta, kun olen matkustanut tuollaisen yhdistelmän vetämässä junassa. Junan viimeisen vaunun savupitoisuus Lahdenvuoren tunnelissa... | ||||
|
11.09.2010 22:18 | Ari Palin | ||
| Näitä kannattaakin kuvata, sillä Deevereitä ei ehkä enää montaa vuotta näy Helsingin asemalla. Pasilan autojuna-asema otetaan käyttöön vuonna 2012, ja oma epäilykseni on, että autovaunut kytketään siitä lähtien muuhun runkoon jo siellä suunnalla eikä tuoda erikseen Deeverillä Helsingin asemalle. Tietääkö kukaan asiasta tarkemmin? | ||||
|
11.09.2010 22:09 | Ari Palin | ||
| Eikös tuonnekin ole jollakin aikavälillä sähköt tulossa? Kuva on kyllä komea! | ||||
|
11.09.2010 22:06 | Ari Palin | ||
| Minäkin muistelen, että aika hitaasti tuolla Dm10:llä kolkuteltiin. Päivämäärä oli 1.9.1996. | ||||
|
11.09.2010 22:01 | Ari Palin | ||
| Noin pitkän kierron se Serlachius aikoinaan sai aikaan. :) Pitkälti hänen tahdostaan rata kierrätettiin läheltä Mäntän tehdasta, vaikka sitä jo alun perin suunniteltiin linjattavaksi Parkanon kautta. | ||||