|
|
28.02.2007 21:13 | Ari Palin | ||
| Sähköistys saattoi ulottua Martinlaaksoon jo kuvanottopäivänä 8.4.1975, mutta ei aikataulun mukainen junaliikenne, joka alkoi 1.6.1975. Olikohan sähköistystyöt Riihimäeltä itään ja aloitettu tuossa vaiheessa? | ||||
|
|
26.02.2007 23:10 | Ari Palin | ||
| Ruotsinkielisessä tekstissä puhutaan rautatieasemasta, mutta englanninkielisessä tekstissä juna-asemasta. Suomeksi on tehty kompromissi eikä ole laitettu kumpaakaan. | ||||
|
|
26.02.2007 22:06 | Ari Palin | ||
| Kävimme kyseisessä museossa SLHS:n Moskovan matkalla kesällä 2004. Silloin Varsovan aseman rakennus oli juuri remontoitavana. | ||||
|
|
26.02.2007 22:04 | Ari Palin | ||
| Kiitos tarkennuksesta. Sekoitin sitten nähtävästi Kiovan junan reitin Velikie Lukin junan reittiin. Katselin jossain vaiheessa molempia ÖBB:n sivuilta. | ||||
|
|
26.02.2007 21:59 | Ari Palin | ||
| Samaahan voisi soveltaa Laatokan kierroksellakin, sikäli kun Sortavala ja Jänisjärvi sijaitsevat rajavyöhykkeellä. Kun kierroksella jatkaa matkaa aina seuraavalla junalla, voi vedota siihen, että on vain kulkemassa rajavyöhykkeen läpi Viipurista Pitkärantaan eikä nopeamminkaan pääse. Viime keväänä taas sanoivat lähellä Olympia-terminaalia sijaitsevassa Russian Toursin toimistossa, että Viipurista ei myytäisi ulkomaalaiselle lippua Sortavalaan, koska Hiitolan eteläpuolella on kappale rajavyöhykettä. Eikö silloin siis saanut matkustaa edes vyöhykkeen läpi, ellei ollut rajalle menossa tai sieltä tulossa? | ||||
|
|
26.02.2007 21:37 | Ari Palin | ||
| Pääseekös Pihkovaan vielä ilman rajavyöhykelupaa? | ||||
|
|
26.02.2007 21:31 | Ari Palin | ||
| Tuo olisikin komea näky linjalla tuolla tavalla kuljetettuna. Tosin reitin pitäisi olla sähköistämätön eikä saisi sisältää kovin montaa matalaa siltaa. Huomatkaa muuten ratti M62:n ohjaamon seinällä. | ||||
|
|
26.02.2007 21:24 | Ari Palin | ||
| Tämä rautatiemuseo taitaa sijaita entisellä Varsovan suunnan asemalla, jos en ihan väärässä ole. Ennen se sijaitsi Susharyssa vai onko siellä edelleenkin museotoimintaa? Oliko niin, että Varsovan aseman korvasi Vitebskin asema? | ||||
|
|
26.02.2007 21:18 | Ari Palin | ||
| Mikä rata tässä on kuvassa, Pietarin eteläinen kehärata? Tuossa puheena ollut Kiova olisikin varmasti mielenkiintoinen matkakohde. Nykyisin sieltä järjestetään myös kiertokäyntejä Tshernobyliin. Kiovaan pääsee junalla niin Varsovasta, Sofiasta, Moskovasta kuin Pietaristakin, ja sen lisäksi monesta muustakin paikasta. Pietarin juna kulkee Valko-Venäjän itäosan halki ja tekee matkalla myös oudon koukkauksen Pihkovan kautta, jossa lienee suunnan vaihto, ja liekö Dno'ssa toinenkin. | ||||
|
|
25.02.2007 00:28 | Ari Palin | ||
| Minä jatkan vielä kuitenkin hieman. Oikeastaan linja-autoasemalle on vain liittymä maantieltä. On sitten tulkintakysymys, onko liittymä osa maantietä. Useimmiten linja-autoasema on kuitenkin kaupungin keskustassa, jolloin sille on liittymä itse asiassa katuverkostosta eikä varsinaiselta maantieltä. No, enköhän minäkin lopeta tähän tästä asiasta. | ||||
|
|
24.02.2007 23:08 | Ari Palin | ||
| Miikka: Kuvan EXIF-tiedoista löytyy kuvausajankohta ja se oli juuri kutakuinkin 11.58 tänään, kuten Pertti tuossa veikkailikin. Kamerani kellon pitäisi olla oikeassa. Pertti: Noinhan se loogisesti voisi mennä eli juna-asema olisi se asema, jolla junat pysähtyvät. Ehkä tuo rautatieasema-termi on tullut käyttöön sen vuoksi, että radoilla harvemmin liikkuu muita kulkuneuvoja kuin juniksi luokiteltavia. Mutta se ei tietysti estä sitä, etteikö termi juna-asema olisi voinut tulla yleisimmäksi termiksi. Rautatieasema vain sattui viemään voiton. Yksi syy siihen voisi tietysti olla sekin, että rautatie kulkee rautatieasema-alueen läpi, kun taas maantie ei kulje linja-autoaseman alueen halki. Toisin sanoen rautatieasemalla on rautatie, mutta linja-autoasemalla ei ole maantietä. | ||||
|
|
24.02.2007 22:53 | Ari Palin | ||
| Viime vuonna olisi ehkä ollut mahdollisuus ajaakin kilpaa resiinoilla, jos kisa olisi järjestetty vielä avaamattomalla Lahden oikoradalla, se kun on kaksiraiteinen. | ||||
|
|
24.02.2007 18:21 | Ari Palin | ||
| Monesti näin 1980-luvulla Malmilla, kun puu-K ja puu-R kulkivat rinnakkain. Tässä Juhani Katajiston kuva vuodelta 1981: https://vaunut.org/kuvasivu/29956 | ||||
|
|
23.02.2007 23:12 | Ari Palin | ||
| Jo pelkkä aseman nimi kertoo virolaisille, että tämä on avattu. :) | ||||
|
|
23.02.2007 23:07 | Ari Palin | ||
| Niitä varoitushälyttimiä oli myös ainakin Malmilla ja Ilmassa, olisiko ollut Tapanilassakin. | ||||
|
|
22.02.2007 19:08 | Ari Palin | ||
| Mitenköhän rajaliikennepaikan käsite on Imatrankosken tapauksessa tulkittavissa? Nykyäänhän Imatrankoski on osa suurempaa liikennepaikkaa, Imatraa. Imatran liikennepaikkaan kuuluvat Imatra asema, Imatra tavara, Imatrankoski ja Pelkola. Voisiko venäläisellä dieselmoottorijunalla olla lupa ajaa siis jopa Imatran henkilöasemalle saakka vaihtaen suuntaa Imatran tavara-asemalla? Toisaalta, jos näin ei ole, niin rajaa lähin liikennepaikka on nykyisin Pelkola eikä Imatrankoski. Tai jos oikein tarkkoja ollaan, niin Imatrankoski-raja on rajaa lähinnä oleva liikennepaikka. | ||||
|
|
17.02.2007 22:47 | Ari Palin | ||
| Kiitokset tiedoista. | ||||
|
|
17.02.2007 18:11 | Ari Palin | ||
| Viitaten osin tuohon vaunun 9 mahdolliseen linjakäyttöön tuloon: Mistä aiotaan saada ruuhka-ajoiksi riittävästi vaunuja, kun linjan 8 pidennys Arabianrantaan toteutuu mahdollisesti jo tänä vuonna? Entä kun 9-linja ja Kampin rata avataan syksyllä 2008? | ||||
|
|
17.02.2007 18:06 | Ari Palin | ||
| Niin, onhan Nom:kin kehitystä edellisestä eli Not:stä: Not = teräsrakenteinen vankipäivävaunu (vrt. Eit), Nom = vankimakuuvaunu (vrt. Em). ;) | ||||
|
|
13.02.2007 20:58 | Ari Palin | ||
| Todennäköisesti junassa olisi kyllä tarkastettu kulkuoikeudet ennen suljetun alueen rajaa ja heitetty kulkuoikeudettomat matkustajat ulos edellisellä seisakkeella (tai vaihtoehtoisesti pidätetty :) ). Eivät olisi ehkä edes suostuneet myymään lippua Paldiskiin ilman kulkuluvan esittämistä. Radan varressa noin viiden kilometrin päässä Paldiskin keskustasta oli vielä jäljellä kaksinkertainen piikkilanka-aita, jonka kohdalla on todennäköisesti ollut suljetun alueen raja. | ||||
|
|
12.02.2007 22:54 | Ari Palin | ||
| Vetureiden lisäksi myös katuvalaistus on uusittu. Ei ole enää yleisliittolaisia betonipylväitä ja niiden yläpäässä yläviistoon osoittavia lampun varsia. :) | ||||
|
|
12.02.2007 22:41 | Ari Palin | ||
| Timo L: Kuvassasi näkyvätkin jo rakennustelineet aseman seinustalla. Kiitos kuvasta. Nyt tiedän aseman aiemmankin värin. | ||||
|
|
12.02.2007 22:37 | Ari Palin | ||
| Kiitos tiedosta. Tuota heittomerkkiä olen tosiaan nähnytkin käytettävän. | ||||
|
|
12.02.2007 19:27 | Ari Palin | ||
| Kolmiakseliset telit jyskyttivät mukavasti tuossa pätkäkiskolla. | ||||
|
|
12.02.2007 19:22 | Ari Palin | ||
| Ei ainakaan Elektriraudteen sivuilla mainita meno-paluu-lippuja, joten päädyimme ostamaan molempiin suuntiin 1-korrapiletin (á 18 EEK). Räjäytettyjen kerrostalojen raunioita en nähnyt (muuta kuin tuon purettavana olevan "Pentagonin"). | ||||
|
|
12.02.2007 18:54 | Ari Palin | ||
| Elektriraudteen aikatauluissa http://tinyurl.com/2ylpbc paikan nimi on Klooga-Rand, josta johdin käyttämäni taivutusmuodon. Viron maantiekartassa ja kuvassa näkyvissä junan ohjaamon määränpääkilvissä paikan nimi on kuitenkin genetiivimäinen Kloogaranna ilman väliviivaa. Suomessa on, kuten tunnettua, tapana taivuttaa paikannimiä niin kuin paikalliset asukkaat sen tekevät, mutta ulkomaisissa paikannimissä sitä ei luonnollisestikaan voi pitää sääntönä. Vaikka viro onkin suomen sukulaiskieli ja monessa sanassa (esim. juuri se "rand") taivutusmuoto menee suussa helposti suomalaisen vastaavan sanan mukaan, olettaisin, että esimerkiksi "rand" pitäisi taivuttaa niin kuin se ilman samankaltaisuutta "ranta"-sanan kanssa taivutettaisiin eli "randiin". "Rand"-sanassahan ei sitä a-kirjainta ole lopussa, ja suomen kielessä konsonanttiloppuisen sanan taivutuksessa lisätään täytteeksi yleensä i-kirjain. Onkohan asiasta olemassa kielitoimiston suositus? Ehkä täytyy joskus tutkia kielitoimiston sivuja. Tosin minäkin kyllä sanon "Lennart Meren", vaikka varsinkaan ulkomaisia nimiä ei varmaan pitäisi mennä taivuttelemaan suomalaisten samannäköisten sanojen tyyliin, kun suomalaisia etunimiäkään ei niin taivuteta. :) Sukunimethän suomen kielessä kyllä taivutetaan samalla tavalla kuin vastaava sana, joten suomenkielinen Meri-sukunimi taipuisi "Meren". Toinen mielenkiintoinen aihe näissä taivutuksissa on se, miten taivutetaan silloin, kun sanan kirjoitusasu on toinen kuin ääntämisasu. Taivutetaanko nimi Glasgow kirjoitusasun mukaan "Glasgowiin" vai ääntämisasun mukaan "Glasgowhun" [gläsgouhun]? | ||||
|
|
12.02.2007 18:31 | Ari Palin | ||
| Kiitokset kiitoksista. Vesitorneja on paljon jäljellä myös muissa Baltian maissa. | ||||
|
|
11.02.2007 23:02 | Ari Palin | ||
| Siinä oli vain lukossa oleva ovi. Aseman kaupungin puolella toimii nykyisin pieni kauppa tai kioski nimeltä "Vana Vedur Pood". | ||||
|
|
11.02.2007 22:00 | Ari Palin | ||
| Onko Võrussa siis jotain erikoista, jota kannattaisi käydä katsomassa? Harmi vain, ettei Veskin juna enää kulje. | ||||
|
|
11.02.2007 21:56 | Ari Palin | ||
| Onko nämä uudet näytöt tarkoitus asentaa kaikkiin IC-vaunuihin, myös yksikerroksisiin? | ||||
|
|
11.02.2007 21:38 | Ari Palin | ||
| Taitaa ajella tällä hetkellä vaihdellen eri linjoilla. | ||||
|
|
11.02.2007 21:06 | Ari Palin | ||
| Irlannin länsipuolella? :) | ||||
|
|
08.02.2007 18:25 | Ari Palin | ||
| Kumpikohan suunta olisi turvallisempi vaihtoehto? | ||||
|
|
07.02.2007 23:52 | Ari Palin | ||
| Jouni: Voimmekin sitten nauttia viikonloppuna hieman samanlaisesta infrastruktuurista ja mahdollisesti jopa samantapaisesta junakyydistä. Olen nimittäin menossa Paldiskiin. | ||||
|
|
07.02.2007 23:44 | Ari Palin | ||
| Nynny: Klo 16.21 lähtevä Eil-vaunuinen R-juna saapui Ilmalasta raiteelle 7, kun IC 55 oli ensin lähtenyt pois alta. Se toinen hakemani poikkeavuus olikin se, että IC 55 oli lähtöraiteellaan vielä klo 16.14, vaikka sen lähtöaika on 16.06. IC 55 lähti klo 16.16. | ||||
|
|
07.02.2007 23:35 | Ari Palin | ||
| Toisesta kuvasta selvisi, että ei tuo moottorijuna niin Dm4:n harmaa olekaan kuin tämä kuva antaa ymmärtää. | ||||
|
|
06.02.2007 23:35 | Ari Palin | ||
| Tietojeni mukaan jollain aikajänteellä siirrytään Suomessa kuitenkin yleiseurooppalaistyylisesti käyttämään sarjamerkkeinä numerosarjoja. | ||||
|
|
06.02.2007 23:21 | Ari Palin | ||
| Nynny: Mitä Riksun paikkua tarkoitat? Klo 16.12 lähtevä piilotteli tuossa vaiheessa IC:n takana raiteella 6 (oli siis myöhässä) ja klo 16.43 lähtevän ei vielä ole tarvinnutkaan saapua lähtöraiteelleen. Runar: Kiitos tiedosta. Eli siis senkin osalta tässä poikkeava tilanne. | ||||
|
|
06.02.2007 22:56 | Ari Palin | ||
| Onpas oikealla olevan junan väritys aika lähellä Dm4:n väritystä. | ||||
|
|
06.02.2007 22:39 | Ari Palin | ||
| Onpa mukavan kesäisen näköistä. Ehkei tässä tarvitse enää kuin reilut kolme kuukautta noita kelejä odotella. | ||||
|
|
06.02.2007 22:34 | Ari Palin | ||
| Pariveto saattaa olla kolmas poikkeus normaalista. Sitä en tiedä. Matkustajajunista parivetoja taitaa tosin olla normaalisti lähinnä Venäjän-junissa. Pendo tosiaankin ajetaan normaalisti kahdella yksiköllä ja se on toinen niistä tilanteista, joita tarkoitin. Punavalot palavat sen vuoksi, että juna on juuri saapunut Ilmalasta eikä ajopäätä vielä ole ehditty vaihtaa. Se toinen poikkeavuus vielä puuttuu. | ||||
|
|
04.02.2007 14:40 | Ari Palin | ||
| Ihmettelin oikeastaan sitä, että EP:n ajoaika oli silloin niinkin pitkä kuin 9 tuntia, kun IC-juna käyttää saman välin kulkemiseen nykyisin reilut 6 tuntia. | ||||
|
|
03.02.2007 17:39 | Ari Palin | ||
| Kyllä se aivan tavallinen pikajuna oli silloin 1988. Sitä aikaisemmasta tilanteesta en oikeastaan tiedä, koska en pahemmin tutkinut aikatauluja ennen sitä muuten kuin opettelemalla niistä asemien nimiä. Mitenkäs tuo EP on Helsingistä Ouluun noin huimaa vauhtia ajanut? Onko kyse tilanteesta ennen Parkanon rataa? | ||||
|
|
02.02.2007 23:25 | Ari Palin | ||
| Ja Viking Linen mainokset. :) | ||||
|
|
02.02.2007 23:08 | Ari Palin | ||
| Saattoivat Keravan pysähdykset vuosituhannen vaihteen tienoillekin jatkua. Jossain vaiheessa ne kuitenkin korvattiin Tikkurilan pysähdyksellä. Tässä onkin näköjään aukko keravalaisen rautatieharrastajan sivistyksessä. :) Tosin en ole asunut Keravalla kuin vasta vuodesta 2004 lähtien eikä pysähdyksiä enää silloin ollut. Vuonna 1988 Keravalla pysähtyi pohjoisen suuntaan mennessä ainakin klo 7.00 Helsingistä lähtenyt Rovaniemen juna (numero on jäänyt unholaan). Matkustin kyseisellä junalla 18.7.1988 Helsingistä Tampereelle, jossa tunnin odottelu ja tutustuminen vasta avattuun Koskikeskukseen. Sen jälkeen matka jatkui 2xDv12-vedolla (muistaakseni) kohti Haapamäkeä ja uutta Höyryveturipuistoa. Langan alta juna poistui luonnollisesti jo Tampereen liikennepaikan alueella. | ||||
|
|
01.02.2007 21:16 | Ari Palin | ||
| Keravalla pysähtyi pari pikajunaa jonnekin 1990-luvun puoliväliin asti, tarkkaa vuotta en muista. | ||||
|
|
01.02.2007 20:34 | Ari Palin | ||
| Järvenpää liputtaa Sibeliusta? | ||||
|
|
01.02.2007 20:34 | Ari Palin | ||
| Lisää listaa: kuvan vasemmassa reunassa vanhanmallinen opastin, Sköldvikin radalla puupölkyt, Keravan ja Kytömaan välinen kaksiraiteisuus, kuvaajan kohdalla Ylikeravantien sillattomuus, kuvaajan selän takana kivenheiton päässä Kytömaan seisake tasoristeyksineen ja betonisine odotuskatoksineen. Kuvassa näkyykin Kytömaan liikennepaikkamerkki. | ||||
|
|
25.01.2007 22:19 | Ari Palin | ||
| Ohjauspyörästä? :) | ||||
|
|
25.01.2007 22:10 | Ari Palin | ||
| Jostain syystä uskoisin tuon SRS:n retken pääkohteen olleen Tampereen johdinautoliikenne... | ||||
|
|
22.01.2007 23:23 | Ari Palin | ||
| Eikös Keravan asemarakennusta siirretty vain korkeussuunnassa? | ||||