Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.10.2020 12:16 | Kari Kuusela | ||
| Radan penger näyttää ihan uudelta - ilmeisesti sitä on hiljakkoin korotettu? Tukikerros on kuitenkin vielä soraa. Näköjään rataa ei vielä 1972 oltu perusparannettu sepeloinnillä ja K54-kiskoilla. | ||||
|
02.08.2020 18:08 | Kari Kuusela | ||
| Höyryveturissa on näkyvissä lähes kaikki välttämättömät varusteet. Silti veturi voi olla hyvin muotoiltu ja omalla tavallaan kaunis - ilman päälle rakennettua " virtaviivaistus- " pellitystäkin. Olennaista on eri osien keskinäinen sijoittelu veturiin. Esim. suomalaiset H3 veturit olivat huomattavasti sopusuhtaisempia kuin edeltäjänsä amerikkalaiset H1 ja H2 veturit. Henkilökohtaisesti uskon, että suomalaisessa koneenrakennuksessa oli epäilemättä suuri arvo estetiikalla. Amerikkalaisessa veturisuunnittelussa näin ei varmaankaan ollut. | ||||
|
21.07.2020 00:00 | Kari Kuusela | ||
| Onko dieselin käyttöön syynä pula höyryvetureista vaiko miehistöstä? | ||||
|
27.06.2020 07:00 | Kari Kuusela | ||
| Ulkonäkö syntyy suunnittelulle asetetuista reunaehdoista: Koska veturille halutaan mittojensa puolesta kansainvälisesti mahdollisimman laaja käyttöalue, on se valmistettava sopimaan pienimpään mahdolliseen aukean tilan ulottumaan - eli brittiläiseen ulottumaan (?) Samalla veturilta vaaditaan kuitenkin myös suurta tehoa. Koska suuren tehon vaatimaa suurta laitteistotilaa ei ulottumarajoituksista johtuen ole saatavissa korkeus- tai leveyssuunnassa, on veturista tehtävä pitkä. Lopputulos on sitten tälläinen matala, kapea, pitkä pötkö. Matala ulottuma myös pakottaa tekemään veturista kaksiohjaamoisen. Niinpä muotoilijalle jää tehtäväksi vain veturin keulan muotoilu. Ja keulasta muotoja myös löytyy - katto ja kyljet rajoittuvat tiukasti ulottuman pintaan. | ||||
|
|
26.06.2020 22:01 | Kari Kuusela | ||
| Suuritehoinen moottori tarvitsee myös tehokkaan jäähdytyksen. Koneissa on tietysti kaikki tarpeellinen, eikä varmaankaan juuri mitään turhaa. Mutta kokonaisuus ei ole kaunis. | ||||
|
26.06.2020 21:53 | Kari Kuusela | ||
| Telit näyttävät aika pitkiltä. Pyöräkerrat ovat varmaankin radiaalisesti ohjautuvia, vai ovatko? | ||||
|
23.06.2020 23:25 | Kari Kuusela | ||
| Niinpä niin. Myytiinkö / jaettiinko matkustavaisille tuohon aikaan lainkaan aikatauluja? Olivatko junien kulkuajat nähtävissä vain asemilla? | ||||
|
|
22.06.2020 23:29 | Kari Kuusela | ||
| Aikataulun kieli on ruotsi, vaikka junan käyttäjät varmaankin olivat pääosin venäjän- ja suomenkielisiä. | ||||
|
05.06.2020 23:06 | Kari Kuusela | ||
| Kulmikas kaarre päistään painuneilla kiskoilla. Kamera paljastaa muotoja, joita ei paljaalla silmällä varmaankaan havaitse. | ||||
|
25.05.2020 20:10 | Kari Kuusela | ||
| Tämä on kyllä todella todella hieno kuva. Esillä hienosti niin rata ja juna kuin kevään viileä kirkkauskin. | ||||
|
01.05.2020 17:01 | Kari Kuusela | ||
| Onkohan ulkokaarrevaihteita Suomen leveäraiteisilla radoilla enää missään? | ||||
|
20.04.2020 15:44 | Kari Kuusela | ||
| M - vaunuja on rakennettu ilmaisesti usealla vuosikymmenellä, kun vaunuissa esiintyy sekä sarvisankaisia että levyrakenteisia laakerinohjauskehyksiä? Onko kaikki M- vaunut muutosrakennettu vanhemmista vaunuista? | ||||
|
18.12.2019 20:29 | Kari Kuusela | ||
| Tämä taitaakin olla ihan uudehko moottorivaunujuna ( DMU )? | ||||
|
21.10.2019 20:10 | Kari Kuusela | ||
| Olisiko Niinisalon raiteelle tulossa jonkinasteinen perusparannus? Aluslevyt eivät sovi kevyelle kiskolle, joten polkyt voivat olla menossa myös Parkanon radan väliasemien kuormausraiteille. | ||||
|
26.12.2018 22:32 | Kari Kuusela | ||
| Baldwinin moguli? Tenderiä lukuun ottamatta kuin G7 ( Sk4 ). | ||||
|
25.12.2018 11:22 | Kari Kuusela | ||
| Pietarsaari? | ||||
|
26.11.2018 07:50 | Kari Kuusela | ||
| Jääköhän tuo keskimmäinen leveäraide ( ja Gbk-vaunu ) pysyvästi rataverkon ulkopuolelle? | ||||
|
19.11.2018 19:20 | Kari Kuusela | ||
| Katto näyttää korjatun rakentamalla uusi kate vanhan päälle? Ainakin päädyn tuulilautojen leveys on kasvanut silmiin pistävän paljon. Myös lautojen koristelu on muuttanut vähän muotoaan. Hienoa kuitenkin että rakennuksen rapistuminen on saatu pysähtymään. | ||||
|
02.11.2018 06:27 | Kari Kuusela | ||
| Kyseessä on sähköveturi ( VL26M ) joka kykeni liikkumaan sähköistämättömillä raiteilla akkujensa avulla http://vaunut.org/kuva/113452. Valmistettu Neuvostoliitossa. | ||||
|
30.10.2018 17:36 | Kari Kuusela | ||
| Tässä USA:ssa otetussa kuvassa http://vaunut.org/kuva/71797 raiteessa näkyy samankaltaisia monireikäisiä aluslevyjä kuin tässä siltakuvassa. Myös sidekiskojen pultitus näyttää tehdyn samaan tapaan. | ||||
|
|
28.10.2018 20:40 | Kari Kuusela | ||
| Kuva ei varmaankaan ole Suomesta? Noin tiheää pölkytystä ei muista Suomessa silloilla nähneeni. Lisäksi vasemman kiskon jatkokset ovat raiteessa noin oikean kiskon puolivälissä, mikä tiheän pölkytyksen ohella viittaa amerikkalaiseen radanrakennustapaan. | ||||
|
13.10.2018 23:14 | Kari Kuusela | ||
| Hieno kuva. Kuva ei olisi yhtä vaikuttava mikäli sumu olisi hiukan ylempänä tai alempana. | ||||
|
04.10.2018 20:29 | Kari Kuusela | ||
| Tämä kuvassa ollaan varmaankin jossain muualla kuin Kurikan asemalla? | ||||
|
12.08.2018 19:20 | Kari Kuusela | ||
| Voisiko olla Montana Rail Link? Ja kaupunki vaikka Missoula, ( Montana, USA ). | ||||
|
04.07.2018 13:07 | Kari Kuusela | ||
| Onkohan noilla kuvan reunimmaisillakin raiteilla sallittu " standardi " 30 tonnin akselipaino? | ||||
|
06.04.2018 20:53 | Kari Kuusela | ||
| Kiljavan sairaala on myös yhä käytössä. | ||||
|
02.04.2018 22:11 | Kari Kuusela | ||
| Yksi sata vuotta sitten otettu kuva ei kerro ilmaston muutoksesta yhtään mitään, olipa kuva otettu mihin vuodenaikaan tahansa. Yksi kuva voi kuitenkin sisältää uskomattoman paljon informaatiota omasta ajastaan. Kun kuvaa arvioi asiantunteva raati, havaintojen oikeellisuus saadaan arvioitua ja tulokset kaikkien nähtäville . Tässä työssä vaunut.orgilla on kyllä suuri merkitys Suomen kulttuurihistorian tallentamisessa. Itselleni vuosien 1915 - 16 rahdinajo jäämereltä Rovaniemen asemalle oli aivan tuntematon asia. | ||||
|
|
30.03.2018 02:26 | Kari Kuusela | ||
| Samanlaisen ristin voisi lisätä kuvan jokaisen henkilön yläpuolelle. Ristillä merkitty henkilö on kuollut. | ||||
|
21.01.2018 20:15 | Kari Kuusela | ||
| Rohkenen väittää, että kuvan juna kulkee 1000mm raiteeella. Kuvan vasemman puoleisin raide on varmaankin normaalia raideleveyttä. Tunisialaisessa kapearaidekalustossa on käytössä sivupuskimet, mikä lienee aika harvinaista http://vaunut.org/kuva/36398?maa=177 | ||||
|
06.12.2017 13:53 | Kari Kuusela | ||
| Erikoista että Dr16 saa liikennoidä tuolla kevytkiskoisella radalla. | ||||
|
03.12.2017 16:06 | Kari Kuusela | ||
| Ajojohtimista ja pylväistä ei pienintäkään jälkeä kuvassa? | ||||
|
14.11.2017 23:08 | Kari Kuusela | ||
| Veturit yksilöidään numeroimalla - jokaisella veturilla on oma numeronsa. Sr3 sarjan veturien numerointi alkaa numerosta 3301 ja päättyy sarjan viimeiseen veturiin - numero ei varmaankaan vielä ole tiedossa? 3303 on siis veturisarjan Sr3 kolmas veturi. | ||||
|
01.10.2017 20:00 | Kari Kuusela | ||
| Mihin mahtaa viitata tuo tolpassa näkyvä numero kahdeksan? | ||||
|
17.09.2017 22:51 | Kari Kuusela | ||
| Kuvattu Santavuoren näkötornista? | ||||
|
06.08.2017 21:04 | Kari Kuusela | ||
| Kytkin on kovasti SA3:n näköinen, mutta varmaankin paljon pienempi? Onko Venäjän kapearaideradoilla käytössä jokin ( Willison tyyppinen ) standardikytkin? | ||||
|
30.05.2017 17:47 | Kari Kuusela | ||
| Eiköhän tuo ole entinen Gb. | ||||
|
20.05.2017 00:04 | Kari Kuusela | ||
| Todella kauniit sävyt tässä. | ||||
|
28.08.2016 10:10 | Kari Kuusela | ||
| Tämä VL26M on sikäli mielenkiintoinen veturi, että se kykeni liikkumaan sähköistämättömillä raiteilla akkujensa avulla. Konstruktio ei ollut ilmeisesti kovinkaan menestyksekäs koska sarjan kohtalona on ollut hylkääminen ilman modernisointia tai korvaamista uudemmilla malleilla. | ||||
|
20.08.2016 00:31 | Kari Kuusela | ||
| Baldwinin valmistama tenderi. On voinut kuulua vaikka H2/Hk1 -sarjan veturille tai sarjaan K1/Tk1? | ||||
|
27.07.2016 10:58 | Kari Kuusela | ||
| Ilmeisen toimiva ratkaisu on tällainen yksikielinenkin vaihde..? | ||||
|
05.06.2016 21:20 | Kari Kuusela | ||
| Lienee ollut Gbl tai Gblk mutta en osaa sanoa kumpi? | ||||
|
06.04.2016 19:14 | Kari Kuusela | ||
| Väri on tainnut muuttua ajan saatossa - samoin voiteluominaisuudet. | ||||
|
22.03.2016 03:57 | Kari Kuusela | ||
| Taitaa olla H2 / Hk1. | ||||
|
01.09.2015 23:18 | Kari Kuusela | ||
| Baldwinin veturit muistuttavat niin kovasti toisiaan että ajattelin veturin olevan H2. | ||||
|
23.04.2015 23:41 | Kari Kuusela | ||
| Kiva asetelma. Kulkupelien keulanmuodot luovat hauskasti mielikuvaa niiden nopeudesta. | ||||
|
23.04.2015 22:09 | Kari Kuusela | ||
| Joella väärä nimi? Oikea nimi Vääräjoki? Taustalla Sikanevan tr:n korvaava ylikulkusilta..? | ||||
|
09.03.2015 22:48 | Kari Kuusela | ||
| Turvateippien turvallisuutta tärkeämpi tehtävä lienee positiivisen mielikuvan luominen yrityksestä? Viherretyihin deevereihin ( ja Dr16 -vetureihin ) ei teippejä juurikaan ilmesty vaikka ne tunnetusti erottuvat lumisesta maisemasta punaisia vetureita huonommin. | ||||
|
01.02.2015 13:14 | Kari Kuusela | ||
| Kytkintyypit maittain löytyvät sivulta:http://en.wikipedia.org/wiki/Railway_coupling_by_country. | ||||
|
|
01.02.2015 10:58 | Kari Kuusela | ||
| Veturin kytkin näyttää olevan vanha "Norwegian coupling", jota Wikipedian mukaan käytetään vain museokalustossa? Ei tuo juna kyllä kovin museaaliselta näytä... | ||||
|
04.01.2015 20:25 | Kari Kuusela | ||
| Kaskinen? http://vaunut.org/kuva/81501?paik=kaskinen&tag0=1%7CDv12%7C | ||||
|
14.12.2014 23:58 | Kari Kuusela | ||
| Aika hurjaa tuo metalli,- puu- ja vaneriosien yhdistely. Kondenssivettä muodostuu helposti seinäräkenteen sisään jolloin rauta jatkaa ruostumistaan ja puuosat alkavat vahitellen lahota? Tätä museoesinettä tulisi säilyttää sisätiloissa.... | ||||