08.08.2007 19:47 | Kari Kuusela | |||
Sovitettu raideristeys mallia HKL. | ||||
18.07.2007 09:08 | Kari Kuusela | |||
Vuokatin sorakuopan raide? | ||||
18.07.2007 08:14 | Kari Kuusela | |||
Arvaus: Vuokatti - Sotkamo..? | ||||
17.07.2007 20:50 | Kari Kuusela | |||
Liikenteeltä suljettua K30-rataa. Liikenteen lopettamisesta ei ole kovin pitkä aika, koska kasvusto ei vielä ole vallannut kiskojen välistä aluetta. Arvaus: Jostain Pesiökylän ja Taivalkosken väliltä..? | ||||
20.06.2007 19:15 | Kari Kuusela | |||
Metroradan vaihteet taitavat olla rhk:n rataverkon lyhyitäkin vaihteita lyhyempiä (eli "jyrkempiä"), kun nuo lyhyet metrovaunutkin menevät vaihdekaarteessa noin ristikkäin..? | ||||
18.06.2007 15:14 | Kari Kuusela | |||
Vanha niittokone kiinnitetty rullavaunuun. Hyvä oivallus! | ||||
08.06.2007 07:25 | Kari Kuusela | |||
En tiennytkään että tuollaisia "tassu kiskon alla" betonipölkkyjä on käytetty Suomessa. Minkähän takia tällaisesta pölkkymallista on luovuttu? | ||||
06.06.2007 07:34 | Kari Kuusela | |||
Kiitos tiedoista! Lapsuuteni ihastus oli opastintyökunnan junassa ollut pieni vihreä Gd, jonka kori (ilmeisen varhaisesta valmistusvuodesta huolimatta) oli u-palkkisivupylväinen. Puisten sivupylväiden käytöllä Gb-sarjassa lienee alennettu valmistuskustannuksia pula- ja sotavuosina? | ||||
05.06.2007 22:02 | Kari Kuusela | |||
Minähän vuonna Gb vaunuja alettiin varustaa rullalaakerein ja u-palkkitolpaisin seinin? Vain onkohan kyseessä jonkin vanhan Gb-sarjan modernisointi? | ||||
23.05.2007 19:26 | Kari Kuusela | |||
Vaihde taitaa olla 54:n kg:n kiskoa vaikka itse Ristiinan rata on K30 -kiskoa sepelitukikerroksella..? | ||||
15.05.2007 17:43 | Kari Kuusela | |||
Vesiviskuri viskaa eli heittää vettä veturin vesitankkiin. Toisin sanoen: On höyryveturien vedenantolaite. | ||||
14.05.2007 07:59 | Kari Kuusela | |||
" Palikoilla " varmaankin korvataan ristyskohdasta puuttuvia vastakiskosovituksia; eli niiden tehtävä lienee turvata pyörän laipan kulku laippaurallaan...? | ||||
23.04.2007 07:55 | Kari Kuusela | |||
Juna on kyllä hieno; ikävä kyllä Gb - vaunuista näkee että ne eivät kestä loputtomiin ulkosalla... | ||||
16.03.2007 16:49 | Kari Kuusela | |||
54 E1 -kiskoista raidetta soratukikerroksella.. Harvinaista! | ||||
13.03.2007 12:57 | Kari Kuusela | |||
Mikäli tämäkin vaurio on pelkkä kuvamanipulaatio, on se kuitenkin huomattavasti edellistä kuvaa taidokkaammin tehty... | ||||
13.03.2007 12:53 | Kari Kuusela | |||
Tämä pressussa oleva reikä näyttää kyllä erehdyttävästi kuvankäsittelyohjelmalla tehdyltä... Erityisen epäuskottava on aukosta näkyvä sininen tolppa, joka on paitsi väriltään liian kirkas myös vinossa ja pressuun nähden vähän väärässä kohtaakin. Kyseessä on siis kuvamanipulaatio... | ||||
13.03.2007 07:48 | Kari Kuusela | |||
Oikorata liittyy rataosaan Lahti - Riihimäki Hollolan Hakosillassa, siis varsin kaukana tämän kartta-alueen ulkopuolella. | ||||
15.02.2007 17:13 | Kari Kuusela | |||
Hyvä linkki. Kovin informatiivinen kartta. Jännitteet siis 3 kV tasavirta ja 25 kV 50 Hz vaihtovirta... | ||||
13.02.2007 07:57 | Kari Kuusela | |||
Veturi lienee Novocherkasskin ja Adtranzin yhteistyön hedelmiä? Koneessa on varmaankin invertteriohjatut oikosulkumoottorit..? | ||||
10.01.2007 16:16 | Kari Kuusela | |||
Rajoittimien arvoja voidaan olosuhteiden niin salliessa varmaankin muuttaa? BLS:n Re 465:n maksimivetovoima näyttäisi olevan 320 kN, ilman Re 460:stä suurempaa kitkapainoa. En tunne kylläkään tunne Sr2:n ja Re365:n teknisiä eroja ja 640 kN:n vetovoima ei varmaankaan vielä riittäisi Vartiuksen malmijuniin.. Veturin muuntelu vetovoiman lisäämiseksi tuntuu maallikosta houkuttelevalta mutta on tuskin käytännössä taloudellisesti kannattavaa. | ||||
10.01.2007 07:20 | Kari Kuusela | |||
Kuinkahan paljon Sr2:een pitäisi asentaa lisäpainoa jotta kaksi veturia saisi malmijunan liikkeelle ja kolmannen voisi vapauttaa muuhun käyttöön...? | ||||
08.01.2007 17:42 | Kari Kuusela | |||
Hmm... Tarkoitin siis että Dr12 on tehoonsa nähden tarpeettoman raskas veturi. Korkea akselipaino myös rajoitti sen käyttöä rataverkolla, mitä puutetta Dr13 tilattiinkin paikkaamaan. Olennaisinta lienee se, millä nopeudella ja minkä kokoisia junia on tarkoitus vetää ( ja millaisella radalla ).Dr12 kykeni varmaankin liikuttamaan suurempaa junaa kuin Dr13 hyvin alhaisella nopeudella ( esim 5 km/h ) mutta tällaisella ominaisuudella ei varmaankaan käyttännössä ollut merkitystä.... | ||||
08.01.2007 11:21 | Kari Kuusela | |||
Veturin tehon ja kitkapainon suhde lienee koneen ominaisuuksien kannalta hyvin olennainen tekijä: Esim. Dr13 kykeni aikataulunmukaisilla nopeuksilla vetämään huomattavasti raskaampia junia kuin Dr12 vaikka olikin tätä n.23 tonnia keveämpi ( tehoa kun oli 900 hv enemmän ). | ||||
08.01.2007 10:00 | Kari Kuusela | |||
Ja Sveitsissähän ruuvikykinjärjestelmän takia maksimijunapaino on huomattavasti pienempi kuin Suomessa, mikä osaltaan on vaikuttanut Lok2000:n suunnitteluun... | ||||
08.01.2007 08:29 | Kari Kuusela | |||
IORE:n hyvä vetokyky perustuu suureen kitkapainoon (6 x 30 tn / kone)ja sitä kautta suureen kitkakertoimeen. Akselipainoa nostamalla Sr2:n irtiottokykyä voitaisiin kyllä huomattavasti nostaa; suurilla nopeuksilla junapainoa rajoittava tekijä on ymmärtääkseni veturin teho ja Sr2:n suuri teho on suunniteltu nimenomaan nopeaan ajon tarpeisiin. Nykyisten akselipainojen asettamia rajoja ajatellen hyvä veturi malmijuniin olisi kuusiakselinen versio Sr2:sta ( tai Sr1:stä ). | ||||
13.12.2006 21:35 | Kari Kuusela | |||
VL86 lienee ainoaksi jäänyt jatkokehitelmä jättimäisestä VL85 veturista? ( VL85 vetureiden tuotantohan jatkui kuitenkin pitkälle 90-luvulle ). | ||||
23.11.2006 07:56 | Kari Kuusela | |||
Resiinan tasoristeyspalstalla on joskus ollut uutinen Sr2:n kolmoisvetokoeajosta. Testin tulos oli, ettei kolmoisvetoa voitu käyttää ajojohtimen jännitteen liiallisen putoamisen vuoksi..? Nämä syöttöongelmat on nyt siis saatu ratkaistua? | ||||
06.11.2006 18:13 | Kari Kuusela | |||
Näyttäisi siltä, että ratapihan kaikki raiteet ovat kevyttä K30-kiskoa. Siis vielä vuonna -85? | ||||
05.11.2006 14:13 | Kari Kuusela | |||
Kas; vaunussa on paineilmatoiminen jarru? | ||||
01.11.2006 18:55 | Kari Kuusela | |||
Vaihdetta ei varmaan asennetakkaan, mikäli liikennettä ei ole muulloin kuin muuntajan vaihdoissa? | ||||
19.09.2006 23:11 | Kari Kuusela | |||
K54 -kiskojen jatkuvaksi hitsaaminen aloitettiin muistaakseni joskus 1970 -luvun alkupuolella... | ||||
15.09.2006 07:15 | Kari Kuusela | |||
El 16 veturista on Roco valmistanut H0- skaalan malleja: http://www.modelltog.com/Norge.htm | ||||
18.08.2006 22:55 | Kari Kuusela | |||
Molemmat takuuvarmaa tsekkilaatua... | ||||
15.08.2006 22:55 | Kari Kuusela | |||
Menin kesälomalla junalla Mäntyharjulle ja jäin ihmettelemään tätä kuvassa näkyvää omituista raidetta. Turvaraide? Vai kuormausraide keskellä ratapihaa? | ||||
10.08.2006 22:55 | Kari Kuusela | |||
Kovin rähjäisiltä Kouvolan laiturikatokset kieltämättä näyttävät "yläkerrasta" katsottuina.. | ||||
25.07.2006 23:34 | Kari Kuusela | |||
Jokos sä Heikki olet päässyt Sr2 ohjaamomatkalle Oulu - Seinäjoki? | ||||
14.07.2006 21:15 | Kari Kuusela | |||
It´s hard to belive that the gauge is only 1435 mm... It seems to be much wider. | ||||
26.06.2006 10:20 | Kari Kuusela | |||
Kuvauksissa Dv 12:lla ymmärtääkseni törmättiin kuorma-autosta tehtyyn pahvimalliin (mallia säilytettiin jonkin aikaa tehtaan autokerhon hallissa). Veturilla jarrutettiin kuvausajoissa kovasti, joten kipinäsuihkut lienevät aitoja? | ||||
26.06.2006 10:14 | Kari Kuusela | |||
Hmm... En muista nähneeni pienoismallia kyseisessä elokuvassa; mutta voi olla että se kohta on jäänyt näkemättä. Yöjuna -elokuvan onnettomuuskohtaus kuvattiin Rajamäessä; radalta "suistunut" Dv 12 ajettiin vaihteesta silloisen Primalcon tehdasraiteelle ja raiteelta suistuneet vaunut (Hkb) aseteltiin paikoilleen autonosturilla. Vaikutelma radalta suistuneesta veturista on varsin aito, koska tehtaan raide on jokin verran peruskorjattua pääraidetta alempana. | ||||
20.06.2006 11:26 | Kari Kuusela | |||
Inte ännu i bruk? Eli ei liene enää käytössä? | ||||
15.06.2006 07:37 | Kari Kuusela | |||
Taisit käydä Tornin terassilla? | ||||
14.06.2006 17:42 | Kari Kuusela | |||
Tai siis; tuosta alustaa jäykistävästä raudasta päätellen alusta on Hk... | ||||
14.06.2006 17:30 | Kari Kuusela | |||
Tka6 on Saalastin valmistama vehje, mutta onkos se rakennettu Hk vai Hkb vaunun alustalle? Ilmeisesti vain toinen akseli on vetävä? | ||||
13.06.2006 13:42 | Kari Kuusela | |||
Seeprassa on kyllä raidat, mutta veturin pohjaväritys on aina ollut punainen, ei punaruskea. Punaruskea väri oli ehkä ajateltu sähkökäyttöisten kiskokulkuneuvojen ominaisväriksi...? | ||||
11.06.2006 22:47 | Kari Kuusela | |||
Puusto on aloittanut ratalinjan valloituksen... | ||||
13.05.2006 02:07 | Kari Kuusela | |||
Ilmeisen vanha kankiasetinlaite... | ||||
13.05.2006 02:05 | Kari Kuusela | |||
Näyttää siltä, että tuo sähköistetty raide kolme on kiskotettu keveillä K30 kiskoilla? Liikenteen sillä täytynee olla vähäistä? | ||||
26.04.2006 18:04 | Kari Kuusela | |||
Vanhan kaluston kulkuominaisuuksia suurilla nopeuksilla on ilmeisesti kätevä parantaa raideleveyttä kaventamalla. Tämä tuntuu olleen yleinen konsti muuallakin kuin Neuvostoliitossa. Esim. Espanja 1676 -> 1668 mm, Iso-Britannia 1435 -> 1432 mm, Etelä-Afrikka 1067 -> 1065 mm jne.. | ||||
25.04.2006 19:49 | Kari Kuusela | |||
Miten Viron radat ovat mahtaneet kestää veturien yli 30 t:n akselipainoa? | ||||
19.04.2006 20:12 | Kari Kuusela | |||
Onkos noissa vaunuissa autot vain yhdessä kerroksessa? | ||||
01.04.2006 16:27 | Kari Kuusela | |||
Perusteluna eurooppalaista korkeammalle akselipainolle mainitaan usein syvempi sepelitukikerros ja tiheämpi pölkytys... Yli 30 tonnin akselipaino oli kuitenkin käytössä jo ennen ratojen sepelöintiä ( höyrykaudella )...? Todellinen syy lienee liiketaloudellinen: Akselipainon noustessa radan kunnossapitokulut nousevat mutta saavutettu hyöty on kuluja suurempi...? |