2466-89673 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 27.03.2013 23:03 Tapio Keränen  
  Oliko tuossa lyhyessä kääntölavassa ollenkaan kääntöveiviä vai käänneettiinkö lava vain noista kääntötukeista?
kuva 22.03.2013 21:30 Tapio Keränen  
  Tuosta tavara-asemasta kokoelmissani lienee jonkinlainen sisäkuva. Täytyypä etsiä!
kuva 22.03.2013 21:28 Tapio Keränen  
  En heti vielä usko, että Porvooseen olisi tuohon aikaan ajettu Pr1-vetoisilla junilla. Siellähän touhottivat Hk1-, Hv4- ja Tk3 sarjat, jos aikataulukirjoihin on uskomista. Kuvan oikeassa laidassa näkyisi olevan yksinäinen postivaunu. Olisiko se Porvoon rataa varten?
kuva 14.03.2013 14:55 Tapio Keränen  
  Jyrki, muutapa väli Toivala - Kolho Toivola - Kolhoksi. Toivala on Kuopion pohjoispuolella.
kuva 13.03.2013 14:56 Tapio Keränen  
  Kiitos tunnistusavusta! Kauvatsan muista kuvistani löytyivät kaikki nuo rakennukset ja puhelinlinja tolppineen. Kun kuvauspaikka selvisi, tarkentui kuvauspäivämääräkin oikeaksi.
kuva 08.03.2013 22:16 Tapio Keränen  
  Letkan vasemmassa päässä on pari avonaista tavaravaunua. Kuuluuko jarrukoppi tämänpuoleiseen niistä? Onko vasemmanpuoleinen kokonaan ilman päätyjä? Mikä mahtavat olla avovaunujen sarjatunnukset?
kuva 06.03.2013 19:42 Tapio Keränen  
  Tulevaisuuden kuvia?
kuva 04.03.2013 22:36 Tapio Keränen  
  Hauskoja nuo pienet torpedotuulettimet!
kuva 02.03.2013 22:49 Tapio Keränen  
  Fo-sarja, siis kattokorokkeellinen, rakennettiin 1924. Onko kuvan keskellä levyvaihdonkielto-opastin, levy vaakasuorassa sallimassa vaihtamisen?
kuva 28.02.2013 21:31 Tapio Keränen  
  Korjaillaan. Löysin tämän merkkaamattoman negan. Kuvausajankohta lienee 1970-luvun alkupuolta.
kuva 28.02.2013 21:28 Tapio Keränen  
  Ja sitäkin aikaisemmin ne olivat Hdk-yleisvaunuja, joiden aluskehyksiä päätyi Hh-sarjalle.
kuva 24.02.2013 13:57 Tapio Keränen  
  Oikean laidan vaunu näyttää XHr-sarjan jäähöylältä. Valitettavasti en kuvannut sitä, kun filmi oli kallista. Liikkeessä kehitettynä siitä tuli vielä kovin puuroista. Kyllä Esson mustat vaunut olivat mustia ja valkoiset valkoisia. Likaantuminen toi tietysti pintaan omat sävynsä.
kuva 23.02.2013 23:28 Tapio Keränen  
  Tämähän on Vg-vaunusta 26-118 muutettu M vuodelta 1944. Näkyy olevan yksitönkkäinen vipujarru.
kuva 23.02.2013 23:17 Tapio Keränen  
  Väli-viivallisia yhdys-sanoja.
kuva 21.02.2013 00:00 Tapio Keränen  
  Vaaleanharmaa aluskehys oli ainakin niissä uudenmalla tyylillä maalatuissa Esson vaunuissa, joissa oli leveä punainen vaakaraita säiliössä. Muissa näyttäisi olevan musta näin nopealla otannalla.
kuva 19.02.2013 00:04 Tapio Keränen  
  Tylppäpäätyisissä neliakselisissa asuntovaunuissa oli myös käytössä noita kiitojunamaisia ikkunoita.
kuva 18.02.2013 22:58 Tapio Keränen  
  Ei 22213 saattaisi olla tämän vaunun alkuperää. Siinä oli pyöreänurkkaiset ikkunat ja puupaneeliseinät. Ikkunoiden päällä oli Dm4-kiitojunista tutut ilmanvaihtolaatikot. Levyseinäisessä 22203:ssa aluskehys oli aivan erilainen, todennäköisesti venäläinen.
kuva 18.02.2013 01:05 Tapio Keränen  
  Fleischmannin HO-malli on 101 mm pitkä ja kaksiakselinen, siis lyhyt suomalaiseksi. Kymin Oy rakensi kloorivaunut 15984 ja 15985 Voikkaan tehtaalla 1942. Vaunun kokonaispituus oli 9,68 m ja säiliön tilavuus 12 m³.
kuva 15.02.2013 22:30 Tapio Keränen  
  Vanhaan yhdysliikennemalliseen Gd-vaunuun ei juuri autoja ajettu.
kuva 15.02.2013 20:59 Tapio Keränen  
  Pasilan konepaja on rakentanut vaunun vuonna 1946. Jonkin tiedon mukaan aluskehys olisi joiltakin osin saatu vaunusta Gav 29007. Toisaalta Gav-vaunujen mitat eivät sovi kovinkaan hyvin yhteen Gb-mittojen kanssa.
kuva 14.02.2013 20:44 Tapio Keränen  
  Siipirakennus se oli ja kapeampi kuin asemaosa.
kuva 14.02.2013 18:29 Tapio Keränen  
  Vuonna 1970 rata oli sorapohjainen, laituri betonikivireunainen hiekkalaituri. Liikennepaikan nimikilpi oli poikittainen rataan nähden ja penkki kilpimaston vierellä.
kuva 14.02.2013 18:19 Tapio Keränen  
  Nelihaaratuppilot varsipuskimissa! Tähtipuolapyörät! Yksitönkkäinen vipujarru!
kuva 08.02.2013 23:09 Tapio Keränen  
  Veikkaan maalarin välinpitämättömyyttä syyksi pikku-g:n maalaamiseen. Tommi osuu raidepuskimen paikannuksessa oikeaan kohtaan. Tuohon aikaan ei puhuttu Elielin aukiosta enkä tiedä, oliko tällä kohdalla mitään omaa nimeä. Vaihtotöissä ratapihan ämyreissä ilmoitettiin vaunun menevän kiitopätkille. Vasemmanpuoleinen, uuden veturitallin toimisto-osa on edelleen olemassa ja siinä toimii ravintola Vltava. Oikeanpuoleinen veturitalliosa, myöhemmin kiitotavaratoimisto, on purettu. Siellä säilytettiin akkukäyttöisiä laiturivaunuja ja siellä myös varattiin niiden akut. Muistan mukavan akkuhapon tuoksun, kun laiturivaunu käytiin lainaamassa 60-luvulla Pienoisrautatiekerhon jätteiden kuljettamista varten. Jätteethän vietiin poltettavaksi raiteiden 1 pohjoispään polttouuniin.
kuva 07.02.2013 01:09 Tapio Keränen  
  Oikealta lukien neljäs vaunu on todennäköisesti madallettu Mak. Tunnistamista helpottaa ulommas ulottuva viisto lattia ja kuorman liukualusta.
kuva 06.02.2013 23:26 Tapio Keränen  
  Päinvastoin: M-vaunu on vanhaa pitkää mallia
kuva 06.02.2013 23:09 Tapio Keränen  
  Junassa toisena vaununa näyttäisi olevan venäläinen matalalaitainen kaksiakselinen avovaunu. Upeita kuvia Eljakselta!
kuva 26.01.2013 23:44 Tapio Keränen  
  Uusin puukoripostivaunu vuodelta 1959. Pasilan konepajan tuotantoa.
kuva 26.01.2013 22:49 Tapio Keränen  
  Vaunun pituus puskimineen on kaiketi 9,03 m ja akseliväli 4,34 m. Tästä vaunusta minulla ei ole tarkempia tietoja, mutta ilmeisesti se on rakennettu vanhalle F-vaunun aluskehykselle, kaksi kaasusäiliötä vierekkäin vaunun lattian alla.
kuva 26.01.2013 14:22 Tapio Keränen  
  Pasilan vaunussa oli harmaa säiliö. Riihimäen BF 03125 se ei sittenkään ollut, koska olen kuvannut sen elokuussa 1971 uudelleen Pieksämäen konepajan raiteistolla BF-tunnukset ovessa.
kuva 25.01.2013 20:51 Tapio Keränen  
  Toukokuun lopussa 1966 todennäköisesti sama vaunu seisoi Riihimäellä Siltakadun ylikulkusillan liepeillä. Silloin oveen oli maalattu V.R. SUOMI 03125 BF. Vaunussa oli samanlaiset pyörät: tätipuolapyörä konduktööriosaston alla ja levypyörä matkatavaraosaston alla. Kamiinan savutorvi oli katolla ilman suojahattua.
kuva 25.01.2013 20:39 Tapio Keränen  
  Toukokuussa 1967 todennäköisesti sama vaunu seisoi Pasilassa laskumäen vieressä mäen itäpuolella pistoraiteella kallion vieressä. Kalliossa lienee ollut jonkinlainen varasto (aikaisemmin puolustusvoimien ammusvarasto, kallion laella it-tykin jalusta). Vaunun merkinnät oli samalla tavalla maalattu yli, samanlaiset pyörät: tähtipuolapyörä ja levypyörä ja samat maaliroiskeet seinällä. Vain kaasusäilöistä varoittava kilpi puuttui. Kaminan savutorvi oli katolla ilman suojahattua.
kuva 22.01.2013 21:17 Tapio Keränen  
  Vaunut lähtivät eri puolille rataverkkoa, yleensä kiitotavarajunissa. Vemput järjestivät kuormatut vaunut tavarajunien lähtöraiteille. Osa vedettiin Pasilaan ja lajiteltiin siellä laskumäen yli lähteviin tavarajuniin.
kuva 22.01.2013 21:11 Tapio Keränen  
  Onkohan tuon tavaravaunun littera osunut oikein tunnistustietoihin?
kuva 22.01.2013 19:31 Tapio Keränen  
  Miksi Isot Vaaleet on merkitty sarjaan Dv11?
kuva 20.01.2013 15:02 Tapio Keränen  
  Ajan patinaa tullut vaunun pintoihin.
kuva 19.01.2013 00:59 Tapio Keränen  
  Seuraavana kesänä 1974 tämä vaunu oli Närpiön kesäteatterissa yhdessä Tk2 407:n kanssa ruotsinkielisen "Hevoskapina"-näytelmän rekvisiittana. Sivuseinässä ei ollut numeroa, mutta päädyissä oli maalatut vaununnumerot 637, oikeimmanpuoleinen ikkuna edelleen levytettynä. Kesällä 1967 vaunu vietti aikaansa Seinäjoen ratapihalla merkittynä III matkustusluokan vaunuksi 793. Numero oli sivuseinällä ja päädyissä. Samalla numerolla esiintyi myös museon E-vaunu, joka odotti rautatiemuseoon pääsyä milloin Helsingin, milloin Pasilan ratapihalla. Kyllä siihen aikaan oli pula numeroista, kun sama numero piti antaa kahdelle eri(laiselle) vaunulle!
kuva 18.01.2013 15:15 Tapio Keränen  
  Suomen Standardointiliitolla ei liene ollut omia säiliövaunuja ;)
kuva 18.01.2013 14:33 Tapio Keränen  
  Mikähän mahtoi olla syynä, että normaalikokoiset kattotuulettimet vaihdettiin pienemmiksi? Jo kuvassa https://vaunut.org/kuva/78618?tag0=21%7CA%7C100 vuodelta 1937 katolla näkyvät pienet topedotuulettimet. Oliko niiden teho liian suuri vai tuliko aukean tilan ulottuma jossakin vastaan?
kuva 15.01.2013 18:51 Tapio Keränen  
  Sne:n ja F:n välissä mielestäni on toinen Kosan Oy:n Skk-sarjan kaksiakselisista nestekaasuvaunuista.
kuva 14.01.2013 15:30 Tapio Keränen  
  Kesällä 1967 Sd-vaunut oleilivat Sörnäisten ratapihalla. En tiedä, milloin ne oli sinne siirretty. Tuskin enää tuolloin ne toimivat aktiivikäytössä. Uskoisin, että värikuva olisi keväältä 1966.
kuva 13.01.2013 21:23 Tapio Keränen  
  Vallilan asemalta on mukava ilmakuva http://kaupunginosat.net/kallio/images/stories/tiedostot/PDF-historiikki-29.5.2008-150dpi.pdf sivulla 22. Bussituntijat voivat päätellä, onko kuva 1950-luvulta.
kuva 13.01.2013 21:16 Tapio Keränen  
  Tuollaisia matkatavarakärryjä en ole nähnyt aikoihin.
kuva 09.01.2013 21:58 Tapio Keränen  
  Varhaislapsuudessani matkustimme perhelomamatkalle joka kesä Raumalle sukuloimaan. Peipohja jäi syvälle mieleeni jännittävänä junanvaihtopaikkana. Yleensä jäi riittävästi aikaa junan vaihtoon ja asemalta ehdittiin ostaa vaniljajäätelötötterö ennen Rauman-junan lähtöä ja jopa nauttia se laiturilla kesäisen auringon loisteessa ennen junan lähtöä. Peipohjaan tultaessa ahmin molemmin silmin ja korvinkin ratavarren maisemia. Kokemäenjoen varrella näkyi monin paikoin sen aikaisia kulttuurimaisemia: niitettyjä peltoja, tarkkaan kaluttuja laitumia laiskoine lehmineen ja lampaineen sekä tukkinippujen uittoa joella. Konduktööri kiersi junassa leimaten pahvisia matkalippuja ja ilmoittaen vaunuosatoon saapuessaan kovaan ääneen seuraavat pysähdyspaikat: Kokemäki, Peipohja, vaihto Raumalle matkustaville. Harmi, etten muista, minkälainen juna Raumalle lähti. Peipohja - asemien asema!
kuva 09.01.2013 21:41 Tapio Keränen  
  Milloin Äetsästä rakennettin teollisuusraide Finnish Chemicalsille? Milloin klooritehdas käynnistyi? Oliko tehdas alunperin tuon niminen? Firman vaunut olivat näkemykseni mukaan tosi hienoja.
kuva 09.01.2013 21:33 Tapio Keränen  
  Onko kenelläkään tietoa ja varsinkin kuvia Tullikadun tienoon raiteistosta lukuisine vaununkääntälavoineen? Uskomattoman hieno ratamiljöö, jos oikein muistan.
kuva 08.01.2013 23:52 Tapio Keränen  
  Vasemmassa säiliöpäädyssä on höyryputket, mutta vaunun aluskehyksen alla kummassakaan päädyssä ei näy lämmityshöyryletkuja vuoden 1972 jälkeen. (Katselin itse näppäilemistäni kuvista.)
kuva 08.01.2013 18:27 Tapio Keränen  
  Oliko tämä säiliö ruotsalaista alkuperää? Aluskehys näyttää kuitenkin aika pasilalaiselta.
kuva 08.01.2013 17:12 Tapio Keränen  
  Ensimmäiset kuvani Fol-vaunusta olen näppäillyt Pasilassa kesällä 1965. Jos en kovin väärin näe, Pasilan konepajan korjausmerkintä aluskehyksessä on huhtikuulta 1964.
kuva 03.01.2013 00:35 Tapio Keränen  
  Vaikuttaa siltä, ettei tämän sivuston aktiivijäsenillä ole kaipaamaani tietoa noista ylimenosuojuksista. Olen päätellyt, että noihin muutamiin moottorivaunuihin lisättiin matkustusmukavuuden parantamiseksi haitaripalkeet peräpäähän, jotta siirtyminen moottorivaunusta kiitojunavaunustoon olisi käynyt miellyttävämmin kuin avosillalla ajoviiman ja sään armoilla. Todennäköisesti moottorivaunut joutuivat toisenlaisekiin tehtäviin, ajovuoroihin, joissa ei ollutkaan kääntämismahdollisuutta määräasemalla, vaan takaisin oli palattava takapää edellä. Ajoviima lienee tarttunut harmonikkapalkeisiin ja vauhdin kasvaessa purjekankaat ovat levinneet ohjaamon ikkunan eteen peittäen kuljettajalta näkymän radalle. Tämä on vain otaksuma. Toinen oletukseni on, että kiitojunavaunujen harmonikkaylimenosuojukset eivät olleet käyttöön otettaessa uusia, vaan ne oli purettu uusiokäyttöön vanhoista puukorisista paremman luokan matkustajavaunuista, kun niitä siirrettiin alempiin matkustusluokkiin tai virkatarvekäyttöön.
kuva 02.01.2013 00:14 Tapio Keränen  
  Ylimenosuojuskauluksia on ollut ainakin moottorivaunujen 1602, 1603 ja 1604 takapäässä. Ilmeisesti vaunuja on ajateltu ajettavan aina etupää edellä linja-ajossa, jolloin ylimenosuojus olisi ollut kiinnitettynä perässä tulevaan kiitojunavaunustoon. Valiettavasti omista romutuskuvistani ei käy selville Sepon kuvassa olevan toisen moottorivaunun numeroa.
<<   >>