182-65934 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 14.02.2013 18:19 Tapio Keränen  
  Nelihaaratuppilot varsipuskimissa! Tähtipuolapyörät! Yksitönkkäinen vipujarru!
kuva 08.02.2013 23:09 Tapio Keränen  
  Veikkaan maalarin välinpitämättömyyttä syyksi pikku-g:n maalaamiseen. Tommi osuu raidepuskimen paikannuksessa oikeaan kohtaan. Tuohon aikaan ei puhuttu Elielin aukiosta enkä tiedä, oliko tällä kohdalla mitään omaa nimeä. Vaihtotöissä ratapihan ämyreissä ilmoitettiin vaunun menevän kiitopätkille. Vasemmanpuoleinen, uuden veturitallin toimisto-osa on edelleen olemassa ja siinä toimii ravintola Vltava. Oikeanpuoleinen veturitalliosa, myöhemmin kiitotavaratoimisto, on purettu. Siellä säilytettiin akkukäyttöisiä laiturivaunuja ja siellä myös varattiin niiden akut. Muistan mukavan akkuhapon tuoksun, kun laiturivaunu käytiin lainaamassa 60-luvulla Pienoisrautatiekerhon jätteiden kuljettamista varten. Jätteethän vietiin poltettavaksi raiteiden 1 pohjoispään polttouuniin.
kuva 07.02.2013 01:09 Tapio Keränen  
  Oikealta lukien neljäs vaunu on todennäköisesti madallettu Mak. Tunnistamista helpottaa ulommas ulottuva viisto lattia ja kuorman liukualusta.
kuva 06.02.2013 23:26 Tapio Keränen  
  Päinvastoin: M-vaunu on vanhaa pitkää mallia
kuva 06.02.2013 23:09 Tapio Keränen  
  Junassa toisena vaununa näyttäisi olevan venäläinen matalalaitainen kaksiakselinen avovaunu. Upeita kuvia Eljakselta!
kuva 26.01.2013 23:44 Tapio Keränen  
  Uusin puukoripostivaunu vuodelta 1959. Pasilan konepajan tuotantoa.
kuva 26.01.2013 22:49 Tapio Keränen  
  Vaunun pituus puskimineen on kaiketi 9,03 m ja akseliväli 4,34 m. Tästä vaunusta minulla ei ole tarkempia tietoja, mutta ilmeisesti se on rakennettu vanhalle F-vaunun aluskehykselle, kaksi kaasusäiliötä vierekkäin vaunun lattian alla.
kuva 26.01.2013 14:22 Tapio Keränen  
  Pasilan vaunussa oli harmaa säiliö. Riihimäen BF 03125 se ei sittenkään ollut, koska olen kuvannut sen elokuussa 1971 uudelleen Pieksämäen konepajan raiteistolla BF-tunnukset ovessa.
kuva 25.01.2013 20:51 Tapio Keränen  
  Toukokuun lopussa 1966 todennäköisesti sama vaunu seisoi Riihimäellä Siltakadun ylikulkusillan liepeillä. Silloin oveen oli maalattu V.R. SUOMI 03125 BF. Vaunussa oli samanlaiset pyörät: tätipuolapyörä konduktööriosaston alla ja levypyörä matkatavaraosaston alla. Kamiinan savutorvi oli katolla ilman suojahattua.
kuva 25.01.2013 20:39 Tapio Keränen  
  Toukokuussa 1967 todennäköisesti sama vaunu seisoi Pasilassa laskumäen vieressä mäen itäpuolella pistoraiteella kallion vieressä. Kalliossa lienee ollut jonkinlainen varasto (aikaisemmin puolustusvoimien ammusvarasto, kallion laella it-tykin jalusta). Vaunun merkinnät oli samalla tavalla maalattu yli, samanlaiset pyörät: tähtipuolapyörä ja levypyörä ja samat maaliroiskeet seinällä. Vain kaasusäilöistä varoittava kilpi puuttui. Kaminan savutorvi oli katolla ilman suojahattua.
kuva 22.01.2013 21:17 Tapio Keränen  
  Vaunut lähtivät eri puolille rataverkkoa, yleensä kiitotavarajunissa. Vemput järjestivät kuormatut vaunut tavarajunien lähtöraiteille. Osa vedettiin Pasilaan ja lajiteltiin siellä laskumäen yli lähteviin tavarajuniin.
kuva 22.01.2013 21:11 Tapio Keränen  
  Onkohan tuon tavaravaunun littera osunut oikein tunnistustietoihin?
kuva 22.01.2013 19:31 Tapio Keränen  
  Miksi Isot Vaaleet on merkitty sarjaan Dv11?
kuva 20.01.2013 15:02 Tapio Keränen  
  Ajan patinaa tullut vaunun pintoihin.
kuva 19.01.2013 00:59 Tapio Keränen  
  Seuraavana kesänä 1974 tämä vaunu oli Närpiön kesäteatterissa yhdessä Tk2 407:n kanssa ruotsinkielisen "Hevoskapina"-näytelmän rekvisiittana. Sivuseinässä ei ollut numeroa, mutta päädyissä oli maalatut vaununnumerot 637, oikeimmanpuoleinen ikkuna edelleen levytettynä. Kesällä 1967 vaunu vietti aikaansa Seinäjoen ratapihalla merkittynä III matkustusluokan vaunuksi 793. Numero oli sivuseinällä ja päädyissä. Samalla numerolla esiintyi myös museon E-vaunu, joka odotti rautatiemuseoon pääsyä milloin Helsingin, milloin Pasilan ratapihalla. Kyllä siihen aikaan oli pula numeroista, kun sama numero piti antaa kahdelle eri(laiselle) vaunulle!
kuva 18.01.2013 15:15 Tapio Keränen  
  Suomen Standardointiliitolla ei liene ollut omia säiliövaunuja ;)
kuva 18.01.2013 14:33 Tapio Keränen  
  Mikähän mahtoi olla syynä, että normaalikokoiset kattotuulettimet vaihdettiin pienemmiksi? Jo kuvassa http://vaunut.org/kuva/78618?tag0=21%7CA​%7C100 vuodelta 1937 katolla näkyvät pienet topedotuulettimet. Oliko niiden teho liian suuri vai tuliko aukean tilan ulottuma jossakin vastaan?
kuva 15.01.2013 18:51 Tapio Keränen  
  Sne:n ja F:n välissä mielestäni on toinen Kosan Oy:n Skk-sarjan kaksiakselisista nestekaasuvaunuista.
kuva 14.01.2013 15:30 Tapio Keränen  
  Kesällä 1967 Sd-vaunut oleilivat Sörnäisten ratapihalla. En tiedä, milloin ne oli sinne siirretty. Tuskin enää tuolloin ne toimivat aktiivikäytössä. Uskoisin, että värikuva olisi keväältä 1966.
kuva 13.01.2013 21:23 Tapio Keränen  
  Vallilan asemalta on mukava ilmakuva http://kaupunginosat.net/kallio/images/s​tories/tiedostot/PDF-historiikki-29.5.20​08-150dpi.pdf sivulla 22. Bussituntijat voivat päätellä, onko kuva 1950-luvulta.
kuva 13.01.2013 21:16 Tapio Keränen  
  Tuollaisia matkatavarakärryjä en ole nähnyt aikoihin.
kuva 09.01.2013 21:58 Tapio Keränen  
  Varhaislapsuudessani matkustimme perhelomamatkalle joka kesä Raumalle sukuloimaan. Peipohja jäi syvälle mieleeni jännittävänä junanvaihtopaikkana. Yleensä jäi riittävästi aikaa junan vaihtoon ja asemalta ehdittiin ostaa vaniljajäätelötötterö ennen Rauman-junan lähtöä ja jopa nauttia se laiturilla kesäisen auringon loisteessa ennen junan lähtöä. Peipohjaan tultaessa ahmin molemmin silmin ja korvinkin ratavarren maisemia. Kokemäenjoen varrella näkyi monin paikoin sen aikaisia kulttuurimaisemia: niitettyjä peltoja, tarkkaan kaluttuja laitumia laiskoine lehmineen ja lampaineen sekä tukkinippujen uittoa joella. Konduktööri kiersi junassa leimaten pahvisia matkalippuja ja ilmoittaen vaunuosatoon saapuessaan kovaan ääneen seuraavat pysähdyspaikat: Kokemäki, Peipohja, vaihto Raumalle matkustaville. Harmi, etten muista, minkälainen juna Raumalle lähti. Peipohja - asemien asema!
kuva 09.01.2013 21:41 Tapio Keränen  
  Milloin Äetsästä rakennettin teollisuusraide Finnish Chemicalsille? Milloin klooritehdas käynnistyi? Oliko tehdas alunperin tuon niminen? Firman vaunut olivat näkemykseni mukaan tosi hienoja.
kuva 09.01.2013 21:33 Tapio Keränen  
  Onko kenelläkään tietoa ja varsinkin kuvia Tullikadun tienoon raiteistosta lukuisine vaununkääntälavoineen? Uskomattoman hieno ratamiljöö, jos oikein muistan.
kuva 08.01.2013 23:52 Tapio Keränen  
  Vasemmassa säiliöpäädyssä on höyryputket, mutta vaunun aluskehyksen alla kummassakaan päädyssä ei näy lämmityshöyryletkuja vuoden 1972 jälkeen. (Katselin itse näppäilemistäni kuvista.)
kuva 08.01.2013 18:27 Tapio Keränen  
  Oliko tämä säiliö ruotsalaista alkuperää? Aluskehys näyttää kuitenkin aika pasilalaiselta.
kuva 08.01.2013 17:12 Tapio Keränen  
  Ensimmäiset kuvani Fol-vaunusta olen näppäillyt Pasilassa kesällä 1965. Jos en kovin väärin näe, Pasilan konepajan korjausmerkintä aluskehyksessä on huhtikuulta 1964.
kuva 03.01.2013 00:35 Tapio Keränen  
  Vaikuttaa siltä, ettei tämän sivuston aktiivijäsenillä ole kaipaamaani tietoa noista ylimenosuojuksista. Olen päätellyt, että noihin muutamiin moottorivaunuihin lisättiin matkustusmukavuuden parantamiseksi haitaripalkeet peräpäähän, jotta siirtyminen moottorivaunusta kiitojunavaunustoon olisi käynyt miellyttävämmin kuin avosillalla ajoviiman ja sään armoilla. Todennäköisesti moottorivaunut joutuivat toisenlaisekiin tehtäviin, ajovuoroihin, joissa ei ollutkaan kääntämismahdollisuutta määräasemalla, vaan takaisin oli palattava takapää edellä. Ajoviima lienee tarttunut harmonikkapalkeisiin ja vauhdin kasvaessa purjekankaat ovat levinneet ohjaamon ikkunan eteen peittäen kuljettajalta näkymän radalle. Tämä on vain otaksuma. Toinen oletukseni on, että kiitojunavaunujen harmonikkaylimenosuojukset eivät olleet käyttöön otettaessa uusia, vaan ne oli purettu uusiokäyttöön vanhoista puukorisista paremman luokan matkustajavaunuista, kun niitä siirrettiin alempiin matkustusluokkiin tai virkatarvekäyttöön.
kuva 02.01.2013 00:14 Tapio Keränen  
  Ylimenosuojuskauluksia on ollut ainakin moottorivaunujen 1602, 1603 ja 1604 takapäässä. Ilmeisesti vaunuja on ajateltu ajettavan aina etupää edellä linja-ajossa, jolloin ylimenosuojus olisi ollut kiinnitettynä perässä tulevaan kiitojunavaunustoon. Valiettavasti omista romutuskuvistani ei käy selville Sepon kuvassa olevan toisen moottorivaunun numeroa.
kuva 01.01.2013 23:01 Tapio Keränen  
  Jälleen kerran kyselen asiantuntijoilta Dm4-moottorivaunun ylimenosuojuksista. Niitähän ei liene ollut kovinkaan monessa vaunussa, mutta tässä näkyy olevan haitarimallisen (purjekankaisen?) suojuksen kiinnityskaulus. Oliko ylimenosuojuksia käytössä? Miksi ne poistettiin? En muista nähneeni yhtään kuvaa moottorivaunujen haitaripalkeista.
kuva 01.01.2013 17:22 Tapio Keränen  
  Pääsinpä kuvaan minäkin!
kuva 01.01.2013 17:21 Tapio Keränen  
  Laiturilla vaelteli kotimaisia rautatieharrastajia ikuistamassa junakokoonpanoja.
kuva 29.12.2012 14:22 Tapio Keränen  
  Ei muistuta Walschaertin luistiliikuntakoneistoa.
kuva 24.12.2012 00:58 Tapio Keränen  
  Vaihtoveturi, tuohon aikaan Vv15, veti huolletun matkustajavaunurungon ratapihan asetteluraiteelta kohti Linnunlaulua ja vaihteiden asettamisen jälkeen työnsi tai heitti vaunuston junan lähtöraiteelle (yleensä raiteille 2 - 6). Heitetyn roikan pysäyttäminen tapahtui vaunun kierrejarrulla. Jos vaihtoveturi painoi rungon lähtöraiteelle asti, se ajettiin pois rungon pohjoispäästä. Sen jälkeen linjaveturi ajoi yksinään Pasilan tallilta lähtevän vaunuston eteen ja lämmittäjä tai koneapulainen kävi kytkemässä veturin vaunustoon.
kuva 13.12.2012 19:55 Tapio Keränen  
  Valitettavasti dian kehyksen tussimerkintä on rapissut lukukelvottomaksi, mutta taas uudelleen kuvaa katsoessani ensimmäiseksi mieleeni pulpahti Pieksämäen konepaja, kuten Jorma arveli.
kuva 04.12.2012 21:52 Tapio Keränen  
  Onko tietoa, kuka on toiminut asemarakennuksen arkkitehtinä?
kuva 30.11.2012 00:02 Tapio Keränen  
  Toukokuun loppupuolen maisemaksi vaikuttaa kovin lumiselta.
kuva 28.11.2012 23:47 Tapio Keränen  
  Sampoa mukaillen: Oulainen
kuva 27.11.2012 21:29 Tapio Keränen  
  Onko Juankoski lakkautettu?
kuva 25.11.2012 18:19 Tapio Keränen  
  Muutin arvioni ensimmäisestä vaunusta Eit:ksi.
kuva 20.11.2012 19:33 Tapio Keränen  
  Etsintä on käynnissä...
kuva 13.11.2012 22:33 Tapio Keränen  
  Kuvassa ei näy Dm1-moottorivaunua. Käsittääkseni kuvassa näkyy sarjan Dm7-dieselmoottorivaunuja.
kuva 13.11.2012 22:24 Tapio Keränen  
  Äystöllä ryhdyttiin keräämään vanhoja valokuvia tarkoituksena saada tallennettua kuvakirjaksi kylän rakennuskulttuuriperintöä 1850- luvulta aina l950-luvulle saakka. Näin kylän historia tallentuisi ja avautuisi nykypäivän ihmisille ja siirtyisi perintönä tuleville sukupolville.
Äystö on ollut Teuvan edistyksellisimpiä kyliä, mm. Teuvan ensimmäiset sähkövalot syttyivät v. 1918 Äystön sahalla/myllyllä. Kylässä on ollut voimaperäistä maanviljelystä ja osuustoimintaa. Äystön Osuusmeijeri on palvellut kylää 1950 luvulle saakka. Kylässä on ollut myös monenlaista teollisuutta, mm. lakkitehtaita, kenkälestitehdas, pyykkipoikatehdas, sotilassaapastehdas ym. Kouluja kolme, kauppoja viisi, pankkeja kaksi, nuoriso- maamiesseurain taloja, työväentalo ym. Rautatie tuli kylään 100 vuotta sitten. Rakennusten ohella kuvina tallentuisi myös vanhoja työtapoja.
Kirja on tarkoitus toteuttaa n. 150 sivuisena, kovakantisena. Painosmäärä 500 – 750 kpl
riippuen hankkeeseen saatavista avustuksista. Samanaikaisesti kirjahankkeen kanssa on työryhmän toimesta vireillä ”Suupohjan rata Äystölle 100 vuotta sitten”–muistomerkin pystyttäminen Äystön pysäkille. Kuvateoksen julkistaminen ja muistomerkin paljastustilaisuus tapahtuisi yhteisessä juhlatilaisuudessa.
Kirjaa on tarkoitus myydä lähinnä omakustannushintaan. Ilmaiseksi sitä luovutettaisiin Teuvan kunnalle, Äystön koululle, päiväkerholle, kirjastoon, maakuntakirjastoon, Teuva-Seuralle sekä kaikille hanketta tukeneille tahoille. Mahdollinen tuotto ohjataan paikallisen kulttuurin tukemiseen.
Lisätietoja: työryhmän pj. teol.tri Ossi Haaramäki puh. 040-5026549
kuva 13.11.2012 19:16 Tapio Keränen  
  Makkaratalon räystäällä mainioiden menehtyneden yritysten mainoksia: Postipankki, Pukeva, Tallberg... Olisiko Tallberg yhä jollakin tavalla mukana yritystoiminnassa, mutta mainio rautakauppa Aleksilla on vain hapertuvaa nostalgiaa. Sieltähän sai ostaa messinkiä rautatiepienoismallien raaka-aineeksi kohtuuhinnoin, pyörötankoja, putkia ja peltejä eri läpimittaisina.
kuva 13.11.2012 19:16 Tapio Keränen  
  Nortti-Huru vetäjänä.
kuva 13.11.2012 01:11 Tapio Keränen  
  Vasemmalla on sarjaan Bcem muutettu virkatarvevaunu sivuseinän merkinnän mukaan. Sivuston litteravalikoimasta puuttuu tämä sarja virkatarvevaunuista, vaikkakin oikeampi sarjatunnus lienenisi BCEm, B punaisena. Päädyn tikkaat ja ylikulkusillat poistettiin myöhemmin ratojemme sähköistyksen myötä selvänä turvallisuusriskinä. Samalla vaunut mielestäni muuttuivat tylsemmän näköisiksi.
kuva 12.11.2012 00:04 Tapio Keränen  
  Veturin perässä hieno, tummaksi säistynyt avosiltainen postivaunu.
kuva 31.10.2012 00:24 Tapio Keränen  
  Vaakakojukin paikallaan. Olisiko avovaunujen kuormana heinää?
kuva 21.10.2012 23:48 Tapio Keränen  
  Jukalla on hyvä ote kuvaamiseen! Hieno tunnelma!
kuva 17.10.2012 19:20 Tapio Keränen  
  Sivuseinästä näkee selvästi ykköspilttuun pidennyksen ja takaosan korotuksen.
kuva 03.10.2012 21:28 Tapio Keränen  
  Taustalla Löylymäen satamamakasiinin esikuva: Jyväskylän tullimakasiini. Löylymäki löytyy nykyisin espoosta Ahertajantieltä WG-kompleksista leikkikalumuseon tiloista. Samalla voi myös tutustua Espoon modernin taiteen museoon EMMAan.
<<   >>