Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 03.10.2012 21:28 Tapio Keränen  
  Taustalla Löylymäen satamamakasiinin esikuva: Jyväskylän tullimakasiini. Löylymäki löytyy nykyisin espoosta Ahertajantieltä WG-kompleksista leikkikalumuseon tiloista. Samalla voi myös tutustua Espoon modernin taiteen museoon EMMAan.
kuva 04.09.2012 21:39 Tapio Keränen  
  Kateellinen kommentti: erinoimainen kuva!
kuva 04.09.2012 21:38 Tapio Keränen  
  Milloinkas nuo tasoristeysten tunnukset tulivat käyttöön? Erinomainen tapa tunnistaa kuvauspaikka!
kuva 04.09.2012 21:31 Tapio Keränen  
  Toivoyyavasti Jussin perikunta ei hävitä tätä upeaa käsityötä.
kuva 06.04.2012 21:28 Tapio Keränen  
  Valitettavasti negatiivissa oli jokin kehityshäiriö ja osa vasemmasta reunasta oli jäänyt tummemmaksi eli positiivissa vaaleammaksi, mutta onneksi kuvan sisältö näkyy. Käytössäni oli lainakamera, jossa oli laajakulmaobjektiivi ja siihe sopimaton pitemmän polttovälin vastavalosuoja. Siksi kuvan nurkat jäivät mustiksi. Onneksi kuvan keskiosasta tuli jokseenkin käyttökelpoinen.
kuva 06.04.2012 16:35 Tapio Keränen  
  Amazonin takana näkyvä puutalo on kadonnut nykyisestä maisemasta - sääli.
kuva 24.03.2012 15:32 Tapio Keränen  
  Käsittääkseni se on maadoitusjohdin. Metallisiin kattokalusteisiin indusoituu ajojohtimesta sähkövaraus, joka on parempi purkaa maadoitusjohdinta pitkin vaunun aluskehyksen kautta telien ja pyörien välityksellä kiskoihin kuin venttiiliä avaavan tai sulkevan sisällä seisovan henkilön kautta.
kuva 09.03.2012 23:09 Tapio Keränen  
  Paikka vaikuttikin jollakin tavalla tutulta, aivan kuin olisin sen itse nähnyt nuorempana.
kuva 03.03.2012 01:18 Tapio Keränen  
  Avosiltainen XG 04718 tuotiin pussin perälle vajaa kuukausi myöhemmin. Rakennukset eivät tietääkseni olleet VR:n, vaan kaupunkilaisten asuinrakennuksia. Vaunussa oli lämmityshalkoja, ilmeisesti puisen asetinlaitetornin lämmittämistä varten. Ihmetyttää vain se, ettei tornin juurelle ollut rakennettu omaa pistoraidetta lämmityspuuvaunua varten, kun muuten raiteenpätkiä ratapihoilla oli jos johonkin tarkoitukseen.
kuva 24.02.2012 19:54 Tapio Keränen  
  No, nyt näen sinisiä pankkojakin oikealla.
kuva 24.02.2012 19:53 Tapio Keränen  
  Pankkoa en näe, mutta kutsuisin tuota vääntynyttä osaa edelleenkin pylvääksi eli tolpaksi.
kuva 21.02.2012 19:32 Tapio Keränen  
  Ggh-sarja oli lämminvaunu, jossa ei ollut jäähdystyslaitteita eikä jääsäiliöitä.
kuva 15.02.2012 21:04 Tapio Keränen  
  Pitäjänmäkihän se on, eikä niin kovin kaukana kaupungin touhuista. Asemaa vastapäätä oli vielä tuolloin käytössä melko suuri tavaramakasiini, jossa kuormattiin ja purettiin päivittäin paljon tavaravaunuja. Rakennus on edelleen olemassa, muttei tavarankäsittelykäytössä. Tuo aseman vieressä vasemmalla puolella ollut pikkumakasiini on purettu ja tilalla on kevyen liikenteen väylä Mäkkylän suuntaan. Taustalle on ilmestynyt ylikulkusilta kevyttä liikennettä varten. Raiteisto on muuttunut, vaikka asemaa lähinnä olevat pääraiteet lienevät likimain paikoillaan. Ratapiharaiteiden tilalle on rakennettu kaupunkiradan raiteet ja matkustajalaituri katoksineen.
kuva 11.02.2012 20:09 Tapio Keränen  
  Outoja ovat harrastajien tiet - ympäri käydään, yhteen tullaan! Muistoissa ovat kylmät tuuliset päivät Baijerin pohjoisosissa. Asemalla on myös katkaistu kääntölava, tästä oikealle. Niitähän Saksassa harrastettiin, kun tilaa kokopitkälle kääntölavalle ei raiteiden läheisyyden takia ollut. Lavaa pystyttiin kääntämään reilut puoli kierrosta ja höyryveturi saatiin ympäri paluumatkaa varten.
kuva 11.02.2012 19:58 Tapio Keränen  
  Asemalla kuusi semafooria yhä käytössä: kaksi tulo-opastimina ja neljä lähtöopastimina.
kuva 27.01.2012 20:28 Tapio Keränen  
  Näkyvät puskimetkin olevan suuren ja mahtavan tuotantoa, jollen väärin näe.
kuva 27.01.2012 20:21 Tapio Keränen  
  Onhan niitä jokunen Silvolan kuva skannattuna, ainakin mustavalkoisina.
kuva 26.01.2012 21:55 Tapio Keränen  
  Näyttäisivät kuopsuttavan lunta irtopölkyiltä - voisivat siis olla topparoikkalaisia.
kuva 26.01.2012 21:03 Tapio Keränen  
  Kirjasta "Rautatien arkea" löytyy samoilla hetkillä otettu värillinen diakuva. Tämä on 6x6 negatiivista skannattu otos.
kuva 26.01.2012 20:22 Tapio Keränen  
  Olet, Jorma, poistanut Preiser-hahmon alta sen läpinäkyvän muovilaatan, joka pitää ukkoa pystyssä, vai oletko kätkenyt sen "lumen" alle? Selästä olet poistanut muotista jääneen pyöreän painanteen. Vai oletko itse viimeistellyt veitsen ja viilan kanssa maalaamattoman muoviukon ja maalannut sen Humbrol-väreillä? Hieno lopputulos!
kuva 20.01.2012 17:32 Tapio Keränen  
  Melkoista kiitoahan on saanut pitää yllä kuvien skannailussa! Aika monta otosta olen löytänyt, joista ei ole pitkään ollut minkäänlaista muistikuvaa. Mukavaa, jos näistä on iloa muillekin!
kuva 26.11.2011 18:31 Tapio Keränen  
  Onko tuota ylikulkusiltaa joskus avattu korkeiden kuljetusten tieltä, kun näkyy olevan samanlaiset saumat kuin Karjaan ylikulkusillassa? Liittyykö ilmiö Littoisten muuntajansiirtoraiteeseen?
kuva 24.11.2011 23:08 Tapio Keränen  
  Todellinen kuvauspaikka oli maanantaina 21.11.2011 Atomitie 5:ssä, Pienoisrautatiekerho ry:n kerhotiloissa, Lähellä Valimon "asemaa". Kuvan rata on H0-mittakaavassa 1:87 toteutettu ratamoduuli, kaarrepala, jota on pyritty maisemoimaan mahdollisimman luonnonmukaisesti, sellaisena kuin muistamme esimerkiksi 1950-1960-luvun maaseutumaiseman, jota rautatie halkoo.
kuva 19.11.2011 15:16 Tapio Keränen  
  Tämän veturin laatassa valmistenumero oli 502.
kuva 15.10.2011 19:35 Tapio Keränen  
  Niinpä tietysti, vaikka se noin kaukaa nähtynä ei heti paljastukaan Gk:ksi. Oikeanpuoleisimmassa Gb:ssä veturin perässä om hauska kattokorjaus.
kuva 15.10.2011 18:44 Tapio Keränen  
  Mikäs tuo seitsemäs vaunu Gks-roikassa on?
kuva 27.09.2011 18:44 Tapio Keränen  
  Korjasin piirustukseen matalamman kuormausoven ja siirsin kaasusäiliön paikkaa. Piirustuksessani on paljon arvattua, koska en tiedä vaunutyypistä muuta kuvalähdettä kuin tuon elokuvan eikä vr:llä taida olla tästä mittapiirustusta eikä paljon muitakaan tietoja.
kuva 26.09.2011 13:30 Tapio Keränen  
  Oliko tuo kuva Eero Piirto kuuluisa kurikkalainen laulaja?
kuva 25.09.2011 21:49 Tapio Keränen  
  Kiitos, Antti, huomautuksesta! Vaunussa näyttäisi olevan vain yksi kaasusäiliö ja sekin toisella puolella vaunua. Korjailen piirustusta.
kuva 25.09.2011 21:23 Tapio Keränen  
  Tämä on normaali leveäkorinen puolipitkä avosiltainen koppivaunu. Olisiko tuo "Vaimoke"-vaunu muutettu saatujen käyttökokemusten perusteella melko pian tällaiseksi perusvaunuksi. Kuormausoven paikka on pysynyt ennallaan, mutta vaunun koria olisi muutettu melko rankasti: kaikki ikkunat vaihdettu ja katon päädyt rakennettu kokonaan uudelleen. Olisiko oikeasti tehty näin suuria muutoksia? Tosin vuosina 1939 - 1944 kalustoa tuhoutui osittain ja kokonaan melkoisia määriä, joten vaunun korin uudelleen rakentaminen noissa oloissa ei olisi ollut mitenkään harvinaista.
kuva 22.09.2011 18:42 Tapio Keränen  
  Ruoanlaittokattilasarja mielessäin... Korjaanpa Maijan Liisaksi. Kiitos, Jimi, huomautuksesta!
kuva 12.06.2011 23:03 Tapio Keränen  
  Ratapenkkaa on nostettu reippaanlaisesti, jos ovien edessä on ollut kuormauslaituri ja sen yläreunalta matkaa alas kiskon yläpinnan tasoon noin 1,1 metriä.
kuva 08.06.2011 22:51 Tapio Keränen  
  Vahva usko järjestelmään muuttaa mustankin valkoiseksi. On tämä kuva negatiivista skannattu, mutta tässä kuitenkin jo hyvin positiivinen.
kuva 06.06.2011 21:30 Tapio Keränen  
  Vihdoin löytyi Nurmosta kuva, jossa on samanlaista varaston seinää ikkunoineen ja ovineen. Muista Pohjanmaan radan liikennepaikkakuvista en tuollaista rakennusta löytänyt. Täytyy korjata kuvatekstiksikin erikoispikajuna pohjoisesta.
kuva 01.06.2011 06:42 Tapio Keränen  
  Täytyypä tutkia Voltista muita tuon ajan kuvia, jotta selviäisi, onko liikennepaikka ollenkaan Voltti. Aikaa on kulunut tuosta jo 32 vuotta, joten rakennukset ovat saattaneet muuttua ja kadota tähän päivään mennessä. Jos juna tosiaan on matkalla etelään, sivuraiteet ovat Voltiksi väärällä puolella.
kuva 26.05.2011 20:26 Tapio Keränen  
  Onpas siistin näköinen hiilivaunuksi. Pasilan konepaja on käyttänyt tiettävästi vanhaa Ga-vaunun aluskehystä rakentaessaan vaunulle uuden korin vuonna 1953.
kuva 27.03.2011 19:09 Tapio Keränen  
  Postivaunussa oli yksi kapea sisäänvedetty käyntiovi ja postisäkkiosastojen saranoidut kuormausovet likimain seinätasossa kummassakin päässä, kun taas Fo:ssa oli kaksi sisäänvedettyä liukuovea kuormausovina ja käyntiovet nurkissa matkustajavaunujen tapaan. Viimeinen vaunu on mielestäni Fo.
kuva 23.03.2011 21:39 Tapio Keränen  
  Jounin päätelmä on aivan oikea, Kulosaaren silta on kuvan taustalla. Kuva on suunnilleen eteläkaakkoon päin.
kuva 18.03.2011 19:58 Tapio Keränen  
  Päivä oli oikein, vuosi väärin. Kiitos huomautuksesta!
kuva 08.03.2011 18:54 Tapio Keränen  
  Riihimäellä oli ennen Peltosaaren kaupunginosan kerrostalorakentamista tuollainen metsäinen taustamaisema. Vesiviskuri, valomasto ja verkkoaita sopivat Riksun ympäristöön. Taustalla häämöttää vaunukorjauspajan raiteistolla korjattavia vaunuja.
kuva 26.02.2011 21:53 Tapio Keränen  
  Ämyrikuulutus kertoi pariin kertaan junan lähtevän kello 12, mutta sen jälkeen naisäänie korjasi lähtöajaksi kello 11. Lähtöpääopastin oli punaisena, mutta raideopastin hehkutti värittömiä kohta yhdentoista jälkeen.
kuva 25.02.2011 20:02 Tapio Keränen  
  Vähän myöhäinen vastaus kuvankäsittelykysymykseen: Kuvaushetkellä pitäisi osata valottaa oikein. Joskus se onnistuu, varsinkin jos kohde ei liiku kuten tällaista paikallaan pysyvää maisemaa kuvattaessa. On aikaa lukea valotusmittaria ja etsiä kohteen valoisimmat ja tummimmat pisteet. Niistä sitten pitäisi valita jonkinlainen keskiarvo. Toinen onnistumisen edellytys on negatiivin kehitys. Pitää olla tuoreet kehitteet ja kiinnitteet, oikea lämpötila ja oikea kehitysaika. Skannauksen jälkeen kuvankäsittelyohjelmilla voi vielä yrittää parantaa kuvan sävykkyyttä. Harmaasävykuvassa pitäisi yleensä löytyä kaikki sävyt valkoisesta mustaan. Siinä sen salaisuus!
kuva 23.02.2011 17:44 Tapio Keränen  
  Oulun konepaja huolehti Gd-sarja pääosan hylkäyksestä vuoden 1967 aikana. Muutama Gdt liikkui vielä hetken tämän jälkeenkin, kunnes Gbt-sarja syrjäytti ne. Hyväkuntoisimmat vaunut muutettiin virkatarvevaunuiksi, yleensä BG-sarjaan.
kuva 23.02.2011 17:27 Tapio Keränen  
  Tosiaankin, valkoiset ylänurkkamaalaukset puuttuvat Gdt:stä. Olisiko Gd vastikaan alennettu likaavan tavaran kuljetukseen ja vaununkorjauspajalla oli vain lisätty t sarjatunnukseen, mutta yläkulmien maalaukset on jätetty seuraavaan konepajakorjaukseen odottamaan vaunun uudelleen maalausta.
Ehkä sitä ei ehtinytkään sitten tapahtua, kun Gd-sarja joukkotuhottiin vuoden 1967 aikana.
kuva 22.02.2011 20:28 Tapio Keränen  
  Nosturin valmistaja on Crafton Co. Engineers Bedford. Onko kenelläkään tietoa, milloin tämä höyrynosturi on valmistettu?
kuva 22.02.2011 20:26 Tapio Keränen  
  Kuvan "muun tunnisteen" vaihtotyö tarkoittaa tässä lähinnä kiskonvaihtotyötä eikä tavanomaisempaa vaunujen siirtelyä.
kuva 20.02.2011 13:25 Tapio Keränen  
  Milloinkas veturin keulaan laitettiin kaksinajokaapelien luukut?
kuva 19.02.2011 12:56 Tapio Keränen  
  Ikään kuin välitasanteella joku kunnossapitohenkilö ulkoiluttaisi lumikolaa vai onko se sittenkin roskienkeräilyastia. Voisi nuo ahkerasti käytetyt portaat pitää paremmassa kunnossa talvella, ettei aina tarvitsisi pelätä liukastumis- ja kaatumisvaaraa. Mutta kaikestahan on tietysti säästettävä, mukaan lukien matkustavan yleisön turvallisuudesta.
kuva 12.02.2011 23:06 Tapio Keränen  
  Jotenkin tutunoloinen paikka ennen sähköistystä, vaikka vähän liirumia olisikin maisemassa. Veikkaan, että aika lähellä entistä Kumilan seisaketta tässä lennetään. Juna on vastikään sivuuttanut Kyrön aseman ja kohta kolkutellaan Huovintielle.
kuva 11.02.2011 22:29 Tapio Keränen  
  Kaukoniityn seisake lienee sijainnut näillä main. Juna on siinä tapauksessa hetkeä aikaisemmin sivuuttanut Loimaan ja on matkalla kohti Toijalaa. Tiippalan talo olisi silloin oikealla.
kuva 10.02.2011 17:57 Tapio Keränen  
  Muistaakseni siipi oli 14 metrin mastossa. Tavalliset korkeat opastinmastot olivat 12 metriä korkeita.