Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.01.2013 21:23 | Tapio Keränen | ||
| Vallilan asemalta on mukava ilmakuva http://kaupunginosat.net/kallio/images/stories/tiedostot/PDF-historiikki-29.5.2008-150dpi.pdf sivulla 22. Bussituntijat voivat päätellä, onko kuva 1950-luvulta. | ||||
|
13.01.2013 21:16 | Tapio Keränen | ||
| Tuollaisia matkatavarakärryjä en ole nähnyt aikoihin. | ||||
|
09.01.2013 21:58 | Tapio Keränen | ||
| Varhaislapsuudessani matkustimme perhelomamatkalle joka kesä Raumalle sukuloimaan. Peipohja jäi syvälle mieleeni jännittävänä junanvaihtopaikkana. Yleensä jäi riittävästi aikaa junan vaihtoon ja asemalta ehdittiin ostaa vaniljajäätelötötterö ennen Rauman-junan lähtöä ja jopa nauttia se laiturilla kesäisen auringon loisteessa ennen junan lähtöä. Peipohjaan tultaessa ahmin molemmin silmin ja korvinkin ratavarren maisemia. Kokemäenjoen varrella näkyi monin paikoin sen aikaisia kulttuurimaisemia: niitettyjä peltoja, tarkkaan kaluttuja laitumia laiskoine lehmineen ja lampaineen sekä tukkinippujen uittoa joella. Konduktööri kiersi junassa leimaten pahvisia matkalippuja ja ilmoittaen vaunuosatoon saapuessaan kovaan ääneen seuraavat pysähdyspaikat: Kokemäki, Peipohja, vaihto Raumalle matkustaville. Harmi, etten muista, minkälainen juna Raumalle lähti. Peipohja - asemien asema! | ||||
|
09.01.2013 21:41 | Tapio Keränen | ||
| Milloin Äetsästä rakennettin teollisuusraide Finnish Chemicalsille? Milloin klooritehdas käynnistyi? Oliko tehdas alunperin tuon niminen? Firman vaunut olivat näkemykseni mukaan tosi hienoja. | ||||
|
09.01.2013 21:33 | Tapio Keränen | ||
| Onko kenelläkään tietoa ja varsinkin kuvia Tullikadun tienoon raiteistosta lukuisine vaununkääntälavoineen? Uskomattoman hieno ratamiljöö, jos oikein muistan. | ||||
|
08.01.2013 23:52 | Tapio Keränen | ||
| Vasemmassa säiliöpäädyssä on höyryputket, mutta vaunun aluskehyksen alla kummassakaan päädyssä ei näy lämmityshöyryletkuja vuoden 1972 jälkeen. (Katselin itse näppäilemistäni kuvista.) | ||||
|
|
08.01.2013 18:27 | Tapio Keränen | ||
| Oliko tämä säiliö ruotsalaista alkuperää? Aluskehys näyttää kuitenkin aika pasilalaiselta. | ||||
|
08.01.2013 17:12 | Tapio Keränen | ||
| Ensimmäiset kuvani Fol-vaunusta olen näppäillyt Pasilassa kesällä 1965. Jos en kovin väärin näe, Pasilan konepajan korjausmerkintä aluskehyksessä on huhtikuulta 1964. | ||||
|
03.01.2013 00:35 | Tapio Keränen | ||
| Vaikuttaa siltä, ettei tämän sivuston aktiivijäsenillä ole kaipaamaani tietoa noista ylimenosuojuksista. Olen päätellyt, että noihin muutamiin moottorivaunuihin lisättiin matkustusmukavuuden parantamiseksi haitaripalkeet peräpäähän, jotta siirtyminen moottorivaunusta kiitojunavaunustoon olisi käynyt miellyttävämmin kuin avosillalla ajoviiman ja sään armoilla. Todennäköisesti moottorivaunut joutuivat toisenlaisekiin tehtäviin, ajovuoroihin, joissa ei ollutkaan kääntämismahdollisuutta määräasemalla, vaan takaisin oli palattava takapää edellä. Ajoviima lienee tarttunut harmonikkapalkeisiin ja vauhdin kasvaessa purjekankaat ovat levinneet ohjaamon ikkunan eteen peittäen kuljettajalta näkymän radalle. Tämä on vain otaksuma. Toinen oletukseni on, että kiitojunavaunujen harmonikkaylimenosuojukset eivät olleet käyttöön otettaessa uusia, vaan ne oli purettu uusiokäyttöön vanhoista puukorisista paremman luokan matkustajavaunuista, kun niitä siirrettiin alempiin matkustusluokkiin tai virkatarvekäyttöön. | ||||
|
|
02.01.2013 00:14 | Tapio Keränen | ||
| Ylimenosuojuskauluksia on ollut ainakin moottorivaunujen 1602, 1603 ja 1604 takapäässä. Ilmeisesti vaunuja on ajateltu ajettavan aina etupää edellä linja-ajossa, jolloin ylimenosuojus olisi ollut kiinnitettynä perässä tulevaan kiitojunavaunustoon. Valiettavasti omista romutuskuvistani ei käy selville Sepon kuvassa olevan toisen moottorivaunun numeroa. | ||||
|
|
01.01.2013 23:01 | Tapio Keränen | ||
| Jälleen kerran kyselen asiantuntijoilta Dm4-moottorivaunun ylimenosuojuksista. Niitähän ei liene ollut kovinkaan monessa vaunussa, mutta tässä näkyy olevan haitarimallisen (purjekankaisen?) suojuksen kiinnityskaulus. Oliko ylimenosuojuksia käytössä? Miksi ne poistettiin? En muista nähneeni yhtään kuvaa moottorivaunujen haitaripalkeista. | ||||
|
01.01.2013 17:22 | Tapio Keränen | ||
| Pääsinpä kuvaan minäkin! | ||||
|
01.01.2013 17:21 | Tapio Keränen | ||
| Laiturilla vaelteli kotimaisia rautatieharrastajia ikuistamassa junakokoonpanoja. | ||||
|
29.12.2012 14:22 | Tapio Keränen | ||
| Ei muistuta Walschaertin luistiliikuntakoneistoa. | ||||
|
24.12.2012 00:58 | Tapio Keränen | ||
| Vaihtoveturi, tuohon aikaan Vv15, veti huolletun matkustajavaunurungon ratapihan asetteluraiteelta kohti Linnunlaulua ja vaihteiden asettamisen jälkeen työnsi tai heitti vaunuston junan lähtöraiteelle (yleensä raiteille 2 - 6). Heitetyn roikan pysäyttäminen tapahtui vaunun kierrejarrulla. Jos vaihtoveturi painoi rungon lähtöraiteelle asti, se ajettiin pois rungon pohjoispäästä. Sen jälkeen linjaveturi ajoi yksinään Pasilan tallilta lähtevän vaunuston eteen ja lämmittäjä tai koneapulainen kävi kytkemässä veturin vaunustoon. | ||||
|
13.12.2012 19:55 | Tapio Keränen | ||
| Valitettavasti dian kehyksen tussimerkintä on rapissut lukukelvottomaksi, mutta taas uudelleen kuvaa katsoessani ensimmäiseksi mieleeni pulpahti Pieksämäen konepaja, kuten Jorma arveli. | ||||
|
04.12.2012 21:52 | Tapio Keränen | ||
| Onko tietoa, kuka on toiminut asemarakennuksen arkkitehtinä? | ||||
|
30.11.2012 00:02 | Tapio Keränen | ||
| Toukokuun loppupuolen maisemaksi vaikuttaa kovin lumiselta. | ||||
|
28.11.2012 23:47 | Tapio Keränen | ||
| Sampoa mukaillen: Oulainen | ||||
|
27.11.2012 21:29 | Tapio Keränen | ||
| Onko Juankoski lakkautettu? | ||||
|
25.11.2012 18:19 | Tapio Keränen | ||
| Muutin arvioni ensimmäisestä vaunusta Eit:ksi. | ||||
|
20.11.2012 19:33 | Tapio Keränen | ||
| Etsintä on käynnissä... | ||||
|
13.11.2012 22:33 | Tapio Keränen | ||
| Kuvassa ei näy Dm1-moottorivaunua. Käsittääkseni kuvassa näkyy sarjan Dm7-dieselmoottorivaunuja. | ||||
|
13.11.2012 22:24 | Tapio Keränen | ||
| Äystöllä ryhdyttiin keräämään vanhoja valokuvia tarkoituksena saada tallennettua kuvakirjaksi kylän rakennuskulttuuriperintöä 1850- luvulta aina l950-luvulle saakka. Näin kylän historia tallentuisi ja avautuisi nykypäivän ihmisille ja siirtyisi perintönä tuleville sukupolville. Äystö on ollut Teuvan edistyksellisimpiä kyliä, mm. Teuvan ensimmäiset sähkövalot syttyivät v. 1918 Äystön sahalla/myllyllä. Kylässä on ollut voimaperäistä maanviljelystä ja osuustoimintaa. Äystön Osuusmeijeri on palvellut kylää 1950 luvulle saakka. Kylässä on ollut myös monenlaista teollisuutta, mm. lakkitehtaita, kenkälestitehdas, pyykkipoikatehdas, sotilassaapastehdas ym. Kouluja kolme, kauppoja viisi, pankkeja kaksi, nuoriso- maamiesseurain taloja, työväentalo ym. Rautatie tuli kylään 100 vuotta sitten. Rakennusten ohella kuvina tallentuisi myös vanhoja työtapoja. Kirja on tarkoitus toteuttaa n. 150 sivuisena, kovakantisena. Painosmäärä 500 – 750 kpl riippuen hankkeeseen saatavista avustuksista. Samanaikaisesti kirjahankkeen kanssa on työryhmän toimesta vireillä ”Suupohjan rata Äystölle 100 vuotta sitten”–muistomerkin pystyttäminen Äystön pysäkille. Kuvateoksen julkistaminen ja muistomerkin paljastustilaisuus tapahtuisi yhteisessä juhlatilaisuudessa. Kirjaa on tarkoitus myydä lähinnä omakustannushintaan. Ilmaiseksi sitä luovutettaisiin Teuvan kunnalle, Äystön koululle, päiväkerholle, kirjastoon, maakuntakirjastoon, Teuva-Seuralle sekä kaikille hanketta tukeneille tahoille. Mahdollinen tuotto ohjataan paikallisen kulttuurin tukemiseen. Lisätietoja: työryhmän pj. teol.tri Ossi Haaramäki puh. 040-5026549 |
||||
|
13.11.2012 19:16 | Tapio Keränen | ||
| Makkaratalon räystäällä mainioiden menehtyneden yritysten mainoksia: Postipankki, Pukeva, Tallberg... Olisiko Tallberg yhä jollakin tavalla mukana yritystoiminnassa, mutta mainio rautakauppa Aleksilla on vain hapertuvaa nostalgiaa. Sieltähän sai ostaa messinkiä rautatiepienoismallien raaka-aineeksi kohtuuhinnoin, pyörötankoja, putkia ja peltejä eri läpimittaisina. | ||||
|
|
13.11.2012 19:16 | Tapio Keränen | ||
| Nortti-Huru vetäjänä. | ||||
|
13.11.2012 01:11 | Tapio Keränen | ||
| Vasemmalla on sarjaan Bcem muutettu virkatarvevaunu sivuseinän merkinnän mukaan. Sivuston litteravalikoimasta puuttuu tämä sarja virkatarvevaunuista, vaikkakin oikeampi sarjatunnus lienenisi BCEm, B punaisena. Päädyn tikkaat ja ylikulkusillat poistettiin myöhemmin ratojemme sähköistyksen myötä selvänä turvallisuusriskinä. Samalla vaunut mielestäni muuttuivat tylsemmän näköisiksi. | ||||
|
12.11.2012 00:04 | Tapio Keränen | ||
| Veturin perässä hieno, tummaksi säistynyt avosiltainen postivaunu. | ||||
|
31.10.2012 00:24 | Tapio Keränen | ||
| Vaakakojukin paikallaan. Olisiko avovaunujen kuormana heinää? | ||||
|
21.10.2012 23:48 | Tapio Keränen | ||
| Jukalla on hyvä ote kuvaamiseen! Hieno tunnelma! | ||||
|
17.10.2012 19:20 | Tapio Keränen | ||
| Sivuseinästä näkee selvästi ykköspilttuun pidennyksen ja takaosan korotuksen. | ||||
|
03.10.2012 21:28 | Tapio Keränen | ||
| Taustalla Löylymäen satamamakasiinin esikuva: Jyväskylän tullimakasiini. Löylymäki löytyy nykyisin espoosta Ahertajantieltä WG-kompleksista leikkikalumuseon tiloista. Samalla voi myös tutustua Espoon modernin taiteen museoon EMMAan. | ||||
|
04.09.2012 21:39 | Tapio Keränen | ||
| Kateellinen kommentti: erinoimainen kuva! | ||||
|
|
04.09.2012 21:38 | Tapio Keränen | ||
| Milloinkas nuo tasoristeysten tunnukset tulivat käyttöön? Erinomainen tapa tunnistaa kuvauspaikka! | ||||
|
04.09.2012 21:31 | Tapio Keränen | ||
| Toivoyyavasti Jussin perikunta ei hävitä tätä upeaa käsityötä. | ||||
|
06.04.2012 21:28 | Tapio Keränen | ||
| Valitettavasti negatiivissa oli jokin kehityshäiriö ja osa vasemmasta reunasta oli jäänyt tummemmaksi eli positiivissa vaaleammaksi, mutta onneksi kuvan sisältö näkyy. Käytössäni oli lainakamera, jossa oli laajakulmaobjektiivi ja siihe sopimaton pitemmän polttovälin vastavalosuoja. Siksi kuvan nurkat jäivät mustiksi. Onneksi kuvan keskiosasta tuli jokseenkin käyttökelpoinen. | ||||
|
06.04.2012 16:35 | Tapio Keränen | ||
| Amazonin takana näkyvä puutalo on kadonnut nykyisestä maisemasta - sääli. | ||||
|
24.03.2012 15:32 | Tapio Keränen | ||
| Käsittääkseni se on maadoitusjohdin. Metallisiin kattokalusteisiin indusoituu ajojohtimesta sähkövaraus, joka on parempi purkaa maadoitusjohdinta pitkin vaunun aluskehyksen kautta telien ja pyörien välityksellä kiskoihin kuin venttiiliä avaavan tai sulkevan sisällä seisovan henkilön kautta. | ||||
|
09.03.2012 23:09 | Tapio Keränen | ||
| Paikka vaikuttikin jollakin tavalla tutulta, aivan kuin olisin sen itse nähnyt nuorempana. | ||||
|
03.03.2012 01:18 | Tapio Keränen | ||
| Avosiltainen XG 04718 tuotiin pussin perälle vajaa kuukausi myöhemmin. Rakennukset eivät tietääkseni olleet VR:n, vaan kaupunkilaisten asuinrakennuksia. Vaunussa oli lämmityshalkoja, ilmeisesti puisen asetinlaitetornin lämmittämistä varten. Ihmetyttää vain se, ettei tornin juurelle ollut rakennettu omaa pistoraidetta lämmityspuuvaunua varten, kun muuten raiteenpätkiä ratapihoilla oli jos johonkin tarkoitukseen. | ||||
|
24.02.2012 19:54 | Tapio Keränen | ||
| No, nyt näen sinisiä pankkojakin oikealla. | ||||
|
|
24.02.2012 19:53 | Tapio Keränen | ||
| Pankkoa en näe, mutta kutsuisin tuota vääntynyttä osaa edelleenkin pylvääksi eli tolpaksi. | ||||
|
21.02.2012 19:32 | Tapio Keränen | ||
| Ggh-sarja oli lämminvaunu, jossa ei ollut jäähdystyslaitteita eikä jääsäiliöitä. | ||||
|
15.02.2012 21:04 | Tapio Keränen | ||
| Pitäjänmäkihän se on, eikä niin kovin kaukana kaupungin touhuista. Asemaa vastapäätä oli vielä tuolloin käytössä melko suuri tavaramakasiini, jossa kuormattiin ja purettiin päivittäin paljon tavaravaunuja. Rakennus on edelleen olemassa, muttei tavarankäsittelykäytössä. Tuo aseman vieressä vasemmalla puolella ollut pikkumakasiini on purettu ja tilalla on kevyen liikenteen väylä Mäkkylän suuntaan. Taustalle on ilmestynyt ylikulkusilta kevyttä liikennettä varten. Raiteisto on muuttunut, vaikka asemaa lähinnä olevat pääraiteet lienevät likimain paikoillaan. Ratapiharaiteiden tilalle on rakennettu kaupunkiradan raiteet ja matkustajalaituri katoksineen. | ||||
|
11.02.2012 20:09 | Tapio Keränen | ||
| Outoja ovat harrastajien tiet - ympäri käydään, yhteen tullaan! Muistoissa ovat kylmät tuuliset päivät Baijerin pohjoisosissa. Asemalla on myös katkaistu kääntölava, tästä oikealle. Niitähän Saksassa harrastettiin, kun tilaa kokopitkälle kääntölavalle ei raiteiden läheisyyden takia ollut. Lavaa pystyttiin kääntämään reilut puoli kierrosta ja höyryveturi saatiin ympäri paluumatkaa varten. | ||||
|
11.02.2012 19:58 | Tapio Keränen | ||
| Asemalla kuusi semafooria yhä käytössä: kaksi tulo-opastimina ja neljä lähtöopastimina. | ||||
|
27.01.2012 20:28 | Tapio Keränen | ||
| Näkyvät puskimetkin olevan suuren ja mahtavan tuotantoa, jollen väärin näe. | ||||
|
27.01.2012 20:21 | Tapio Keränen | ||
| Onhan niitä jokunen Silvolan kuva skannattuna, ainakin mustavalkoisina. | ||||
|
|
26.01.2012 21:55 | Tapio Keränen | ||
| Näyttäisivät kuopsuttavan lunta irtopölkyiltä - voisivat siis olla topparoikkalaisia. | ||||
|
|
26.01.2012 21:03 | Tapio Keränen | ||
| Kirjasta "Rautatien arkea" löytyy samoilla hetkillä otettu värillinen diakuva. Tämä on 6x6 negatiivista skannattu otos. | ||||
|
26.01.2012 20:22 | Tapio Keränen | ||
| Olet, Jorma, poistanut Preiser-hahmon alta sen läpinäkyvän muovilaatan, joka pitää ukkoa pystyssä, vai oletko kätkenyt sen "lumen" alle? Selästä olet poistanut muotista jääneen pyöreän painanteen. Vai oletko itse viimeistellyt veitsen ja viilan kanssa maalaamattoman muoviukon ja maalannut sen Humbrol-väreillä? Hieno lopputulos! | ||||