03.10.2012 21:28 | Tapio Keränen | |||
Taustalla Löylymäen satamamakasiinin esikuva: Jyväskylän tullimakasiini. Löylymäki löytyy nykyisin espoosta Ahertajantieltä WG-kompleksista leikkikalumuseon tiloista. Samalla voi myös tutustua Espoon modernin taiteen museoon EMMAan. | ||||
04.09.2012 21:39 | Tapio Keränen | |||
Kateellinen kommentti: erinoimainen kuva! | ||||
04.09.2012 21:38 | Tapio Keränen | |||
Milloinkas nuo tasoristeysten tunnukset tulivat käyttöön? Erinomainen tapa tunnistaa kuvauspaikka! | ||||
04.09.2012 21:31 | Tapio Keränen | |||
Toivoyyavasti Jussin perikunta ei hävitä tätä upeaa käsityötä. | ||||
06.04.2012 21:28 | Tapio Keränen | |||
Valitettavasti negatiivissa oli jokin kehityshäiriö ja osa vasemmasta reunasta oli jäänyt tummemmaksi eli positiivissa vaaleammaksi, mutta onneksi kuvan sisältö näkyy. Käytössäni oli lainakamera, jossa oli laajakulmaobjektiivi ja siihe sopimaton pitemmän polttovälin vastavalosuoja. Siksi kuvan nurkat jäivät mustiksi. Onneksi kuvan keskiosasta tuli jokseenkin käyttökelpoinen. | ||||
06.04.2012 16:35 | Tapio Keränen | |||
Amazonin takana näkyvä puutalo on kadonnut nykyisestä maisemasta - sääli. | ||||
24.03.2012 15:32 | Tapio Keränen | |||
Käsittääkseni se on maadoitusjohdin. Metallisiin kattokalusteisiin indusoituu ajojohtimesta sähkövaraus, joka on parempi purkaa maadoitusjohdinta pitkin vaunun aluskehyksen kautta telien ja pyörien välityksellä kiskoihin kuin venttiiliä avaavan tai sulkevan sisällä seisovan henkilön kautta. | ||||
09.03.2012 23:09 | Tapio Keränen | |||
Paikka vaikuttikin jollakin tavalla tutulta, aivan kuin olisin sen itse nähnyt nuorempana. | ||||
03.03.2012 01:18 | Tapio Keränen | |||
Avosiltainen XG 04718 tuotiin pussin perälle vajaa kuukausi myöhemmin. Rakennukset eivät tietääkseni olleet VR:n, vaan kaupunkilaisten asuinrakennuksia. Vaunussa oli lämmityshalkoja, ilmeisesti puisen asetinlaitetornin lämmittämistä varten. Ihmetyttää vain se, ettei tornin juurelle ollut rakennettu omaa pistoraidetta lämmityspuuvaunua varten, kun muuten raiteenpätkiä ratapihoilla oli jos johonkin tarkoitukseen. | ||||
24.02.2012 19:54 | Tapio Keränen | |||
No, nyt näen sinisiä pankkojakin oikealla. | ||||
24.02.2012 19:53 | Tapio Keränen | |||
Pankkoa en näe, mutta kutsuisin tuota vääntynyttä osaa edelleenkin pylvääksi eli tolpaksi. | ||||
21.02.2012 19:32 | Tapio Keränen | |||
Ggh-sarja oli lämminvaunu, jossa ei ollut jäähdystyslaitteita eikä jääsäiliöitä. | ||||
15.02.2012 21:04 | Tapio Keränen | |||
Pitäjänmäkihän se on, eikä niin kovin kaukana kaupungin touhuista. Asemaa vastapäätä oli vielä tuolloin käytössä melko suuri tavaramakasiini, jossa kuormattiin ja purettiin päivittäin paljon tavaravaunuja. Rakennus on edelleen olemassa, muttei tavarankäsittelykäytössä. Tuo aseman vieressä vasemmalla puolella ollut pikkumakasiini on purettu ja tilalla on kevyen liikenteen väylä Mäkkylän suuntaan. Taustalle on ilmestynyt ylikulkusilta kevyttä liikennettä varten. Raiteisto on muuttunut, vaikka asemaa lähinnä olevat pääraiteet lienevät likimain paikoillaan. Ratapiharaiteiden tilalle on rakennettu kaupunkiradan raiteet ja matkustajalaituri katoksineen. | ||||
11.02.2012 20:09 | Tapio Keränen | |||
Outoja ovat harrastajien tiet - ympäri käydään, yhteen tullaan! Muistoissa ovat kylmät tuuliset päivät Baijerin pohjoisosissa. Asemalla on myös katkaistu kääntölava, tästä oikealle. Niitähän Saksassa harrastettiin, kun tilaa kokopitkälle kääntölavalle ei raiteiden läheisyyden takia ollut. Lavaa pystyttiin kääntämään reilut puoli kierrosta ja höyryveturi saatiin ympäri paluumatkaa varten. | ||||
11.02.2012 19:58 | Tapio Keränen | |||
Asemalla kuusi semafooria yhä käytössä: kaksi tulo-opastimina ja neljä lähtöopastimina. | ||||
27.01.2012 20:28 | Tapio Keränen | |||
Näkyvät puskimetkin olevan suuren ja mahtavan tuotantoa, jollen väärin näe. | ||||
27.01.2012 20:21 | Tapio Keränen | |||
Onhan niitä jokunen Silvolan kuva skannattuna, ainakin mustavalkoisina. | ||||
26.01.2012 21:55 | Tapio Keränen | |||
Näyttäisivät kuopsuttavan lunta irtopölkyiltä - voisivat siis olla topparoikkalaisia. | ||||
26.01.2012 21:03 | Tapio Keränen | |||
Kirjasta "Rautatien arkea" löytyy samoilla hetkillä otettu värillinen diakuva. Tämä on 6x6 negatiivista skannattu otos. | ||||
26.01.2012 20:22 | Tapio Keränen | |||
Olet, Jorma, poistanut Preiser-hahmon alta sen läpinäkyvän muovilaatan, joka pitää ukkoa pystyssä, vai oletko kätkenyt sen "lumen" alle? Selästä olet poistanut muotista jääneen pyöreän painanteen. Vai oletko itse viimeistellyt veitsen ja viilan kanssa maalaamattoman muoviukon ja maalannut sen Humbrol-väreillä? Hieno lopputulos! | ||||
20.01.2012 17:32 | Tapio Keränen | |||
Melkoista kiitoahan on saanut pitää yllä kuvien skannailussa! Aika monta otosta olen löytänyt, joista ei ole pitkään ollut minkäänlaista muistikuvaa. Mukavaa, jos näistä on iloa muillekin! | ||||
26.11.2011 18:31 | Tapio Keränen | |||
Onko tuota ylikulkusiltaa joskus avattu korkeiden kuljetusten tieltä, kun näkyy olevan samanlaiset saumat kuin Karjaan ylikulkusillassa? Liittyykö ilmiö Littoisten muuntajansiirtoraiteeseen? | ||||
24.11.2011 23:08 | Tapio Keränen | |||
Todellinen kuvauspaikka oli maanantaina 21.11.2011 Atomitie 5:ssä, Pienoisrautatiekerho ry:n kerhotiloissa, Lähellä Valimon "asemaa". Kuvan rata on H0-mittakaavassa 1:87 toteutettu ratamoduuli, kaarrepala, jota on pyritty maisemoimaan mahdollisimman luonnonmukaisesti, sellaisena kuin muistamme esimerkiksi 1950-1960-luvun maaseutumaiseman, jota rautatie halkoo. | ||||
19.11.2011 15:16 | Tapio Keränen | |||
Tämän veturin laatassa valmistenumero oli 502. | ||||
15.10.2011 19:35 | Tapio Keränen | |||
Niinpä tietysti, vaikka se noin kaukaa nähtynä ei heti paljastukaan Gk:ksi. Oikeanpuoleisimmassa Gb:ssä veturin perässä om hauska kattokorjaus. | ||||
15.10.2011 18:44 | Tapio Keränen | |||
Mikäs tuo seitsemäs vaunu Gks-roikassa on? | ||||
27.09.2011 18:44 | Tapio Keränen | |||
Korjasin piirustukseen matalamman kuormausoven ja siirsin kaasusäiliön paikkaa. Piirustuksessani on paljon arvattua, koska en tiedä vaunutyypistä muuta kuvalähdettä kuin tuon elokuvan eikä vr:llä taida olla tästä mittapiirustusta eikä paljon muitakaan tietoja. | ||||
26.09.2011 13:30 | Tapio Keränen | |||
Oliko tuo kuva Eero Piirto kuuluisa kurikkalainen laulaja? | ||||
25.09.2011 21:49 | Tapio Keränen | |||
Kiitos, Antti, huomautuksesta! Vaunussa näyttäisi olevan vain yksi kaasusäiliö ja sekin toisella puolella vaunua. Korjailen piirustusta. | ||||
25.09.2011 21:23 | Tapio Keränen | |||
Tämä on normaali leveäkorinen puolipitkä avosiltainen koppivaunu. Olisiko tuo "Vaimoke"-vaunu muutettu saatujen käyttökokemusten perusteella melko pian tällaiseksi perusvaunuksi. Kuormausoven paikka on pysynyt ennallaan, mutta vaunun koria olisi muutettu melko rankasti: kaikki ikkunat vaihdettu ja katon päädyt rakennettu kokonaan uudelleen. Olisiko oikeasti tehty näin suuria muutoksia? Tosin vuosina 1939 - 1944 kalustoa tuhoutui osittain ja kokonaan melkoisia määriä, joten vaunun korin uudelleen rakentaminen noissa oloissa ei olisi ollut mitenkään harvinaista. | ||||
22.09.2011 18:42 | Tapio Keränen | |||
Ruoanlaittokattilasarja mielessäin... Korjaanpa Maijan Liisaksi. Kiitos, Jimi, huomautuksesta! | ||||
12.06.2011 23:03 | Tapio Keränen | |||
Ratapenkkaa on nostettu reippaanlaisesti, jos ovien edessä on ollut kuormauslaituri ja sen yläreunalta matkaa alas kiskon yläpinnan tasoon noin 1,1 metriä. | ||||
08.06.2011 22:51 | Tapio Keränen | |||
Vahva usko järjestelmään muuttaa mustankin valkoiseksi. On tämä kuva negatiivista skannattu, mutta tässä kuitenkin jo hyvin positiivinen. | ||||
06.06.2011 21:30 | Tapio Keränen | |||
Vihdoin löytyi Nurmosta kuva, jossa on samanlaista varaston seinää ikkunoineen ja ovineen. Muista Pohjanmaan radan liikennepaikkakuvista en tuollaista rakennusta löytänyt. Täytyy korjata kuvatekstiksikin erikoispikajuna pohjoisesta. | ||||
01.06.2011 06:42 | Tapio Keränen | |||
Täytyypä tutkia Voltista muita tuon ajan kuvia, jotta selviäisi, onko liikennepaikka ollenkaan Voltti. Aikaa on kulunut tuosta jo 32 vuotta, joten rakennukset ovat saattaneet muuttua ja kadota tähän päivään mennessä. Jos juna tosiaan on matkalla etelään, sivuraiteet ovat Voltiksi väärällä puolella. | ||||
26.05.2011 20:26 | Tapio Keränen | |||
Onpas siistin näköinen hiilivaunuksi. Pasilan konepaja on käyttänyt tiettävästi vanhaa Ga-vaunun aluskehystä rakentaessaan vaunulle uuden korin vuonna 1953. | ||||
27.03.2011 19:09 | Tapio Keränen | |||
Postivaunussa oli yksi kapea sisäänvedetty käyntiovi ja postisäkkiosastojen saranoidut kuormausovet likimain seinätasossa kummassakin päässä, kun taas Fo:ssa oli kaksi sisäänvedettyä liukuovea kuormausovina ja käyntiovet nurkissa matkustajavaunujen tapaan. Viimeinen vaunu on mielestäni Fo. | ||||
23.03.2011 21:39 | Tapio Keränen | |||
Jounin päätelmä on aivan oikea, Kulosaaren silta on kuvan taustalla. Kuva on suunnilleen eteläkaakkoon päin. | ||||
18.03.2011 19:58 | Tapio Keränen | |||
Päivä oli oikein, vuosi väärin. Kiitos huomautuksesta! | ||||
08.03.2011 18:54 | Tapio Keränen | |||
Riihimäellä oli ennen Peltosaaren kaupunginosan kerrostalorakentamista tuollainen metsäinen taustamaisema. Vesiviskuri, valomasto ja verkkoaita sopivat Riksun ympäristöön. Taustalla häämöttää vaunukorjauspajan raiteistolla korjattavia vaunuja. | ||||
26.02.2011 21:53 | Tapio Keränen | |||
Ämyrikuulutus kertoi pariin kertaan junan lähtevän kello 12, mutta sen jälkeen naisäänie korjasi lähtöajaksi kello 11. Lähtöpääopastin oli punaisena, mutta raideopastin hehkutti värittömiä kohta yhdentoista jälkeen. | ||||
25.02.2011 20:02 | Tapio Keränen | |||
Vähän myöhäinen vastaus kuvankäsittelykysymykseen: Kuvaushetkellä pitäisi osata valottaa oikein. Joskus se onnistuu, varsinkin jos kohde ei liiku kuten tällaista paikallaan pysyvää maisemaa kuvattaessa. On aikaa lukea valotusmittaria ja etsiä kohteen valoisimmat ja tummimmat pisteet. Niistä sitten pitäisi valita jonkinlainen keskiarvo. Toinen onnistumisen edellytys on negatiivin kehitys. Pitää olla tuoreet kehitteet ja kiinnitteet, oikea lämpötila ja oikea kehitysaika. Skannauksen jälkeen kuvankäsittelyohjelmilla voi vielä yrittää parantaa kuvan sävykkyyttä. Harmaasävykuvassa pitäisi yleensä löytyä kaikki sävyt valkoisesta mustaan. Siinä sen salaisuus! | ||||
23.02.2011 17:44 | Tapio Keränen | |||
Oulun konepaja huolehti Gd-sarja pääosan hylkäyksestä vuoden 1967 aikana. Muutama Gdt liikkui vielä hetken tämän jälkeenkin, kunnes Gbt-sarja syrjäytti ne. Hyväkuntoisimmat vaunut muutettiin virkatarvevaunuiksi, yleensä BG-sarjaan. | ||||
23.02.2011 17:27 | Tapio Keränen | |||
Tosiaankin, valkoiset ylänurkkamaalaukset puuttuvat Gdt:stä. Olisiko Gd vastikaan alennettu likaavan tavaran kuljetukseen ja vaununkorjauspajalla oli vain lisätty t sarjatunnukseen, mutta yläkulmien maalaukset on jätetty seuraavaan konepajakorjaukseen odottamaan vaunun uudelleen maalausta. Ehkä sitä ei ehtinytkään sitten tapahtua, kun Gd-sarja joukkotuhottiin vuoden 1967 aikana. |
||||
22.02.2011 20:28 | Tapio Keränen | |||
Nosturin valmistaja on Crafton Co. Engineers Bedford. Onko kenelläkään tietoa, milloin tämä höyrynosturi on valmistettu? | ||||
22.02.2011 20:26 | Tapio Keränen | |||
Kuvan "muun tunnisteen" vaihtotyö tarkoittaa tässä lähinnä kiskonvaihtotyötä eikä tavanomaisempaa vaunujen siirtelyä. | ||||
20.02.2011 13:25 | Tapio Keränen | |||
Milloinkas veturin keulaan laitettiin kaksinajokaapelien luukut? | ||||
19.02.2011 12:56 | Tapio Keränen | |||
Ikään kuin välitasanteella joku kunnossapitohenkilö ulkoiluttaisi lumikolaa vai onko se sittenkin roskienkeräilyastia. Voisi nuo ahkerasti käytetyt portaat pitää paremmassa kunnossa talvella, ettei aina tarvitsisi pelätä liukastumis- ja kaatumisvaaraa. Mutta kaikestahan on tietysti säästettävä, mukaan lukien matkustavan yleisön turvallisuudesta. | ||||
12.02.2011 23:06 | Tapio Keränen | |||
Jotenkin tutunoloinen paikka ennen sähköistystä, vaikka vähän liirumia olisikin maisemassa. Veikkaan, että aika lähellä entistä Kumilan seisaketta tässä lennetään. Juna on vastikään sivuuttanut Kyrön aseman ja kohta kolkutellaan Huovintielle. | ||||
11.02.2011 22:29 | Tapio Keränen | |||
Kaukoniityn seisake lienee sijainnut näillä main. Juna on siinä tapauksessa hetkeä aikaisemmin sivuuttanut Loimaan ja on matkalla kohti Toijalaa. Tiippalan talo olisi silloin oikealla. | ||||
10.02.2011 17:57 | Tapio Keränen | |||
Muistaakseni siipi oli 14 metrin mastossa. Tavalliset korkeat opastinmastot olivat 12 metriä korkeita. |