141-45321 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 21.12.2009 21:43 Tapio Keränen  
  Kylläpä kuvan vaihto kestää!
kuva 28.11.2009 20:05 Tapio Keränen  
  Kuljetettiinko tuolla tuplapönttösäiliövaunulla vettä "Jussin" kattilaan? Tosi jännä kuva! Konevoimaa käytettiin, mutta miehiä vielä tarvittiin koviinkin töihin.
kuva 25.11.2009 20:15 Tapio Keränen  
  Olivatkos nuo punaiset postivaunut jokapäiväisiä? Vihreät vaunut taisivat olla yleisempiä vai muistanko väärin? Hieno kuva ja upea päivä!
kuva 15.11.2009 00:23 Tapio Keränen  
  Vettä satoi ja tuuli reippaasti. Lähellä ollut rata jäi satunnaisten kuvauskertojen kohteeksi minullakin.
kuva 06.11.2009 22:01 Tapio Keränen  
  Virkatarvevaunu ei vastannut. Se on luultavasti romutettu.
Resiinan ansiokkaassa telireportaasissa (Resiina 3/1991 sivulla 10) kerrottin, että No-vaunuissa 3001 - 3005 oli alkuaan K4-tavaravaunutelit. Niitä en onnistunut näkemään, mutta A6- tai A3-telien päällä vaunuja liikkui 1960-luvun alkupuolella.
kuva 03.11.2009 20:16 Tapio Keränen  
  Jostakin syystä virkatarvevaunun numero vääntyy kuvaruudullani väkisin puhelinnumeroksi. Onneksi muualla se näkyy oikein. XG-vaunun numero oli 04682. Se seisoskeli vuosia henkilöaseman itäpään pistoraiteella.
kuva 25.10.2009 19:15 Tapio Keränen  
  Tunnistinpas oman kuvani liikennepaikan lähes 39 vuotta kuvausajankohdan jälkeen! Vuodesta 1970 liikennepaikka on kehittynyt, kuten VR yleensäkin: ei ole paikalla juuri minkäänlaista merkkiä liikennepaikan olemassaolosta. Muistan kohtauksen 80-luvulta, kun kaikki kolme läpiajettavaa raidetta olivat käytössä: kaksi junaa seisoi ja odottivat kolmannella raiteella ohikulkevaa pikajunaa.
kuva 25.10.2009 19:08 Tapio Keränen  
  Paikallisesti taivuttelu näyttää olevan melko vapaata: Selkin tai Selin. Ainakin, jos seuraa eri tekstejä yritysten ja teiden viitoituksissa.
kuva 08.10.2009 18:57 Tapio Keränen  
  Herttoniemessä vaunu majaili pitkän aikaa.
kuva 30.09.2009 19:12 Tapio Keränen  
  G-veturin tenderissä näkyy pari mielenkiintoista seikkaa: halkohäkin sisäpuolella näkyy umpiseinämä ja tenderin etupäässä on korkea, yläosastaan kaareva seinä, joka on todennäköisesti pantu estämään halkojen tai muun polttoaineen putoaminen veturin ja tenderin välikköön. Onkohan näitä ollut enemmänkin käytössä muissa kuin Trumaneissa?
kuva 28.02.2009 19:48 Tapio Keränen  
  Pari kertaa näin sytytyksen: konduktööri käveli vaunun päästä päähän ja avasi valaisimen lasikuvun. Takaisin tullessaan hän sytytti lamput ja sulki kuvut. En kyllä muista, millainen tulus konduktöörillä oli käytössään. Kun lamput oli saatu syttymään, kaasunsäätöventtiilistä kaasunvirtausta lisättiin ja lamput alkoivat valaista. Matkustajavaunuissa kaasunsäätöventtiili oli sivuovisyvennyksessä varsinaisen vaunukorin päädyn ulkoseinän yläosassa ja päältä maalattu punaiseksi.
kuva 07.02.2009 14:32 Tapio Keränen  
  Nelosraiteen varrelta varastomakasiini on purettu. Olisiko ollut paikallisen osuusliikkeen käytössä?
kuva 07.02.2009 00:55 Tapio Keränen  
  Mekes taisi aikansa mekastaa Parkanossa, kunnes rahat loppuivat. Kattopuolisko laskeutui avattaessa vaunun päädyn eteen. Vaunun runkona näkyy olevan Hkk-sarjan avovaunun aluskehys.
kuva 06.02.2009 22:36 Tapio Keränen  
  Mihinkä asti tuo rivitalojen edustalla näkyvällä penkalla ollut pistoraide ulottui ja oliko sen päässä suurempikin raiteisto?
kuva 31.01.2009 23:48 Tapio Keränen  
  Käytettyjen ratapölkkyjen uusiokäyttöä välilaiturina.
kuva 13.01.2009 22:16 Tapio Keränen  
  Tässä paikassa kovin pitkälle eteenpäin ei kannattaisi ajaakaan - portaissa voisi käydä kehnosti. Esslingeniläisellä tässä tarkoitetaan kuljetusvälineen rakentamispaikkakuntaa Saksassa lähellä Stuttgartia Baden-Württenbergin osavaltiossa.
kuva 13.01.2009 21:32 Tapio Keränen  
  Kiitos Harrille, kuvauspaikka tarkentui Kelkkamäeksi tai ainakin se on hyvin lähellä kuvauspaikkaa. Juna on juuri lähtenyt Lievestuoreelta.
kuva 04.11.2008 22:57 Tapio Keränen  
  G- ja H-vaunuja Otavan satamassa (?)
kuva 15.04.2008 19:32 Tapio Keränen  
  761 taisi pisimpään olla Kouvolan veturina ja elokuussa 1966 se siirteli järjestelyraiteille koottuja tavaravaunustoja tavarajunien lähtöraiteille, ainakin itään lähteviä junia näkyi siirreltävän tällä tavalla. Olisiko laskumäen viereistä kulkuraidetta ollut pitkän tavarajunan liikkeelle saamiseksi liian suuri nousu, vaikkei junaa itse laskumäelle tarvinnutkaan vetää? Siis ainakin jonkinlaisessa raskaassa vaihtotyössä Pr1-veturia Kouvolassa käytettiin. Mikään näppärä vaihtoveturi Paikku ei ollut, kun tehonsäätö ja suunnanvaihto toimivat ruuvilla pyörästä kääntäen, kun taas ketterissä vaihtovetureissa (Vr1, Vr2 ja Vr5) ajosuunta muuttui tehonsäätökangesta työntäen tai vetäen. Vr3:ssa oli myös tehonsäätöruuvi, mutta sehän tekikin pääosin raskasta laskumäkityötä, jossa ajosuuntaa ei kovin usein tarvinnut vaihtaa.
kuva 08.04.2008 07:35 Tapio Keränen  
  Numerosta päätellen sarja on Dv15. Muuten komea varustus!
kuva 08.04.2008 07:33 Tapio Keränen  
  Noita oikeanpuoleisia semaforinsiipiä en muistakaan ennen missään nähneeni. Rohkenen epäillä, että kysymyksessä on eräänlainen taitelijan vapaus.
kuva 02.04.2008 19:00 Tapio Keränen  
  Kiitos, Johannes, oikaisusta! Jälleen muistini teki tepposen. Korjaan kuvatekstin.
kuva 25.03.2008 22:20 Tapio Keränen  
  Koeajo tapahtui 2.4.1981 tavarajunalla Kuo-Pm, kertoo asioista hyvin perillä oleva taho.
kuva 15.03.2008 22:39 Tapio Keränen  
  Puumotillako tätä junaa siirreltiin?
kuva 16.02.2008 17:56 Tapio Keränen  
  Veturi näyttä "Pikku-Ruskolta", G-sarjaa, vuodesta 1942 Sk1 tai Sk2. Mummossa (Sk3) oli kolmiakselinen tenderi. Ensimmäisenä vaununa jarrukopillinen H.
kuva 10.02.2008 22:06 Tapio Keränen  
  Tarkemmin katsottuna kyllä nuo vaihdejärjestelyt tuovat ensinnä mieleen Heinolan. Sen merkintä puuttui matkapäiväkirjasta. Täytyy lisätä.
kuva 07.02.2008 16:14 Tapio Keränen  
  Säiliö oli oranssi, iso NESTE-teksti valkoinen, päädyn N:n ympärysneliö vihreä ja liekit sen yläpuolella punaiset. Nestekaasua- ja tulenarkaa-tekstit taisivat olla mustat. Aluskehys oli musta ja sen merkinnät valkoiset, kuormataulukko oranssi.
kuva 20.01.2008 20:55 Tapio Keränen  
  Iisveden vaakakoppi taitaa olla yksi viimeisiä perinteisiä puurakenteisia vaunuvaakarakennuksia. Isot ikkunat ja kaunis kuin mikä! (Käyttäjä muokannut 20.01.2008 20:55)
kuva 16.01.2008 22:27 Tapio Keränen  
  Olli on oikeassa: kyllä se Tka6:lta näyttää. Korjaan tekstin.
kuva 12.01.2008 20:25 Tapio Keränen  
  Voltissa asematalon eteläpääty on samanlainen. Veikkaan siis: Voltti.
kuva 16.11.2007 22:07 Tapio Keränen  
  Kiitos huomautuksesta, Hannu. Korjaan sarjatunnuksen.
kuva 05.11.2007 17:45 Tapio Keränen  
  Mahtaako mistään löytyä valokuvia noista tamperelaisista vaununkääntölavoista ja vaihtotöistä noilla poikittaisilla raiteilla 165 - 169? Olisi kiinnostavaa nähdä. Mitenkäs muuten nuo raiteensulut Sp IV ja Sp V on kytketty, toimivatko yhdestä asettimesta vai onko ne vain lukittu yhdessä? Hauska vaihtotyötehtävä: siirrä kuormattu tavaravaunu raiteelta 167 raiteelle 168!
kuva 05.11.2007 17:40 Tapio Keränen  
  Veikkaan, että levypyörässä oleva reikä ja varjot tekevät tepposen ja saavat aikaan vaikutelman puolapyörästä.
kuva 05.11.2007 17:37 Tapio Keränen  
  Toinen bongari aidan kiskopylvään takana on Ilkka Hovi, yksi maamme parhaita höyryveturispesialisteja.
kuva 05.11.2007 11:15 Tapio Keränen  
  Kirjan värikuva on juuri tästä vaunusta. A2, valtioneuvoston vaunu, oli tavallisen plootun värinen.
kuva 04.11.2007 00:34 Tapio Keränen  
  Bongareita ovat. Lähempänä rataa näkyvä Juhani Katajisto kuvasi reissun ja pari seuraavaakin kertaa kaitafilmille ja on tehnyt niistä upean CD-koosteen, jota on saatavana ainakin Suomen Rautatiemuseosta Hyvinkäältä.
kuva 04.11.2007 00:29 Tapio Keränen  
  Valitettavasti näitä neliakselisia kattokorokkeellisia matkustajavaunuja ei ole säilytetty ainuttakaan kappaletta. Ei-litteraa on ollut mielestäni useammalla kuin vain kolmella vaunutyypillä. Lanterniini-Ei:täkin oli jo kahta eri tyyppiä. Puukorisia Ei-vaunuja oli eri aikakausina useita erilaisia: ensimmäinen kapeakorinen 18,68 m pitkä 90-paikkainen, normaalileveä 18,68 m pitkä 89-paikkainen, 100-paikkainen 20,8 m pitkä, puumottien 87-paikkainen liitevaunu, vuoden 1937-mallinen 90-paikkainen 18,68 m pitkä, vuoden 1939 mallinen 94-paikkainen 19,89 m pitkä paikallisjunavaunu, vuoden 1946 mallinen vanhoille kehyksille rakennettu 90-paikkainen 18,68 m pitkä, vuoden 1947 mallinen, ehkä yleisin, 100-paikkainen 21,18 m pitkä sekä lopuksi 72-paikkainen 21,18 m pitkä "putkisohva"-Ei vuodelta 1952. Uusimmista satapaikkaisista tehtiin vielä muunnoksena paikallisjunavaunuja.
kuva 04.11.2007 00:05 Tapio Keränen  
  Pieni hiilikuuppavaunu täytettiin hiilellä ja nostettiin sähkövinssillä pystyssä olevia kiskoja pitkin ylös hiilisiilon reunan yli ja kiskot ohjasivat vaunun tyhjennysasentoon, jolloin kuorma kaatui siiloon. Kun veturi ajettiin hiilestämään, laskettiin vyörytysohjain alas ja avattiin siilon sulkuluukku. Hiiltä valui luiskaa pitkin tenderiin.
kuva 24.10.2007 18:36 Tapio Keränen  
  Kälä ei oikein tunnu uskottavalta. Nykyään ruotsinkielinen kirjoitusasu lienee Käla. Onkos näissä kaavioissa myös merkkien selitykset?
kuva 28.09.2007 07:36 Tapio Keränen  
  Hytin etuikkunoiden sijoittelun perusteella veturi voisi olla sarjaa C4. Mitenkäs ikkunat olivat sarjoissa A3,6 ja 7? Keskellä lienee kolmiakselinen telijäähdytysvaunu ja kauempana päästä lastattava 2- tai 3-akselinen jäähdytysvaunu.
kuva 26.09.2007 07:57 Tapio Keränen  
  Vaunu rakennetu Pasilan konepajalla vuonna 1935. Akesliväli 2,74 m, aluskehyksen pituus 5 m, pituus puskimineen 6,18 m, pyörän läpimitta 1,05 m, säiliön pituus 4,3 m ja läpimitta 1,55 m. Alkuperäinen sarjatunnus lienee ollut Gsu. Säiliö on maalattu harmaaksi, leveä keskipystyraita mustaksi. Onko kellään tietoa, mitä säiliön päädyn kilpikoukkuun on ripustettu ja missä tilanteessa? Hieno kuva!
kuva 27.08.2007 22:57 Tapio Keränen  
  Ei tärpännyt. Olisikohan ollut kyse Alkon VR:ltä vuokraamista neliakselisista Sob-vaunuista, joissa oli teksti: Alkon vuokraama?
kuva 27.08.2007 07:48 Tapio Keränen  
  Oho! Täytyy illalla yrittää kutistaa kuvan kokoa!
kuva 27.08.2007 07:47 Tapio Keränen  
  Täytyy etsiä tuoreemmista kuvista. Eiköhän sellainenkin löydy.
kuva 13.08.2007 07:58 Tapio Keränen  
  Saattaapa hyvinkin olla kiinalainen. En nyt osaa tunnistaa kansallisuutta pelkän ulkonäön perusteella. Kiinalaisiakin on niin monen näköisiä.
kuva 12.06.2007 18:37 Tapio Keränen  
  Jos juna olisi tullut tähän pellon laitaan muutamaa minuuttia aikaisemmin, kuvan etualalla olisi kirmannut kolmen valkohäntäkauriin lauma. Valitettavasti ne ehtivät karkuun, ennen kuin edes ehdin itse aukean reunaan metsän siimeksestä ja sain kamerani laukaisuvalmiiksi.
kuva 05.06.2007 23:09 Tapio Keränen  
  Jostakin syystä pikkupehmoinen (Micro Soft) päätteli yllättäen, että kuva olisi otettu 61 vuoden kuluttua eikä 31 vuotta sitten, vaikka muihin tämän sarjan kuviin päiväys onnistui tallentumaan oikein. Korjasin vuosiluvun. Saas nähdä, kauanko pysyy oikeana vuotena 1968!
kuva 05.06.2007 23:04 Tapio Keränen  
  Jorma tunnisti oikein!
kuva 05.06.2007 23:03 Tapio Keränen  
  Vuonna 1952 valmistui rullalaakeroidut Gbr-sarjan vaunut 57´251 – 57´600 ruotsalaisille kehyksille. Vaunujen kokoonpano tapahtui Pasilan konepajassa. Historiikeista varmaankin löytyy lisää tietoja kehysten toimittajasta. Näissä vaunuissa oli U-palkkisivupylväät ja vinopalkki pyöräkerran kohdalla. Aikaisemmin rakennettiin vuosikausia Gb-vaunuja, joiden sivupylväät olivat puuta. Kuitenkin ensimmäisissä Gb-vaunuissa oli myös U-palkkipylväät, mutta ilman tuota vinotukea. Tällaisia vaunuja olivat vuonna 1925 rakennetut Gb:t 50´230 - 50´373. Gbr-sarjatunnus katosi 1960-luvun alkupuolella ja tilalle tuli Gb.
kuva 30.05.2007 20:17 Tapio Keränen  
  Oli näitä Silk-vaunuja ainakin kymmenen, numerot 14791 - 14800. Aluskehyksessä ja pyörästössä oli sama mitoitus kuin tavallisissa Suomessa rakennetuissa kolmiakselisissa säiliövaunuissa. Akseliväli 2 x 2650 mm ja aluskehyksen pituus 9000 mm ja siihen vielä puskimet lisää, niin koko vaunu oli 10180 mm pitkä. Näissä vanhoissa Silk:eissä oli ilma- ja vipujarrulaitos, kun taas uudemmissa oli kierrejarru ilmajarrun lisäksi.
kuva 30.05.2007 20:09 Tapio Keränen  
  Neljä punaistä pylvästuppeloa antoi piristystä vaunun väritykseen, joka oli tietysti tavaravaunun tummanvihreä ja patinoitui ajan mittaan tummanharmaaksi. Punatuppelot oli tarkoitettu rautapylväille, joita oli tavallisimmin kaksi kummallakin puolella vaunua, keskipylvään molemmilla puolilla. Näkyväthän ne tässä mustavalkokuvassa vaaleampina. Vasemmalla näkyvässä vaunun päädyssä on vanhahkon mallinen harva ylälaudoitus. Vielä vanhemmassa päätytyypissä oli korkeat nurkkapylväät. Laatukuva!
<<   >>