Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.03.2010 19:07 | Tapio Keränen | ||
| Ei ole Noposta tämä kuva. Nykyään tämä alue on kaupunkia. Nuoruudessani se oli kauppala ja lapsuudessani kunta. | ||||
|
|
20.03.2010 18:49 | Tapio Keränen | ||
| Tehtävään helpotus: Ollaan linjan Pori - Hamina eteläpuolella. | ||||
|
19.03.2010 18:20 | Tapio Keränen | ||
| Parissa kuvassa nuo makasiinit näkyvät. Täytyypä laittaa näytille heti! | ||||
|
18.03.2010 19:49 | Tapio Keränen | ||
| Timantteja hangella! | ||||
|
18.03.2010 00:08 | Tapio Keränen | ||
| Oma ampumaleirireissu tehtiin jo entisillä 1. luokan matkustajavaunuilla, jotka oli riisuttu turhista ylellisyyksistä. Makuulaverit olivat kahdessa kerroksessa ja nurkassa kamiina lämmitystä varten. Entiset vaunut 2301 - 23xx oli muutettu sotilaskuljetukseen sarjaan Eims. Kulkuominaisuudet olivat varmasti miellyttävämmät kuin kaksiaselisessa Gb-vaunussa, johon oli kllä mahdollisuus sijoittaa sotilaskamiina ja makuulaverit kahteen kerrokseen. Itse pidin kyllä A7-telien jousto-ominaisuuksia melko mukaivna. | ||||
|
17.03.2010 23:22 | Tapio Keränen | ||
| Lopun aikoja uumoiltiin tuolloin talvipakkasessa, mutta onneksi alan intomieliset harrastajat ovat kyenneet pitämään hengissä myös lättäprinnettä nykypäiviin asti. | ||||
|
11.03.2010 20:39 | Tapio Keränen | ||
| Ei kuvasarjassa näkynyt purkulaivoja Nokan perukalla. Tosin siellä näkyi jokin vanha nosturi ja aivan perällä Suomenlinnan huoltolautta, mutta kun aiheet eivät liity läheisesti rautatieaiheeseen, en pane niitä tänne vaunut.orgiin. | ||||
|
10.03.2010 17:51 | Tapio Keränen | ||
| Hienoa! H-vaunun jarrukoppeja en ole nähnyt kovinkaan usein vanhoissa valokuvissa. Kopissa ei ole ollut kummoisetkaan tilat jarrumiehellä. Pystyikö edes istumaan pitkän matkan aikana? Vaarana olisi saattanut olla nukahtaminen virkatehtävässä. | ||||
|
07.03.2010 22:07 | Tapio Keränen | ||
| Ratapihakaaviossa https://vaunut.org/kuva/43267?m=1&t=Ruoholahti nämä vaihteet näkyvät hyvin. | ||||
|
02.03.2010 23:07 | Tapio Keränen | ||
| Löytyykö keneltäkään kuvaa tuosta Tullin alueen raiteistosta ja kääntölavoista? | ||||
|
16.02.2010 21:50 | Tapio Keränen | ||
| Jormalla tärppäsi. Likimain näillä kohdin on nykyisin Nesteen bensa-asema Hermannin Rantatiellä. | ||||
|
|
16.02.2010 21:17 | Tapio Keränen | ||
| Helpotuksena veikkauksille: Tämäkin maisema on muuttunut urbaanimmaksi 42 vuodessa. Kuvassa näkyvät raiteet ovat kadonneet. | ||||
|
16.02.2010 20:23 | Tapio Keränen | ||
| Näyttävät siivet pyörässä! | ||||
|
27.01.2010 18:37 | Tapio Keränen | ||
| Melko lyhyt sähkökäyttöinen kääntölava! | ||||
|
27.01.2010 18:03 | Tapio Keränen | ||
| Nyt huomasin, että lähimmässä Ga-vaunussa on takanurkassa jarrukoppi. | ||||
|
|
27.01.2010 18:02 | Tapio Keränen | ||
| Valkoiset vaunut olivat ensi alkuun lämmin- ja jäähdytysvaunuja. Lämmitys tapahtui joko vaunussa olevalla kamiinalla polttamalla siinä klapeja tai junassa höyryveturista letkujen ja putkien välityksellä saatavalla lämmityshöyryllä. Vuodesta 1956 alkaen Dk-sarjan matkustajavaunuista rakennettiin Ggh-sarjan lämminvaunuja hedelmien kuljetusta varten. 1960-luvun jälkipuoliskolla niitä muutettiin pieneläinvaunuiksi. Vuona 1958 alettiin rakentaa uusia Ggv- ja Ggk- sarjojen lämminvaunuja. 1960-luvun lopulla teräskoriset lämmin- ja jäähdytysvaunut syrjäyttivät nopeasti puukoriset "maitovaunut", joissa oli onnettoman pienet kuormausovet trukkilastausta ajatellen, vaikka Gg-vaunujen ovia suurennettiinkin. Käytössä oli myös oikein maitovaunuja, G- ja Ga-sarjasta muunnettuja Gma-sarjan katettuja vaunuja, joissa ei ollut kunnollista lämmöneristystä eikä lämmitys- ja jäähdytyslaitteita. Maitoa kuljetettiin muissakin katetuissa tavaravaunuissa. Joihinkin Gb-vaunuihin oli järjestetty jopa sähkövalaistus maidon kuormaamisen helpottamiseksi pimeinä syysöinä. Väitettiinkin, että kuormausasemalla lastattu maito tuli tonkissa perille piimänä. Kansa kutsui kaikkia valkoisia vaunuja maitovaunuiksi - jopa valkoisia laatikkolumiauroja. | ||||
|
06.01.2010 15:23 | Tapio Keränen | ||
| Pääopastimessa oli kolme vihreää ja yksi punainen opastevalo. Seuraavana vuonna alkoi näiden opastimien muuttaminen kolmivaloisiksi ja niissä toinen vihreä korvattiin keltaisella tai minun mielestäni keltaoranssilla valolla. | ||||
|
02.01.2010 15:02 | Tapio Keränen | ||
| OTRO-kilven olen nähnyt aikaisemmin Vaalan itäpuolella sorakuopan syrjässä. Taustamaisema näyttää kuitenkin kovin erilaiselta kuin omassa kuvassani Vaalasta. Taustalla oli vain muutama mänty ilman alusrisukkoa. Kyllähän puut nopeasti kasvavat ja risukko varsinkin. | ||||
|
30.12.2009 18:36 | Tapio Keränen | ||
| Lavetit jarrutettiin paikalleen ja vaijeri kiinnitettiin veturin tai veturiin kytketyn vaunun kytkimeen ja VR:n vaunu vedettiin kapearaideveturin voimin lavettivaunulle. Lavetilta vaunu vedettiin VR:n raiteelle VR:n veturiin kytketyllä vaijerilla. Toivottavasti muistan oikein. | ||||
|
27.12.2009 18:33 | Tapio Keränen | ||
| Helsingistä lähtiessään Pekassa ei ollut keltaista tarraa kuvussaan. Pasilan tulopihan vetoraide on etualalla piilossa lumen alla. Sen raidepuskin on muutaman metrin päässä vasemmalla kuvan ulkopuolella. Asian tarkistin edeltävistä ja seuraavista kuvaruuduista. | ||||
|
26.12.2009 23:09 | Tapio Keränen | ||
| Kaksoisrajamerkki? | ||||
|
|
25.12.2009 00:06 | Tapio Keränen | ||
| Hyvin on kirja luettu! Pahasti alivalotetusta kuvasta tuli käsittelyn jälkeen näinkin paljon esiin. Myöhemmin harmittelin, kun olin pyytänyt avaamaan hikiventtiilit hetkeksi Sariolankadun tasoristeyksen jälkeen. Koko komea juna peittyikin sitten höyrypilveen. Onneksi veturista etupää jäi sentään näkyviin. | ||||
|
23.12.2009 23:59 | Tapio Keränen | ||
| Taloudellinen ajattelu oli vielä kehittymätöntä ja työvoima oli halpaa. Muuankin nuorehko työkaluviilaaja kyllästyi 1970-luvun alussa konepajateollisuuden meluihin, huonoon ilmaan ja alituiseen kiireeseen ja hakeutui maaseutuaseman asemamieheksi, jotta pääsisi hoitamaan asemapuistoa ja sen istutuksia. En tiedä, miten asemamiehen kävi, kun kyseinen liikennepaikka muutettiin muutaman vuoden kuluttua miehittämättömäksi. Pienten asemien hienot puistot pääsivät pahasti rappeutumaan ja kasvamaan horsmaa sekä pajukkoa. Kun asemia on myyty yksityishenkilöille, on toiveita, että asemapuistot saadaan jälleen kauniiksi keitaiksi, mutta valitettavasti matkustava yleisö tuskin pääsee niistä enää nauttimaan, kun junatkaan eivät enää pysähtele pikku-asemilla ja asema puistoineen tai nykyisine pihoineen on usein aidattu muilta ihmisiltä. | ||||
|
21.12.2009 21:43 | Tapio Keränen | ||
| Kylläpä kuvan vaihto kestää! | ||||
|
28.11.2009 20:05 | Tapio Keränen | ||
| Kuljetettiinko tuolla tuplapönttösäiliövaunulla vettä "Jussin" kattilaan? Tosi jännä kuva! Konevoimaa käytettiin, mutta miehiä vielä tarvittiin koviinkin töihin. | ||||
|
25.11.2009 20:15 | Tapio Keränen | ||
| Olivatkos nuo punaiset postivaunut jokapäiväisiä? Vihreät vaunut taisivat olla yleisempiä vai muistanko väärin? Hieno kuva ja upea päivä! | ||||
|
15.11.2009 00:23 | Tapio Keränen | ||
| Vettä satoi ja tuuli reippaasti. Lähellä ollut rata jäi satunnaisten kuvauskertojen kohteeksi minullakin. | ||||
|
06.11.2009 22:01 | Tapio Keränen | ||
| Virkatarvevaunu ei vastannut. Se on luultavasti romutettu. Resiinan ansiokkaassa telireportaasissa (Resiina 3/1991 sivulla 10) kerrottin, että No-vaunuissa 3001 - 3005 oli alkuaan K4-tavaravaunutelit. Niitä en onnistunut näkemään, mutta A6- tai A3-telien päällä vaunuja liikkui 1960-luvun alkupuolella. |
||||
|
|
03.11.2009 20:16 | Tapio Keränen | ||
| Jostakin syystä virkatarvevaunun numero vääntyy kuvaruudullani väkisin puhelinnumeroksi. Onneksi muualla se näkyy oikein. XG-vaunun numero oli 04682. Se seisoskeli vuosia henkilöaseman itäpään pistoraiteella. | ||||
|
25.10.2009 19:15 | Tapio Keränen | ||
| Tunnistinpas oman kuvani liikennepaikan lähes 39 vuotta kuvausajankohdan jälkeen! Vuodesta 1970 liikennepaikka on kehittynyt, kuten VR yleensäkin: ei ole paikalla juuri minkäänlaista merkkiä liikennepaikan olemassaolosta. Muistan kohtauksen 80-luvulta, kun kaikki kolme läpiajettavaa raidetta olivat käytössä: kaksi junaa seisoi ja odottivat kolmannella raiteella ohikulkevaa pikajunaa. | ||||
|
25.10.2009 19:08 | Tapio Keränen | ||
| Paikallisesti taivuttelu näyttää olevan melko vapaata: Selkin tai Selin. Ainakin, jos seuraa eri tekstejä yritysten ja teiden viitoituksissa. | ||||
|
08.10.2009 18:57 | Tapio Keränen | ||
| Herttoniemessä vaunu majaili pitkän aikaa. | ||||
|
30.09.2009 19:12 | Tapio Keränen | ||
| G-veturin tenderissä näkyy pari mielenkiintoista seikkaa: halkohäkin sisäpuolella näkyy umpiseinämä ja tenderin etupäässä on korkea, yläosastaan kaareva seinä, joka on todennäköisesti pantu estämään halkojen tai muun polttoaineen putoaminen veturin ja tenderin välikköön. Onkohan näitä ollut enemmänkin käytössä muissa kuin Trumaneissa? | ||||
|
28.02.2009 19:48 | Tapio Keränen | ||
| Pari kertaa näin sytytyksen: konduktööri käveli vaunun päästä päähän ja avasi valaisimen lasikuvun. Takaisin tullessaan hän sytytti lamput ja sulki kuvut. En kyllä muista, millainen tulus konduktöörillä oli käytössään. Kun lamput oli saatu syttymään, kaasunsäätöventtiilistä kaasunvirtausta lisättiin ja lamput alkoivat valaista. Matkustajavaunuissa kaasunsäätöventtiili oli sivuovisyvennyksessä varsinaisen vaunukorin päädyn ulkoseinän yläosassa ja päältä maalattu punaiseksi. | ||||
|
07.02.2009 14:32 | Tapio Keränen | ||
| Nelosraiteen varrelta varastomakasiini on purettu. Olisiko ollut paikallisen osuusliikkeen käytössä? | ||||
|
07.02.2009 00:55 | Tapio Keränen | ||
| Mekes taisi aikansa mekastaa Parkanossa, kunnes rahat loppuivat. Kattopuolisko laskeutui avattaessa vaunun päädyn eteen. Vaunun runkona näkyy olevan Hkk-sarjan avovaunun aluskehys. | ||||
|
|
06.02.2009 22:36 | Tapio Keränen | ||
| Mihinkä asti tuo rivitalojen edustalla näkyvällä penkalla ollut pistoraide ulottui ja oliko sen päässä suurempikin raiteisto? | ||||
|
31.01.2009 23:48 | Tapio Keränen | ||
| Käytettyjen ratapölkkyjen uusiokäyttöä välilaiturina. | ||||
|
13.01.2009 22:16 | Tapio Keränen | ||
| Tässä paikassa kovin pitkälle eteenpäin ei kannattaisi ajaakaan - portaissa voisi käydä kehnosti. Esslingeniläisellä tässä tarkoitetaan kuljetusvälineen rakentamispaikkakuntaa Saksassa lähellä Stuttgartia Baden-Württenbergin osavaltiossa. | ||||
|
13.01.2009 21:32 | Tapio Keränen | ||
| Kiitos Harrille, kuvauspaikka tarkentui Kelkkamäeksi tai ainakin se on hyvin lähellä kuvauspaikkaa. Juna on juuri lähtenyt Lievestuoreelta. | ||||
|
04.11.2008 22:57 | Tapio Keränen | ||
| G- ja H-vaunuja Otavan satamassa (?) | ||||
|
15.04.2008 19:32 | Tapio Keränen | ||
| 761 taisi pisimpään olla Kouvolan veturina ja elokuussa 1966 se siirteli järjestelyraiteille koottuja tavaravaunustoja tavarajunien lähtöraiteille, ainakin itään lähteviä junia näkyi siirreltävän tällä tavalla. Olisiko laskumäen viereistä kulkuraidetta ollut pitkän tavarajunan liikkeelle saamiseksi liian suuri nousu, vaikkei junaa itse laskumäelle tarvinnutkaan vetää? Siis ainakin jonkinlaisessa raskaassa vaihtotyössä Pr1-veturia Kouvolassa käytettiin. Mikään näppärä vaihtoveturi Paikku ei ollut, kun tehonsäätö ja suunnanvaihto toimivat ruuvilla pyörästä kääntäen, kun taas ketterissä vaihtovetureissa (Vr1, Vr2 ja Vr5) ajosuunta muuttui tehonsäätökangesta työntäen tai vetäen. Vr3:ssa oli myös tehonsäätöruuvi, mutta sehän tekikin pääosin raskasta laskumäkityötä, jossa ajosuuntaa ei kovin usein tarvinnut vaihtaa. | ||||
|
08.04.2008 07:35 | Tapio Keränen | ||
| Numerosta päätellen sarja on Dv15. Muuten komea varustus! | ||||
|
08.04.2008 07:33 | Tapio Keränen | ||
| Noita oikeanpuoleisia semaforinsiipiä en muistakaan ennen missään nähneeni. Rohkenen epäillä, että kysymyksessä on eräänlainen taitelijan vapaus. | ||||
|
02.04.2008 19:00 | Tapio Keränen | ||
| Kiitos, Johannes, oikaisusta! Jälleen muistini teki tepposen. Korjaan kuvatekstin. | ||||
|
|
25.03.2008 22:20 | Tapio Keränen | ||
| Koeajo tapahtui 2.4.1981 tavarajunalla Kuo-Pm, kertoo asioista hyvin perillä oleva taho. | ||||
|
15.03.2008 22:39 | Tapio Keränen | ||
| Puumotillako tätä junaa siirreltiin? | ||||
|
16.02.2008 17:56 | Tapio Keränen | ||
| Veturi näyttä "Pikku-Ruskolta", G-sarjaa, vuodesta 1942 Sk1 tai Sk2. Mummossa (Sk3) oli kolmiakselinen tenderi. Ensimmäisenä vaununa jarrukopillinen H. | ||||
|
10.02.2008 22:06 | Tapio Keränen | ||
| Tarkemmin katsottuna kyllä nuo vaihdejärjestelyt tuovat ensinnä mieleen Heinolan. Sen merkintä puuttui matkapäiväkirjasta. Täytyy lisätä. | ||||
|
07.02.2008 16:14 | Tapio Keränen | ||
| Säiliö oli oranssi, iso NESTE-teksti valkoinen, päädyn N:n ympärysneliö vihreä ja liekit sen yläpuolella punaiset. Nestekaasua- ja tulenarkaa-tekstit taisivat olla mustat. Aluskehys oli musta ja sen merkinnät valkoiset, kuormataulukko oranssi. | ||||
|
20.01.2008 20:55 | Tapio Keränen | ||
| Iisveden vaakakoppi taitaa olla yksi viimeisiä perinteisiä puurakenteisia vaunuvaakarakennuksia. Isot ikkunat ja kaunis kuin mikä! (Käyttäjä muokannut 20.01.2008 20:55) | ||||