Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	23.02.2011 17:44	Tapio Keränen
		Oulun konepaja huolehti Gd-sarja pääosan hylkäyksestä vuoden 1967 aikana. Muutama Gdt liikkui vielä hetken tämän jälkeenkin, kunnes Gbt-sarja syrjäytti ne. Hyväkuntoisimmat vaunut muutettiin virkatarvevaunuiksi, yleensä BG-sarjaan.
	23.02.2011 17:27	Tapio Keränen
		Tosiaankin, valkoiset ylänurkkamaalaukset puuttuvat Gdt:stä. Olisiko Gd vastikaan alennettu likaavan tavaran kuljetukseen ja vaununkorjauspajalla oli vain lisätty t sarjatunnukseen, mutta yläkulmien maalaukset on jätetty seuraavaan konepajakorjaukseen odottamaan vaunun uudelleen maalausta. Ehkä sitä ei ehtinytkään sitten tapahtua, kun Gd-sarja joukkotuhottiin vuoden 1967 aikana.
	22.02.2011 20:28	Tapio Keränen
		Nosturin valmistaja on Crafton Co. Engineers Bedford. Onko kenelläkään tietoa, milloin tämä höyrynosturi on valmistettu?
	22.02.2011 20:26	Tapio Keränen
		Kuvan "muun tunnisteen" vaihtotyö tarkoittaa tässä lähinnä kiskonvaihtotyötä eikä tavanomaisempaa vaunujen siirtelyä.
	20.02.2011 13:25	Tapio Keränen
		Milloinkas veturin keulaan laitettiin kaksinajokaapelien luukut?
	19.02.2011 12:56	Tapio Keränen
		Ikään kuin välitasanteella joku kunnossapitohenkilö ulkoiluttaisi lumikolaa vai onko se sittenkin roskienkeräilyastia. Voisi nuo ahkerasti käytetyt portaat pitää paremmassa kunnossa talvella, ettei aina tarvitsisi pelätä liukastumis- ja kaatumisvaaraa. Mutta kaikestahan on tietysti säästettävä, mukaan lukien matkustavan yleisön turvallisuudesta.
	12.02.2011 23:06	Tapio Keränen
		Jotenkin tutunoloinen paikka ennen sähköistystä, vaikka vähän liirumia olisikin maisemassa. Veikkaan, että aika lähellä entistä Kumilan seisaketta tässä lennetään. Juna on vastikään sivuuttanut Kyrön aseman ja kohta kolkutellaan Huovintielle.
	11.02.2011 22:29	Tapio Keränen
		Kaukoniityn seisake lienee sijainnut näillä main. Juna on siinä tapauksessa hetkeä aikaisemmin sivuuttanut Loimaan ja on matkalla kohti Toijalaa. Tiippalan talo olisi silloin oikealla.
	10.02.2011 17:57	Tapio Keränen
		Muistaakseni siipi oli 14 metrin mastossa. Tavalliset korkeat opastinmastot olivat 12 metriä korkeita.
	01.02.2011 21:43	Tapio Keränen
		Kipakan näköinen "vaihde" tuossa vasemmalla. Mitenkähän juohevasti liikkuva kalusto siitä kulkee?
	23.01.2011 19:38	Tapio Keränen
		Luonto on haalistanut tavaraunun mustanvihreän värin ja kuluttanut sen paikoin kokonaan pois. Aluskehys lienee ollut musta. En usko, että levy- ja puolapyörien käytöllä olisi ollut mitään suunnitelmallisuutta. Pajakorjauksen yhteydessä varastosta otettiin lähin kunnostettu pyöräkerta, joka laakeroinniltaan ja mitoiltaan sopi kunnostettavaan vaunuun.
	23.01.2011 19:32	Tapio Keränen
		Kolmisäiliöinen jauhevaunu on mielestäni Hangossa, taustalla näkyy Pitkäkadun taloja. Sarjatunnusta ei näy, mutta Ucs saattaisi osua aika lähelle, olisiko junalauttavaunulla jokin lisäkirjain?
	22.01.2011 15:34	Tapio Keränen
		Aikaisemmin korjausaikamerkintä oli pitempi: Korjattava 4.77. 1960-luvun puoliväliin mennessä korjausmerkintä muuttui siten, että Korjattava-sana jätettiin pois ja korjausaikoja merkittiin kaksittain, kolmen vuoden väliajalla esimerkiksi 4.74-4.77. Kun vaunu oli käynyt konepajakorjauksessa, ensimmäinen merkintä maalattiin yli ja myöhempi aika jätettiin näkyviin. Aluskehyksen merkinnöissä tämän vaunun täyskorjaus oli tehty Pieksämäellä 4.69 ja muita korjauksia sen jälkeen parin vuoden välein joko Pukinmäellä tai Pieksämäen konepajassa (lyhenne Pmk).
	11.01.2011 17:50	Tapio Keränen
		Lumiaura on kaksiakselinen, näkyvän pyörän akselin päässä on hammasratas ketjuvälitystä varten. Ketjulla siirrettiin voimaa terien ja siipien liikutteluun.
	15.12.2010 20:04	Tapio Keränen
		Teppo on oikeilla jäljillä. Kattokalusteiden sijoittelun perusteella vaunu on Eik-kahvilavaunu. Niissähän oli keskilinjan tuntumassa yleensä kuusi torpedomallista ilmanvaihdinta, kun taas Cik-sarjassa niitä oli seitsemän.
	30.11.2010 20:37	Tapio Keränen
		Kyllästynköhän koskaan katselemaan Dm4:n kuvia? Tämä on hieno!
	30.11.2010 20:35	Tapio Keränen
		952 oli Vr2. Ei oikein Pasila tule taustan puutaloista mieleen.
	27.11.2010 20:17	Tapio Keränen
		Vasemmalla, pistoraiteella taitaa seisoskella saksalaismallisia katettuja virkatarvetavaravaunuja vielä melko säällisessä kunnossa.
	09.10.2010 20:09	Tapio Keränen
		No, aika lähellä kuitenkin, noin 70 m tästä luoteeseen. Konepajalla oli kolme isoa traverssirataa ja tämä oli niistä keskimmäinen. Se nelikiskoinen oli nykyisen Traverssikujan kohdalla.
	08.10.2010 19:26	Tapio Keränen
		Pitää paikkansa. Tulipa kirjan muutkin konepajakuvat tuolta päivältä tähän koosteeseen.
	07.10.2010 21:38	Tapio Keränen
		Pot se on. Nom-sarja rakennettiin paljon myöhemmin. Ikkunajako sen kertoo, samoin ikkunoiden koot.
	08.09.2010 20:31	Tapio Keränen
		Muistikuvani mukaan veturina olisi ollut Hr12. Pasilan kello näyttää olevan 9.35. Jos aikatauluja ei ollut muutettu, vuoden 1966 Kesäturistin mukaan P 67 lähti Helsingistä Ouluun klo 9.30 ja P 75 lähti Kuopioon klo 9.40, niin uskaltaisin päätellä, että tuossa menee Oulun juna.
	06.09.2010 22:33	Tapio Keränen
		Jouni pohti, mikä oli stadionin tornin ja kuvaajan välissä olleen korkeamman rakennuksen käyttötarkoitus. Rakennushan on yhä paikallaan ja se toimi Pasilan varikon toimistorakennuksena. Alakerrassa oli määräyshuone, jossa varikonpäällikkö jakoi tehtävät veturimiehille ja ilmeisesti myös varikon huoltohenkilöstölle. Asiaa paremmin tuntevat voivat vahvistaa tai kumota oletukseni ja muistikuvani, että rakennuksessa olisi ollut myös lepohuoneita vieraiden varikoiden veturimiehille, jotta nämä pystyivät lepäämään ajovuorojensa välissä ja lähtemään reippaina seuraavaan vuoroonsa.
	02.09.2010 20:24	Tapio Keränen
		Hallinnan tavaravaunuluettelosta ei löytynyt Ggp-litteraa junan perässä kulkeneelle pieneläinvaunulle.
	22.08.2010 21:52	Tapio Keränen
		Onko tuo parru vaunun tällä puolella sikäläinen näkemys raiteensulusta?
	13.04.2010 18:49	Tapio Keränen
		Näyttää vasemmanpuoleiselta liikenteeltä näin pysähtyneessä kuvassa, mutta taitaa veturi työntää vaunustoa ja kuski istua junan toisessa päässä ohjausvaunun ohjaamossa. Loppukesällä tuossa takaoikealla on paljon karhunvatukoita. En tiedä sopiiko niitä syödä, kun Saksassa ei taideta tuntea jokamiehenoikeutta villimarjoihin. Toisaalta radalla liikkuu runsaasti kemikaalikuljetuksia, joista voi levitä ympäristöön haitallisia päästöjä. Paikan lähelle pääsee jalan radan alittavaa polkua pitkin kaarteen sisäpuolelle. Ylös kalliolle pääsee jyrkkää polua kiipeämällä tai takatietä autolla tai bussilla.
	10.04.2010 20:02	Tapio Keränen
		Junan etupään edessä oli pian Siuntionjoen vanha silta ja Viiman seisake. Edellinen seisake, jonka juna ohitti, oli Ketola. Kuvauspaikka on ollut likimain: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Deger%C3%A4ngsbergen&srs=EPSG%3A3067&y=6669272&x=347971&lang=fi Paikalta samasta junasta on monta perättäistä kuvaa, joista maaston pystyy tunnistamaan. Vanha ratalinja näkyy kartalla mustareunaisena valkoisena juovana pellolla joen ja Ängesby-tekstin välillä.
	04.04.2010 22:46	Tapio Keränen
		Kiitos, Mikko, huomautuksesta! Korjasin päiväyksen. Onhan tuosta rysäyksestä jo kulunut 35 vuotta.
	04.04.2010 20:14	Tapio Keränen
		Jokunen kuva löytyy lisää tältä reissulta. Etsin ja skannaan. Kivasti Soekin ulkopellitys on kuoriutunut rytäkässä!
	27.03.2010 22:35	Tapio Keränen
		Löysin tiedon, että Pasilan konepaja olisi rakentanut vaunun vuonna 1906.
	23.03.2010 17:42	Tapio Keränen
		Gabariittia muistuttavia sanoja esiintyy monissa kielissä, kuten esim. saksassa ja ranskassa. Olisikohan se kotoisin vaikkapa latinasta? Onkohan millään radalla enää voimassa kuormaulottuma II? Savonlinnan radan sillat on joko vaihdettu tai ATUa on muulla tavoin korotettu. Helsingin satamaradalla ATU saatiin korkeammaksi siirtämällä rataa alemmaksi Mannerheimintien alituksen kohdalla.
	22.03.2010 21:49	Tapio Keränen
		Ensimmäinen vaunu on tosiaan sarjan F konduktöörivaunu, mutta toinen on makuuvaunu. Minun silmääni osastojako näyttää melko tasaiselta, joten sarja voisi olla Em. Sen perässä onkin mielenkiintoisia avosiltaisia kaksiakselisia matkustajavaunuja. Onkohan F:ssä ulkoseinä pystylaudoitettu, kun peltiseinän saumoja ei näy? Osassa näitä lanterniinikattoisia koppeja oli peltiverhous ulkoseinässä ja osassa pystypanelointi.
	20.03.2010 20:18	Tapio Keränen
		Nyt tärppäsi! Juna on tulossa Hakkilan montulta Tikkurilaan ja etualalla näkyy Tikkurilantie.
	20.03.2010 19:44	Tapio Keränen
		Ei ole Raisiostakaan. Juna on tulossa silloiselta sorakuopan raiteelta. Nykyään tietääkseni soranotto kuopalla on lopetettu tai ainakaan sitä ei kuljeteta junilla.
	20.03.2010 19:30	Tapio Keränen
		Kuva lienee otettu jollakin konepajalla siirtolavan päällä. Oikealla näkyvät siirtolavan sähköjohdot. Pudotus traverssilta kiinteälle raiteelle on melkoinen.
	20.03.2010 19:07	Tapio Keränen
		Ei ole Noposta tämä kuva. Nykyään tämä alue on kaupunkia. Nuoruudessani se oli kauppala ja lapsuudessani kunta.
	20.03.2010 18:49	Tapio Keränen
		Tehtävään helpotus: Ollaan linjan Pori - Hamina eteläpuolella.
	19.03.2010 18:20	Tapio Keränen
		Parissa kuvassa nuo makasiinit näkyvät. Täytyypä laittaa näytille heti!
	18.03.2010 19:49	Tapio Keränen
		Timantteja hangella!
	18.03.2010 00:08	Tapio Keränen
		Oma ampumaleirireissu tehtiin jo entisillä 1. luokan matkustajavaunuilla, jotka oli riisuttu turhista ylellisyyksistä. Makuulaverit olivat kahdessa kerroksessa ja nurkassa kamiina lämmitystä varten. Entiset vaunut 2301 - 23xx oli muutettu sotilaskuljetukseen sarjaan Eims. Kulkuominaisuudet olivat varmasti miellyttävämmät kuin kaksiaselisessa Gb-vaunussa, johon oli kllä mahdollisuus sijoittaa sotilaskamiina ja makuulaverit kahteen kerrokseen. Itse pidin kyllä A7-telien jousto-ominaisuuksia melko mukaivna.
	17.03.2010 23:22	Tapio Keränen
		Lopun aikoja uumoiltiin tuolloin talvipakkasessa, mutta onneksi alan intomieliset harrastajat ovat kyenneet pitämään hengissä myös lättäprinnettä nykypäiviin asti.
	11.03.2010 20:39	Tapio Keränen
		Ei kuvasarjassa näkynyt purkulaivoja Nokan perukalla. Tosin siellä näkyi jokin vanha nosturi ja aivan perällä Suomenlinnan huoltolautta, mutta kun aiheet eivät liity läheisesti rautatieaiheeseen, en pane niitä tänne vaunut.orgiin.
	10.03.2010 17:51	Tapio Keränen
		Hienoa! H-vaunun jarrukoppeja en ole nähnyt kovinkaan usein vanhoissa valokuvissa. Kopissa ei ole ollut kummoisetkaan tilat jarrumiehellä. Pystyikö edes istumaan pitkän matkan aikana? Vaarana olisi saattanut olla nukahtaminen virkatehtävässä.
	07.03.2010 22:07	Tapio Keränen
		Ratapihakaaviossa https://vaunut.org/kuva/43267?m=1&t=Ruoholahti nämä vaihteet näkyvät hyvin.
	02.03.2010 23:07	Tapio Keränen
		Löytyykö keneltäkään kuvaa tuosta Tullin alueen raiteistosta ja kääntölavoista?
	16.02.2010 21:50	Tapio Keränen
		Jormalla tärppäsi. Likimain näillä kohdin on nykyisin Nesteen bensa-asema Hermannin Rantatiellä.
	16.02.2010 21:17	Tapio Keränen
		Helpotuksena veikkauksille: Tämäkin maisema on muuttunut urbaanimmaksi 42 vuodessa. Kuvassa näkyvät raiteet ovat kadonneet.
	16.02.2010 20:23	Tapio Keränen
		Näyttävät siivet pyörässä!
	27.01.2010 18:37	Tapio Keränen
		Melko lyhyt sähkökäyttöinen kääntölava!
	27.01.2010 18:03	Tapio Keränen
		Nyt huomasin, että lähimmässä Ga-vaunussa on takanurkassa jarrukoppi.
	27.01.2010 18:02	Tapio Keränen
		Valkoiset vaunut olivat ensi alkuun lämmin- ja jäähdytysvaunuja. Lämmitys tapahtui joko vaunussa olevalla kamiinalla polttamalla siinä klapeja tai junassa höyryveturista letkujen ja putkien välityksellä saatavalla lämmityshöyryllä. Vuodesta 1956 alkaen Dk-sarjan matkustajavaunuista rakennettiin Ggh-sarjan lämminvaunuja hedelmien kuljetusta varten. 1960-luvun jälkipuoliskolla niitä muutettiin pieneläinvaunuiksi. Vuona 1958 alettiin rakentaa uusia Ggv- ja Ggk- sarjojen lämminvaunuja. 1960-luvun lopulla teräskoriset lämmin- ja jäähdytysvaunut syrjäyttivät nopeasti puukoriset "maitovaunut", joissa oli onnettoman pienet kuormausovet trukkilastausta ajatellen, vaikka Gg-vaunujen ovia suurennettiinkin. Käytössä oli myös oikein maitovaunuja, G- ja Ga-sarjasta muunnettuja Gma-sarjan katettuja vaunuja, joissa ei ollut kunnollista lämmöneristystä eikä lämmitys- ja jäähdytyslaitteita. Maitoa kuljetettiin muissakin katetuissa tavaravaunuissa. Joihinkin Gb-vaunuihin oli järjestetty jopa sähkövalaistus maidon kuormaamisen helpottamiseksi pimeinä syysöinä. Väitettiinkin, että kuormausasemalla lastattu maito tuli tonkissa perille piimänä. Kansa kutsui kaikkia valkoisia vaunuja maitovaunuiksi - jopa valkoisia laatikkolumiauroja.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset