377-138086 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 20.01.2008 20:55 Tapio Keränen  
  Iisveden vaakakoppi taitaa olla yksi viimeisiä perinteisiä puurakenteisia vaunuvaakarakennuksia. Isot ikkunat ja kaunis kuin mikä! (Käyttäjä muokannut 20.01.2008 20:55)
kuva 16.01.2008 22:27 Tapio Keränen  
  Olli on oikeassa: kyllä se Tka6:lta näyttää. Korjaan tekstin.
kuva 12.01.2008 20:25 Tapio Keränen  
  Voltissa asematalon eteläpääty on samanlainen. Veikkaan siis: Voltti.
kuva 16.11.2007 22:07 Tapio Keränen  
  Kiitos huomautuksesta, Hannu. Korjaan sarjatunnuksen.
kuva 05.11.2007 17:45 Tapio Keränen  
  Mahtaako mistään löytyä valokuvia noista tamperelaisista vaununkääntölavoista ja vaihtotöistä noilla poikittaisilla raiteilla 165 - 169? Olisi kiinnostavaa nähdä. Mitenkäs muuten nuo raiteensulut Sp IV ja Sp V on kytketty, toimivatko yhdestä asettimesta vai onko ne vain lukittu yhdessä? Hauska vaihtotyötehtävä: siirrä kuormattu tavaravaunu raiteelta 167 raiteelle 168!
kuva 05.11.2007 17:40 Tapio Keränen  
  Veikkaan, että levypyörässä oleva reikä ja varjot tekevät tepposen ja saavat aikaan vaikutelman puolapyörästä.
kuva 05.11.2007 17:37 Tapio Keränen  
  Toinen bongari aidan kiskopylvään takana on Ilkka Hovi, yksi maamme parhaita höyryveturispesialisteja.
kuva 05.11.2007 11:15 Tapio Keränen  
  Kirjan värikuva on juuri tästä vaunusta. A2, valtioneuvoston vaunu, oli tavallisen plootun värinen.
kuva 04.11.2007 00:34 Tapio Keränen  
  Bongareita ovat. Lähempänä rataa näkyvä Juhani Katajisto kuvasi reissun ja pari seuraavaakin kertaa kaitafilmille ja on tehnyt niistä upean CD-koosteen, jota on saatavana ainakin Suomen Rautatiemuseosta Hyvinkäältä.
kuva 04.11.2007 00:29 Tapio Keränen  
  Valitettavasti näitä neliakselisia kattokorokkeellisia matkustajavaunuja ei ole säilytetty ainuttakaan kappaletta. Ei-litteraa on ollut mielestäni useammalla kuin vain kolmella vaunutyypillä. Lanterniini-Ei:täkin oli jo kahta eri tyyppiä. Puukorisia Ei-vaunuja oli eri aikakausina useita erilaisia: ensimmäinen kapeakorinen 18,68 m pitkä 90-paikkainen, normaalileveä 18,68 m pitkä 89-paikkainen, 100-paikkainen 20,8 m pitkä, puumottien 87-paikkainen liitevaunu, vuoden 1937-mallinen 90-paikkainen 18,68 m pitkä, vuoden 1939 mallinen 94-paikkainen 19,89 m pitkä paikallisjunavaunu, vuoden 1946 mallinen vanhoille kehyksille rakennettu 90-paikkainen 18,68 m pitkä, vuoden 1947 mallinen, ehkä yleisin, 100-paikkainen 21,18 m pitkä sekä lopuksi 72-paikkainen 21,18 m pitkä "putkisohva"-Ei vuodelta 1952. Uusimmista satapaikkaisista tehtiin vielä muunnoksena paikallisjunavaunuja.
kuva 04.11.2007 00:05 Tapio Keränen  
  Pieni hiilikuuppavaunu täytettiin hiilellä ja nostettiin sähkövinssillä pystyssä olevia kiskoja pitkin ylös hiilisiilon reunan yli ja kiskot ohjasivat vaunun tyhjennysasentoon, jolloin kuorma kaatui siiloon. Kun veturi ajettiin hiilestämään, laskettiin vyörytysohjain alas ja avattiin siilon sulkuluukku. Hiiltä valui luiskaa pitkin tenderiin.
kuva 24.10.2007 18:36 Tapio Keränen  
  Kälä ei oikein tunnu uskottavalta. Nykyään ruotsinkielinen kirjoitusasu lienee Käla. Onkos näissä kaavioissa myös merkkien selitykset?
kuva 28.09.2007 07:36 Tapio Keränen  
  Hytin etuikkunoiden sijoittelun perusteella veturi voisi olla sarjaa C4. Mitenkäs ikkunat olivat sarjoissa A3,6 ja 7? Keskellä lienee kolmiakselinen telijäähdytysvaunu ja kauempana päästä lastattava 2- tai 3-akselinen jäähdytysvaunu.
kuva 26.09.2007 07:57 Tapio Keränen  
  Vaunu rakennetu Pasilan konepajalla vuonna 1935. Akesliväli 2,74 m, aluskehyksen pituus 5 m, pituus puskimineen 6,18 m, pyörän läpimitta 1,05 m, säiliön pituus 4,3 m ja läpimitta 1,55 m. Alkuperäinen sarjatunnus lienee ollut Gsu. Säiliö on maalattu harmaaksi, leveä keskipystyraita mustaksi. Onko kellään tietoa, mitä säiliön päädyn kilpikoukkuun on ripustettu ja missä tilanteessa? Hieno kuva!
kuva 27.08.2007 22:57 Tapio Keränen  
  Ei tärpännyt. Olisikohan ollut kyse Alkon VR:ltä vuokraamista neliakselisista Sob-vaunuista, joissa oli teksti: Alkon vuokraama?
kuva 27.08.2007 07:48 Tapio Keränen  
  Oho! Täytyy illalla yrittää kutistaa kuvan kokoa!
kuva 27.08.2007 07:47 Tapio Keränen  
  Täytyy etsiä tuoreemmista kuvista. Eiköhän sellainenkin löydy.
kuva 13.08.2007 07:58 Tapio Keränen  
  Saattaapa hyvinkin olla kiinalainen. En nyt osaa tunnistaa kansallisuutta pelkän ulkonäön perusteella. Kiinalaisiakin on niin monen näköisiä.
kuva 12.06.2007 18:37 Tapio Keränen  
  Jos juna olisi tullut tähän pellon laitaan muutamaa minuuttia aikaisemmin, kuvan etualalla olisi kirmannut kolmen valkohäntäkauriin lauma. Valitettavasti ne ehtivät karkuun, ennen kuin edes ehdin itse aukean reunaan metsän siimeksestä ja sain kamerani laukaisuvalmiiksi.
kuva 05.06.2007 23:09 Tapio Keränen  
  Jostakin syystä pikkupehmoinen (Micro Soft) päätteli yllättäen, että kuva olisi otettu 61 vuoden kuluttua eikä 31 vuotta sitten, vaikka muihin tämän sarjan kuviin päiväys onnistui tallentumaan oikein. Korjasin vuosiluvun. Saas nähdä, kauanko pysyy oikeana vuotena 1968!
kuva 05.06.2007 23:04 Tapio Keränen  
  Jorma tunnisti oikein!
kuva 05.06.2007 23:03 Tapio Keränen  
  Vuonna 1952 valmistui rullalaakeroidut Gbr-sarjan vaunut 57´251 – 57´600 ruotsalaisille kehyksille. Vaunujen kokoonpano tapahtui Pasilan konepajassa. Historiikeista varmaankin löytyy lisää tietoja kehysten toimittajasta. Näissä vaunuissa oli U-palkkisivupylväät ja vinopalkki pyöräkerran kohdalla. Aikaisemmin rakennettiin vuosikausia Gb-vaunuja, joiden sivupylväät olivat puuta. Kuitenkin ensimmäisissä Gb-vaunuissa oli myös U-palkkipylväät, mutta ilman tuota vinotukea. Tällaisia vaunuja olivat vuonna 1925 rakennetut Gb:t 50´230 - 50´373. Gbr-sarjatunnus katosi 1960-luvun alkupuolella ja tilalle tuli Gb.
kuva 30.05.2007 20:17 Tapio Keränen  
  Oli näitä Silk-vaunuja ainakin kymmenen, numerot 14791 - 14800. Aluskehyksessä ja pyörästössä oli sama mitoitus kuin tavallisissa Suomessa rakennetuissa kolmiakselisissa säiliövaunuissa. Akseliväli 2 x 2650 mm ja aluskehyksen pituus 9000 mm ja siihen vielä puskimet lisää, niin koko vaunu oli 10180 mm pitkä. Näissä vanhoissa Silk:eissä oli ilma- ja vipujarrulaitos, kun taas uudemmissa oli kierrejarru ilmajarrun lisäksi.
kuva 30.05.2007 20:09 Tapio Keränen  
  Neljä punaistä pylvästuppeloa antoi piristystä vaunun väritykseen, joka oli tietysti tavaravaunun tummanvihreä ja patinoitui ajan mittaan tummanharmaaksi. Punatuppelot oli tarkoitettu rautapylväille, joita oli tavallisimmin kaksi kummallakin puolella vaunua, keskipylvään molemmilla puolilla. Näkyväthän ne tässä mustavalkokuvassa vaaleampina. Vasemmalla näkyvässä vaunun päädyssä on vanhahkon mallinen harva ylälaudoitus. Vielä vanhemmassa päätytyypissä oli korkeat nurkkapylväät. Laatukuva!
kuva 19.04.2007 12:20 Tapio Keränen  
  Ehditpä, Jorma, minua aikaisemmin!
Hyvin tuo vaunu näkyi kulkevan. Pitäisköhän muutkin neliakseliset kunnostaa liikenteeseen korvaamaan kaalimatoja.
kuva 18.04.2007 08:09 Tapio Keränen  
  Käsittääkseni tämä sarja on ollut sähkökäyttöinen, energialähteenä vaunun massaa huikeasti nostava akusto. Siis akkusähkömoottorivaunu.
kuva 04.04.2007 22:26 Tapio Keränen  
  Osa kaksiakselisista vanhoista avosiltaisista matkustajavaunuista muutettiin työläisvaunuiksi. Neliakselisia T-vaunuja rakennettiin O-tavaravaunujen aluskehyksille ja niissä on piirustuksen mukaan ollut harjakatto. En muista nähneeni yhtään valokuvaa käytössä olevasta T-vaunusta.
kuva 04.04.2007 22:24 Tapio Keränen  
  Työläisjunat työläisvaunuineen taisivat häipyä jo runsas puoli vuosisataa sitten. Esimerkiksi vuoden 1945 aikataulukirjassa Hk1 on vetänyt työläisjunan Helsingistä klo 14.30 Tikkurilaan klo 15.07 arkilauantaisin ja pyhäpäivien aattona. Samoin työläisjunia on ollut kulussa Helsingin ja Keravan välillä sekä Helsingin ja Luoman välillä. Muistaakseni myös Helsingin Harjun ja Strömbergin tehtaan väliä on voinut matkustaa työläisjunalla.
kuva 29.03.2007 21:58 Tapio Keränen  
  Onhan noita erilaisia vaihteenkääntövipuvarsikehitelmiä ja opastinten sijoituksia ollut havaittavissa monin paikoin, varsinkin suurilla ja ahtailla ratapihoilla. Täytyy katsella, kun sopiva kuva sattuu taas kohdalle. Tsadin tai muun Afrikan vaihdelyhdyistä en tiedä ;) Kyllä vanhaan aikaan Helsingissäkin on ollut Benderin vaihteenasettimia ja -lyhtyjä, ainakin muinaisten valokuvien mukaan.
kuva 28.03.2007 07:08 Tapio Keränen  
  Vuosiluku päivitetty sata vuotta aikaisemmaksi. Kyllä tuonakin päivänä kana 539 teki vaihtotyöt ja taisi se jumbo 905 lähteä seuraavana päivänä tavarajunassa Huutokosken suuntaan. Hv3 hoiteli yöjunan vedon Imatralle (nyk. Imatra T).
kuva 27.03.2007 23:06 Tapio Keränen  
  Tähän aikaan illasta näppäimet osuvat sormiin miten sattuu - siis rautatieharrastajana...
kuva 27.03.2007 23:03 Tapio Keränen  
  Ei tullut haja-arvauksia. Tämä oli ensimmäinen käyntini Savonlinnassa rauatatieharrastajana. Liikenteessä näkyi jonkin verran myös höyryveturikalustoa. Ensimmäisenä vaununa näyttäisi olevan Gbt.
kuva 27.03.2007 22:50 Tapio Keränen  
  Kuinkas kävi elikoille? Tuliko valmista palapaistiraaka-ainetta?
kuva 27.03.2007 22:45 Tapio Keränen  
  Tuollahan on lunta!
kuva 26.03.2007 22:24 Tapio Keränen  
  Ei suinkaan, kyllä se siinä vielä tänä aamuna oli paikallaan. Sanomatalo olisi tämän kuvan vasemman reunan ulkopuolella. Kas, kun vasemassa reunassa näkyvän puisen junatoimiston takana kulkee vielä satamarata.
kuva 26.03.2007 22:16 Tapio Keränen  
  Komeat ovat maisemat, muttei enää taida olla Latu edessä.
kuva 26.03.2007 22:14 Tapio Keränen  
  En koskaan nähnyt, että jarrumies olisi tahattomasti pudonnut kyydistä Helsingin ratapihalla. Taitoa vaati hypätä kyydistä kiskojen lomassa siinä vaiheessa, kun vaunu jarrutettuna hidastuen rullasi kohti määräpaikkaansa. Siten jarrumiehet säästivät omia askeliaan, kun joutuivat usein palaamaan jalan heittopaikalle. Usein he kuitenkin saivat kyydin takaisin veturin vandringilla.
kuva 25.03.2007 22:32 Tapio Keränen  
  Kaskimaa - Svedja -niminen seisake avattiin 1932 ja lakkautettiin 1970. Matkaa Karjaalta oli noin 4,2 km.
kuva 20.03.2007 21:24 Tapio Keränen  
  Lähin vaunu oikealla näyttää postivaunulta. Vanhoissa vaunuissa oli aika yksilölliset poikkiprofiilit korien helmapyöristyksineen.
kuva 18.03.2007 22:33 Tapio Keränen  
  Etupäänmerkeissä on melkoinen määrä raitoja. Vähempikin riittäisi oikean vaikutelman luomiseen. Olikohan Suomessa koskaan kahta samannäköistä Bjurströmiä, jos ei oteta huomioon numeroita yms. merkintöjä?
kuva 18.03.2007 15:28 Tapio Keränen  
  Opiskeluaikana budjetti oli tiukka, mustavalkoiseen metrinegafilmiin (30 m) rahat usein riitivät. Kesätöistä pääsi hankkimaan joskus jopa niin hyvin, että oli varaa diafilmiin. Väripaperikuvalaatu ns. kymppikuvakehittämöissä oli valitettavan surkeaa. Niinpä värinegat jäivät varsin vähiin. Omalla suurennuskoneella oli mahdollista vedostaa mustavalkomateriaalista sellaisia kuvia kuin itse halusi - usein vain taidot eivät riittäneet. No onneksi sentään oli jonkin verran ammatillista kokemusta työskentelystä valokuvaamossa, jossa alan ammattilaiset opastivat erilaisissa kikoissa. Mustavalkonegoja on vielä skannaamatta, joten aion rasittaa värittömilläkin kuvilla v-orgin väkeä. Vasta vuosituhannen vaihteessa luovuin mustavalkokuvauksesta, kun digitekniikka syrjäytti sen edullisuutensa takia. Mustavalkoisuudesta kärsivät voivat hypätä vauhdikkaasti niiden ohi.
kuva 18.03.2007 00:09 Tapio Keränen  
  Saksalaisen asettimen runkoon oli käytetty runsaasti enemmän rautaa kuin suomalaiseen v. 1922 mallisen asettimen runkoon, jollaisia näkyy kuvassa oikealla Sm:n edessä. Saksalaisen runko ulottuu huomattavan korkealle lähelle vaihteenopastinta.
kuva 16.03.2007 18:49 Tapio Keränen  
  Kolme vuotta myöhemmin tästä tuli lajinsa ainoa keltanokka.
Hurun ja lätän räikeänkeltaiset turvaväritykset esiteltiin Helsingin asemalla 14.3.1977.
kuva 14.03.2007 07:14 Tapio Keränen  
  Nelivaloinen järjestelyopastin vanhan asetinlaitetornin katon reunalla.
kuva 11.03.2007 00:05 Tapio Keränen  
  Paikka oli helppo tunnistaa. Pääpostitalo on savuttavien ja höyryävien matkustajavaunujen taustalla.
kuva 10.03.2007 15:17 Tapio Keränen  
  On siellä ratapihalla dieselkin. Olisikohan oolut Sv12 tai Vr11. Ei silloin niin kiinnostanut, kun noita höyryvetureitakin riitti arkiseen aherrukseen.
kuva 10.03.2007 15:15 Tapio Keränen  
  Esson vaunujen sarjatunnus on oikeasti Gnz ja Shellin vaunuissa tunnus on Gmz (n = Nobel, m = Masut).
kuva 08.03.2007 07:39 Tapio Keränen  
  Käänteinen perspektiivi-ilmö havaittavissa.
kuva 08.03.2007 07:38 Tapio Keränen  
  Puisen postivaunun takana on Helsingin konepajan ajoilta jäljelle jäänyt pajarakennus. Nykyinen ravintola Vltava toimi kiitotavaratoimistona. Kuvausajankohta 70-luvun puoliväliä parin vuoden tarkkuudella.
kuva 06.03.2007 17:31 Tapio Keränen  
  Sama juna kuin kirjassa "Rautatien arkea" sivulla 153.
kuva 04.03.2007 12:54 Tapio Keränen  
  Näitä Nobelin (Esson) kolmiakselisia säiliövaunuja rakensi Linke-Hofmann Lauchhammer A.G. Breslaussa 6 kpl vuosina 1924 - 1926 sekä Sächsische Waggonfabrik Werdaussa 5 kpl vuonna 1927. Suurin osa hylättiin Pieksämäellä 1967.
<<   >>