3466-134943 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 16.03.2006 08:02 Tapio Keränen  
  Vaunussa on ollut neljä kolmiakselista teliä, kaksi kummassakin päässä laakeroituina aputeliin. Onko aputeli oikea nimitys vai pitäisikö vanhahtavasti puhua kääntöalusesta? Onko noilla kolmiakselisilla teleillä jokin tyyppinimike? Eihän niitä muualla ole tietääkseni käytetty kuin suurkuormavaunuissa Osb, Ose ja Osf. Toisaalta olihan K13 tietääkseni käytössä ainoastaan Om-malmivaunuissa.
kuva 14.03.2006 07:51 Tapio Keränen  
  Onko kenelläkään kuvia tosi vanhalta ajalta Tampereen pakkahuoneen ja tullin raiteistosta vaununkääntöpöytineen? Olisi hauska nähdä niitä.
kuva 12.02.2006 14:47 Tapio Keränen  
  En muista nähneeni K13-telejä muissa vaunuissa kuin Om-sarjassa. Sarjan rakentaminen alkoi vuonna 1953 ja sarjan viimeinen, 185. vaunu valmistui vuonna 1959. Koko sarja rakennettiin Helsingissä Pasilan konepajalla.
kuva 11.02.2006 18:29 Tapio Keränen  
  Arktinen aurinko pohojolais-karajalaisessa rautatiemaisemassa — ehodottomasti taijetta!
kuva 05.02.2006 18:52 Tapio Keränen  
  Mittapiirustukseen nähden 2 m lyhyempiä Gks-vaunuja en ole koskaan tavannut. Rohkenen epäillä niiden olemassaoloa. Ehkäpä teksti viittaa valokuvaan.
kuva 01.02.2006 20:07 Tapio Keränen  
  Lisäsin kuvatekstiin veturin sarjatunnuksen ja numeron.
kuva 20.01.2006 07:45 Tapio Keränen  
  Numeron perusteella 30 kuution pönttö on kuulunut Shellin Gmz-sarjan kolmiakseliseslle vaunulle, joka on rakennettu Pasilan konepajalla 1957. Säiliön on valmistanut Metalliveto O/Y. Hki nro 272 v. 1957
kuva 14.01.2006 19:49 Tapio Keränen  
  Jokos näitä on täysi tusina? Täytyy käydä katselemassa, missä näitä näkyisi oikeassa liikenteessä.
kuva 14.01.2006 19:43 Tapio Keränen  
  Ei kun filmiä/bittejä palamaan heti tänään tai huomenna - parinkymmenen vuoden kuluttua lausutaan samat sanat, miksi en silloin kuvannut sitä ja sitä. Nyt jokapäiväinen näkymä on silloin kullanarvoinen! Harmittelen edelleenkin, etten aikanani kuvannut 1960-luvun jokapäiväistä Helsingin lähiliikennettää, jossa näkyi vain sarjan Hv2-, Tk3-, Pr1- ja Dm7- kalustoa. Se oli silloin liian tavanomaista. Ei kiinnostanut. Ei kannata tehdä enää samaa virhettä. Tämä päivä on huomenna historiaa!
kuva 13.01.2006 18:25 Tapio Keränen  
  Valitettavasti vaunun vaiheista ei ole tietoa. Todennäköisesti se on rakennettu Pasilan konepajalla vuonna 1929.
kuva 02.01.2006 06:42 Tapio Keränen  
  Taas pääsi sormi lipsumaan näppäimistöllä. Kiitos korjauksesta, Pauli!
kuva 24.12.2005 12:35 Tapio Keränen  
  Kiitos, Juhana, tarkennuksesta. Arvelinkin, että vorgilaisista löytyy joku tietäjä. Korjasin kuvausajankohdan.
kuva 16.12.2005 07:46 Tapio Keränen  
  Ei tämä ole mitään uutta. Alan harrastajien ajatukset laukkaavat usein yhtä rataa. Asematalo on muuttunut 21 vuodessa aika vähän: Aikataulu kehyksineen on kadonnut. Päätyseinän vasempaan nurkkaan on ilmestynyt uusi kyltti. Talon värikin on lähes ennaallaan. Hauska tehdä näitä vertailuja nykyajan ja viime vuosisadan tilanteen välillä.
kuva 16.12.2005 07:37 Tapio Keränen  
  Kolin rata on toiminnassa ja matkustettukin on.
kuva 13.12.2005 08:19 Tapio Keränen  
  Veikkaan Maarian siltaa. Kevättulvien aikaan Paattistenjoessa on ollut reilummin vettä. En ulkoa muista, onko siellä ollut tuollaista levyjännettä.
kuva 30.11.2005 21:04 Tapio Keränen  
  Mitä sarjaa nuo Alstomin perässä näkyvät avovaunut ovat? Oma arvaukseni: Hd.
kuva 27.11.2005 21:56 Tapio Keränen  
  Vasemmalla ovat rantaradan raiteet ja oikealla pääradan raiteet. Kuvan alareunassa näkyy risteys ja päätä taaksepäin junan etupään suuntaan käännettäessä näkyisi aksi vaihdetta, joissa pää- ja rantarata yhtyivät yhdekksi kaksiraiteiseksi radaksi aina Helsingin ratapihalle saapumiseen asti. Pasilan henkilöaseman pohjoispäässä ei sitten vaihteita ollutkaan ennen rantaradan vaihteita Pasilan tavararatapihalle lähellä nykyistä Ilmalan seisaketta ja pääradalla lähellä Käpylän seisaketta.
kuva 27.11.2005 21:50 Tapio Keränen  
  Olitko, kaima, lätän peräpään ohjaamossa? Kuva on "tulotieltä", raiteelta, jota pitkin matkustajajunat lähes poikkeuksetta saapuivat Helsinkiin. Tulo-opastimena, vai pitäisiköhän sitä nimittää kulkutieopastimeksi, jos se siipiopastin Linnunlaulun sillan pohjoispuolella oli varsinainen tulo-opastin, oli ajan tavan mukaan nelivaloinen: yksi punainen ja kolme vihreää valoa. Saapuvat junat otettiin sisään joko kahdella tai kolmella vihreällä. En koskaan muista nähneeni yhtä vihreää, koska tulokulkutiellä oli aina yksi tai useampi poikkeavalle raiteelle käännetty vaihde. Aikaisemmin opastimen paikalla oli kolmisiipinen semafoori. Linnunlaulun silta oli muistikuvani mukaan teräs- tai rautasilta. Ainakaan kaiteet eivät olleet puuta. Olisiko kansi asfaltin alla sitten ollut puuta? Helsingin ratapihalla oli tuohon aikaan melkoinen liuta vaihteita, kaikki paikallisesti asetettavia. Mekaanisilla asetinalaitteilla vain lukittiin vaihteet ja asetettiin opastimet. Talvella ratapihalle tallaantui hauskoja vaihdemiesten käyttämiä polkuja vaihdekopeilta lähialueen limpuille. Vasemmalla näkyvät siipiopastimet ovat satamaraiteen kulkutieopastimia. Itäisen vetoraiteen pohjoispäässä seisoi pitkään polttopuuvaununa avosiltaisesta Gd-vaunusta virkatarvetavaravaunuksi alennettu XG.
kuva 27.11.2005 21:37 Tapio Keränen  
  Upeaa! Vihdoin värikuva kaasupostista! Se on tuo maahan istutettu metalliteline kuvan etualalla mekaanisten johtojen kanavan kannen takana. Valokaasuvaunusta kaasu johdettiin ratapihan alla ollutta putkistoa pitkin kaasuposteihin, joista letkun avulla täytettiin matkustajavaunujen valokaasusäiliöt. Oikealla vanhoja satapaikkaisia Ei-vaunuja päätyikkunoineen. Niitähän käytettiin Helsingin ruuhkajunissa.
kuva 27.11.2005 21:32 Tapio Keränen  
  Vasemmalla on päätepuskuriin loppuva lyhyt pistoraide. läpimeneviä raidetta pääsi aina Katajanokalle asti, nykyisin vain Länsisatamaan. Raiteen 60 päässä näyttäisi seisovan 100-paikkainen Ei, raiteella 59 puumotista muutettu virkavaunu 26, joka oli vuokrattu Ammattienedistämislaitokselle opetusvaunuksi. Raiteella 57 näkyy olevan lähimpänä CEi, sen perässä Eis ja Fo. Raiteella 56 on puumakuuvaunuja. Kauempana näkyy kiitojunan vaunusto seisontaraiteellaan. Simo on oikeassa, että kattosiltoja pitkin vaunujen vesisäiliöiden täyttäjä siirtyi vesiletkun kanssa vaunusta toiseen katoilla kävellen, säiliöiden täyttöventtiilit tai pikemminkin rautakuulalla suljettavat täyttösuppilot olivat tuolloin vaunujen katolla. Se nopeutti työtä, kun ei välillä tarvinnut laskeutua katolta alas ja kiivetä jälleen seuraavan vaunun katolle. Sähköistämisen yhteydessä vaunujen vedentäyttöventtiilit siirrettiin aluskehyksen tasolle. Kaasuvalaistuksen kanssa katolla liikkumisella ei ollut mitään tekemistä. Kaasuvalaisimet sytytettiin vaunun sisäpuolelta. Autojen lastauslaituri rakennettiin vasta myöhemmin. Hieno värikuva!
kuva 22.11.2005 17:49 Tapio Keränen  
  Kääntölavalla (22 m) on Dr13 2340. Aivan oikein nähty! Eihän VR ole ainoa kauniiden rakennusten hävittäjä tässä maassa. Monet kauniit vanhat talot on purettu tehokkaan rakentamisen tieltä. Esimerkkejä riittää. Toisaalta monet rautatierakennukset ovat suojeltuja. Ehkäpä siksi, että ne ovat monen rautatiepaikkakunnan vanhimpia säilyneitä rakennuksia. Sitä ennen oli vain sankkaa metsää ja jossakin ehkä yksittäinen harmaa sisäänlämpiävä tölli.
kuva 19.11.2005 20:17 Tapio Keränen  
  Kuvan liikennepaikkalyhenteet taisivat mennä tulkinnassa sekaisin: ollaankin Karjaalla. Kiitos huomatuksesta!
kuva 19.11.2005 20:05 Tapio Keränen  
  Lähimmässä Gd:ssä on matala katto, mutta saumapellillä päällystetty. Ei tietääkseni kovin yleinen. Hätkähdyttävä kuva, silloin tavallista arkipäivää, nyt kaikin osin täysin historiaa!
kuva 19.11.2005 19:43 Tapio Keränen  
  Harvinainen kuva pendon vaunun päädystä! Tarpeellinen mallinrakentajalle tai sellaiseksi haluavalle.
kuva 17.11.2005 07:58 Tapio Keränen  
  Saattaen vaihtamisella ymmärrän vaihtoliikettä, jossa vaunusto on kytkettynä veturiin. Heitossa taas vaunustoa ei ole kytketty veturiin kiinni, vaan veturi antaa vaunuille alkuvauhdin, minkä jölkeen vaunut rullaavat niin pitkälle kuin liike-energiaa riittää tai niitä jarrutetaan. Menettelyllä oli tarkoitus voittaa veturin tehokasta työaikaa, muutenhan se olisi ollut varattuna vaunuroikan työntämiseen lähtöraiteelle saakka ja sieltä olisi vielä pitänyt ajaa takaisin vetoraiteelle (asetinlaite 1:lle) saakka. Säästyneellä ajalla veturi ehti hakea jo seuraavan vaunuston asetteluraiteelta (= matkustajavaunujen säilytysraide).
kuva 16.11.2005 21:28 Tapio Keränen  
  Yleensä pikajunavaunustot heitettiin yhtenä nippuna. Joskus paikallisjunien vaunuja käytiin hakemassa kerralla kahteenkin junaan. Ensin heitettiin yksi vaunusto ja pian perään toisen paikun vaunusto. Jaarumiehillä oli tarkat paikat, että vaunusto saatiin pysähtymään lähtöraiteelle oikeaan paikkaan, ei liian kauas päätepuskurista, muttei missään tapauksessa päätepuskurin läpikään. Jokin aika sitten seurattiin vanhalta kaitafilmiltä heittoa, jossa vanha kiitojunan vaunusto vahvistettuna puurakenteisella matkustajavaunulla heitettiin lähtöraiteelle ja sen jälkeen sen eteen ajoi Hr11 lähteäkseen kotvan kuluttua kohti Turkua.
kuva 15.11.2005 12:18 Tapio Keränen  
  Kiitojunarungon vaunuissa oli omat erityiset telit, akseliväli 2400 mm. Tietääkseni niillä ei ollut omaa tyyppitunnusta, kuten A12, jota käytettiin uusimmissa puuvaunuissa. Miksiköhän VR jätti väliin näiden telien tyypityksen, samoin kuin 12-akselisten suurkuormavaunujenkin telien kohdalla kävi?
kuva 15.11.2005 12:10 Tapio Keränen  
  Äkkikatsomalta liitevaunu saattaisi olla FPoab tai PFoab.
kuva 14.11.2005 17:24 Tapio Keränen  
  Kiitos, Jokke, korjauksesta! Niinhän se tietysti oli, että 2206 tuli junassa ensimmäisenä.
kuva 12.11.2005 20:09 Tapio Keränen  
  Taitaa http://vaunut.org/kuvasivu.php/15102.htm​l olla lähempänä raakaa nykyisyyttä!
kuva 10.11.2005 17:45 Tapio Keränen  
  Olikohan Poitsilassa oma aura vai mahtoiko olla toinen Haminan puukehyksisistä lumiauroista?
kuva 10.11.2005 17:43 Tapio Keränen  
  Mak:kien lisäksi vaunusto näkyy olleen etupäässä Gb:tä, Hdk:ta ja Hk:ta.
kuva 08.11.2005 19:51 Tapio Keränen  
  Jos luupilla näin negasta oikein, vasemmanpuoleisempi deeveri on 2529 ja oikeanpuoleisempi 2505.
kuva 07.11.2005 08:31 Tapio Keränen  
  Tunnistustehtävä oli sittenkin helppo. Kuva on Kontiomäeltä.
kuva 06.11.2005 21:07 Tapio Keränen  
  Muistan matkustaneeni Dm9-junalla Helsingistä Tikkurilaan, joka oli junan pääteasemana silloin, kun nuo moottorivaunujunat 1960-luvun puolivälissä tulivat liikenteeseen. Tikkurilasta juna palasi takaisin Helsinkiin. Tätä ei kohdallani sattunut kovinkaan pitkää aikaa, kun Dm9-junat siirrettiin korvaamaan mm. Dm4-junia kaukoliikenteessä.
kuva 05.11.2005 20:11 Tapio Keränen  
  Skannerini on Nikonin Coolscan IV ED, ostettu pari-kolme vuotta sitten Optotekista (Runeberginkatu 46, Helsinki) Tuomo Scheringiltä, armoitetulta valokuvaajalta, joka on ikuistanut junaien ohella varsinkin Suomen höyrylaivoja. Opastusta skannerin sävyasetteluihin olen saanut Antero Alkulta, tunnetulta alan gurulta ja innokkaalta rautatie- ja pienoisrautatieharrastajalta. Olen kyllä syyllistynyt kuvien manipulointiin siten, että olen pyrkinyt häivyttämään kuvista pahimmat naarmut ja muut töhryt muuttamatta kuitenkaan kuvien asiasisältöä.
kuva 04.11.2005 18:18 Tapio Keränen  
  Täytyy katsoa, mitä löytyy.
kuva 01.11.2005 18:53 Tapio Keränen  
  Inkeroisten aseman kello oli vielä syksyllä 1969 paikallaan vanhan asematalon seinällä. Tuskin enää kovin pitkää aikaa. Kotkan kello ei varmaankaan ole sama kello.
kuva 31.10.2005 22:53 Tapio Keränen  
  Vaajakoskelta on jokunen kuva 60-luvulta. Asemalta on muutama näkymä ja Varassaaren sahan raiteistolta. Palataan asiaan lähipäivinä.
kuva 31.10.2005 07:47 Tapio Keränen  
  Reijo tiesi oikean vastauksen nopeasti. Lättä 4141 tuossa seisoskeli, tietysti moottori käyden, Loviisan kauniin asematalon edustalla. Näin jälkeen päin voi vain kysyä, oliko ratapihan ylikulkusilta pakko rakentaa juuri asematalon paikalle ja tien suunnata suoraan kohti kirkkoa? Nykyisellä rautatieliikennemäärällä olisi varmaan tultu hyvin toimeen vartioidulla puolipuomitasoristeyksellä, varsinkin kun läpikulkumaantieliikenne on siirtynyt ohikulkutielle. Siltaa tuskin puretaan ja asemataloakaan ei ole enää tarvittu. "Löysin" kuvan etsiessäni tällä sivustolla kaivattuja Kotkan radan mottijunakuvia. Säälliset Dm4-kuvani ovat vähissä, mutta pistän illalla tulemaan näkymiä Kotkasta.
kuva 28.10.2005 22:33 Tapio Keränen  
  Upea kuva - todellinen kansallismaisema! Harmittaa, etten ise onnistunut kuvaamaan Dm4-kiitojunaa Savonlinnassa kesällä 1967. Olisiko jo heinäkuussa jäänyt pois liikenteestä? Tästä junasta olen aina pitänyt: Dm4 + KEi + KEis + KCik!
kuva 28.10.2005 22:27 Tapio Keränen  
  Kyllä tuo vaasalainen on samanlainen asetinpukki kuin nämä perniöläisetkin. Tällä puolella näkyvät lukituskammet ja asematalon puolella opastinkammet. Kulkutiesalvat tai -kanget ovat pukin sivuilla. Asematalon seinustalla taitaa olla tasoristeyksen varoituslaitoksen käsikäyttöohjaustaulu.
kuva 25.10.2005 22:09 Tapio Keränen  
  Kiitos huomautuksesta, Jussi! Päivämäärä on nyt korjattu oikeaksi. Alunperin tässä piti olla toinen kuva keväältä 1968. Siksi väärä päivämäärä jäi kummittelemaan.
kuva 23.10.2005 20:12 Tapio Keränen  
  Äh, äh! Pitkähelmaiset plootut ja punavalkoiset loppuopastinlyhdyt Hurun perässä!
kuva 18.10.2005 22:01 Tapio Keränen  
  ...ja raskaskenkäisin hyppelehtinyt katolla.
kuva 17.10.2005 07:18 Tapio Keränen  
  Kokkolan – Oulun sähköistys otettiin käyttöön virallisesti 29.5.1983.
kuva 16.10.2005 19:53 Tapio Keränen  
  Pyöreät nokkalaatat oli melkeinpä kaikissa amerikkalaisvetureissa, jotka hankittiin ennen Suomen itsenäistymistä: Hangon radan A4-sarja, Haminan ja Raahen ratojen veturit E1" ja F2, VR:n sarjat Hk1 (ent. H1 ja H2), Sk4 (G7), Tk1 (K1) ja Tv2 (K4). Tietääkseni sarjassa Sk6 (G8) ei kuitenkaan ollut pyöreätä laattaa. Onnettomuuksissa nokkalaattoja hajosi ja ainakin Wilski 621 sai tavallisen suorakaiteen muotoisen etunumerolaatan.
kuva 15.10.2005 22:57 Tapio Keränen  
  Kausan sitten mietin, tuleeko Larista miestä. Jonkin aikaa sitten Larin kuulutukset Helsingin rantaradan lähiliikennejunissa saivat aikaan lämpimän tunteen tällaisessa, ei ehkä aivan tavallisessa matkustajassa, että rautateilläkin on töissä oikeita, sympaattisia ihmisiä. Meillä oli joskus joitakin vaikeita hetkiä keskenämme. Pyydän anteeksi "vanhemman" asianharrastajan lyhytpinnaisuutta, "täystuho"!. Nuo kuulutukset lähiliikennejunissa, korvaten nauhoitetut Eija Kareen vakiokuulutukset, toivat inhimillistä lämpöä koko junan matkustajistoon. Nyt Lari on yksi parhaita rautatielaitoksen inhimillisen palveluhalukkuuden edustajia suurelle matkustavalle yleisölle. Harmi, ettemme me pääkaupunkiseudun junamatkustajat enää arkisin pääse nauttimaan tästä antaumukselisesta yleisöpalvelusta! Lisäksi Larin kuvat arkipäivän rautatietilannekuvista helpottaa meidän ikääntyvien asianharrastajien pysymistä ajan tasalla.
kuva 15.10.2005 14:29 Tapio Keränen  
  Kyllä siinä on 4.81 Sk
kuva 15.10.2005 14:25 Tapio Keränen  
  Vaunussa on yksitönkkäinen vipujarru. Se näkyisi paremmin vaunun toiselta puolelta. Lattarautaiset astimet ja jarruvivun pää näkyvät vasemmalla. Jarruvipu on laakeroitu aluskehykseen oven ensimmäisen pystylaudan oikean reunan kohdalla. Laakerointikohdasta vaunun aluskehyksen alla kulkee poikittainen akseli, johon on kiinnitetty työntövipu. Se näkyy tässä sivukuvassa pystysuorana mustana osana. Siihen puolestaan on laakeroitu jarrun työntötanko. Säätöä varten työntötangon haarukassa on useita reikiä vierekkäin, jotta oikea jarrutusvoima voitaisiin saavuttaa. Työntötangon oikeassa päässä on vain yksi jarrutönkkä, joka vaikuttaa oikealla takana näkyvään pyörään. Vipujarrua käytetään vain seisontajarruna.
kuva 11.10.2005 13:08 Tapio Keränen  
  Näyttää Helsingin konepajalta asemalaitureilta päin nähtynä.
<<   >>