Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.03.2006 07:34 | Tapio Keränen | ||
| Aika vähiin jäi mottien kuvaaminen silloin, kun ne vielä kulkivat. Värikuviin ei juuri ollut varaa. Hienoa, että kaima on ottanut näin upeita kuvia niistä! | ||||
|
25.03.2006 23:10 | Tapio Keränen | ||
| Löysin kuvan Kupittaan vanhasta asemarakennuksesta. Se vaatii puhdistamista tomutäplistä. Pistä tänne, kun ehdin. | ||||
|
25.03.2006 22:54 | Tapio Keränen | ||
| Jro-opaste: seis! Vieläkö uusi jiitee tuntee järjestelyopastimen? |
||||
|
25.03.2006 22:51 | Tapio Keränen | ||
| Olipa kevättalven kaunein aamu täällä Helsingissä! | ||||
|
25.03.2006 22:50 | Tapio Keränen | ||
| Katsellaan myöhemmin sitä perjantaista 2026:n kuvaa. | ||||
|
25.03.2006 22:49 | Tapio Keränen | ||
| Jotakin kuvamäärityksissä taisi unohtua, kun kuvan ilmestyminen kesti, kesti, kesti... No tulihan se sieltä, vihdoinkin, mutta tuehan suurikokoisena. |
||||
|
25.03.2006 22:38 | Tapio Keränen | ||
| Pasilan alaratapihalla on viime päivinä näkynyt muutama Vokka lastattuina keltakeskiöisillä traktorinpyörillä. Olisivatkohan samaa kuljetuserää? | ||||
|
25.03.2006 22:36 | Tapio Keränen | ||
| Olisiko ameriikan kielellä Bill Hill? Tuskin tulee laskumäkeä, kun niistä tunnutaan luovuttavan tärkeämmilläkin liikennepaikoilla. |
||||
|
|
25.03.2006 13:48 | Tapio Keränen | ||
| Pikkukuva ilmestyi näkyviin. Dieselbitit taitavat hipsiä tänään hitaasti? | ||||
|
|
25.03.2006 13:47 | Tapio Keränen | ||
| Pikkukuva vaihtui. Iso on kiinni jäätyneessä ruuvikytkimessä? Vaihtunee aikanaan? | ||||
|
|
25.03.2006 13:41 | Tapio Keränen | ||
| Kuvan vaihto on tuskallista. Saas nähdä, onnistuuko! | ||||
|
|
25.03.2006 13:31 | Tapio Keränen | ||
| Kuvalla on kokoa 143 kt. Ei vain tunnu siirtyvän tänne. Yritän uudelleen. | ||||
|
22.03.2006 08:00 | Tapio Keränen | ||
| Vaununa näkyy olevan tavallinen Hdk, sivulaita alhaalla. Olisiko sen lattialle asennettu kiskot eli U-raudat säiliöiden pyörien alle? | ||||
|
21.03.2006 07:37 | Tapio Keränen | ||
| ...ja Tikkurilan väritehtaan pellavansiemensäiliötornit yhä pystyssä. Niistä pikkupoikana tiesi junalla kotiin palatessa, että kohta ollaan kotona Helsingissä. | ||||
|
21.03.2006 07:29 | Tapio Keränen | ||
| Kiitos Antille vuosilukuhuomautuksesta. En muista kirjoittaneeni sitä noin (2068). Fiksu tietokone ehkä ajattelee enemmän tulevaisuutta kuin "kaukaista" menneisyyttä. Joskus näillä kiitopätkillä oli paljonkin vaunuja. Katsotaan, jos niistä löytyisi lisää julkaisukelpoisia kuvia! | ||||
|
|
20.03.2006 22:38 | Tapio Keränen | ||
| Kiitokset Juhalle teknisestä avusta! Pe-vaunuista kaksi, numerot 10051 ja 10052 olivat vaakalaudoitettuja, muut pystypaneloituja ja tietysti maalattu postin oranssilla. Tässä vaiheessa vaunu oli jo uransa loppusuoralla, numerosta ensimmäinen ykkönen oli jo joutunut muualle turvaan. | ||||
|
19.03.2006 14:12 | Tapio Keränen | ||
| Veturin edessä on aivan tavallinen F-sarjan konduktöörivaunu, jonka kummassakin päässä on avosillat. Korkea osa vaunua on konduktööriosasto ja matalampi osa on matkatavaroita varten. Pahus, kun silmäni eivät kuvaruudulta erota veturin numeroa. Hytin kyljestä voisi lukea numeroksi 98 eli sarja olisi, kuten Jussi mainitsi, A6. | ||||
|
18.03.2006 14:02 | Tapio Keränen | ||
| Vaunu voisi olla pitkä (kotimainen) Gks. Niitähän tuolla alueella oli liikenteessä pilvin pimein kuljettamassa paperiteollisuuden tuotteita satamiin. | ||||
|
17.03.2006 21:38 | Tapio Keränen | ||
| Mielestäni ne ovat vähän epätavanomaisia Arch Bar -telejä. Kyllä suuri venäläinen keksijä Reg Uspatoff on ehtinyt ennen amerikkalaisia - vai onko? Venäläisiä (?) telejä on ollut monenlaisia versioita, ainakin entisissä neukkuvaunuissa. Oletan, että vaunu on venäläistä tuotantoa. | ||||
|
|
17.03.2006 21:33 | Tapio Keränen | ||
| Kyllä Kouvolan koneet ovat aina kiiltäneet! | ||||
|
16.03.2006 20:07 | Tapio Keränen | ||
| Osa taisi kadota maisemista jo vuosia sitten, Osk jo vuosikymmeniä sitten. Osa:llahan oli erityinen laivankuljetuslavetti. Sen telit oli kai tehty kyllin tiiviiksi kestämään lasku veden pinnan alle. Osa lienee ollut ainakin osittain venäläistä tekoa? | ||||
|
16.03.2006 19:55 | Tapio Keränen | ||
| Joku kuva taitaa olla kokoelmissani syväkuormausvaunusta liikenteessä. Kerran missasin pahasti junan Helsingin satamaradalla vuosia sitten. Vemppu veti laivamoottorilastissa ollutta Osb:tä tai Ose:tä Rautatiekatujen kuilussa. Olisipa ollut kamera silloin mukana työmatkalla! Syntyi vain muistikuva. Pistän nyt kuitenkin kuvan orggiin Ose-vaunusta satamalaiturilla. | ||||
|
16.03.2006 08:02 | Tapio Keränen | ||
| Vaunussa on ollut neljä kolmiakselista teliä, kaksi kummassakin päässä laakeroituina aputeliin. Onko aputeli oikea nimitys vai pitäisikö vanhahtavasti puhua kääntöalusesta? Onko noilla kolmiakselisilla teleillä jokin tyyppinimike? Eihän niitä muualla ole tietääkseni käytetty kuin suurkuormavaunuissa Osb, Ose ja Osf. Toisaalta olihan K13 tietääkseni käytössä ainoastaan Om-malmivaunuissa. | ||||
|
14.03.2006 07:51 | Tapio Keränen | ||
| Onko kenelläkään kuvia tosi vanhalta ajalta Tampereen pakkahuoneen ja tullin raiteistosta vaununkääntöpöytineen? Olisi hauska nähdä niitä. | ||||
|
12.02.2006 14:47 | Tapio Keränen | ||
| En muista nähneeni K13-telejä muissa vaunuissa kuin Om-sarjassa. Sarjan rakentaminen alkoi vuonna 1953 ja sarjan viimeinen, 185. vaunu valmistui vuonna 1959. Koko sarja rakennettiin Helsingissä Pasilan konepajalla. | ||||
|
11.02.2006 18:29 | Tapio Keränen | ||
| Arktinen aurinko pohojolais-karajalaisessa rautatiemaisemassa — ehodottomasti taijetta! | ||||
|
05.02.2006 18:52 | Tapio Keränen | ||
| Mittapiirustukseen nähden 2 m lyhyempiä Gks-vaunuja en ole koskaan tavannut. Rohkenen epäillä niiden olemassaoloa. Ehkäpä teksti viittaa valokuvaan. | ||||
|
01.02.2006 20:07 | Tapio Keränen | ||
| Lisäsin kuvatekstiin veturin sarjatunnuksen ja numeron. | ||||
|
20.01.2006 07:45 | Tapio Keränen | ||
| Numeron perusteella 30 kuution pönttö on kuulunut Shellin Gmz-sarjan kolmiakseliseslle vaunulle, joka on rakennettu Pasilan konepajalla 1957. Säiliön on valmistanut Metalliveto O/Y. Hki nro 272 v. 1957 | ||||
|
14.01.2006 19:49 | Tapio Keränen | ||
| Jokos näitä on täysi tusina? Täytyy käydä katselemassa, missä näitä näkyisi oikeassa liikenteessä. | ||||
|
14.01.2006 19:43 | Tapio Keränen | ||
| Ei kun filmiä/bittejä palamaan heti tänään tai huomenna - parinkymmenen vuoden kuluttua lausutaan samat sanat, miksi en silloin kuvannut sitä ja sitä. Nyt jokapäiväinen näkymä on silloin kullanarvoinen! Harmittelen edelleenkin, etten aikanani kuvannut 1960-luvun jokapäiväistä Helsingin lähiliikennettää, jossa näkyi vain sarjan Hv2-, Tk3-, Pr1- ja Dm7- kalustoa. Se oli silloin liian tavanomaista. Ei kiinnostanut. Ei kannata tehdä enää samaa virhettä. Tämä päivä on huomenna historiaa! | ||||
|
13.01.2006 18:25 | Tapio Keränen | ||
| Valitettavasti vaunun vaiheista ei ole tietoa. Todennäköisesti se on rakennettu Pasilan konepajalla vuonna 1929. | ||||
|
02.01.2006 06:42 | Tapio Keränen | ||
| Taas pääsi sormi lipsumaan näppäimistöllä. Kiitos korjauksesta, Pauli! | ||||
|
24.12.2005 12:35 | Tapio Keränen | ||
| Kiitos, Juhana, tarkennuksesta. Arvelinkin, että vorgilaisista löytyy joku tietäjä. Korjasin kuvausajankohdan. | ||||
|
16.12.2005 07:46 | Tapio Keränen | ||
| Ei tämä ole mitään uutta. Alan harrastajien ajatukset laukkaavat usein yhtä rataa. Asematalo on muuttunut 21 vuodessa aika vähän: Aikataulu kehyksineen on kadonnut. Päätyseinän vasempaan nurkkaan on ilmestynyt uusi kyltti. Talon värikin on lähes ennaallaan. Hauska tehdä näitä vertailuja nykyajan ja viime vuosisadan tilanteen välillä. | ||||
|
16.12.2005 07:37 | Tapio Keränen | ||
| Kolin rata on toiminnassa ja matkustettukin on. | ||||
|
13.12.2005 08:19 | Tapio Keränen | ||
| Veikkaan Maarian siltaa. Kevättulvien aikaan Paattistenjoessa on ollut reilummin vettä. En ulkoa muista, onko siellä ollut tuollaista levyjännettä. | ||||
|
30.11.2005 21:04 | Tapio Keränen | ||
| Mitä sarjaa nuo Alstomin perässä näkyvät avovaunut ovat? Oma arvaukseni: Hd. | ||||
|
27.11.2005 21:56 | Tapio Keränen | ||
| Vasemmalla ovat rantaradan raiteet ja oikealla pääradan raiteet. Kuvan alareunassa näkyy risteys ja päätä taaksepäin junan etupään suuntaan käännettäessä näkyisi aksi vaihdetta, joissa pää- ja rantarata yhtyivät yhdekksi kaksiraiteiseksi radaksi aina Helsingin ratapihalle saapumiseen asti. Pasilan henkilöaseman pohjoispäässä ei sitten vaihteita ollutkaan ennen rantaradan vaihteita Pasilan tavararatapihalle lähellä nykyistä Ilmalan seisaketta ja pääradalla lähellä Käpylän seisaketta. | ||||
|
27.11.2005 21:50 | Tapio Keränen | ||
| Olitko, kaima, lätän peräpään ohjaamossa? Kuva on "tulotieltä", raiteelta, jota pitkin matkustajajunat lähes poikkeuksetta saapuivat Helsinkiin. Tulo-opastimena, vai pitäisiköhän sitä nimittää kulkutieopastimeksi, jos se siipiopastin Linnunlaulun sillan pohjoispuolella oli varsinainen tulo-opastin, oli ajan tavan mukaan nelivaloinen: yksi punainen ja kolme vihreää valoa. Saapuvat junat otettiin sisään joko kahdella tai kolmella vihreällä. En koskaan muista nähneeni yhtä vihreää, koska tulokulkutiellä oli aina yksi tai useampi poikkeavalle raiteelle käännetty vaihde. Aikaisemmin opastimen paikalla oli kolmisiipinen semafoori. Linnunlaulun silta oli muistikuvani mukaan teräs- tai rautasilta. Ainakaan kaiteet eivät olleet puuta. Olisiko kansi asfaltin alla sitten ollut puuta? Helsingin ratapihalla oli tuohon aikaan melkoinen liuta vaihteita, kaikki paikallisesti asetettavia. Mekaanisilla asetinalaitteilla vain lukittiin vaihteet ja asetettiin opastimet. Talvella ratapihalle tallaantui hauskoja vaihdemiesten käyttämiä polkuja vaihdekopeilta lähialueen limpuille. Vasemmalla näkyvät siipiopastimet ovat satamaraiteen kulkutieopastimia. Itäisen vetoraiteen pohjoispäässä seisoi pitkään polttopuuvaununa avosiltaisesta Gd-vaunusta virkatarvetavaravaunuksi alennettu XG. | ||||
|
27.11.2005 21:37 | Tapio Keränen | ||
| Upeaa! Vihdoin värikuva kaasupostista! Se on tuo maahan istutettu metalliteline kuvan etualalla mekaanisten johtojen kanavan kannen takana. Valokaasuvaunusta kaasu johdettiin ratapihan alla ollutta putkistoa pitkin kaasuposteihin, joista letkun avulla täytettiin matkustajavaunujen valokaasusäiliöt. Oikealla vanhoja satapaikkaisia Ei-vaunuja päätyikkunoineen. Niitähän käytettiin Helsingin ruuhkajunissa. | ||||
|
27.11.2005 21:32 | Tapio Keränen | ||
| Vasemmalla on päätepuskuriin loppuva lyhyt pistoraide. läpimeneviä raidetta pääsi aina Katajanokalle asti, nykyisin vain Länsisatamaan. Raiteen 60 päässä näyttäisi seisovan 100-paikkainen Ei, raiteella 59 puumotista muutettu virkavaunu 26, joka oli vuokrattu Ammattienedistämislaitokselle opetusvaunuksi. Raiteella 57 näkyy olevan lähimpänä CEi, sen perässä Eis ja Fo. Raiteella 56 on puumakuuvaunuja. Kauempana näkyy kiitojunan vaunusto seisontaraiteellaan. Simo on oikeassa, että kattosiltoja pitkin vaunujen vesisäiliöiden täyttäjä siirtyi vesiletkun kanssa vaunusta toiseen katoilla kävellen, säiliöiden täyttöventtiilit tai pikemminkin rautakuulalla suljettavat täyttösuppilot olivat tuolloin vaunujen katolla. Se nopeutti työtä, kun ei välillä tarvinnut laskeutua katolta alas ja kiivetä jälleen seuraavan vaunun katolle. Sähköistämisen yhteydessä vaunujen vedentäyttöventtiilit siirrettiin aluskehyksen tasolle. Kaasuvalaistuksen kanssa katolla liikkumisella ei ollut mitään tekemistä. Kaasuvalaisimet sytytettiin vaunun sisäpuolelta. Autojen lastauslaituri rakennettiin vasta myöhemmin. Hieno värikuva! | ||||
|
22.11.2005 17:49 | Tapio Keränen | ||
| Kääntölavalla (22 m) on Dr13 2340. Aivan oikein nähty! Eihän VR ole ainoa kauniiden rakennusten hävittäjä tässä maassa. Monet kauniit vanhat talot on purettu tehokkaan rakentamisen tieltä. Esimerkkejä riittää. Toisaalta monet rautatierakennukset ovat suojeltuja. Ehkäpä siksi, että ne ovat monen rautatiepaikkakunnan vanhimpia säilyneitä rakennuksia. Sitä ennen oli vain sankkaa metsää ja jossakin ehkä yksittäinen harmaa sisäänlämpiävä tölli. | ||||
|
19.11.2005 20:17 | Tapio Keränen | ||
| Kuvan liikennepaikkalyhenteet taisivat mennä tulkinnassa sekaisin: ollaankin Karjaalla. Kiitos huomatuksesta! | ||||
|
19.11.2005 20:05 | Tapio Keränen | ||
| Lähimmässä Gd:ssä on matala katto, mutta saumapellillä päällystetty. Ei tietääkseni kovin yleinen. Hätkähdyttävä kuva, silloin tavallista arkipäivää, nyt kaikin osin täysin historiaa! | ||||
|
19.11.2005 19:43 | Tapio Keränen | ||
| Harvinainen kuva pendon vaunun päädystä! Tarpeellinen mallinrakentajalle tai sellaiseksi haluavalle. | ||||
|
17.11.2005 07:58 | Tapio Keränen | ||
| Saattaen vaihtamisella ymmärrän vaihtoliikettä, jossa vaunusto on kytkettynä veturiin. Heitossa taas vaunustoa ei ole kytketty veturiin kiinni, vaan veturi antaa vaunuille alkuvauhdin, minkä jölkeen vaunut rullaavat niin pitkälle kuin liike-energiaa riittää tai niitä jarrutetaan. Menettelyllä oli tarkoitus voittaa veturin tehokasta työaikaa, muutenhan se olisi ollut varattuna vaunuroikan työntämiseen lähtöraiteelle saakka ja sieltä olisi vielä pitänyt ajaa takaisin vetoraiteelle (asetinlaite 1:lle) saakka. Säästyneellä ajalla veturi ehti hakea jo seuraavan vaunuston asetteluraiteelta (= matkustajavaunujen säilytysraide). | ||||
|
|
16.11.2005 21:28 | Tapio Keränen | ||
| Yleensä pikajunavaunustot heitettiin yhtenä nippuna. Joskus paikallisjunien vaunuja käytiin hakemassa kerralla kahteenkin junaan. Ensin heitettiin yksi vaunusto ja pian perään toisen paikun vaunusto. Jaarumiehillä oli tarkat paikat, että vaunusto saatiin pysähtymään lähtöraiteelle oikeaan paikkaan, ei liian kauas päätepuskurista, muttei missään tapauksessa päätepuskurin läpikään. Jokin aika sitten seurattiin vanhalta kaitafilmiltä heittoa, jossa vanha kiitojunan vaunusto vahvistettuna puurakenteisella matkustajavaunulla heitettiin lähtöraiteelle ja sen jälkeen sen eteen ajoi Hr11 lähteäkseen kotvan kuluttua kohti Turkua. | ||||
|
15.11.2005 12:18 | Tapio Keränen | ||
| Kiitojunarungon vaunuissa oli omat erityiset telit, akseliväli 2400 mm. Tietääkseni niillä ei ollut omaa tyyppitunnusta, kuten A12, jota käytettiin uusimmissa puuvaunuissa. Miksiköhän VR jätti väliin näiden telien tyypityksen, samoin kuin 12-akselisten suurkuormavaunujenkin telien kohdalla kävi? | ||||
|
15.11.2005 12:10 | Tapio Keränen | ||
| Äkkikatsomalta liitevaunu saattaisi olla FPoab tai PFoab. | ||||
|
14.11.2005 17:24 | Tapio Keränen | ||
| Kiitos, Jokke, korjauksesta! Niinhän se tietysti oli, että 2206 tuli junassa ensimmäisenä. | ||||