Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.07.2014 22:24 | Mikko Ketolainen | ||
| Meinasinkin tuolla sitä Pirunpellon Tyrisevää. | ||||
|
|
30.06.2014 23:31 | Mikko Ketolainen | ||
| Tuollakos se Tyrisevä sijaitseekin? Minä kun luulin, että Tyrisevä ja Tyrjän Betoni ovat Pirkanmaalla. | ||||
|
22.06.2014 22:08 | Mikko Ketolainen | ||
| Esittääkö nuo kaksi ylös nousevaa raidetta ns alppijunan kulkureittiä? | ||||
|
03.06.2014 14:30 | Mikko Ketolainen | ||
| Tänään meni puolen päivän aikaan tyhjä puutavarajuna pohjoisen suuntaan. En tiedä menikö aamun perinteinen juna aamulla vai oliko kyseinen juna tämä puolen päivän aikaan mennyt. | ||||
|
31.05.2014 23:46 | Mikko Ketolainen | ||
| Näkyy näissä kotimaisissa puutavaravaunuissa olevan kyydissä nuo puut ns. vähän miten sattuu, kun vertaa niitä Venäläiseen Vocp vaunuun, jossa puutavarakuorma on tasaisesti kyydissä. | ||||
|
|
31.05.2014 00:55 | Mikko Ketolainen | ||
| Täytyykö muuten junanvaunussa oleva puutavarakuorma sitoa kuten puutavara-autoissa pitää? | ||||
|
28.05.2014 21:50 | Mikko Ketolainen | ||
| Löysin kaapista vuodelta 2002 olevan Äänekosken tehtaiden henkilöstölehden, jossa on juttua kartonkitehtaan sekä uudesta, että vanhasta jenkkisylinteristä. Vanha jenkkisylinteri valmistettiin Karlstadissa Keski-Ruotsissa ja kuljetettiin sieltä laivalla Vänernin ja Götän kanavan kautta Vaasaan ja sieltä junalla Äänekoskelle. Jenkkisylinterin 4.8 m läpimitta oli tuolloin suurin mahdollinen rautatiekuljetuksessa Äänekoskelle. Haalaus rautatievaunusta konelinjalle kesti syyskuussa 1965 noin viikon. Toisaalta aikaakin oli käytettävissä joustavammin - uuden koneen startti tapahtui tammikuussa 1966. Uuden jenkkisylinterin valmistus tapahtui Sandusky Walmsley nimisessä yrityksessä Boltonissa Keski-Englannissa. Jenkkisylinteri laivattiin Englannista Poriin ja kuljetettiin Äänekoskelle maanteitse. Koko kuljetusoperaatio, paikoilleen nosto, sekä asennus sujuivat perusteellisen etukäteissuunnittelun ja huolellisten valmistelutöiden myötä ilman ongelmia. Nosto-operaatiota varten konesalin kattoon tehtiin aukko. Työmaalla käytössä olleella järeällä 600 tonnin nosturilla vanhan jenkin purkunostot, sekä uuden asennus sujuivat turvallisesti ja nopeasti. Vanhan jenkin paino oli 73 tonnia ja halkaisija 4.8 metriä ja uuden paino oli 164 tonnia ja halkaisija 6.7. metriä. Eli, kokoeroa oli jonkin verran. | ||||
|
|
26.05.2014 22:33 | Mikko Ketolainen | ||
| Pieni sievä jenkkisylinteri löytyy Metsä-Boardin Äänekosken kartonkitehtaalta. Kyseessä on maailman suurin jenkkisylinteri, Ø 6.7. metriä, se tuotiin rekka-auton kyydissä kartonkitehtaan remonttityömaalle 2002. Ei olisi saatu perille ainakaan rautateitse, olisi ottanut kiinni useampaan siltaan välillä Jyväskylä-Äänekoski. Olen nähnyt kuvan, jossa edelle kuivaussylinteri on tuotu tehtaan rakennusvaiheessa junalla Äänekoskelle. Tosin se oli halkaisijaltaan nykyistä pienempi. | ||||
|
15.05.2014 14:38 | Mikko Ketolainen | ||
| Dv12 2711 veti yhdessä Dv12 2720:n kanssa puutavarajunan pohjoisesta ja joutui pysähtymään Äänekosken tien suoralla olevalle opastimelle jarrut kirskuen. Eli, hyvin äänekäs oli junan pysähtyminen. | ||||
|
11.05.2014 15:25 | Mikko Ketolainen | ||
| Tällainen uutinen oli tuosta liitevaunusta Sisä-Suomen Lehdessä Lajinsa viimeinen lättähattu edustuskuntoon Liikenne ja viestintäministeriö on myöntänyt 930 euron avustuksen Keitele-Museolle Liitevaunu EFiab 11655:n kunnostukseen. Tuttavallisemmin tämä vaunu tunnetaan lättähatun liitevaununa. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikä tahansa vaunu. - Tämä liitevaunu on lajinsa viimeinen, joka on valmistettu Valmetin Lentokonetehtaalla, kertoo Keitele-Museon hallituksen jäsen Ilkka Herpman. Vaunu kunnostetaan tämän vuoden aikana liikennekelpoiseksi. - Pitkälti tehdään ulkoisia kunnostustöitä, kuten maalipinnan korjaamista ja muuta pintaremonttia. Tarkoitus on saada vaunu käyttöön museojunaan nykyisten neljän vaunun lisäksi. Samalla museojunan kuljetuskapasiteetti nousee. |
||||
|
06.05.2014 21:18 | Mikko Ketolainen | ||
| Tänään aamulla kahdeksan jälkeen näkyi seisovan Lättähattuletka Suolahden asemalla. En vain ehtinyt käydä lähempää katsomassa ja kuvaa ottamassa. Kuulin sitten, että kyseessä olisi ollut joku päiväkotilaisten retki Saarijärvelle. Oltiin menossa ennen yhtätoista Äänekoskelle ja huomasin Lättähatun olevan jo paluumatkalla takaisin Metsä Fibren kohdalla. | ||||
|
|
22.04.2014 16:42 | Mikko Ketolainen | ||
| Sisä-Suomen Lehti kirjoitti viimeksi ilmestyneessä numerossaan liitevaunun kunnostamisesta. Jutun sisältöä en muista. | ||||
|
14.04.2014 22:15 | Mikko Ketolainen | ||
| Onko tuo oikeanpuoleiselta raiteelta lähtevä radan tynkä mahdollisesti ollut joskus pidempi ja minne se on vienyt? | ||||
|
16.03.2014 22:10 | Mikko Ketolainen | ||
| Kyllähän se mielenkiintoiselta vaikutti tuo vaunujen kiinnittäminen veturiin kun sitä Tampereen rautatieasemalla joskus 2000 luvun alussa seurasin. | ||||
|
10.03.2014 22:07 | Mikko Ketolainen | ||
| Mitäs tuolla tapahtui? | ||||
|
05.03.2014 22:44 | Mikko Ketolainen | ||
| En uskalla varmaksi väittää, mutta taisin aikoinaan onnettomuuden jälkeen lukea pienen jutun Alibista tästä onnettomuudesta, otsikolla vankien epäonnistunut vapautusyritys? Joten 100 varma en asiasta ole, mutta kysyn kuitenkin, oliko tässä onnettomuusjunassa mukana vankienkuljetusvaunu? | ||||
|
01.02.2014 18:09 | Mikko Ketolainen | ||
| Niin, eihän noita viitsi kovin pitkäksi aikaa jättää huoneen lattialle lojumaan, ellei kyseessä ole sellainen huone jossa ei jatkuvasti ravata ja asuta. | ||||
|
|
01.02.2014 13:55 | Mikko Ketolainen | ||
| kuinka iso rataviritelmä tämä on? | ||||
|
|
23.01.2014 13:35 | Mikko Ketolainen | ||
| Mikähän tuossa on tarkoituksena, kun veturien jälkeen on yksi tyhjä vaunu ja sitten nuo puukuormassa olevat vaunut ja viimeisenä vielä toinen tyhjä vaunu? Tarviiko Venäjän puuvaunujen kuskaamisessa olla "turvavaunut" sekä edessä, että takana? | ||||
|
22.01.2014 17:27 | Mikko Ketolainen | ||
| Jos tän tyylistä kuvaa meinasit, niin edessä taitaisi olla useammalla raiteella Gbln vaunuletkoja. Sellutehtaan ja Suolahteen vievän tien välisestä metsästä kaadettiin viime syksynä jonkin verran puita ja hiukan myöhemmin iskenyt Eino-myrsky harvensi aluetta lisää. Jokin aika sitten myrskyssä kaatuneet ja osittain katkenneet puut kerättiin pois ja tämän jälkeen on näkyvyys tehdasalueelle ja rautatielle parantunut. Asemalla näkyy olevan useampia noista Gbln vaunuista koostuvia vaunujonoja ja kuorimon raiteilla näkyy olevan Venäläisiä puuvaunuja. | ||||
|
|
21.01.2014 14:53 | Mikko Ketolainen | ||
| Tällä viikolla on sekä maanantaina, että tiistaina tuo pohjoisesta tullut puutavarajuna ohittanut Äänekosken puoli kahdentoista aikaan. Tänään näkyi olevan ykkösveturina vihreä Dv12. | ||||
|
20.01.2014 13:01 | Mikko Ketolainen | ||
| Vieläkös ne vuonna 1993 käyttivät lättähattua matkustajaliikenteessä, vai onko kyseessä tilausajo? | ||||
|
05.01.2014 23:35 | Mikko Ketolainen | ||
| Tuo Uunon käyttämä juna oli ainakin kyltin mukaan menossa Turkuun. Eikös ne mene kuitenkin rantarataa pitkin, eikä tuolta Huittisista? | ||||
|
|
05.01.2014 20:46 | Mikko Ketolainen | ||
| Hyvin se Uuno sanoo jäävänsä junasta pois jo Huittisissa, vaikka sinne ei rautatietä edes mene. | ||||
|
|
05.01.2014 15:54 | Mikko Ketolainen | ||
| Tulee mieleen tuosta junasta ja polkupyörästä kohtaus elokuvasta Uuno muuttaa maalle. Uuno, Härski ja Sörsselssön matkustavat junassa ja Uunolla on polkupyörä mukanaan matkustajien joukossa. Konduktööri tulee tähän kyseiseen vaunuun ja pian alkaa keskustelu Uunon kanssa koskien polkupyörää ja sen oikeaa säilyttämistä junassa. Väittelyn jälkeen Uuno suostuu viemään pyöränsä matkatavaroiden joukkoon. Myöhemmin Uuno kertoo, että konduktööri unohti kokonaan kysyä häneltä matkalippua. Joten ilmatteeksi pääsi Uuno matkustamaan. Jostain kumman syystä tämä kohtaus on leikattu pois tv:ssä esitettävästä elokuvasta. | ||||
|
03.01.2014 02:18 | Mikko Ketolainen | ||
| Pihtiputaalla sattui syksyllä 2002 henkilöauton ja kahden puutavaralastissa olleen rekka-auton kolari, jossa menehtyivät henkilöauton ja toisen rekan kuljettajat. Hengissä selvinnyt toisen rekan kuljettaja kertoi olleensa viemässä puutavaralastiaan Pihtiputaan rautatieasemalle, josta ne olisivat matkanneet Pietarsaaren sellutehtaalle. | ||||
|
|
02.01.2014 16:13 | Mikko Ketolainen | ||
| Aikavälillä 7.00-8.00 ne saapuu Äänekoskelle, ainakin arkisin. Pohjoisen juna lähtee matkaan hiukan miten sattuu, useimmin puoli kahdeksan ja kahdeksan välillä. Puukuormassa se tulee takaisin yleensä iltapäivällä aikavälillä 13-16, tosin joskus on tullut jo aikavälillä 11-12. Kerran oltiin syömässä edesmenneellä matkahuollon grillillä ja yht´äkkiä alkoi rakennuksessa tuntua tärinää, eka ajatus oli, että mitä hittoa? Pian selvisikin mikä aiheutti tärinän, pohjoisesta tullut puutavarajuna. | ||||
|
|
02.01.2014 15:38 | Mikko Ketolainen | ||
| Aamun ensimmäinen tavarajuna Äänekoskelle. Odottelee joskus pääsyä ratapihalle eteläisen opastimen luona, tai sitten opastimen luona odottelee vuoroaan toinen aamun tavarajuna, joka koostuu Gbln-sarjan vaunuista. Puutavarajunan odotellessa opastimella on usein tuo Gbln-sarjan vaunuista koottu tavarajuna odottelemassa vuoroaan Suolahden rautatieasemalla. | ||||
|
24.12.2013 16:20 | Mikko Ketolainen | ||
| Tuossa iltapäivällä joskus puoli kahden jälkeen ohitti pohjoisesta tullut raakapuujuna Äänekosken. Ei taida raakapuunkuljetus viettää jouluaattoa? | ||||
|
10.12.2013 23:27 | Mikko Ketolainen | ||
| Olin kerran syömässä Jyväskylässä Keljon prisman mäkkärissä ja huomasin, että etelän suunnasta on tulossa tavarajuna Jyväskylään. Ajattelin, että taitaa olla pitkä juna, kun on kaksi Sr1:stä keulilla, yllätys, kaksi veturia ja oisko ollut seitsemän (7) tavaravaunua. | ||||
|
27.11.2013 14:12 | Mikko Ketolainen | ||
| Olin vuonna 1989 pienoisrautatiekerhossa ja tuohon aikaan piti sitten joka kerta, kun kävin Jyväskylässä pyörähtää katsomassa junia rautatieasemalla. Kerran huomasin yhdellä raiteella seisovan Hurun ja mainitsin sitten siitä kerhon vetäjälle ja hän vastasi, että, joo, se on siellä silloin kun on veturipula. | ||||
|
21.11.2013 15:15 | Mikko Ketolainen | ||
| Töissä on menossa atk-kurssi ja kurssilaiset katselivat tänään Suolahdessa kuvattuja kotiseutufilmejä. 1970-luvulla kuvatussa filmissä näytetään jonkin aikaa kuvaa Suolahden satamasta rautakanavan aikaan ja yhdessä kohdassa näkyy kun puutavaralastissa oleva tavarajuna tulee pois satamasta. Veturi näkyi olevan Dv12 2561. | ||||
|
25.09.2013 23:51 | Mikko Ketolainen | ||
| Muurahaiset tykkäävät viihtyä noiden betonisten kansien päällä, ainakin tasoristeysten Naarakoski II ja Hyppönen betoniset kannet vilisivät muurahaisia. | ||||
|
25.09.2013 17:35 | Mikko Ketolainen | ||
| Sr2 3215 oli tuon käyttämämme junan veturi ja Edon numero oli 28603. | ||||
|
|
25.09.2013 16:29 | Mikko Ketolainen | ||
| Pari viikkoa sitten matkustettiin junalla Salosta Turkuun ja Turusta tuli Salon rautatieasemalle Helsinkiin matkalla ollut InterCity. Huomasin oman junamme lähtiessä liikkeelle, että junassa olikin veturi ns "väärässä päässä", eli kulkusuuntaansa nähden viimeisenä. Sitten tuli mieleen, että olikohan tuolla junan toisessa päässä tuo Edo ohjausvaunu? Päästiin sitten Turkuun ja huomasin, että tässä junassa onkin viimeisenä Edo ohjausvaunu. Elikä juna kulkee Turusta Helsinkiin Edon vetämänä ja takaisin tullessaan vuorostaan Sr1:n/Sr2:n vetämänä. | ||||
|
25.09.2013 14:55 | Mikko Ketolainen | ||
| Tälläinen kolmen Deeverin vetämä tavarajuna odotteli tänään aamulla hiukan ennen kahdeksaa eteläisen opastimen luona pääsyä Äänekosken ratapihalle. Hiukan yli pari tuntia tästä, saapui Äänekoskelta Suolahteen kolmen Deeverin vetämänä tyhjä puujuna, joka pysähtyi hetkeksi Suolahden asemalle ja jatkoi sitten matkaansa. | ||||
|
21.09.2013 23:09 | Mikko Ketolainen | ||
| Tänään oli avoimet ovet Äänekosken tehtailla ja kiersin kaikki alueen tehtaat lävitse, tosin CP-Kelcolla ei tehty kierrosta tehtaan sisällä, vaan kierrettiin linja-autolla tehtaan rakennukset ympäri, sisällä oli pienimuotoinen esittely siitä miten CMC valmistetaan, mihin sitä käytetään ja tehtaan turvallisuudesta. Havaitsin, että tehtaan vanhan osan luona oli kemikaaliasemalle menevälle raiteelle laitettu kieltomerkki. Metsä-Boardin kartonkitehtaan ja Metsä-Fibren sellutehtaan varastojen raiteilla näkyi olevan vaunuja ja kuorimon raiteilla näkyi olevan letka Voppeja. Nyt oli uutena tehtaana lisätty kierrokseen sellutehtaan vieressä sijaitseva Specialty Mineralsin PCC-tehdas, joka tuottaa täyteainetta ja päällystyksen raaka-ainetta, saostettua kalsiumkarbonaattia. Viimeksi avoimet ovet olivat auki kaikilla tehtailla 10 vuotta sitten. | ||||
|
17.09.2013 13:32 | Mikko Ketolainen | ||
| Löytyy multakin viime kuussa otettu kuva Sisu SK171:stä, jonka ovissa on Vr:n logot ja lavalla muutama kappale vaunujen pyöriä. Lisävarusteena autossa oli nosturi. Kuva on otettu Hirvaskankaan abc:llä. | ||||
|
|
13.08.2013 00:08 | Mikko Ketolainen | ||
| 2004 olin kaverin mukana rekan kyydissä koko yön ja ajettiin paperitehtaalta paperia tuonne joonaksen mainitsemalle paikalla. Kuorman purku perävaunusta trukilla ja siirto junanvaunuun. Äänekosken-Suolahden pelastuslaitoksen ensimmäisessä turvaoppaassa kerrotaan tehtaista ja siellä käytettävistä kemikaaleista. Sellutehtaalla käytettiin ja varastoitiin näitä ympäristölle vaarallisia kemikaaleja, kloori, rikkidioksidi ja ammoniakki, nesteklooria ei käytetty sellunvalmistuksessa, vaan sitä siirrettiin putkistoa pitkin CMC-tehtaalla monokloorietikkahapon valmistukseen. Ammoniakin purkaus ja varastointipaikka on kemiallisella tehtaalla, josta sitä pumpattiin laimennettuna jätevedenpuhdistamolle. Ammoniakki käytetään puhdistamolla ravinteena. Rikkidioksidia käytetään pääasiassa sellumassan valkaisuprosessissa. CMC tehtaalla käytetään kemikaaleina monokloorietikkahappoa ja apuaineena natriumhydroksidia (lipeä) ja erilaisia liuottimia, jotka pääasiassa ovat alkoholeja. Kartonki ja paperitehtailla ei käytetty ns. ympäristölle vaarallisia kemikaaleja. Turvaopas nro 2 kertoi sellutehtaalla käytettävistä kemikaaleista näin, rikkidioksidi, klooridioksidi, sekä muita kemikaaleja, joita olivat peretikkahappo, rikkihappo, suolahappo, vetyperoksidi ja natriumhydroksidi (lipeä), Kelcolla oli käytössään lipeän, monokloorietikkahapon ja alkoholin lisäksi suolahappo ja typpi. Turvaopas nro. 3 sisältää ilmakuvan koko Kelcon tehtaasta ja vanhan osan lastaussillan edustalla on yksi avovaunu, kyydissään kaksi konttia ja vanhan tuotevaraston vieressä olevalla radanpätkällä on yksi avovaunu, jonka kyydissä on kontti, sekä luultavasti Hbi sarjan vaunu. Ratapihalla näkyy olevan kolmella raiteella pitkät jonot Gbln sarjan vaunuja, sekä yksi Dv12. Kartonkitehtaan raiteella on muutama Gbln vaunu ja yhdellä muulla raiteella näkyy olevan myös letka Gbln sarjan vaunuja. Kemikaaleista mainittakoon sellainen aine kuin etikkahappoanhydridi, jota tuotiin normaalisti CMC tehtaalla autokuljetuksena. Vuoden 1981 kesällä tuota kemikaalia tuli tehtaalle junanvaunussa, mutta se oli muuttunut matkan aikana jostain syystä merkinnältään etikkahapoksi. Koska kuljetuksen otti tehtaalla vastaan varamies ja hän ei ollut saanut työnjohtajalta määräystä ottaa näytettä. Näytteenotto ja analysointi olisivat paljastaneet aineen olevan etikkahapon sijasta etikkahappoanhydridia. Etikkahapon pumppauksesta ja laimentamisesta vastannut liuosmies pumppasi etikkahapoksi luulemaansa etikkahappoanhydridiä toiseen säiliöön johon hän pumppasi myös laimennusvettä. Etikkahappoanhydridin liuotessa veteen kehittyi huomattavasti lämpöä. Ylikuumentuminen johti nesteen purkautumiseen räjähdyksenomaisesti. Tämä johti ensimmäiseen räjähdykseen. Toinen räjähdys tapahtui, kun viereisessä varastossa olleet etanolisäiliöt rikkoutuivat. Etanolihöyryn ja ilman seos syttyi räjähtäen joko ensimmäisessä räjähdyksessä kuumentuneista metalliesineistä tai käynnissä olevan pumpun sähkömoottorin antamasta kipinästä. Ensimmäisen ja toisen räjähdyksen välillä kului aikaa noin 40 sekuntia. Toisen räjähdyksen jälkeen, etanolin sytyttyä, kellarivaraston yläpuolella sijaitseva purkauslaituri, CMC-varaston katto, sekä varastossa sijainnut CMC-massa syttyivät tuleen. Varaston edustalla oli vaunuletka, joista yksi syttyi palamaan, sekä lähistöllä oli klooria ja kloraattia sisältäneet säiliövaunut, nämä saatiin siirrettyä turvaan. Vanhaa tehdasalueesta otettua kuvaa katsoessa näkyy, kuinka vanhan sulfiittiselluloosatehtaan happotornin edustalla on kuusi kappaletta kloorivaunuja ja läheisellä raiteella on vaunuletka, joka koostuu jonkinlaisesta avovaunusta, säiliövaunusta, kahdesta avovaunusta, säiliövaunusta, avovaunusta, säiliövaunusta ja avovaunusta. |
||||
|
|
12.08.2013 16:39 | Mikko Ketolainen | ||
| Tuolta vaunukuvastosta noita nimiä kaivelin. | ||||
|
|
12.08.2013 13:41 | Mikko Ketolainen | ||
| Ei ole tuo taustalla näkyvä tiilinen rakennus kartonkitehdas, vaan CP Kelcon tehtaan vanhan osan rakennuksia. Kartonkitehdas sijaitsee kuvasta katsoen vasemmalla puolella. Tuolla Kelcon vanhan osan varaston luona olevalla raiteella on ollut yleensä joku Occ, Oc, Occ-y sarjan vaunu, jonka kyydissä on ollut kontti/kontteja. Näitä konteilla kuormattuja vaunuja on ollut myös Kelcon käytössä olevan tuotevaraston raiteella. Kartonkitehtaan raiteella on ollut Gbln, tai Gbln-t, ja Gbls sarjan vaunuja ja sellutehtaan raiteella on ollut Gbln, Gblt-t ja Gbn-t sarjan vaunujen lisäksi Sim, Sim-u Simn, Simn-t, Simn-u sarjan vaunuja, on siellä tainnut olla myös sarjan Hai-t, Hain Hai vaunuja. Näiden vaunujen lisäksi on kuorimon raiteilla ollut Ocpp, Sp ja Snpss sarjan raakapuuvaunuja, sekä usein myös noiden vaunujen välistä löytyviä Hkb, Hkba, Hkbar Kbp Ob Occ, Oc, Occ-y sarjojen avovaunuja. Aikoinaan sellutehtaan kemikaaliasemalla, kuten myös vanhan sulfiittiselluloosatehtaan happotornin edustalla oli Sfc sarjan kloorinkuljetusvaunuja ja kuorimon toiselle puolelle menneellä radalla oli Fat sarjan hakevaunuja. Tuo kuorimon toiselle puolelle vienyt raide on purettu. |
||||
|
11.08.2013 22:02 | Mikko Ketolainen | ||
| Tälläinen uutinen löytyi punakantisesta Vuosi 82 kirjasta. ASEMAN KATOS ROMAHTI Koivukylässä Vantaalla sattui tammikuun 24. päivän aamutunneilla odottamaton onnettomuus. Koivukylän asemalaiturin katos romahti koko pituudeltaan, mutta onneksi laiturilla ei ollut ihmisiä onnettomuushetkellä. 120 metrin pituinen katos oli ollut käytössä vain noin vuoden verran ja tutkimukset aloitettiin heti. Katolla oli paljon lunta, mutta VR ilmoitti sen olleen mitoitettu kestämään koko talven lumet ilman lumenluontia. Rakennevikaa epäiltiin. Elikä, tuonne kuvatekstiin voi päivittää kysymysmerkkien tilanne päivämäärän 24.01 ja vuodeksi vaihtaa 1982. |
||||
|
11.08.2013 18:42 | Mikko Ketolainen | ||
| Onko veturien numeroista tietoa? | ||||
|
|
10.08.2013 17:08 | Mikko Ketolainen | ||
| Näitä vaunuja oli yhteen aikaan muutama kappale CP Kelcon kemikaaliasemalla tyhjennettävänä. En muista mitä sisälsivät, mutta jotain cmc:n valmistukseen tarvittavaa kemikaalia kuitenkin. | ||||
|
|
10.08.2013 16:54 | Mikko Ketolainen | ||
| Meinasin kysyä, että onko tämä se tasoristeys, jossa tyhjä puutavarajuna ja postin jakeluauto ottivat mittaa toisistaan perjantaina, mutta jarkko ehtikin ensin. | ||||
|
20.07.2013 22:11 | Mikko Ketolainen | ||
| Nyt ei ole kattoa ollenkaan ja sisätilatkin ovat vaurioituneet http://tinyurl.com/lhj3p6l | ||||
|
05.06.2013 22:17 | Mikko Ketolainen | ||
| Hyvin otettu ilmakuva, kun on sattunut saapuva pöllijunakin kuvaan http://www.aanekoski.fi/files/asuminen/tontit/aanekoski_11A70-121.jpg | ||||
|
05.05.2013 19:29 | Mikko Ketolainen | ||
| Yhdistelmä tuli tänään Hirvaskankaan ABC:lle ja päätin sitten kysäistä kuljettajalta, että minne on pyöräkuorma matkalla? Kokkolaan, tuli vastaukseksi. | ||||
|
01.05.2013 22:27 | Mikko Ketolainen | ||
| Tuleva Dr15? | ||||
|
16.04.2013 02:05 | Mikko Ketolainen | ||
| voi olla, voi olla | ||||
|
15.04.2013 15:03 | Mikko Ketolainen | ||
| Ei ole enää Kontio-Sisu kylttiä tämän auton keulassa. Siirtyi uuden auton myötä Konnevedelle ja kyltin tilalle on tullut Mersun tähtimerkki. | ||||