Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.04.2015 12:32 | Tapio Muurinen | ||
| Mustavalkokuvissa on aina oma miellyttävä tunnelmansa, oli yö tai päivä. Erityisen hyvin se sopii yöllisiin rautatieaiheisiin. | ||||
|
03.04.2015 21:40 | Tapio Muurinen | ||
| Juuri niin, tässä ollaan samoilla tanhuvilla Poitsilan ratapihan eteläpäässä n. 35 v. aiemmin http://vaunut.org/kuva/65615?u=832&paik=Hamina+%28uusi%29 Yhteiseen kotipesäämme on matkaa 1,4 km suoraan. | ||||
|
Kuvasarja: Nesteitä Haminan öljysatamaan Dr14:llä |
03.04.2015 15:53 | Tapio Muurinen | ||
| Esimerkiksi tämä kuva http://vaunut.org/kuva/56522?u=832&tag0=1%7CDr14%7C1864 on samalta reissulta. muutamia muitakin löytyy. | ||||
|
30.03.2015 11:58 | Tapio Muurinen | ||
| Yllä olevien tietojen mukaan myös tämä kuva http://vaunut.org/kuva/24612?u=832&paik=Toijala on todennäköisesti kesältä 1973, joten siirrän vuotta myöhemmäksi. | ||||
|
29.03.2015 22:07 | Tapio Muurinen | ||
| Tähän hienoon kuvaan Kymijoen vaikuttavuusalueelta Kymin asemaa koskeva muistelo. - Aikoinaan Kymiin saapui tavan takaa Kymin Osakeyhtiölle saapuvia lähetyksiä, joskus suuriakin eriä. Oikea määräasema olisi tietenkin ollut Kymintehdas. Tästä tuli ylimääräistä työtä ja vaivaa. Asemia kehoitettiin valistamaan lähettäjiä ja valvomaan vastaanottaessaan Kymin Oy:lle saapuvia lähetyksiä, että kuljetuskirjoihin ja määräasemaosoitteisiin on merkitty selvästi Kymintehdas. | ||||
|
26.03.2015 00:34 | Tapio Muurinen | ||
| Taivalkosken radan päätepuskin. Noin 1 km asemalta pohjoiseen. | ||||
|
24.03.2015 22:34 | Tapio Muurinen | ||
| Jos minä voisin päättää, niin se oli tuo juna nro 2. Ensin kuitenkin iltapäiväjunalla Äänislinnaan (Syväri - Äänislinna - Tomitsa - Suojärvi - Jänisjärvi - Matkaselkä - Sortavala jne.). Muuten meni hankalaksi - tai sitten se meni. Kiitokset Jarmolle aikatauluviitteestä ja Hannulle tarkennuksesta. | ||||
|
|
23.03.2015 14:09 | Tapio Muurinen | ||
| Mielenkiintoinen kysymys, joka jäi selvittämättä. Tämä lippukin löytyi isäni jäämistöstä 12 vuotta sitten. Jos lähtö Syväriltä on ollut 17:30 ja edelleen Suojärveltä (lähtö 3:40) junalla nro 2 Sortavalaan, jonne tulo 8:03, ja jos jatkoyhteys jollain päiväjunalla löytyi, niin ehkäpä? Tuo myöhäisempi vaihtoehto 2508 - L.8; juna oli vasta Matkaselässä, kun Elisenvaaran ratapiha pommitettiin hajalle. Sortavalaan tulo oli klo 14:00, ja junamatka päättyi viimeistään siihen. Ehkä se selittää, miksi lippu on reijitetty vain kahdesti. - En tiedä, miten aliupseerit saivat makuuvaunupaikkoja, vai olivatko ne vain päällystölle? | ||||
|
22.03.2015 00:43 | Tapio Muurinen | ||
| Näyttää kuin jotain roiskeita olisi tullut ulos huoltoluukusta (numeron vasemmalla puolella). Veturi oli vasta vajaa kolme vuotta vanha. | ||||
|
22.03.2015 00:39 | Tapio Muurinen | ||
| Olisiko P2, vähän myöhässä, ja Lätät Riihimäelle ja Kouvolaan. Asemankello - ja aurinkokello - näyttää vajaata 17. | ||||
|
17.03.2015 23:44 | Tapio Muurinen | ||
| Automaattikytkimien ja välikytkimien kokeilu kolmessa tavaravaunussa alkoi 1962/-63 vaihteessa. Vaunut olivat Hk 110352, kytkimet molemmissa päissä, ja Hdk (Hk-päädyin varustettuna) 102316, 102784, kytkin vain toisessa päässä. SA3-kytkimiin oli kiinnitetty ruuvikytkimien tapaiset välikytkimet. Vaunujen kyljessä olevaan laattaa oli kirjoitettu: Koevaunu, käytetään liikenteessä Vainikkala-Pasila. Tässä vaunussa on keskuspuskin ja välikytkin. Noin neljä vuotta myöhemmin keväällä 1967 asennettiin neljään Hk-vaunuun 108750-108753 ja yhteen Ob-vaunuun 72701 Unicoupler-automaattikytkimet. Niitä käytettiin koeliikenteessä Vna-Kv-Kta, Vna-Hki, Vna-Ri-Tpe. |
||||
|
13.03.2015 23:25 | Tapio Muurinen | ||
| Onhan niitä - paljonkin. Osa on skannaamatta. Lisäilen sopivasti valikoiden. | ||||
|
|
13.03.2015 22:59 | Tapio Muurinen | ||
| Vertailuun kuva n. 40 vuoden takaa http://vaunut.org/kuva/42343?u=832&paik=Turku Uraputki sukeltaa radan ali linkkikuvan 1-2 vaunun paikkeilla. - Vatselantien jatkeelta mentiin silloin kevyellä liikenteellä radan yli. Ylikäytävän lankut olivat korkealla, mikä pakotti ainakin hyppäyttämään polkupyörän etupäätä. | ||||
|
13.03.2015 11:48 | Tapio Muurinen | ||
| Kiitokset paikantamisesta. Antsallekin tuttu näkymä myöhemmiltä vuosilta. - Yritin sijoittaa tätä mieluummin Mikkelin eteläpuolelle. Olen varmaan matkustanut suurimman osan välistä Pmk-Mi Ei:n takasillalla. Jotain muitakin kuvia karttui. | ||||
|
|
13.03.2015 00:35 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä kuva http://vaunut.org/kuva/75084?u=832&kv=1974&paik=Mikkeli on samalta reissulta. | ||||
|
|
11.03.2015 13:22 | Tapio Muurinen | ||
| Oliko sattumaa vai kohtalolla sanomista - näyttää kuin paluupuoli olisi jäänyt käyttämättä. Ainakaan lähtöasemalle ei ollut loman jälkeen paluuta. Seuraavana päivänä (20.6.) tuhottiin Elisenvaaran ratapiha ilmapommituksissa täysin. Hävityksessä kuoli n. 200 siviiliä, joita oltiin evakuoimassa kahdella junalla - suurin siviiliuhrein määrä yhdessä pommituksessa. 21.6. alkoi Puna-armeijan suurhyökkäys Syvärin sillanpääasemaan, joka pakotti suomalaiset vetäytymään. Isäni joukko-osasto oli os. Viisterä/RjP1. Viimeiset komppaniat tulivat "veden pinnalla juosten" polkusiltaa pitkin. Samana päivänä räjäytettiin Syvärin rautatiesilta http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Syv%C3%A4rin_Silta.JPG 3 tonnilla trotyyliä, vaikka osa suomalaisista oli vielä joen takana. Kaksi ryhmää jäi väärälle puolelle, kun polkusiltakin räjäytettiin. Kolmessa päivässä vetäytyminen kohti U-asemaan (Sortavalan itäpuolella) oli edennyt n. 50 km Tuulosjoelle. Tuuloksessa vihollisen 70.MerijvPr oli kuitenkin päässyt maihin ja saanut sillanpääaseman Laatokan koillisrannalle. Tätä vastaan tehtiin 24.6. epäonnistunut vastaisku, joka oli tuhoisin RjP1:lle, tappiot 143 kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina. Vetäytymistä kohti Vitelettä jatkettiin metsien kautta kiertäen, jonne saavuttiin 27.6. 100 km:n korpivaelluksen, raskaiden tappioiden ja viikon valvomisen jälkeen. |
||||
|
|
09.03.2015 22:49 | Tapio Muurinen | ||
| Kuva Syvärin asemasta http://vaunut.org/kuva/26674?paik=Syv%C3%A4ri 1940-luvun alusta. | ||||
|
09.03.2015 11:21 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvan oikeassa reunassa näkyy Koskenkyläntien alikulku. Sen tuolla puolella oli Ounasvaaran (taustalla) talvikisojen "mahti-aikaan" tilapäinen seisake lumesta kasatuin laiturein, jonne kisajunat toivat porukkaa Oulua myöten. Lättähattuaikaan eri junat koottiin Rovaniemellä yhdeksi letkaksi, ja juna ajettiin jopa 10-vaunuisena pötkönä kisapaikalle. | ||||
|
09.03.2015 11:11 | Tapio Muurinen | ||
| Eli kuvassa P1:ä valmistellaan lähtöön; vaunujen myyntinumerot 201-220 (P1 parittomat, P2 parilliset). - Kiinnittää huomiota myös ensimmäisen vaunun koneellinen ilmanvaihto, koska torpedotuulettimet puuttuvat. | ||||
|
08.03.2015 22:49 | Tapio Muurinen | ||
| Oli Eljakselta hyvää kerrontaa "Heikkien" matkassa - kiitokset. Jonkun kerran olen 1950-luvulla ko. vetureiden "perässä" matkustanut, mutta muistikuvat niistä reissuista ovat hajanaiset, esim. Inkeroinen-Kouvola, Kouvola-Pieksämäki, Piikkiö-Turku. | ||||
|
|
08.03.2015 22:39 | Tapio Muurinen | ||
| Onko Ei:n myyntinumero 215 vai 275? | ||||
|
|
06.03.2015 00:50 | Tapio Muurinen | ||
| Lukeeko Ei 22758:n määränpääkilvessä Joensuu / Pieksämäki? | ||||
|
06.03.2015 00:46 | Tapio Muurinen | ||
| Osb-vaunu näyttää olevan (syväkuormausosan alareuna). Ose:ssa se oli hieman erilainen. | ||||
|
03.03.2015 12:33 | Tapio Muurinen | ||
| Tässä Toijalan Lättäjunassa käytettiin yleisesti Dm6:a 1970-luvun alussa. Yksityiskohdista ei voi erottaa ovatko Dm6:a vai Dm7:a. - Kuvan aukiajettava vaihde pakotti seuraamaan veturin irrotusta ja poistumista keskitietä. Vastapainot heilahtelivat ja lonksuivat akseleiden mukaan: klonk, klonk - klonk, klonk. | ||||
|
02.03.2015 23:54 | Tapio Muurinen | ||
| Näitä Reinon kuvia suorastaan odottaa. Silmä hakee yksityiskohtia, aika pysähtyy - näinhän se oli silloin, kun itseään nuoreksi voi nimittää. Mennyttä ei saa takaisin, mutta kuvien kautta voi eläytyä aikakauteen. Harmi vain, että "Alte Kameraden" -väki on lähes kaikonnut tältä sivustolta. Onko lyhytjänteinen "some" karkottanut heidät, vai mikä lienee syynä? | ||||
|
02.03.2015 22:44 | Tapio Muurinen | ||
| Kävin viimeksi paikalla kesällä 2012. Silloin tässä jo myllättiin. Silta, josta mainitsin, onkin paikallis- ja kokoajaliikennettä varten. Moottoritie sukeltaa radan ali kutakuinkin vanhaa kantatien linjaa, kuten Arolaisen Timo Arin linkkikuvassa korjasi. - Muistelen 1960-luvun alkuvuosia, jolloin lukuisia kertoja pyöräilin kotoani Hillosta tälle sillalle kuvailemaan Tr1:ä, myöhemmin dieseleitä (Hr13, Vv15, Dm7, Dm4). | ||||
|
|
01.03.2015 15:00 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä tilanne http://vaunut.org/kuva/60794?u=832&kd=1.7.1966 meni jo. | ||||
|
25.02.2015 22:25 | Tapio Muurinen | ||
| Kyllä yleensä 1960-70 -luvuilla tuotiin junat rantaan saakka. Hovinsaaren yläpihalle jätettiin sellaiset junat, joita piti jakaa Hos:n alaisille raiteille. Sellaisia oli monia; Hietasen sataman valmistuminen 1970-luvun puolivälissä lisäsi osaltaan Hovinsaareen jäävää liikennettä. Kun Karhulassa oli vilkasta teollista toimintaa (Ahlström, Sunila) ja Kymissä Enson Insuliitti uskon, että joidenkin junien määräasema oli Kymi. Ainakin 1970-luvulla oli Kymistä pohjoiseen lähteviä. Tr1:t kävivät joka tapauksessa Kotkan tallilla kääntymässä. Kantasataman toimintojen hiiipuessa vähenivät myös rantaan ajettavat junat. Tosin Stora-Enson puujunia ajoi, ja ajaa kai vieläkin "alas" asti. - Kuva Kotkan sataman ratapihalta joskus 1970-luvun alkupuolelta http://vaunut.org/kuva/89685?kv=1950&kv2=1971&paik=Kotka | ||||
|
22.02.2015 10:43 | Tapio Muurinen | ||
| Hiilikenttä oli sektorinmuotoinen. Sen kaarella oli kiskoilla liikkuva taittopyörävaunu, jonka kautta vaijerit kiersivät. Vaijerit liikuttivat laahakuljetinta, jota ohjattiin linkkikuvassa näkyvästä käsikranaatinmuotoisesta tornista (vaakakopin oikealla puolella). Laahakuljettimella hiilet sekä levitettiin hiilikentälle, että koottiin terminaaliin vaunuihin lastattavaksi. Jäätyneet kokkareet hienontuivat pienemmiksi niitä siirrellessä. Lisäksi talvella liikettä oli koko ajan, ettei jäätymistä juurikaan ennättänyt syntyä - (oletus). |
||||
|
|
22.02.2015 00:35 | Tapio Muurinen | ||
| Se oli kuvassa http://vaunut.org/kuva/67009?u=832&kv=1965&kv2=1967&paik=Hamina+%28uusi%29 vasemmalla näkyvän ensimmäisen nosturin kohdalla. Mak-vaunujen (2 kpl) takana on vaakakoppi. | ||||
|
13.02.2015 23:24 | Tapio Muurinen | ||
| Ei tullut; tuli Summan paperitehtaan sähköteknikko. - Kuvastaa vain ympäristöä, millaisessa nuorina poikina liikuimme. Tähän oli kotoamme matkaa reilu kilometri. Kuva http://vaunut.org/kuva/98831?u=832&kd=10.4.1966 näyttää olevan samalta reissulta. | ||||
|
08.02.2015 22:56 | Tapio Muurinen | ||
| Jotain tuttuakin, mutta niin vierasta. Onhan aikaakin kulunut +/- 40 vuotta, kun tuosta lukuisia kertoja lampsin ohi kuvausreissuillani; joskus satamaan saakka, yleensä sunnuntaisin. Nuo öljytynnyripinot aidan takana: Matka Autojen linjurihalli ja Unionin huoltoasema... | ||||
|
07.02.2015 11:44 | Tapio Muurinen | ||
| Vielä kulutuksesta: Vanhojen "veteraanien" mukaan on Dv12 kuluttanut joskus jopa yli 500 l / 100 km (545 l!) tikkuisella talvikelillä. Pohjalla on lisäksi ns. sakkavara (n. 10 % tankin tilavuudesta), jota ei voi käyttää. | ||||
|
07.02.2015 11:32 | Tapio Muurinen | ||
| Oli se vaan komia, kun tuollaisen ensi kerran näki (v.1962). | ||||
|
07.02.2015 11:26 | Tapio Muurinen | ||
| On tämä ikään kuin koe - itselleni, koska muisti "krakaa". Laiturin päässä oleva kello näyttää noin 14:45, ja 42:n tulo Tj oli 14:40. Vertasin aikatauluun 140 (v.1973), joka on lähin, mitä hyllystäni löytyy. Vertasin myös kuvaan http://vaunut.org/kuva/43618?u=832&paik=Toijala , H536 (Dm6 4013), jonka lähtöä odotellessa jäi reilusti aikaa vaikkapa hernekeiton syömiseen asemaravintolassa ja kuvaamiseen. Molemmat kuvat, sekä tämä http://vaunut.org/kuva/43619?u=832&paik=Toijala löytyvät samalta filmiluiskalta. Dm6 4013 hylättiin syksyllä 1972. | ||||
|
05.02.2015 22:59 | Tapio Muurinen | ||
| Kouvola tuli tutuksi n.1960-luvun puolivälistä alkaen. Ei tavararatapihallakaan enää silloin näkynyt siipiopastimia, mutta palkki-vaihtokielto-opastimia oli useampia. | ||||
|
29.01.2015 21:44 | Tapio Muurinen | ||
| Seuraava vaihe http://vaunut.org/kuva/97857?kv=1972&paik=Lahti Tuttu poliisimme myös kuvassa http://vaunut.org/kuva/30573?kv=1974&paik=Lahti pari kesää myöhemmin. | ||||
|
26.01.2015 23:03 | Tapio Muurinen | ||
| Huom. Volvossa puskinlevy, jolla vaunuja siirreltiin. | ||||
|
26.01.2015 23:01 | Tapio Muurinen | ||
| Sisäinen siirto selvästi. Tuollaisia nippukuormia ei linjalle olisi hyväksytty. 1970-luvun alussa tuli uudet sahatavaran kuljetus- ja kuormausmääräykset. Nippujen sitomisestakin oli omat ohjeensa. Useita nippupinoja sai olla päällekkäin, yleensä kolme. Ylin nippu tai kaksi tiukasti kiinni toisissaan sitomassa alempia nippupinoja, kuorman korkeus maksissaan 2,9 m, kettingit kiinni ja kiristetty. - Joskus 70 (lopulla) -80 -luvulla muistan, kun huonosti sidottu pressu oli alkanut lepattaa Parkanon oikoradalla, kietoutui ajolankaan, ja arvatkaas mitä sitten tapahtui... | ||||
|
19.01.2015 00:34 | Tapio Muurinen | ||
| Noin 850 m. | ||||
|
18.01.2015 12:30 | Tapio Muurinen | ||
| Apukytkimiä (kaksilenkki-) oli käytössä jo 1950/-60 -lukujen taitteessa. Niitä oli jaettu keskusasemille tietty määrä; numeroituja ja nimettyjä. Sitten niitä "perättiin", kun eivät olleet palautuneet "kotiin" - esim. Kw 166-Kw 195. Aikaisemminkin niitä jo varmaan käytettiin. Lienee alkujaan neuvostoliittolainen oma keksintö, koska siellä niitä ja sivupuskimia todella tarvittiin siirryttäessä lenkkikytkimistä automaattikytkimiin. Siirtymävaihe oli pitkä ja saatiin toteutettua 1950-luvun loppuun mennessä (n. 1958). NL:ssa oli myös omia liitevaunuja paljon ennen meidän vastaavia. SA3:n kylkeen valettu "Stalinin korva" palveli samaa tarkoitusta, eli lenkki voitiin kytkeä keskuspuskimeen. Herää kysymys, kuinka tavallinen sellainen kytkentä oli aikoinaan linja-ajossa NL:ssa tai meillä. Kuulemma se oli epävarma ja väli saattoi katketa itsestään. Meillä tällainen kytkentä kiellettiin vuonna 1968 muualla paitsi tilapäisesti ratapihoilla. | ||||
|
|
17.01.2015 13:45 | Tapio Muurinen | ||
| En muista kuvaustilannetta, mutta näyttää siltä, että kuvissa on sama yhdistelmä, mutta eri puolilta kuvattuna http://vaunut.org/kuva/56671?tag0=18%7CTnk-Rto%7C15 , eli tämä onkin Kouvolan Ardelt (nro 15). Ja vielä erikoista, kuvissa on junan loppupää. Muuten ei käy pirtaan Poitsilan ratapihan maisemat (mm. "Huttusen" kylän rakennuksia TV-antenneineen toisessa kuvassa. Yleensä tällaiset raskaat yhdistelmät olivat heti veturin perässä. Pakettiin kuului paitsi nosturi, vastapainovaunu, puomivaunu tarvikkeineen ja vesisäiliö (tenderi). Onko tuo tenderi muuten Tv1-sarjasta? Tuohon aikaan vielä SNTL:n vaunuihin asennettiin puskimet. Niistä voitiin luopua vasta 1968, kun liikenteessä oli riittävästi Hdka- ja Hka-välivaunuja. Ensimmäiset välivaunut saatiin liikenteeseen 1966 lopulla. Eli Vok-vaunu on kytketty suomalaisiin "jonkalla" (kaksoislenkki). Niitä sai olla junassa kuudessa välissä. Harvinaisempaa myös, että SNTL:n vaunu on junan loppupäässä, yleensä ne pyrittiin sijoittamaan ensimmäisiksi keulaan. |
||||
|
Kuvasarja: Kainuun Sanomat tiistai 12.9.1972 |
12.01.2015 12:33 | Tapio Muurinen | ||
| Tuo 1811 oli myös minulle mieleen jäänyt tuttavuus. Se esiintyy alkuperäisessä keltainen-vihreä kuosissaan ensimmäisen kamerani (Felica 6x6), ensimmäisellä filmillä, ensimmäisessä junakuvassa Summan radalla vetämässä pitkää puujunaa tehtaalle. Näkö- ja kuuloaistimus olivat vaikuttavat Vv14:n jälkeen. Aika oli syksy 1962. Noin viisi kuvaa ko. veturista löytyy haulla "minun" takaa. Toisena kaverina Haminassa oli samaan aikaan 1960-luvun alussa 1810. Pari kertaa näin, kun "kaveri" auttoi toista hinaamalla. Kerran Vr11 lähti Riston vetämässä tavarajunassa ilmeisesti korjaukseen Kouvolaan tai kauemmas. Kotkassa oli samoihin aikoihin 1813 ja 1814. | ||||
|
11.01.2015 20:42 | Tapio Muurinen | ||
| Nummelin kertoo Taivalkosken erämaaradan artikkelissa (Resiina 5/1987), että Vr11 tuli Taivalkosken veturikiertoon 1961 lopulla. Minulla on pari aikataulua (128), muutos 15.1.1962: T6721, Kon (klo 5:10) - Tlk (10:30) ja J6722 Tlk (klo 12:15) - Kurtti (12:35), Arkipäivinä, Vr11, Pn 48 km/t, Sn 75 km/t. |
||||
|
07.01.2015 15:58 | Tapio Muurinen | ||
| Tulo-opastin Joensuusta tulevalle laivapikajunalle näyttää vielä punaista. Urjala ei ole vielä aivan valmis. Savu saattaa nousta Ei-vainun kamiinasta. Kohta siipi heilahtaa ylös ja värivalo muuttuu vihreäksi. Seuraavassa kuvassa tämä vaihe näkyy - päästään "sisään". | ||||
|
07.01.2015 15:39 | Tapio Muurinen | ||
| Ja vaikka vielä tämä http://vaunut.org/kuva/20657 | ||||
|
06.01.2015 20:22 | Tapio Muurinen | ||
| Tällä kuvalla http://vaunut.org/kuva/72725?u=832&paik=Urjala on sukulaisuutta. | ||||
|
05.01.2015 20:05 | Tapio Muurinen | ||
| On mielenkiintoinen kartta. Harmaat rakennukset ovat varuskunnan rakennuksia; vain osa on näkyvissä. Muu alue peittyy tekstiselosteiden alle. Tehtaankatu osoittaa suunnilleen kohti Ryssänmäkeä, jonka laitaan varuskunnan alue rajoittui. Varuskunnalle tuleva pistoraide on sama kuin vaunutehtaalle tuleva raide Aurajoen sillan jälkeen. Kuvassa varuskunnalle tuleva raide päättyy rajalle "Rautaporttiin", mutta jatkui vielä n. 150 m aidan sisäpuolelle. | ||||
|
04.01.2015 16:20 | Tapio Muurinen | ||
| Höyry-Ardeltille sallittiin pystypuomilla, nostosäde 8 m, maks. 75 tonnia; nostosäteellä 13 m sallittiin 25 tonnia. Yleensä näitä käytettiin raskaissa nostoissa pareittain. | ||||
|
02.01.2015 20:09 | Tapio Muurinen | ||
| Välilaituri 2. raiteelle oli tuollainen luiskamalli. Vain toinen reuna oli korotettu ja kivireunuksella. - Raimon epäily on aivan oikea. | ||||
|
02.01.2015 13:23 | Tapio Muurinen | ||
| On tämä Savon radalta, eli useamman silmäparin voimin todistettu Mieho (myös Google map). Pitkään olin siinä uskossa, että tämä olisi Tanttarista, mutta sinne tämä ei sovi väkisinkään. Edellinen kuva filmillä kertoo enemmän: vaunuston alkupäätä Fo, Eis, CEit... Parin vaunumitan päässä on km-tolppa 198 (vanhat painetut kartat). Avojohdot olivat tuolloin ja vielä jonkin aikaa 1970-luvulle paikoillaan. Savon radalle tyypillinen oli muita pidempi metallinen yläorsi. | ||||