Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.02.2014 19:46 | Tapio Muurinen | ||
| Tästä kuvasta taitaa olla postikorttikin "Lapin vetovoimalajit kohtaavat". - Erkki oli/on kameramiehiä, ja armoitettu tietolähde; tosin ikääkin alkaa olla ja se vaikuttaa (90 v. lähestyy). Tutustuin häneen Kelloselän Lättäretkellä syksyllä 2000. Soittelimme silloin tällöin kuulumisia, vierailimmekin toisissamme, mutta ennen kaikkea muisteltiin. Erkin työura VR:llä alkoi kesken oppikoulun lähettipoikana sotavuosina, ja päättyi täysin palvelleena kuljettajana 1982. Mahtuu siihen väliin monenlaista. Tk3 oli hänelle ehkä kaikkein tutuin veturityyppi, mutta niin olivat muutkin, sekä pienemmät että suuremmat. Erkki oli yhtenä aktiivina hankkimassa ja touhuamassa Tk3 1147 muistomerkiksi Rovaniemelle. Se oli hänenkin käsissään tuttu peli. Sotien jälkeinen aika oli ankaraa työntekoa. Esimerkkinä vain yksi tapaus monien joukosta: Olin ensimmäisessä työjunassa lämmittäjänä (Sk3 176), joka pääsi Kemijärvelle jo 23.1.1946 yöllä. Oli aivan hiljaista, ketään ei ollut vastassa. Huudatettiin pitkään pilliä, että nyt on ensimmäinen juna saapunut; joku koira vain haukkui". Tavoitteena oli saada rata avatuksi maaliskuun loppuun, mutta päästiinkin etuajassa. Kun dieselkausi alkoi pohjoisessa 1960-luvulla, muistuu hänen kertomuksistaan ainakin "kortit" tyyppeihin Dm7, Sv12 ja Hr12. Viimeinen rautarikastejuna Misistä oli Erkin luotsaama. |
||||
|
11.02.2014 20:25 | Tapio Muurinen | ||
| Mitä edellä muistelin, että P64 olisi vaihtanut veturia myös Kokkolassa, on unenpöpperöinen mielikuva - ei faktaa - makuuvaunun punkassa, että jotain liikettä siellä keulassa tapahtui ja yksinäisen veturin jyrinää viereisellä paluuraiteella. Kokkolaan alettiin ajaa sähköllä 1.12.81, jolloin muutamia pikajunia ja kuusi tavarajunaparia vaihtoivat siellä veturia. Rautatieuutisissa (1981-82) mainitaan tällaisiksi pikajuniksi vain EP58 "Lapponia" Oulusta ja P70 Rovaniemeltä. Vasta kun Ouluun alkoi sähköliikenne 1.6.83, "kaikki" pikajunat vaihtoivat siellä veturia. Tämäkään ei aina toiminut kaavion mukaan. Matkustin tuolloin vuosittain muutamia kertoja Rovaniemeltä etelään, useimmiten P64:lla, joskus P62:lla. - Eli jätetään epävarmana tuo Kokkola pois listalta, mutta lisätään Toijala P64:n ensimmäiseksi sähköveturin vaihtopaikaksi (1974). | ||||
|
|
11.02.2014 00:25 | Tapio Muurinen | ||
| Suurin osa junan vaunustosta jätettiin Rovaniemelle, melkein kaikki makuuvaunut ja joku päivävaunukin. Kemijärvellä käytiin tuolloin näköjään vain yhdellä makuuvaunulla. Rovaniemellä Huru vaihdettiin junan pidentyessä vetäjäksi lähes koko -70-luvun ja -80-luvun alkupuolen. Sen jälkeen Huru korvattiin 2xDv12:lla, kunnes alkoi Dr16:n valtakausi pohjoisessa -80-luvun lopulta aina sähköistyksen tuloon saakka (2003). Näillä vedettiin P 64 niin alas etelään kunnes sähköt tulivat vastaan; Seinäjoki, Kokkola, Oulu. - Talvella Fo:n korsteenista näytti nousevan omat savut. Vielä -70-luvulla, kun oli useampia puuvaunuja letkassa, niin Hurun höyrylämmitystäkin voitiin käyttää -. Hurulla ajettiin P 63/64 Kemijärvelle saakka ainakin -60-lopulla ja -70 alussa; tosin 1971 - 1972 eri tunnuksella (P 59/60). Kemijärveläiset ovat kuulemma valmistelemassa "suurta sähköjuhlaa". Tarkempaa ajankohtaa ei ole näkynyt/kuulunut. Alustava aika oli n. helmikuun puoliväli, eli ensi viikonlopulla (?). |
||||
|
09.02.2014 22:59 | Tapio Muurinen | ||
| Pakko kertoa: Eilen juttelin erään koiranulkoiluttajan kanssa. Hänen kurssinsa oli nro 95, eli 11 vuotta aikaisempi (maaliskuu 1958). Kun illalla myöhään päästiin yksikköön, niin eipä jäätykään makoilemaan, vaan välittömästi alettiin pakata uusia varusteita. Varhain seuraavana aamuna lähti juna Rovajärven tykistöleirille. Se junamatka kesti kolmatta vuorokautta. Tykkimiehet matkustivat Gb:ssä, mutta herrat kokelaat saivat sentään kyydin "kovassa" Ei:ssä. | ||||
|
|
09.02.2014 22:42 | Tapio Muurinen | ||
| "Sorkun mäki", eli Sorakuopan mäki, jossa harjoiteltiin ja hypättiin n.35 m lentoja. Mäki purettiin 1987 Ranuan tien uuden linjauksen takia, kun Ounasvaaran puoli koki suuria tiemuutoksia Jätkänkynttilän sillan rakentamisen seurauksena. Hiihtostadionin hyppyrimäet ovat vaaran toisella puolella n. 2 km Sorkusta koilliseen. - Muutenkin tämä maisema on kokenut suurehkoja muutoksia nykypäivään. Etualan nurmikko on pysäköintialuetta rautatien alikäytävälle saakka. Lähes kaikki puutalot on purettu ja tilalle rakennettu kerrostaloja. Viimeisen vaunun takaa näkyvä talo on jäljellä; mutta kirkko on ja pysyy. Vasemmassa reunassa erottuu nopeusmerkki ennen Ounaskosken rautatiesiltaa. Siinä annettiin jotain rajoituksia, koskien Dr12-13 vetureita, vaan en muista millaisia. | ||||
|
|
09.02.2014 18:42 | Tapio Muurinen | ||
| Eljas: Kyllä luettiin tarkoin ja huomattiinkin, mutta tuollainen pieni itsestään selvä lapsus sallittakoon meidän ikäisille. Ja olithan sen kirjoittanut aikaisemmin oikein tuolla ensimmäisen kommenttini linkin alla. Juha: Kouvolassa oli tuolloin vielä RAUK, EK (ja oliko jotain muutakin?). Vekaranjärvi kasvoi vauhdilla koko ajan. Olimme Vekaranjärven ensimmäiset alokkaat (kesäkuu -68). Siispä sinne Kouvolasta matka jatkui bussikuljetuksella. |
||||
|
08.02.2014 18:44 | Tapio Muurinen | ||
| Siellä se on tallessa asvalttikentän alla. | ||||
|
05.02.2014 21:01 | Tapio Muurinen | ||
| Haminassa asumisessa oli puolensa. Paikka oli sopivan vilkas, mutta ei liian iso; varsinkin sataman puoli (Hillo), jossa asuin. Niin koulumatkat, sunnuntaiset lehdenjakokierrokset, kesätyöt lautatarhalla ja satamassa kuin vapaa-aika rientoineen lomittuivat sopivasti mielenkiintoiseen ympäristöön ja päivittäiseen seuraamiseen sellaiselle, ken tähän tautiin oli saanut tartunnan. Sanoisinko, se oli sellaista käytännön läheistä. Varsinkin Summan ratapiha ja Poitsila olivat mielipaikkojani, joissa ei ollut "häiritseviä tekijöitä". Opiskelukaverini, kollegani ja, Eljas, sinun luokkatoverisi Veikko, "Vexi", kertoi sinun laajasta tietämyksestäsi. Pidit jo koulussa sellaisia rautatieaiheisia esitelmiä, että opettajatkin ihmettelivät. Oma tietämykseni perustui lähinnä omiin havaintoihini ja käytännön kokemuksiin. Joskus sopivissa ainekirjoitusaiheissa saatoin näitä kokemuksia hyödyntää - tuntui, että opettaja niistä tykkäsi ja sain hieman plussaa. Piirustustunnilla rautatieläisten lapsetkin antoivat kehuja aikaansaannoksistani. |
||||
|
05.02.2014 20:17 | Tapio Muurinen | ||
| Vaunuvaa´n opastin, mustavalkoraitainen "V" kurkkii oikeassa reunassa vaunun katon yli. Vaaka on siinä kohdalla, mutta ei muuten erotu. | ||||
|
|
04.02.2014 23:16 | Tapio Muurinen | ||
| Martin, totta kai tuollaiset yksikkötiedot kiinnostavat "historian harrastajaa". Tuo 1960-luku oli voimakasta muutosten aikaa. Uutta kalustoa tuli lähes päivittäin, ja vanhaa poistui. Oikeastaan mistään ei saanut tietoja kuin itse havainnoimalla. Mutta se olikin mielenkiintoista. Kaikki mainitut vaunutyypit ja monet muut tulivat tutuiksi niiden parissa temutessa lautatarhalla ja satamassa. Joskus koulupoikana puolisalaa piti käydä "Kulmiksen" (Kulmakirjakauppa) kirjahyllystä selaamassa uutta hienoa kuvateosta "Valtionrautatiet 1862 - 1962". Voi kun tällaisen joskus saisi. - No sainhan sen joskus vuosikymmeniä myöhemmin, kun Rautatiemuseon myymälästä ostin. | ||||
|
|
04.02.2014 00:20 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvauspaikkaa arvailemaan. - Tuo korkeahko punatiilinen rakennus, ja vaunuvaaka (?) kurkkii oikeassa reunassa toisen vaunun takaa. Ollaanko Pasilassa vaihtamassa kulkusuuntaa? | ||||
|
|
03.02.2014 19:16 | Tapio Muurinen | ||
| Nelisen vuotta myöhemmin viimeisen höyryllä vedetyn kurssijunan numero oli H 253 (Salo). Mahdollisesti tällä junalla oli sama numero. Tämä ajettiin Hillosta klo 17:03 lähtevän T 7514 sijaan, jonka tuloaika Kw oli 18:40, vaikka normaalisti se ei pysähdellyt. Ajoaika Kouvolaan oli T-junalla siis hitaampi kuin kurssijunalla. Tavarajunat sukkuloivat päivisin Haminan henkilöliikenteen ehdoilla. Ensin olisi otettu Lättähattu H 759 Kouvolasta sisään klo 16:49, jonka jälkeen puhelimet alkoivat piristä, että paana on vapaa. Nyt tässä sitä ei enää ollut kulussa edellisestä syksystä alkaen, sillä Haminan henkilöliikenne oli päätetty lopettaa, ja kaksi päivittäistä junaparia Kouvolasta ajettiin Dm4-kalustolla. Aikatauluja ei vielä ollut muutettu. - Hataran muistini mukaan kuvan junamme ajoi pysähtymättä Kouvolaan, vai oliko Inkeroisissa lyhyt pyssäys (Reino saattaa muistaa paremmin). Tämä kuva on otettu ehkä hetkeä ennen lähtöä. Ketään ei näy enää palloilevan ulkona. Otin omat kuvani ennen junaan nousemista. Iso "jenkki"kassini näkyisi tavaramakasiinin laiturilla. Makasiinin räystään ja Riston luppakorvan välistä kohoaa kouluni juhla- ja liikuntasalisiiven 3. krs. ja katto. |
||||
|
|
03.02.2014 12:03 | Tapio Muurinen | ||
| Ikimuistoinen matka. Asua muutama vuorokausi Vg-vaunussa lokakuun lopulla. Olihan siellä lämpöä luomassa sentään kamiina, jonka torven pää näkyy koivun kohdalla. | ||||
|
02.02.2014 22:02 | Tapio Muurinen | ||
| Lumen aurauksesta huolehti rataosasto. Ratajakso oli jaettu aurausalueisiin, jota johti aurauspäällikkö, ratamestari tai rataesimies. Yleensä aurausalueen keskuksena oli varikko, alavarikko tai isompi liikennepaikka sellaisten läheisyydessä. Auraustehtävät olivat moninaiset. Ne jaettiin viiteen luokkaan, ja määräykset niiden mukaan; oliko kiireellinen tehtävä, aurattiinko linjaa vai ratapihoja, päivällä vai yöllä, onko vaihtotöitä, jne. Aurausjunan päällikkönä oli konduktööri, mutta työtä johti aurausjunan työkunnan "aurausesimies", tavallisesti ratavartija. Aurausjunan kuljettajan ja aurausesimiehen välillä oli tiivis yhteistyö. Aurausesimies antoi työkunnalleen esim. seuraavia komentoja: "Valmiit" (miehet paikoilleen ja salvat irti teristä ja siivistä). "Terä alas" (terämiesten laskettava terä aurausasentoon). "Etusiipi auki" (etusiipimiesten aukaistava terä aurausasentoon). "Takasiipi auki" (takasiipimiesten aukaistava takasiipi aurausasentoon). "Siivet auki" (etu- ja takasiipimiehet aukaisevat siivet aurausasentoon). "Lähenee" (valmistauduttava, aurauseste lähenee). "Ylös" (terämiesten nostettava terät). "Alas" (terämiesten laskettava jälleen terät). "Etusiipi" (etusiipimiehille huomautus kohdattavasta junasta tai esteestä, jolloin siipi vedettävä sisään). "Takasiipi" (takasiipimiehille huomautus kohdattavasta junasta tai esteestä, jolloin siipi vedettävä sisään). "Siivet sisään" (sekä etu- että takasiivet vedettävä sisään, este mainittava). "Lopetetaan" (terät ja siivet salvattava perusasentoon). Keväällä aurauspäällikön oli huolehdittava ratajakson päällikön kanssa auran täydellisestä puhdistuksesta, suojaamisesta ja voitelemisesta. |
||||
|
|
02.02.2014 13:44 | Tapio Muurinen | ||
| Kiitokset Esalle lisäinfosta. Summassa oli oma hiomo ja noihin aikoihin 16 Voith´n hiomakonetta. Ilmeisesti selluakin tarvittiin lisänä, joten jos lähettäjä oli Kaukopää, kuten usein oli, kyseessä on selluloosa. Satamassa "ukot" puhuivat hiokkeesta, joka oli jokseenkin saman näköistä, joko valkoista tai valkaisematonta, ja kosteaa. - Tehtaalla vaunut työnnettiin melko jyrkkää nousua pulpperin raiteelle, josta paalit purettiin trukilla, rautalangat poikki ja talteen, ja sama trukki työsi hajonneet paalit ahnaaseen pulpperin kitaan. Siellä selluloosa jauhautui velliksi ja edelleen paperin raaka-aineeksi. Myöhemmin 1960/-70 -luvulla (?) tällainen rahti muilta tehtailta loppui, tai sitten se muuttui jotenkin "näkymättömäksi". 1964 valmistui uusi iso kuorimo ja 1970-luvun puolivälissä alettiin puhua kuumahierteestä Peittämättömät sellukuormat olivat "Risto"-veturien noki- ja tuhkapilkkujen täplittämiä. Kuivat sellupaalit olivat tavallisesti kääritty suojakääreeseen, ja vahvemmin sidottuja. Tiukat paalit olivat syvemmällä vaunukuormassa lämpimiä talvipakkasellakin, kun niitä satamassa purettiin. Niiden päällä oli mukava istahtaa ja hieman lämmitellä, jos aika salli. - Kuvassa vastaava kuorma https://vaunut.org/kuva/75015 |
||||
|
27.01.2014 23:30 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä näkymä tuli tutuksi Lättähatun ikkunan läpi tarkasteltuna. Viimeksi sellainen oli vielä mahdollista v.1967. Junan edessä reilun 100 m:n päässä peltoa halkoo Kotkan rata. Semaforin paikka on edelleen maastossa havaittavissa. | ||||
|
27.01.2014 13:05 | Tapio Muurinen | ||
| Alun perin Vr11 vetureita oli tarkoitus tilata 50 kpl. Valmistettiin vain 1. tilauserä 16 kpl. 2. tilaus olisi käsittänyt 14 kpl ja 3. tilaus 20 kpl. Koko sarjan piti olla valmiina 1959 loppuun mennessä. Vuoden 1957 alussa RH sai luvan tilata 10 kpl muuten samanlaisia vetureita kuin Vr11, mutta mahdollisesti toisentyyppisellä vaihdelaatikolla (Vv15). Näillä sitten jatkettiin. | ||||
|
27.01.2014 12:53 | Tapio Muurinen | ||
| Virkalakista ja embleemistä päätellen kuva on ennen v.1951. Riihimäki - Okeroinen valmistui 2-raiteiseksi 1.10.1954, jonka jälkeen koko väli Helsinki - Kouvola oli 2-raiteinen. - Kunnon kone ja kunnon "jätkät" poseeraavat ilta-auringossa. | ||||
|
|
26.01.2014 19:09 | Tapio Muurinen | ||
| Kyllähän Reino tuon tiesi. - Palautus perusyksikköön "maitojunalla l. milkkiksellä" alikersantiksi alennettuna heikon kurssimenestyksen johdosta. Syyt voivat olla moninaiset kuten laiskuus (lähinnä asenne), sairaus, rikollisuus jne., tai ei pysynyt muiden opiskelun tahdissa. Se koettiin häpeällisenä. Ennen maitojunaa laitettiin valvontaan (mm. lomakielto), jos se auttaisi opintojen parantamisessa. - Maitojuna oli Haminasta lähtenyt aamun ensimmäinen H-juna, joka keräsi radan varresta täydet maitotonkat, ja vei ne Inkeroisten meijeriin. Se pysähtyi kaikilla liikennepaikoilla. Joskus junassa oli valkoinen maitovaunukin. | ||||
|
|
26.01.2014 13:28 | Tapio Muurinen | ||
| S. K. Salo kirjoittaa kuvan kera Resiinassa 4/1999, että viimeinen kurssi, joka poistui höyryvedolla (Hr1 1020)Haminasta oli 143 (ei 173 kuten kuvatekstissä), ja päiväys 22.11.1973. Seuraava kurssi 144 tuotiin vielä junalla Hr13:n perässä 21.3.1974, mutta palautettiinko se jo "Vinttikoirilla"? Eli tuo 21.3.1974 olisi ollut viimeinen (vain meno). Saisiko tuohon mistään vahvistusta? - Olen ajatellut kirjoittaa Resiinaan pikku jutun näistä RUK:n kurssijunista. Jokunen vuosi sitten kävin RUK-museossa selaamassa kuva-arkiston läpi. Sieltä tallentui muutamia mielenkiintoisia kuvia. | ||||
|
|
25.01.2014 19:59 | Tapio Muurinen | ||
| Aina vain paranee! Meidän vaunussa "vartija" ei sallinut avata ulko-ovia eikä päästänyt portaille kuvaamaan. Piti tyytyä vain kuviin Riston tenderistä ja taivaallisista savuista. - Tosiaan aikaisemmin oli tapana juhlistaa kurssin päättymistä paukku- ja savupommeilla, joita lenteli junan ikkunoista ja ovista radan varteen. Inksan semafori näyttää "vihreää" eikä tarvinnut pysähtyä. | ||||
|
|
25.01.2014 19:38 | Tapio Muurinen | ||
| No jopas jotakin! Ollaan oltu samassa junassa, ja vieläpä samassa komppaniassa reilut kolme kuukautta. Me matkustimme Kouvolaan (KarPr) tuossa ensimmäisessä vaunussa, johon junamatkamme päättyi, sinä taisit jatkaa Mikkeliin. Otin itsekin muutamia lähtökuvia Haminan päässä. Tämä on suorastaan loistava! - parempi kuin minulla. Kouvolasta yksi kuva https://vaunut.org/kuvat/?u=832&paik=Kouvola&tag0=0%7CTr1%7C1033 | ||||
|
25.01.2014 19:21 | Tapio Muurinen | ||
| Jännä, että tuossa yleensä seisakkeet kirjoitettiin selkokielellä, mutta "isommat" liikennepaikat lyhennettiin tyyliin: Ytr (Ylitornio), Nrn (Nuotioranta), Kny (Kainuunkylä), Pkp (Pekanpää), Mro (Martimo), Krp (Korpikylä), Kri (Karunki), Apa (Aapajoki), Kko (Kukkola), Yli (Ylivojakkala), Aja (Alavojakkala) - kukapa noitakaan olisi huomannut! | ||||
|
25.01.2014 13:46 | Tapio Muurinen | ||
| Samankaltaisia muistoja kaiman kanssa. - Joskus 1970-luvulla tuossa sillalla saattoi saada Kanan höyrysavut silmilleen, jos oli malttia odotella, mutta mukavaa seurattavaa oli kiinnostuneelle tarjolla. Ristotkin vierailivat vielä Kotkassa silloin tällöin 1970-luvulla, mutta omalle kohdalle sellaista ei sattunut. En tiedä koska Risto-vetoinen T-juna olisi viimeksi lähtenyt tuosta Kouvolaan, varmaan 1960-luvulla, mutta Hovinsaaren ratapihan valmistumisen jälkeen linjajunat lähtivät lähinnä sieltä. Se se vain olisi ollut nähtävä, kun ensin vaihtokielto heilahtaa vaakaan, ja Risto ponnistaa liikkeelle, ja kohta koko silta peittyy savuun. Tosin myöhemminkin tästä lähti jotain tyhjävaunujunia diisseli-vedolla. - Sataman ratapihalla näyttää olevan aika täyttä, ainakin kuusi raidetta kymmenestä on varattuna. | ||||
|
25.01.2014 13:25 | Tapio Muurinen | ||
| Laitoin joskus tällaisen sivun paikkatiedoin ja päiväyksin https://vaunut.org/kuva/26579?u=832&paik=Aavasaksa | ||||
|
23.01.2014 20:45 | Tapio Muurinen | ||
| Pitkäpuomikauhalla ne hiilet sieltä poimitaan. Saattaa nurkkiin vähän jäädä http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/ensimmaiset-hiilikuormat-uralin-takaa-keljonlahdelle/1699248 | ||||
|
21.01.2014 18:31 | Tapio Muurinen | ||
| Kiitoksia Veljet! Samansuuntaisia ajatuksia pyöri mielessäni. Mutta nythän sain vain vahvistuksen, kuin myös henkilöliikennepaikkojen osalta. | ||||
|
|
21.01.2014 12:44 | Tapio Muurinen | ||
| Mielenkiintoinen sivu sattui - nuo Impregnon raiteet. Onko tuossa jotain hallinnollista kikkailua, kun raiteet avattiin vasta 1.9.1954? Impregnon kyllästämöä alettiin rakentaa 1947. Se valmistui 1950, jolloin siellä kyllästettiin ensimmäiset puut. Haminan kaupunki rakensi sinne radan alkaen 1949. Rata haarautui ensin Lakulahden radasta, sitten Hillonniemen soraraiteesta jatkuen kyllästämön alueelle. Kyllästämö antoi siihen 1400 ratapölkkyä (vajaan vuorokauden tuotanto) . Kunnollista tietäkään Impregnolle ei tuolloin vielä ollut. Impregno Hillonlahden kaakkoisrannalla kuului pikkupoikien (=meidän) tutkimusalueeseen jo 1950-luvulla. - Impregno oli 1960-luvulla Länsi-Euroopan suurin kyllästämö. Kolmella sylinterillä kyllästettiin vuodessa 100000 puhelin-/sähköpylvästä, tai 150000 ratapölkkyä, lisäksi sahatavaraa ja puhelinorsia. Tuotteita vietiin 20 maahan. - Nykyisin öljysataman rata käyttää tuota Impregnon radan linjausta. - Mitä muuten tarkoittaa sarakkeessa lyhenne Tt? | ||||
|
19.01.2014 20:09 | Tapio Muurinen | ||
| Saman näytelmän osat 1. ja 2. https://vaunut.org/kuva/38995 Samat kommentit toimivat molemmissa. - Oulu oli 1980-luvun alussa jonninmoinen Dv12/2600-sarjan keskittymä. Kerran Tornionjoen kevättulvan aikaan, oliko Kukkolankosken seutuvilla (?), jääpato nosti vettä radalle niin paljon, että liikenne oli katkaistava. Muutama junia jäi tulvan taakse "mottiin", ja Ouluun tuli veturipula (hataraa muistitietoa). | ||||
|
19.01.2014 19:23 | Tapio Muurinen | ||
| Ajan ja paikan vertailua km:llä 269 https://vaunut.org/kuva/22748?u=832&paik=Turku | ||||
|
13.01.2014 13:44 | Tapio Muurinen | ||
| Porkkalan läpi vedettiin myös 2 - 8 - 0 tyypin vetureilla http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/maailman_pisin_tunneli_1500.html#media=1502 Joskus pyydettiin suomalaista veturia miehistöineen johonkin avustustehtävään. Silloin hyttään nousi kolmanneksi Puna-Armeijan vartiomies konepistooleineen. - Erään vanhan kuljettajan (Erkki) kertomana: "Ajoin kuljettajatutkinnon Helsingistä Kauklahteen". Kauklahdessa oli Porkkalan rautatien veturi miehistöineen. "Pitääkö noita tervehtiä?" Erkki kysyi matkaneuvojalta. "Saahan heitä tervehtiä" oli vastaus. | ||||
|
13.01.2014 13:24 | Tapio Muurinen | ||
| Hyvä, näin sain tämänkin ajoitettua. Vuonna 1972 Nortti maksoi 2,15 mk https://vaunut.org/kuva/34845 | ||||
|
12.01.2014 23:04 | Tapio Muurinen | ||
| Rovaniemen-Kemijärven välillä on 9 vaunua Dv12:n perässä aika vakio. Joskus kevätsesongilla on 10-vaunuisiakin näkynyt. | ||||
|
|
12.01.2014 22:53 | Tapio Muurinen | ||
| Meni alle 20 minuuttia. Nuorisolle, joka ei tätä aikaa ole elänyt, voi haastavaa, koska muista kuvista ei oikein löydy apua. Taustan rakennuksiakaan ei varmaan ole ollut aikoihin, Mutta Ilkka tiesi ensin oikein, myös Jarmolle plussa - Toijalan talliraiteella. | ||||
|
12.01.2014 12:45 | Tapio Muurinen | ||
| Sellainen mielikuva vaaleasta rakennuksesta jäi, kun maisemassa usein liikuin 1970-luvulla, että olisi ollut kaupungin varasto silloin. | ||||
|
|
10.01.2014 17:53 | Tapio Muurinen | ||
| Kyllä suomalainen "luotsi"-kuljettaja oli tavallisesti mukana. | ||||
|
09.01.2014 23:13 | Tapio Muurinen | ||
| Toinen vaunu näyttäisi olevan EFi (kaksi kamiinantorvea katolla). - Vertailuun ehkä sama juna noin 7 vuotta myöhemmin; numero tosin on muuttunut 125:ksi https://vaunut.org/kuva/80372?tag0=9%7CEFi%7C | ||||
|
09.01.2014 12:47 | Tapio Muurinen | ||
| Veturin katsastus oli 28.5.1975. Neljä päivää myöhemmin (1.6.1975) se ajoi viimeisen ajonsa T-junassa Pieksämäestä Kouvolaan, jonka jälkeen veturi jätettiin varalle, mutta ajoja sille ei kertynyt https://vaunut.org/kuva/58888?tag0=0%7CTr1%7C1094 | ||||
|
08.01.2014 13:41 | Tapio Muurinen | ||
| Harmi vain, ettei tälle turistien kuljetusmuodolle sitten löytynyt jatkuvuutta. - Entinen Vaaralan seisake muutettiin palvelemaan Kemijoki Oy:n raskaita kuljetuksia 1950-luvun lopulla, kun Pirttikosken voimalaitoksen koneistot ja muuntajat purettiin tässä junasta, ja kuljetettiin Imatran Voiman erikoiskuljetusautoilla perille. Tie Vaaralasta Oikaraisiin (Sierilään) tehtiin näiden kuljetusten takia. Vuodesta 1977 eteenpäin liikennepaikan käyttäjiksi on merkitty Kemijoki Oy ja Puolustusvoimat. | ||||
|
05.01.2014 19:18 | Tapio Muurinen | ||
| Olivatko nämä rahastajat asemamiehiä vai junamiehiä? Joku alan kurssi varmaan piti käydä? | ||||
|
05.01.2014 19:15 | Tapio Muurinen | ||
| Muistaakseni kaoliinia ei kuljetettu avovaunuissa suojaamatta sateelta. Tavallisesti kaoliini vietiin Gdt-vaunuissa tai rekoilla pressun alla. Mitä Haminan liikennettä tuli 1960-luvulla seurattua, niin Ka/Kas-vaunuissa vietiin ainakin natriumsilikaattia ("vesilasia"), rikkiä ja suoloja. "Alas" saattoi tulla vaikkapa selluloosaa. - Toimittaja Veikko Ennala teki n. 1964 Apu-lehteen jutun "Vuorokausi veturimiehenä". En muista, oliko reissu Pasilasta vai Riihimäestä Tampereelle, mutta toinen suunta ajettiin "Karhukoiralla". Taisi olla talviaika. | ||||
|
05.01.2014 18:46 | Tapio Muurinen | ||
| Vaikka Hr13 oli matala veturi, oli se kattonsa verran korkeampi kuin aikakauden tavalliset avovaunut Hdk, Hk jne. https://vaunut.org/kuva/19068?u=832&paik=Hamina+%28uusi%29 Gb-vaunuihin verrattuna 13-Huru oli vain hieman korkeampi, ja näiden viimeisten Gks:ien rinnalla jokseenkin saman korkuinen. | ||||
|
01.01.2014 23:29 | Tapio Muurinen | ||
| Veturimiehillä oli tapana kerätä noita "pokkuloita", lieneekö konduktööritkin olleet juonessa mukana. Oli ainakin satamissa hyvin yleistä 1960/70-luvuilla https://vaunut.org/kuva/18662?u=701&tag0=1%7CVv15%7C | ||||
|
31.12.2013 13:29 | Tapio Muurinen | ||
| Kiitokset Antsalle hyvistä ajoituksen kiinnekohdista. Periaatteessa kuva voisi olla aikaisintaan vuodelta 1969. Silloin oli jo 12 kpl Vv15 veturia varustettu Vapitilla. Josko noita olisi ollut tuolloin Kotkassakin. | ||||
|
|
29.12.2013 19:39 | Tapio Muurinen | ||
| Laiturissa näyttäisi olevan neljä SHOY/FÅA:n alusta peräkkäin. Viklan takana on Clio, sen takana joku Clion sisaralus, ja viimeisenä joku Mira-luokkaan kuuluvista, noin kymmenestä samanlaisesta aluksesta. - Luultavasti, tai melko varmasti tämä kuva https://vaunut.org/kuva/57387?u=832&paik=Kotka on samalta filmiltä. | ||||
|
|
29.12.2013 13:02 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä Kotkan kantasataman vanhin osa on ns. Kulttuurisatama, jossa ei ole kaupallista liikennettä. Taustalla näkyvä Itäsatama: Pohjoislaituri, Välilaituri ja Itälaituri ovat vielä Ro-Ro (Roll on - Roll off) ja Lo-Lo (Lift on - Lift off) liikenteen käytössä. - Laiturit ovat laajoja kokonaisuuksia varastoineen ja lastaus- ja purkulaitureineen. Vaihtojen aikana siellä oli useita vetureita työntouhussa. Tuollainen 4-5 kpl oli aika tavallinen määrä. - Antsa voisi tietää paremmin. | ||||
|
27.12.2013 20:48 | Tapio Muurinen | ||
| Hieman myöhässä kulkeva P62 Rovaniemeltä? | ||||
|
20.12.2013 12:43 | Tapio Muurinen | ||
| Vielä pari vuotta aikaisemmin n. 1979-80 tuossa sivuraiteella oli tien täydeltä Gks-vaunuja. Niitä oli kymmeniä. Olivat kai varastoitu tarpeettomina tänne syrjään odottamaan muuttamista Hkb/Hbi:ksi. | ||||
|
20.12.2013 12:37 | Tapio Muurinen | ||
| Vaihde ja kiskotkin, ainakin alkupäästä, purettu välillä pois. | ||||
|
20.12.2013 12:34 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä veturi tuo aina mieleen junamme vetäjän 21.3.1969 https://vaunut.org/kuva/62887?paik=Kouvola+asema&tag0=0%7CTr1%7C1033 | ||||
|
15.12.2013 21:19 | Tapio Muurinen | ||
| Tai voi olla, ettei kotkalainen oli vielä saapunutkaan lähtöraiteelleen tuohon viereen. - Kuvassa on jotenkin odottava tunnelma. | ||||