Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.01.2006 12:15 | Tapio Muurinen | ||
| Jälkimmäiseen Kimmon huomioon. Se Kouvola Inkeroinen oli luultavasti Kotkaan menossa. Muistatko suunnilleen vuotta? | ||||
|
|
30.01.2006 12:10 | Tapio Muurinen | ||
| Kimmo: Jos jaksaisi muistaa. Radalla oli paljon rajoituksia. Näkyi 60:n, 75:n ja 90:n(?) tauluja. Näillä nopuksilla yleensä ajettiin. Mutta muistan kyllä joskus alamäessä, että Lättähatun mittari huiteli yli 100:sta. - Juha: Tuo Motti oli Haminan peruskalustoa 1960-luvun alkupuolelle saakka, jolloin Lätät tulivat muutamaksi vuodeksi (n. 5 v). Viimeisenä käyttövuotena 1967-68 tulivat nämä Motit uudestaan. Yhtä aikaa niillä ei ajettu. | ||||
|
30.01.2006 11:50 | Tapio Muurinen | ||
| Tiedän tuon varayhteyden. Siltahan valmistui muistaakseni 1938. Mutta tarkoittiko Mika läpikulkua Korialta Savonradalle ja oliko se koskaa käytössä. | ||||
|
|
30.01.2006 11:02 | Tapio Muurinen | ||
| Jos Mika tarkoitat ratalinjaa Harjusta Korialle, niin läpiajettava se ei ole ollut tiettävästi koskaan. Ainakaan mistään ei löydy sellaista tietoa. Voikkaalta ajettiin pohjoiseen ja Keltistä etelään. Linja on kyllä olemassa ja paikallisesti tienpohjana. Sitä voi seurailla maastossa ja vanhoilta kartoilta. | ||||
|
30.01.2006 10:23 | Tapio Muurinen | ||
| Ja aseman miljöökin on vähän muuttunut https://vaunut.org/kuvasivu/17708 | ||||
|
30.01.2006 10:13 | Tapio Muurinen | ||
| Vertailut ovat hauskoja. Tästä hieman Metsäkylän suuntaan (pohjoiseen) Arin ottama kuva reilu 20 vuotta myöhemmin https://vaunut.org/kuvasivu/17744 | ||||
|
30.01.2006 09:47 | Tapio Muurinen | ||
| sillan rakentaminen aloitettiin työllisyystöinä jo 1955 ja otettiin liikenteeseen 1962. Eräs vanha kouvolalainen kuljettaja naureskeli, että ensin rakennetaan komea silta ja sitten lopetetaan liikenne. | ||||
|
|
30.01.2006 09:39 | Tapio Muurinen | ||
| Tiedettiin, että rata loppuu parin vuoden sisällä. Pensaikkoja ei enää raivattu. Kuvaamisessa tuli vähän kiire. Tuo pihlaja tunki itsepintaisesti eteen ja kuvasta tuli tällainen :=) | ||||
|
|
30.01.2006 09:33 | Tapio Muurinen | ||
| Kiskot vietiin pois. Tällä sillalla ei ole mitään hyötykäyttöä. Jalkaisin tms. voi liikkua. Tiettävästi autolla eikä traktorillakaan kukaan ole yrittänyt. Erään paikallisen mukaan sen vedenpoisto on hoitamatta ja silta rapautuu pikku hiljaa. | ||||
|
30.01.2006 08:35 | Tapio Muurinen | ||
| Alkuperäinen rata ylitti Summanjoen heti Metsäkylän aseman eteläpuolella. Kuvassa joki on junan ja pensasaikon takana laaksossa. Vanha ratalinja näkyy kauempana peltojen keskellä pensasrivistön ja muutamien yksittäisten pensaiden kohdalla. | ||||
|
30.01.2006 08:18 | Tapio Muurinen | ||
| Metsäkylässä oli usein kohtaus tavarajunan kanssa. Nyt oli sunnuntai-iltapäivä, eikä vastaantulijaa ollut. | ||||
|
|
30.01.2006 08:11 | Tapio Muurinen | ||
| Elokuun ilta-aurinko paistaa ja lämittää. Kuljettaja tutkii päivän vanhasta lehdestä vielä lukemattomia juttuja ja polkaisee välillä turvalaitetta. Koneapukin näyttää lukevan jotain. Välillä vilkaistaan radalle. Ja juna kulkee. Mitään erikoista ei tapahdu ennen Inkeroista. | ||||
|
29.01.2006 18:49 | Tapio Muurinen | ||
| Veikkaus: 2xSr1, lyhennetään junaa muutamalla vaunulla tai voihan käydä niinkin, että kokeilujen jälkeen vedetään tuollaisenaa. Sr2:t pysyy pikajunissa ja mitä jää jäljelle, niin lopuilla vedetään sitten rahtia. | ||||
|
28.01.2006 12:47 | Tapio Muurinen | ||
| Petri, tuo oli hyvä yhteenveto. Tämä paikka sijaitsee noin 15 km Kiestingin kauppalasta itään. Panssarijunan veturi köllähti tuohon jo kesällä -41. Hyvä kun laitoit kuvan näytille. Jos haluat, niin vaihda vähän kuvatekstiä. | ||||
|
|
28.01.2006 01:29 | Tapio Muurinen | ||
| Tämän kuvan nostattamiin ajatuksiin vielä muutama sana. Marraskuun alussa III AK:n päävoimat aloittivat hyökkäyksen kesän ja syksyn raskaiden vaiheiden jälkeen. Tavoitteena oli Louhi ja Muurmannin radan katkaiseminen. Saksalaiset olivat tässä hanakampia. Hyökkäys eteni hyvin. Suurvaltapoliittisesti, lähinnä Yhdysvaltojen painostuksesta Ryti kehotti Mannerheimiä keskeyttämään operaation ja valmistautumaan puolustuksen rakentamiseen. Alkoi asemasotavaihe. Tämä kuva on tuolta ajalta (1942). Paikka tunnettiin Veturipuron nimellä, kuten on mainittukin. Alussa Riston mainitsema Pöllän Mikko (Mannerheim-ristin ritari nro 120.) oli inkeriläinen ja myös neuvostoliiton kansalainen. Kävin hänen haudallaan Mäntyharjulla toissa syksynä (oli kanssani saman työnantajan palveluksessa) | ||||
|
|
27.01.2006 22:32 | Tapio Muurinen | ||
| Nii´n se on vakava asia ;) | ||||
|
27.01.2006 15:27 | Tapio Muurinen | ||
| Näissä Juhanin ja Juhan https://vaunut.org/kuvasivu/21190 kuvissa voi hyvin nähdä, mitä 20 vuodessa tapahtuu. Taaksepäin aika tuntuu kuitenkin niin lyhyeltä. Sähkörautaa on ilmassa niin, että näköä haittaa. Vanha veturitallikin vesisäiliöineen on kadonnut tuolta Satakunnantien läheltä. Koska se muuten purettiin? | ||||
|
27.01.2006 13:39 | Tapio Muurinen | ||
| Tämäkin paikka oli aina pakollinen, mieluinen sellainen, käyntikohde Turkuun päin suuntautuneilla, kesälomamatkoilla. Joku totesi vähän aikaa sitten "huonosti kasvatetuista lapsista", kuinka heistä ei tullut harrastuksen jatkajia. Olisikohan minunkin kohdallani käynyt niin, että saivat pienenä liian suuren kerta-annoksen :) | ||||
|
27.01.2006 13:31 | Tapio Muurinen | ||
| Juha M:n kanssa jyrkästi samaa mieltä. Kivoja, nostalgisia tunnelmapaloja :) | ||||
|
27.01.2006 13:20 | Tapio Muurinen | ||
| Katsoin ja päättelin vain tuosta laiturin kellosta, joka näyttää 18.45. P63:lla alkaa olla kohta hopi, hopi. Tai sitten se kuvan ulkopuolella vasemmalla jo valmiina. | ||||
|
|
26.01.2006 23:57 | Tapio Muurinen | ||
| Ilkka, tiedän kyllä, että Suomessa annettiin sotasaalisvetureille meikäläiset sarjat, mutta tuohan olikin tarkoitettu vitsiksi ;) | ||||
|
|
26.01.2006 16:41 | Tapio Muurinen | ||
| Kuva on sinänsä mielenkiintoinen. Olen myös nähnyt tämän jossain aikeisemmin. Rata on uusi, pölkytkin vielä aivan tuoretta honkaa. Muurmannin ratahan valmistui jo n. 1915 läpiajettavaksi. Vaikka suomalaiset häiritsivätkin radan liikennettä ja katkaisivat sen monta kertaa, ei sitä kokonaan vallattu. Tästä NL antoi loppupelissä Suomelle hyvityspisteitä. - Veturi on Tatjaana ja kuuluu sarjaan " Punainen tähti" (vitsi, vitsi). | ||||
|
26.01.2006 15:36 | Tapio Muurinen | ||
| Jimi: Tuossa kuvassa näet yhden sopivana mittakaavana. Lisää tulee ja lähempää kuvattuna, jos maltat odottaa, kunhan saan skannattua. | ||||
|
|
26.01.2006 14:06 | Tapio Muurinen | ||
| Tässä kuvassa on mielenkiintoista. - On pitkänperjantain ilta. Ilmeisesti kasaillaan P63:a, jonka lähtö on puolen tunnin kuluttua. Päivystäjän poistuttua Sr1 painaa muun rungon kiinni. Matkustajia odottelee jo vaunuihin pääsyä. Gfot:ja on ainakin 5. Lapin pääsiäismatkailijoiden 50 autoa on kyydissä. Autopaikat on myyty loppuun. Suksiboksiautot ovat ylätasolla, koska alas ne eivät mahdu. Noihin aikoihin sekä Kolarin, että Rovaniemen vaunut kulkivat Kemiin saakka yhdessä. Kemissä runko jaettiin, ja Kolarin juna jatkoi numerolla 663, mutta vain turistikautena. Perjantaisin kulki vielä viikonloppujuna P65 ja siitä jatkoi osa Kemistä Kolariin numerolla 665. | ||||
|
25.01.2006 16:34 | Tapio Muurinen | ||
| Todella kiinnostava paperi. Kiitokset Petrille. | ||||
|
25.01.2006 16:28 | Tapio Muurinen | ||
| Tokoinranta on nimenä tuttu, mukava tietää missä se sijaitsee. Jonkin verran tässäkin ajan hammasta käytetty :). Juhani: Kertaakaan en käynyt Linnunlaulua pitemmällä silloin nuorena, enkä varikolla vanhempanakaan. Junan ikkunasta vain monesti katselimme, että ompa mielenkiintoisen näköinen paikka. Pikkuveli luetteli numeroita ja minä kiireesti yritin tallentaa niitä vihkoon. Nykyisin tuo samainen pikkuveli liu´uttaa välillä pikajunan Helsingin asemalla varovasti päätepuskuriin. | ||||
|
25.01.2006 10:34 | Tapio Muurinen | ||
| Lapsuudessani ja nuoruudessani näin Ristoja paljon. Kouvolan Ristot olivat nuorempia alk. numeroista 1059. Innostuin aina vähän enemmän, jos valonheittimestä kaukaa erotin, että hei, tämähän on vieraileva virtuoosi jostain kauempaa, eli yleensä joku 1040-sarjalainen. | ||||
|
25.01.2006 10:27 | Tapio Muurinen | ||
| Kokeilin haulla, mitä muita kuvia löytyy 1046:sta. Muut olivat Juhanin ottamia. Tämä näytti olevan 1960-luvun lopulla Pasilan kirjoilla ja käytettiin myös henkilöjunissa. 1970-luvulla se oli ilmeisesti pieksämäkeläinen, koska näkyy Vaajakoskella tavarajunassa. | ||||
|
25.01.2006 09:55 | Tapio Muurinen | ||
| Jos tämä on menossa etelään päin, niin se silloin tyhjä ja painoa n.1500 t. Täydessä lastissa junapainoa olisi 5000 t:n paikkeilla. Saman mittaisia näkyy Kaakkois-Suomessakin. Veturit taitavat olla jopa amerikkalaisia? | ||||
|
|
25.01.2006 09:25 | Tapio Muurinen | ||
| Muistaako Jorma tai joku muu, saiko siitä Linnunlaulun sillasta autolla ajaa. Mielikuva on, että siinä olisi ollut joku kieltomerkki, ainakin hyvin alhainen nopeusrajoitus. Höyrysavupilveen joutuminen kyllä esti hetkeksi näkyvyyden. Jossain päin muistan, että ainakin peräänajoja on sattunut. Ja miten se "Eltsun" lenkki meni. Ajoivatko kilpa-autot tämän kautta. | ||||
|
|
25.01.2006 09:15 | Tapio Muurinen | ||
| Helsingin kallioperä on kovin sekalaista. Tässä Linnunlaulussa se jo alkujaankin tummaa, graniittiutuneita liuskeita sekaisin l. migmatiittia. Mukavasti tietenkin veturien nokisavut vielä ovat kallion sävyjä pigmentoineet :). - Pekka: On siinä johtotelin edessä sellaisen palkkiesteenraivaajat, jotka estävät isompien kappaleiden joutumisen pyörien alle. | ||||
|
|
25.01.2006 00:14 | Tapio Muurinen | ||
| Vieläkö tässä ratapihan itäreunassa on kevyenliikenteen väylä? Ratapihan alittava tunneli johtaa Töölönlahdelle, että vesi pääsee vaihtumaan. Mahtuiko siitä millään veneellä kulkemaan? | ||||
|
|
25.01.2006 00:04 | Tapio Muurinen | ||
| Varmaan tältä sillalta on otettu tuhansia valokuvia jo silloin, vaikka kuvaaminen ei niin yleistä ollutkaan, kuin tänä pävänä. Jotenkin tuntui niin arvokkaalta ja jopa juhlalliselta poikien mielestä päästä käymään tässä. Varmaan kaikki asiasta kiinnostuneet voivat olla samaa mieltä. Muistelurikkaita reissuja edelleen - ne muutamat. | ||||
|
24.01.2006 23:28 | Tapio Muurinen | ||
| Tonniysi se on. Jäi pois kuvatekstistä, mutta näkyy kuvan nimessä. Vaunussa on leveät portaat ja pariovet, ettei ruuhkassa poljeta kovin paljon toisiaan. On siinä myös tupakkimiehille oma kabiini. | ||||
|
24.01.2006 19:46 | Tapio Muurinen | ||
| Jos nuo vuosiluvut herättävät kummastusta, niin pitää vielä lisätä, että aseman suunnittelu aloitettiin jo v.1917, mutta tunnetuista historiallisista syistä aikataulu venähti. Rakentamaan päästiin vasta v.1922. Silloin tässä oli vain yksi raide Kouvolaan/-sta | ||||
|
|
24.01.2006 14:02 | Tapio Muurinen | ||
| Ei ole olemassa. Sataman ratapihan laajennusten yhteydessä se purettiin varmaan pian sen jälkeen (olettamus), kun tämä nykyinen valmistui. Samalla rakennettiin myös nykyinen veturitalli. Entinenhän sijaitsi rannassa, viistosti vastapäätä vanhaa asemarakennusta. | ||||
|
|
24.01.2006 10:48 | Tapio Muurinen | ||
| Muutama sana tästä kuvasta. Kotkan toinen asemarakennus, valmmistunut v.1926. Ensimmäinen, puinen asemarakennus sijaitsi Kotkantien sillan toisella puolella, rahtitavaratoimiston paikkeilla. Kotkan tiilinen rautatieasema on edustava näyte rautatierakentamisesta 1910- ja 20-luvuilla, paljon samoja piirteitä mm. Hämeenlinnan aseman kanssa. "Rakennuksen suuret ikkunat, jotka on sijoitettu aivan tiilisen ulkoseinän pintaan, ovat tärkeä osa sen arkkitehtuuria". Museovirasto suosittelee ikkunoiden kunnostamista, mutta tyylin säilyttämistä entisellään. Noita sähköpylväitä alkoi nousta v.1978 ja sähköt kytkettiin 1.10.79. Asuessani muutaman vuoden Kotkassa, loikin tästä ratapihan yli ja nousin "väärältä puolelta" ensin lättähatun sittemmin sähkomotin kyytiin. | ||||
|
24.01.2006 09:19 | Tapio Muurinen | ||
| Risto: Taisi olla lähes täydellinen coctail Dv11, Dv12, Dv15, Dr12, mutta erityisesti Dr13. Asiasta kirjoitti Hesarikin muutaman palstan jutun kuvan kera :-) | ||||
|
23.01.2006 11:10 | Tapio Muurinen | ||
| Juu, jarrujohdon painetta täytyy tarkkailla. Sattuipa kerrankin Sköldvikin junan palatessa, että Lahden jälkeen oli viimeisen vaunun venttiili tärinästä auennut. Yhteys Lahden suorittajaan, että löytyisikö paikalta automiestä, joka kavisi sulkemassa venttiilin, koska tie oli melko lähellä. Suorittaja oli sillä kertaa yksin. Kuljettajan oli lähdettävä itse juosten rautalanka mukanaan sitomaan venttiili kiinni. 2 x 925m ja aikaa 11 min. - Tämä oli ko. kuskin omakohtainen kokemus. | ||||
|
23.01.2006 09:55 | Tapio Muurinen | ||
| Kysäisin viikonlopulla noista VAK-junista. Vaaralliset aineet on jaettu eri ryhmiin ja niiden kuljetuksista on erilaisia ohjeita. Ympäristölle vaarallinen vaunu pudottaa nopeutta luokituksen mukaan. On sama, onko vaunuja yksi tai 30. Kahta miestä ei veturissa tarvita. | ||||
|
|
23.01.2006 09:40 | Tapio Muurinen | ||
| Lyhyenä yhteenvetona, nykyisin loppuopastinta ei enää tarvita. Aikoinaan kuljettajat välillä vilkaisivat peilistä, että näkyykö perä, mutta ei ole enää suorittajiakaan laiturilla laskemassa vaunuja. Venäjällä viimeisessä vaunussa on/oli halkaisijaltaan 15 cm pyöreä lätkä. Sekin usein rautalangalla kiinnitettynä sopivaan paikkaan. | ||||
|
23.01.2006 09:24 | Tapio Muurinen | ||
| Vielä jä kysymys miettityttämään, olisiko tälläinen Siemensin tms. tekniikalla oleva avainsalpavaihde mahdollista laittaa kauko-ohjatuksi, jos Kaukolle annettaisiin nappulat. Tietäisikö Vesa tai joku muu? Tässä tapauksessa siihen ei tietenkään ole tarvetta, koska käyttö on satunnaista. | ||||
|
22.01.2006 23:16 | Tapio Muurinen | ||
| Kahdessa vaunussa on näköjään vajaa puolet lastista jäänyt tyhjentämättä. Ei ole sopinut säiliöön tai laivaan. | ||||
|
22.01.2006 20:31 | Tapio Muurinen | ||
| Oi jälleen niitä wanhoja hywiä aikoja. Tylppänokka Mersu kallistui aika hurjasti, hyvä ettei kaatunut. Ja entäs kun Hk-vaunun sivupylväät laukaistiin kaikki kerralla. Olihan se ryminätä (kuvaus yli 30 v. sitten). | ||||
|
|
22.01.2006 19:13 | Tapio Muurinen | ||
| Juuri noin se on kuten arvelitte. Puut vyörytettiin joko rekasta tai rautatievaunusta, jos rata oli vieressä. Muuten aikaa vanhaa kiskoa on löytynyt. Saattaa olla jopa Kotkan vanhan radan kiskoa. | ||||
|
22.01.2006 19:04 | Tapio Muurinen | ||
| Näkyy vaunujen omat öljypolttimet olevan käytössä. Vai miten se nykyisin menee, käytetäänkö niitä aina talvella vai ainoastaan silloin, kun Dr16:n sähkölämmitysteho ei riitä? | ||||
|
|
22.01.2006 18:51 | Tapio Muurinen | ||
| OK, taas opin uutta. Menivät hieman sekaisin vanha varmistuslukitus ja tämä uusi avainsalpavaihde. Tämä on siis paikallisesti asetettava eikä kauko-ohjaajan käytettävissä. Esimerkkinä kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu/5632 on samanlaiset laitteet kuin Sieppijärvellä. | ||||
|
|
22.01.2006 11:12 | Tapio Muurinen | ||
| Jatkan edelleen hieman epävarmana Sieppijärvestä. Kun JKV rakennettiin Kolariin 2004, Spj:n kuormausalueen itäpuolen raiteet (2 kpl) päärataan nähden poistettiin käytöstä vaihteet purkamalla, koska vakituinen puunkuormaus oli lopetettu. Länsipuolelle jätettiin yksi uudempi ja pitempi raide. Satunnaisesti tuolla raiteella puuta edelleen lastataan. Kaikki vaihteet ja ns. poliisit olivat varmistuslukoilla varustettuja. Jäljelle jääneet kaksi vaihdetta uusittiin, kaikki maanpäälliset osat poistettiin ja käsitykseni mukaan ne moottoroitiin kauko-ohjattaviksi. Asemaparakin viereen tuli uusi laitekoppi. Kävin viimeksi Sieppijärven entisellä laiturivaihteella viime kesänä muutamia kertoja. Korostan, että nämä ovat vain omia havaintojani. | ||||
|
21.01.2006 20:14 | Tapio Muurinen | ||
| Tästä on ratapihalle matkaa puolisen kilometriä. Juna tulee rullaamalla, mutta vauhtia on vielä kohtalaisesti, koska pakkaslumi pöllyää. Dv12 2600-sarjalaisista uusimmat oli noihin aikoihin Oulun kirjoilla. Tosin 2638 ei kuulu aivan uusimpiin (valm. 1977), mutta kuvassa todennäköisesti alle 10-vuotias kumminkin. | ||||
|
|
21.01.2006 19:45 | Tapio Muurinen | ||
| Minusta Sieppijärvellä on myös kohtauspaikka l. yksi sivuraide sähkövaihteineen. | ||||
|
21.01.2006 19:40 | Tapio Muurinen | ||
| Panen itse kuvauspäiväksi ehdolle 28.2.1987. Korjaan kuvatekstiin myöhemmin, jos tuohon valaistuksen uusimisvuoteen ei tule muita täsmennyksiä. | ||||