1782-48987 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 15.05.2013 21:44 Tapio Muurinen  
  Mielenkiintoinen kuva jälleen "Wanhasta Kotkasta" (tai Kymiinhän tämä kuului vielä pitkään). Kun ensi kertaa marssin käsikynkkyä tuosta Puujalansalmen sillasta Tiutisen puolelle valoisana kesäyönä 1970, olivat kapsuraiteet ja lautatapulit kadonneet. Jotenkin saattoi aistia vuosikymmenten valtaisan työn määrän ja hien hajun.
kuva 15.05.2013 09:24 Tapio Muurinen  
  1960-luvulta Gks:ä löytyy enemmänkin.
kuva 15.05.2013 09:20 Tapio Muurinen  
  Entinen Hk-vaunu parrukuormassa valonheittimen keilassa.
kuva 13.05.2013 21:59 Tapio Muurinen  
  Minä en tiedä, mutta kuvassa kaikki on uuden näköistä, joten veikkaan: suolavarasto, suolaamo. Näille paikkeille syntyi Kotkan kalasatama, jonne kalastajat toivat saaliinsa pienveneillä. Sitten suolakalat junalla Pietariin. Jotain arvokasta tavaraa varten varasto ilmeisesti on rakennettu.
kuva 13.05.2013 20:45 Tapio Muurinen  
  Mielenkiintoinen kuva vanhasta Kotkasta; veturitallikin näkyvissä.
kuva 13.05.2013 20:39 Tapio Muurinen  
  Tällaista kiskoa on/oli alempana mäessä https://vaunut.org/kuva/37083?paik=Viitasaari
kuva 11.05.2013 12:04 Tapio Muurinen  
  ... eiku, Sieppijärvi ylennettiin ensin vaihteesta Kolarin alaiseksi laiturivaihteeksi 1.12.1966.
kuva 11.05.2013 11:57 Tapio Muurinen  
  Noin 15 v. sitten tällä rataosalla kaikkien kuntien (=pitäjien) rajamerkit oli merkitty näin. Ne olivat yhtä hyvässä kuosissa kuin kuvassa. Alkuperäisyydestä ei ole tietoa.
kuva 10.05.2013 23:28 Tapio Muurinen  
  Eipä ole pysähtynyt koskaan aikataulun mukaan. Pikajunat eivät tässä suotta pysähtele. Spj taisi olla vain miehitetty vaihde jossain vaiheessa, sitten pelkkä vaihde (=lastauspaikka). Paikallista henkilöliikennettä Dm7-kalustolla oli vain Pelloon 1960-luvulla.
kuva 10.05.2013 23:18 Tapio Muurinen  
  Nousu vain jatkuu ja jatkuu. Näillä paikkeilla oli vielä kymmenkunta vuotta paljon rypistynyttä kiskonpintaa.
kuva 09.05.2013 22:25 Tapio Muurinen  
  Tämä rakennus paloi melko uutena v.1916. Seuraava asema oli hieman erimallinen, aumakattoinen. Sen toiminta päättyi noin 10 vuoden kuluttua, kun rata muutettiin normaalilevyteen v.1925, ja henkilöliikenne lopetettiin. Rakennus toimi kauan Ahlströmin kerhorakennuksena. Mikähän sen kohtalo on nykyään?
kuva 09.05.2013 18:34 Tapio Muurinen  
  Kyllä, "Seljän takana" ollaan hyvinkin.
kuva 09.05.2013 13:21 Tapio Muurinen  
  Jonkun varuskunnan keittiö- ja ruokalarakennus; vanhaa venäläistä punatiilityyliä, ja henkilökuntaa tauolla. Kaikissa armeijan rakennuksissa (kuin myös VR:n) oli tuollainen numerotunnus peltilätkään maalattuna. Voisiko vuosi olla myöhempi kuin 1942?
kuva 05.05.2013 13:54 Tapio Muurinen  
  Rajoitukset tulivat voimaan 12.2.1966 koskien veturisarjoja Hr1, Hr11-13 ja n. kolmasosaa rataverkkoa: Suinula-Seinäjoki, Kouvola-Vuolinko, Pieksämäki-Kontiomäki-Oulu, Varkaus-Pieksämäki-Haapamäki-Pori-Mäntyluoto, Lappeenranta-Imatra, Luumäki-Vainikkala, Inkeroinen-Hamina/Kotka, Kirkkonummi-Perniö, Hyvinkää-Hanko, Laurila-Rovaniemi.

K30-radoilla Hr13-veturijunien nopeus pudotettiin 50 km/t:iin junan laadusta riippumatta. K43-radoilla rajoitukset: Hr13 ja Hr1 - 75 km/t, Hr11 ja Hr12 - 70 km/t (Hr12 tankit puolillaan). Tavallisilla tavarajunilla nopeus 50 km/t, erikoiskiitotavarajunilla 75 km/t. Henkilöjunien nopeudet voitiin säilyttää ennallaan, jos käytettiin kevyempää vetokalustoa. Näin myös tehtiin; vetureita siirreltiin tarpeen mukaan, ainakin Seinäjoelle siirrettiin Ristoja etelästä, otettiin uudelleen käyttöön jo vakikäytöstä poistettua Hv- ja Tv1-kalustoa, Dm7-junia korvattiin Hv3:lla, jne. – Eli kalustokiertokin meni pakkasten takia uusiin puihin.
Pahojen routavaurioiden takia RH päätti 16.2. alentaa kaikkien henkilöjunien (Dm7) nopeuden 70 km/t:iin Orivesi-Jämsänkoski ja Haapamäki-Pori.

Kuinka kauan rajoitukset sitten olivat voimassa - kevään kuluessa pakkasjakso aikanaan hellitti, mitä sitten routavauriot vaikuttivat pitempään.
kuva 04.05.2013 18:50 Tapio Muurinen  
  Tästä tapauksesta on SA-kuva-arkistossa viisi valokuvaa. Ne on kuvattu 15.8.1941. Pommitus on tapahtunut elokuun ensimmäisinä päivinä. (Osmo Hyvönen – Kiestingin motti – 2. painos. ISBN 952-90-5482-3/Gummerrus 1994)
kuva 03.05.2013 23:01 Tapio Muurinen  
  Talvi 1966 oli erityisen haastava rautateille, mm. kaikki Porkkanat otettiin pois liikenteestä, kun niiden moottorit koteloitiin. Ensimmäiset yksiköt saatiin Kuopion ja Joensuun kiitojuniin maaliskuun lopulla, ja vähitellen loputkin.

Tavaraliikenne kävi ylikierroksilla, kun kaikki satamat Porista pohjoiseen jouduttiin sulkemaan ja vientitavara tuotiin Suomenlahden auki pidettyihin satamiin. Esimerkiksi Oulusta tuli 300-400 ylimääräistä vaunullista läpi Suomen joka päivä. Kajaanin suunta kulki Savonrataa. Vientijunat ajoivat tiukemmalla aikataululla kuin muu tavaraliikenne ja olivat lievästi etuoikeutettuja. Vastaavasti öljyjunat veivät energiaa ylös. Vaunujen kierto hidastui pitkien matkojen ja ruuhkautumisien vuoksi, koska laivat kulkivat saattueissa, eikä kaikkia vaunuja voitu välittömästi purkaa ja palauttaa.

Kovat pakkaset lisäsivät kiskonkatkeamia kolminkertaisesti -65-vuoteen verrattuna. Esimerkiksi helmikuussa niitä kirjattiin yli 400. Erityisen pahoja olivat Kouvola-Mikkeli ja Tampere-Haapamäki välit, jotka oli kiskotettu sotien jälkeen heikoilla (engl.?) kiskoilla. Oman osuutensa talven koettelemuksiin toivat myös lisääntyneet akselinkatkemat ja junavauriot.

Rautatiehallitus alensi turvallisuussyistä sora-alustaisilla K30- ja K43-kiskotuksilla kaikkien tavarajunien ja raskaimpien vetureiden vetämien henkilöjunien nopeuksia. Esimerkiksi Hr12-veturien polttoaine- ja vesisäiliöt saatiin täyttää vain puolilleen. - Eli kyllä pakkasukko koetteli koko maata, sen pieniä ihmisiä ja kalustoa kovalla kädellä. Siitäkin vain selvittiin.
kuva 03.05.2013 11:40 Tapio Muurinen  
  Vorgilaisia ollut huhtikuussa Budapestissä sakeasti liikkeellä näemmä. Noustiin "Margitilla" tuonne yläasemalle 23.4.
kuva 02.05.2013 17:14 Tapio Muurinen  
  Tämä saattaa olla kuvattu la- tai su-iltapäivällä. Vaunut ovat menneet tehtaille ja kuormaupaikoille, ja laivat viikonlopuksi merelle. Uusia on tulossa. - Hamina ei enää 1960-luvulla mennyt kiinni; viimeksi näin oli keväällä 1960 reilun kuukauden maaliskuun alusta huhtikuun alkuun. 1966 oli kova talvi, jolloin Merenkulkuhallitus avusti Itäisellä Suomenlahdella vain Kotkaan. Uudet isot laivat ajoivat Haminaan omin konein. Silloin satama oli viikon tyhjä helmi-/maaliskuun vaihteessa.
kuva 29.04.2013 23:50 Tapio Muurinen  
  Muista noin korkeista siipiopastimista en tiedä, mutta Kotkan tapauksessa arvelen syyksi taustan, mm. Liiton (SOK) korkean konttorirakennuksen, että siipi ja valot voitiin havaita tarpeeksi kaukaa. - Laajalahden Antsa tietänee paremmin, koska tämä oli hänen työmaataan.
kuva 29.04.2013 23:09 Tapio Muurinen  
  Gbk-vaunuissa oli sekä "oikea- että vasenkätisiä" ovia. Oikeakätiset olivat enemmistönä. Maalausmerkinnät sen mukaan, että ne eivät jää avatun oven taakse piikoon (tämä on teoria, jonka saa vapaasti kumota).
kuva 27.04.2013 13:13 Tapio Muurinen  
  Siinä 1979-80 paikkeilla se oli, kun Dr13 vaihtui Dv12:n tilalle.
kuva 27.04.2013 12:53 Tapio Muurinen  
  Yhtä puhtoisena ja kirkkaana näillä Uuden tallin kulmilla aloin pyörähdellä, olikohan syyskuuta 1965, jos lähes viisikymppisen "vanhuksen" muistiin on luottamista.
kuva 17.04.2013 10:57 Tapio Muurinen  
  Jännä että se olikin noin päin. Oletuksena olisi luullut toisin, sillä sekalaista vanhaa, sarvirautakehyksin varustettua kalustoa oli vielä 1960-luvun alussa runsaasti, kun ensimmäiset laskumäkijarrut tulivat Riihimäelle ja Pieksämäelle. Uuteen kalustoon (Gbk, Hk, Hkk, ym. ja jne.) merkintää ei tarvittu. Pyörien sivuista näki mitä vaunuja oli mäessä jarrutettu, ne olivat kirkkaat, ruoste oli saanut kyytiä. Hetkessä puhdas rauta alkoi kuitenkin uudelleen hapettua. Tämänkin vaunun akselin laipan reunaa katselin, näyttäisi mäkijarrun läpi joskus kulkeneen, vai kuvittelenko vain.
kuva 14.04.2013 22:18 Tapio Muurinen  
  Silloin kun näitä rullalaakeripesiä alkoi ilmestyä vaunujen alle, jotkut innokkaat vaununvoitelijat yrittivät aukoa noita nelökantatulppia ja saivatkin auki, ja työnsivät sinne vaseliinia. Siitä piti erikseen antaa jyrkkä kielto, että voidellaan vasta konepajalla sitten kun niiden oikea aika on. - Noita valkoisia maalauksia näkyi vanhemman kaluston laakeriohjainkehyksessä, esim. Gb, Hdk, säiliövaunut, ym. Olisikohan ollut kielto, ettei ainakaan kuormattuna saa heittää jarrulaitteeseen, jos vaunun kunto/kuorman laatu ei sellaisesta tykkää. Tulee liian voimakkaita hidastuksia.
kuva 14.04.2013 21:12 Tapio Muurinen  
  Hyvin mahdollista, että kolmas on 1601, jos nämä ensimmäiset myytiin pois, ja 1601 jäi "orvoksi". Se painettiin samaan nippuun 1617 ja 1614 kanssa https://vaunut.org/kuva/49626?u=832&paik=Turku , mutta minne 1616 lie kadonnut?
kuva 14.04.2013 13:14 Tapio Muurinen  
  Kivan tuttu näkymä vuosikymmenten takaa. Kymmenet miljoonat akselitonnit ovat sen jälkeen tästä vyöryneet ja maisemakin yrittänyt sopeutua nykyaikaan, kun 1960-luvulla koulusta palatessa tuossa vaihdekopin kulmalla odottelin alas saapuvaa T7511, veturina Tr1 tai Hr13. Se juna meni tavallisesti ohi Ykköstä l. "tulotietä" (laitimmainen oikealla). - Ratapihaakin on jatkettu; nykyisin noilla Ykkösellä ja Kakkosella seisotetaan tavallisesti pitkiä roikkia. Ykköselle sopii tarvittavessa vaikka yli 1000 m:n mittainen. Lähtevät junat käyttävät havaintojeni mukaan tuota Vitosta, joka on lyhyin. Tämäkin juna on kasattu ilmeisesti alempana entisellä Keskiratapihalla ja Hillon ratapihalla. Vertailuksi oma "muistokuva" pari vuotta aikaisemmin https://vaunut.org/kuva/73213?u=832&paik=Hamina+%28uusi%29
kuva 12.04.2013 23:15 Tapio Muurinen  
  Eräitä tarkennuksia omiin kommentteihini: Tuo häkkyrä tallin katolla; en muista kuinka Pauli sen kuvasta selitti, oliko ilmavalvonta vai -torjunta; mieluummin hyväksyisin valvonta, vaikka oli Haminassa parempiakin ilmavalvontaan sopivia paikkoja. - Tämä vanha talli valmistui jo 1928 (eikä 1938, eräässä lähteessä on myös 1932). - Tallin laajennuksen harjakaisia vietettiin maaliskuussa 1954, joten rakennustyöt alkoivat jo reilusti 1953 puolella. - Tammikuussa 1951 Haminaan oli sijoitettuna 9 veturia. Tk2:t olivat hyvin edustettuina. Paulin kuvasta yritin tunnistaa yhden numeroa. Aluksi se oli 474, joka oli Hk3:n numero. Katajiston Juhani siitä minua ystävällisesti valisti. Sitten tulkitsin seiskan ykköseksi, joka sopii hyvin ajankohtaan. 424 oli ilmeisesti noihin aikoihin Pieksämäellä
kuva 12.04.2013 22:34 Tapio Muurinen  
  Tai saattaa Motti silti olla siinä pussi-raiteella, joka oli 3- ja 4-raiteen välissä, ja jo "kylmäksi" päästettynä. Jos niin oli, niin olen sen kyllä nähnytkin, vaan kun en muista.
kuva 12.04.2013 22:19 Tapio Muurinen  
  Mielestäni Kana vexlaa 9-raiteella, joten Motti on joko 4- tai 3-raiteella, eli tärkeimmillä laituriraiteilla. Se on joko tulossa ehkä Savon suunnalta, tai joku vaihtoliike menossa? Mitähän Motti-junia vielä liikkui n. puolen päivän aikaan Kouvolassa? Matkustajat pölkäävät/ovat pölänneet aurinkoa, koska verhot ovat tiiviisti ikkunoissa.
kuva 12.04.2013 22:02 Tapio Muurinen  
  Näissä kuvissa https://vaunut.org/kuva/66668?kv=1965&paik=Kouvola on vielä jotain yhteistä. Kun tätä vanhaa asemarakennusta yrittää sijoittaa nykyiselle asemalle, niin eteläseinä ja portaat ovat aika lähellä 7-raidetta.
kuva 11.04.2013 01:08 Tapio Muurinen  
  Tapsa K: Tallin laajennus aloitettiin keväällä -54. Valmistui varmaan jo samana vuonna. Kuvassa näkyvä talli on vuodelta 1938, ja sen kääntöpöytä 13,82 m. Pitkä 22 m pöytä tehtiin ennen tallin laajennusta. Se valmistui elokuussa -52, mutta sähköistäminen ei ehtinyt samaan tahtiin, vaan sitä käännettiin aluksi 4-5 miehen voimin. No, kyllä sekin jo syksymmällä pyörähteli sähköllä.
kuva 11.04.2013 00:51 Tapio Muurinen  
  Kouvola minustakin kesällä 1960. Oikeassa reunassa näkyy asemaravintolan päätyä ja välissä R-kioski.
kuva 10.04.2013 21:55 Tapio Muurinen  
  Jos oikein muistan Paulin kertomuksista, niin kuvassa on melkein kaikki Haminan vet.miehet, viisi miehistöä. En muista kysyinkö, onko hän itse kuvassa vai kameran takana, vai vielä Kuopion konepajakoulussa. Kuvasta häntä en pysty tunnistamaan https://vaunut.org/kuva/51224?u=832&tag0=0%7CSk3%7C&tag1=17%7CSekalaiset%7CHenkil%C3%B6kunta - Haminan tallilla ei kuulemma koskaan ollut näin monta veturia samaan aikaan, jos ei oteta lukuun niitä Kouvolan Hv2-3 (12 kpl), jotka tuotiin välisäilytykseen 1965-66 ennen hylkäystä. Tosin niistä yksi Hv2 ja Hv3:t otettiin vielä käyttöön. - Talli katolla on sodan muistona jäljellä it-tykin ampumalava.
kuva 08.04.2013 22:22 Tapio Muurinen  
  Joko Hyvinkään tai Toijalan museossa olen nähnyt valokuvan: Puumotti Haminan asemalla. Kuva oli jostain 1950-luvun alusta. Kovasti kiinnostaisi tietää, minkä numeroinen "Motti" kuvassa oli; tyyppi oli ilmeisesti Ds2 tai Ds3 (60 istumapaikkaa). Motti siirrettiin Kouvolan-Kymintehtaan/Voikkaan linjalta ajamaan Inkeroisten-Haminan väliä toukokuussa 1949, aluksi vain kokeiluna ja joka toinen junapari. Pian se kuitenkin vakiintui ajamaan kaikki vuorot. Sellaisella itsekin ensimmäisen junamatkani tein v.1952, vaikka juuri Puumotista ei ole jäänyt kunnon muistijälkeä. Kouvolasta Kotkaan ajettiin samoihin aikoihin myös useita vuoroja Puumoteilla.
kuva 07.04.2013 16:59 Tapio Muurinen  
  Kyllä pojilla oli aivan oikeat entiset VR:n kolmepyöräkiiturit. Ennen oman resiinan hankintasuunnitelmia, suosittelen mieluummin tekemään retken vaikkapa Satakuntaan http://www.pomarkku.fi/elamysrautatie/
kuva 07.04.2013 12:01 Tapio Muurinen  
  Muistaakseni heti Leinon pohjoispuolella, eli km-tolppa 775 edessä. - Ota varuiksi vesuri matkaan ;)
kuva 06.04.2013 21:45 Tapio Muurinen  
  Näin oli. Noin 1965-66 Gd:t alkoivat olla jo harvinaisia, ettei niitä edes joka päivä sattunut näkemään. Toisin oli vielä muutama vuosi aikaisemmin. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/18745?tag0=11%7CGd%7C parikin sattunut samaan kuvaan. Tai saattoi niitä vielä näkyä kalkki- ja kaoliinivaunuiksi, Gdt, "alennettuna"; tai sitten muistelen taas omiani.
kuva 06.04.2013 18:38 Tapio Muurinen  
  Tätä minun ei pitäisi kertoa, että olen joskus 50 v sitten ottanut kyytiä Gd:ssä sellukuorman päällä, joten enpä sitten kerro.
kuva 06.04.2013 18:32 Tapio Muurinen  
  Onkohan tuohon "kattipaskan" l. Lönnqvistin p:n (Lönnqvist oli rautateiden ylilääkäri) tullut painovirhe tai kertalukuvirhe hopeakiilteen määrässä. Historiikissa 1912-37 mainitaan myös sen määräksi 8,5 kg. - Hopeakiille oli ilmeisesti pientä lyijylastua. Vrt. kuiva-aineen määrää suhteessa vernissaan ja hartsiin.
kuva 05.04.2013 21:17 Tapio Muurinen  
  Ensimmäisiin "ruotsalaisvaunuihin" alettiin maalata r-tunnus valmistumisvuotta seuraavana vuonna, eli keväällä 1947, koska ne piti erottaa omaksi ryhmäkseen tavallisista Gb:stä. - Oletus: r-tunnus poistettiin tarpeettomana n. 1958-59, kun viimeisetkin vaunut tulivat täyskorjausikään. Ei Gbr:ä enää 1960-luvun puolella näkynyt. Jossain 50-luvun lopun Käskylehdessä varmaan löytyisi oikea tieto.
kuva 04.04.2013 20:39 Tapio Muurinen  
  Vuoden 1971 alusta uudet tavaravaunut maalattiin punaruskeiksi, ja vanhat sitä mukaa kun ne tulivat täyskorjaukseen. - Väri on sellainen perskohtainen asia, jossa jokainen voi olla tavallaan oikeassa; kuinka verkkokalvon tappisolut ottavat vastaan heijastuvia aallonpituuksia ja viestittävät edelleen aivoihin muodostamaan värejä ja sävyjä. - Vuonna 1966 uudistettiin vaunujen maalausstandardi ja seuraavan kerran 1977. Tiedä sitten, miten ne vaikuttivat vaununvihreään. Maalattiinko vihreiksi 1971 eteenpäin enää muita kuin Fo?
kuva 04.04.2013 20:22 Tapio Muurinen  
  13,3 kg (1059). Varmaan 0,5 kg heitto hyvinkin mahdollista valusta riippuen, ja sisältääkö "kevyitä vai painavia" numeroita.
kuva 31.03.2013 12:18 Tapio Muurinen  
  Kuinka paljon näissä lantajunissa on nykyään vaunuja/pituutta? Tietämäni mukaan näitä ajettiin kokeiluna n. 5500 tonnin junapainoilla.
kuva 31.03.2013 11:58 Tapio Muurinen  
  Joskus rovaniemeläisillä oli sellainenkin työvuoro, että vietiin pikajuna Muurolaan (24 km) ja vaihdettiin oululaisten kanssa suuntia. Molemmat miehistöt pääsivät illaksi kotiin, tai ehkä rovaniemeläiset jatkoivat vuorontekoa vielä jollain tavarajunakeikalla.
kuva 31.03.2013 11:39 Tapio Muurinen  
  Tuo mitä vuosia sitten innoissani Mänttärinmäestä kirjoitin, ei toimi tässä. Mänttärinmäki on Liikkalassa, mutta tämä entinen ratavartijan talo on Hykkyrän ja Toukosuon välissä, noin 2,6 km Inkeroisista.
kuva 31.03.2013 00:06 Tapio Muurinen  
  Minä taas en hämmästellyt yhtään niitä kiiltäviä ja "mustaakin mustempia" Hkk- ja Ob-vaunuja, joita Pasilan verstaalta alkoi putkahdella 1960-luvun alkupuolella. Vasta täällä, kun asiasta on tullut juttua, voi hyvällä mielikuvituksella kuvitella uusien Gbk-vaunujen olleen hieman vihertävänmustia - vrt. maalarin valkoinen, joka ei ole valkoista, koska siihen sekoitetaan mustaa joukkoon.
kuva 30.03.2013 19:58 Tapio Muurinen  
  On mielenkiintoinen reissu. Katselin pitkiä pätkiä ja otin kaksi viimeistä jaksoa taletukseen. Erityisesti miellytti kolmanneksi viimeinen jakso Mo i Ranasta Lönsdaliin yli Saltflälletin tuntureiden, jossa juna nousee lähes 700 metriin merenpinnasta; ja ne huikeat talviset otokset, ynnä historialliset leikkaukset, joissa junaa pelastetaan 5 metrin kinoksista. - Areenasta voi katsoa lisää.
kuva 30.03.2013 11:47 Tapio Muurinen  
  Ei ollut uutena sitä varoitustekstiä, vaan se tuli lukuisten murtuneiden sormien myötä. Oli sapluunalla maalattuja tekstejä ja tarroja.
kuva 29.03.2013 22:07 Tapio Muurinen  
  Maallikkovastaus: Nykyvehkeistä en tiedä; mutta näissä vanhoissa, jos ne seisoivat kuukausia ja vuosia, niin ei näissä ollut hengen pihahdustakaan ilmoja jäljellä. Tiivistekumitkin varmaan kovettuneet ja halkeilleet. Ei myöskään jarruja ollut päällä kuin seisontajarru muutamassa vaunussa roikan päässä. Jos joku jarrutönkkä yritti jumia, niin kunnon potku tai isku vaunutolpalla, niin kyllä tavallisesti löysäsi.
kuva 29.03.2013 13:17 Tapio Muurinen  
  Sauli heitti tietenkin leikillään, mutta nyt ajat ovat toiset, enkä suosittele kokeilua kenellekään enkä missään. Vaikka kyllä nykyiset G-, H- K-, O- ym. rullalaakerivaunut tasaisella, suoralla ja puhtaalla kiskolla lähtevät liikkeelle tyhjänä ainakin kesällä - tai riippuu miehestä. Painuneet ja kauemmin paikoillaan seisseet liukulaakerivaunut olivat itsepäisiä. Niitä piti joskus auttaa vaikkapa Hdk-vaunun puisella tolpalla kankeamalla. Jatkoksen kohtaan akselia ei saanut jättää heijaamaan. Sitten taas tarvittiin kankea avuksi.
kuva 28.03.2013 18:33 Tapio Muurinen  
  Näpsäkkä kevättalvinen kuva Palosaajosta.
<<   >>