Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.02.2013 22:20 | Tapio Muurinen | ||
| No johan on! Eipä näitä kuvia liiemmälti ole näkynyt. Tavallinen "rahvas" ajatteli, että mitä noihin rotiskoihin filmiä tuhlata; tosi kuvaajat taas säilövät aarteitaan kassakaapeissa (ehkä). Vain kerran näin Trumpan linjalla yhdessä Ukko-Pekan kanssa parivedossa 1960-luvun alussa, kun satuin Poitsilassa koulumatkallani samaan aikaan ylikäytävälle. 1950-luvulla kuulemma Trumppa oli yleinenkin näky Hillon tavarajunissa jo ennen kääntöpöytää. Kesälomamatkoilla 1960-luvun alkupuoliskolla Trumannia näki säännöllisesti Riihimäen ja Karjaan ratapihoilla tai talleilla, kunnes sitten n. 1967 kylmien Trumannien letka alkoi venyä Riihimäellä. | ||||
|
03.02.2013 16:49 | Tapio Muurinen | ||
| Vaikka tasapainopiste on reilusti kuskin puolella, jää pikkupyörän puolellekin sen verran painoa, ettei isokaan mies saa resiinaa kaatumaan l. kippaamaan painoaan siirtämällä. Oiken säädetty resiina "laahaa" kevyesti etupyörän ulkosyrjällä. Sillon kulku on vakaata. - Tiedän tapauksen, jolloin vaaratilanteessa resiina kipattiin kyljelleen pystyyn. Muuhun ei olisi ollut aikaa. | ||||
|
03.02.2013 13:02 | Tapio Muurinen | ||
| Sama havainto. - P63 ajoi ilmeisesti vielä 1972 Haapamäen kautta (Ouluun), mutta seuraavana vuonna Parkanon oikosta Rovaniemelle. Uuden radan valmistumin vaikutti noihin aikoihin paljonkin eri junien kulkuihin; aikatauluja, yhteysvälejä ja järjestystä vaihdeltiin. | ||||
|
02.02.2013 21:45 | Tapio Muurinen | ||
| Fo:sta: Maasalon Eskolla tuosta samaisesta vaunusta kuvia Turun seudulla ainakin helmikuussa 1985 https://vaunut.org/kuva/49784?tag0=9%7CFo%7C22537 | ||||
|
|
02.02.2013 17:43 | Tapio Muurinen | ||
| Joskus asioita pitää itsestään selvinä eikä niitä edes tule ajatelleeksi, kuten miksi vaunut ovat eri päin. Jos kävit vaikka illalla ravintolavaunussa, saattoi auringonlaskua ihailla useammaltakin käytävältä, kun toiset jäivät varjoon https://vaunut.org/kuva/30092?paik=Tervola Silloin kun yöjunia kulki pitkin poikin ja ristiin, niin väkisin joskus vaunustoa uudelleen kasattaessa ne kääntyivät. Nykyiset "Edamit" ym. varmaan säilyttävät paremmin suuntansa, kun niitä vedellään vain edestakaisin. - Tuota Fo:n mukana oloa mietiskelen. Mielelläni laittaisin vuodeksi 1985, jos se ei sodi pahasti vastaan. 1985 oli vielä liikenteessä neljä Fo:ta, joista tämä oli yksi. | ||||
|
29.01.2013 22:53 | Tapio Muurinen | ||
| Reittikilpi ja myyntinumero ovenpielessä alkoi koekeiluna jo syksyllä 1969. Ensimmäinen vaunu oli CEit. | ||||
|
27.01.2013 00:24 | Tapio Muurinen | ||
| Näyttäisi olevan sama h-vaunusto kuin P102:ssa toiseen suuntaan https://vaunut.org/kuva/80340?a=1 Rovaniemen makuuvaunu ja Gfot taisivat tulla vasta seuraavaassa. Muistan noihin aikoihin kun tämä tuli Tampereella pauhaten ja jarrut kiljuen P63:n viereen. Joskus noita Gbl ym. oli perässä parisen kymmentäkin; melkoinen "sekajuna". | ||||
|
26.01.2013 00:18 | Tapio Muurinen | ||
| Koko kuormalava nostettiin hydraulisesti haluttuun korkeuteen, niinkuin nykyaikaiset traktorin peräkärryt. Sitten alettiin kallistaa sivulle. Alaluukut, tarvittaessa 1,2 tai 3 kerraallaan, avattiin nekin hydrauliikalla, ja jauhemainen "bulkki" alkoi valua esimerkiksi auton lavalle. Keskiluukun 2-osainen yläosa oli saranoitu ja avattiin käsipelillä niinkuin pariovet, jos niitä tarvitsi avata. | ||||
|
26.01.2013 00:03 | Tapio Muurinen | ||
| Korjaus edelliseen: Väli Iittala - Hämeenlinna oli vielä tuolloin keskeneräinen. Se valmistui vasta joulukuussa 1961, jonka jälkeen päärata oli 2-raiteinen Tampereelle saakka. | ||||
|
25.01.2013 23:53 | Tapio Muurinen | ||
| Hr/Dr12 ei päässyt tänne, koska se vaati alleen vähintään K43-kiskot. Vain ratapihoilla se sai liikkua varovasti (maks. 30 km/t) K30-kiskoilla. | ||||
|
24.01.2013 21:56 | Tapio Muurinen | ||
| Säästyy vähiä dieseleitä sinne missä niille on vielä oikeasti tarvetta ja käyttöä. Kaluston kiertokin tehostuu, kun sähköveturi käy välillä heittämässä puujunakeikan Kemiin, kunhan Hanhikosken terminaali alkaa kunnolla pyöriä. | ||||
|
|
24.01.2013 21:26 | Tapio Muurinen | ||
| Kuurilan - Iittalan välillä kaksoisraide otettiin käyttöön 28.5.1961. Olisikohan tuo ollut viimeinen väli, joka oli remontissa? Sen jälkeen kaksoisraide oli valmis Tampereelle saakka. | ||||
|
24.01.2013 09:31 | Tapio Muurinen | ||
| Eli asemilla on täytynyt olla omia jäävarastoja ja "jäämiehiä", jotka huolehtivat vaunujen jäähdytyksestä lisäämällä jäitä tarpeen mukaan? Oliko VR:llä oma jäänhankintaorganisaatio, vai ostettiinko paikallisilta? Joko tämä tietoperimä on kadonnut? Helsinkiin tuli 1930-luvulla toista kymmentä maitovaunua arkipäivisin, lisäksi muut kylmäkuljetukset - ympäri maata sama tilanne , mutta piemmässä mitassa, joten kyllä jäitä tarvittiin. - Nimim. "Purukasasta jäitä kuokkinut ja navetan maitohuoneelle kärränyt". | ||||
|
|
23.01.2013 20:12 | Tapio Muurinen | ||
| Joskus olen mietiskellyt, kuten nyt, mistä jäähdytykseen tarvittavat jäälohkareet hankittiin (sen entisajan maidonjäähdytys navetoissa on kyllä tuttua), ja kuinka jäät hilattiin vaunujen katolle - kantamallako? | ||||
|
22.01.2013 23:41 | Tapio Muurinen | ||
| Reilu pudotus tästä Suvannonlahteen; muutako jarrutella menemään. | ||||
|
|
20.01.2013 21:07 | Tapio Muurinen | ||
| Löytyihän tämäkin. | ||||
|
20.01.2013 21:05 | Tapio Muurinen | ||
| Mielakka siinä minustakin alkaa nousta vasemmalle. Laskumäki kuvaajan selän takana. | ||||
|
20.01.2013 20:43 | Tapio Muurinen | ||
| Oli toisaalla juttua tämän Pekan loppuvaiheista. Mietiskelyä herätti siirto kesäkuussa 1988 Otanmäkeen. Kuulemma tämän olivat pieksämäkeläiset tuoneet Iisalmeen. Rasvari ei tiennyt höyryvetureista mitään. Oli vain todennut, että laakerit lämpenee. Veturihan oli varastoituna Ohenmäen varikolle. Eli kysymys kuuluu: Oliko tämä jo menossa jossain romuletkassa "alas", mutta vaihdettiin Pieksämäellä suunta takaisin, vai tehtiinkö siellä jotain pientä "pintaremonttia"? Lopullisen näytteillepanon teki Rautaruukki itse. | ||||
|
20.01.2013 13:31 | Tapio Muurinen | ||
| Vaunut on painettu tuolta säiliöiden takaa. Vielä tässä vaiheessa sitä silmukkaa ei ollut olemassa. Tulikohan se vasta joskus 1990-luvulla, kun neste- ja kaasusatama laajenivat hurjasti. Tällä puolella vastassa on lähes koskematon Hillonniemi ja huoltotie. Mercantilen terminaalia näköjään vasta rakennetaan tähän vasemmalle. Neste tuli ensimmäsenä 1960. - Voisi päätellä, että on joku ruuhkatilanne, koska Impregnon edustakin on täynnä pyttyvaunuja - jouluntienoo ehkä. | ||||
|
20.01.2013 13:02 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvasta voisi päätellä, että "keskellä ei mitään", mutta lähistöllä on vanhaa haja-asutusta, maalaistaloja ym., joita silloin palveltiin auliisti; koulaiset kouluun, ihmiset töihin ja kirkolle - maailmallekin päästiin tarvittaessa. Lähin radan suuntainen tie on tuossa oikealla parin sadan metrin päässä (jos kuvaussuunta on pohjoinen), josta tulee polku seisakkeelle. "Piilolan lenkki" on edelleen hyvässä käytössä ulkoilijoille - rataa pitkin toiseen suuntaan ja tietä takaisin. Sikäli hauskaa, että tuo seisakkeen merkki vielä uusittiin 1990-luvulla, vaikka viimeinen juna meni jo (45 vuotta sitten). | ||||
|
20.01.2013 12:24 | Tapio Muurinen | ||
| Tommi: Lähinnä erilaista pinotavaraa se oli, kuten arvelit. Lastaus lihasvoimalla. Jossain vaiheessa piti antaa sellainen määräys, että lastauksen aikana molemmat ovet piti olla avoinna, ettei vastapuolen ovea "muurata" umpeen, ja sitä ei voi avata. Silti kuormat saarroivat liikkua ja heilahtaa ovea vasten. Sitten niitä rikottiin, kun avattiin konevoimalla väkisin. | ||||
|
19.01.2013 13:36 | Tapio Muurinen | ||
| Minulla ei ole yhtään värikuvia - vain muistikuvia, joiden mukaan nämä olivat tummanvihreitä. | ||||
|
|
19.01.2013 13:29 | Tapio Muurinen | ||
| Gbp: Koska hyväkuntoisia vientipaperikuljetuksiin sopivia vaunuja oli liian vähän, varattiin Pasilassa 1948 valmistuneet Gb-vaunut 55456-55645 paperivaunuiksi y.o. merkinnöin. Ne oli palautettava tyhjinä Kouvolaan. Vielä samana vuonna annettiin määräys "p"-kirjaimen lisäämisestä perään, koska vaunut oli erotettava omaksi ryhmäkseen erinäisissä ilmoituksissa. - Syy, miksi Gbr- ja Gbp-vaunuihin ei tuolloin saanut lastata puutavaraa, oli niiden suhteellisen heikot korit, koska heitot ja nykäisyt saattoivat kaataa pinoja ja vaurioittaa seiniä ja kattoa, jolloin sadevesi pääsi sisään kastelemaan arvokasta paperilastia. (KL 25.4.-48 ja 35.3.-48). | ||||
|
18.01.2013 21:00 | Tapio Muurinen | ||
| 51 %:n todennäköisyydellä kuva on Tähtelästä. Toinen puoli on luukutettu valmiiksi jo Karjaalla. Jostain olen lukenut, että luukut olivat ohutta metallilevyä, koska niiden piti kestää kaikissa sääolosuhteissa. - Laivastoaseman henkilökuntaa (ainakin osa kuvan henkilöistä) on valvomassa vaunujen pimentämistä. Lupalappujen kanssa laivastoaseman henkilökunnalla oli oikeus olla Kaukalahden ja Tähtelän asemilla tehtävien mukaan. | ||||
|
|
18.01.2013 20:42 | Tapio Muurinen | ||
| Aluksi nämä ruotsalaisella alustalla olevat rulla-Gb:t (57000-57249) olivat ilman "r":ää. Vuoden 1946-lopulla nämä pyhitettiin vientipaperikuljetuksiin ja siitä tuli maalausmerkintä oveen. Vaunut sijoitettiin 10.liikennejaksoon Kouvolaan. Kun vaunut menivät helposti sekaisin tavallisten Gb-vaunujen kanssa ja likaantuivat, erotettiin nämä 1947 keväällä omaksi ryhmäkseen: Gbr. Olikohan niin, että kaikki 600 kpl olivat jossain vaiheessa Gbr:ä? | ||||
|
16.01.2013 21:33 | Tapio Muurinen | ||
| Saarijärveltä pohjoiseen noin 10 km, eli juuri näillä paikkeilla, on K43 kiskotus. Sitten muuttuu Haapajärvelle saakka hienommaksi K30, paitsi muutamat 1990-luvulla ehostetut sillat, joissa on lyhyet pätkät (n. 100 m) K54. Myös vaihteet muutettiin K43:ksi. - Varmaan Ylen arkisto sai hyvää kolketta pelastettua seuraavillekin sukupolville. Milläköhän kalustolla "äänitysajo" tehtiin? | ||||
|
16.01.2013 21:15 | Tapio Muurinen | ||
| "Tosimiehet" ajoivat 1990-luvulla yli 90000 km vuodessa. | ||||
|
15.01.2013 20:35 | Tapio Muurinen | ||
| Samat sanat - alkuperäinen hiilipiippu on kadonnut, ja hyttiä on jossain kotipajalla muokattu leveämmäksi ja umpinaisemmaksi, ehkä haloille ja miehille saatu enemmän tilaa. Tästä kuvasta tulee mieleen "Kakkonen" Summanjoen sillalla Metsäkylässä tulossa yhden matkustavaunun kanssa hiiliboksi edellä "ylös päin" noin 100 v. sitten. | ||||
|
14.01.2013 22:37 | Tapio Muurinen | ||
| Olivatko nämä molemmat Varkaudessa samaan aikaan? Minulla on sellainen muisti, että toinen (1/74/7) oli Varkaudessa ja toinen (2/75/8) Karhulassa - vai tuliko se Karhulaan vasta myöhemmin. | ||||
|
13.01.2013 23:09 | Tapio Muurinen | ||
| Kyllä, kartalla ollaan. Rata ja vanha Kouvolan maantie ovat juuri vaihtaneet puolta Reitkallin (tai Vähäniityn) tasoristeykssessä. Suurjärven vettä kuultaa koivujen läpi. "Hurun" otsan tasalla kohoaa Santamäki, jonka lounaisjuurella oli se sorakuoppa. Kuoppa avattiin Haminan radan rakentamisen yhteydessä aivan 1800-luvun lopussa. Viimeiset sorajunat ovat tuoneet sieltä kuormia 1950-luvulla, kun Hillon ratapihoja laajennettiin ja rata Summan tehtaalle rakennettiin. En muista, että enää 1960-luvulla sinne olisi ollut vaihdetta. Niiltä ajoilta minulla ei ole omia kuvia. Ensimmäinen kamerani ostin vasta 1962. | ||||
|
|
13.01.2013 21:07 | Tapio Muurinen | ||
| Aikataulussa nro 140 (alk. 3.6.1973) oli juna 4302 (Yv - Äki). Lähtö Yv klo 6:45; pysähdykset: Hpj 15', Pp 30', Knki 1:40', Eji 20', Srj 40', tulo Äki klo 16:15. - Viittaa johonkin "keräilijään/tiputtajaan". Jatko Jy mahdollisesti numerolla 6910 tai yhdessä sen kanssa. | ||||
|
|
13.01.2013 13:29 | Tapio Muurinen | ||
| Vielä kilometri - pari "raskaalla" kiskolla (K43), sitten kevenee. | ||||
|
13.01.2013 13:24 | Tapio Muurinen | ||
| Kohta Deeverit saavat panna parastaan, kun edessä on 4,5 km 10 promillen nousua. | ||||
|
|
13.01.2013 13:22 | Tapio Muurinen | ||
| Läpikulkujunia, muita kuin Lättahattuja (loppui 1968), lieneekö ollut joskus 1970-luvulla - en tiedä? Ehkä jotain "keräilijöitä". - Ken omistaa Resiinan 4/2001; siinä on hyvä juttu "Kun Kannonkoski vaikeni". | ||||
|
12.01.2013 20:19 | Tapio Muurinen | ||
| Gb:n variaatioista löytyy vielä yksi peltikattoinen ja muut hiekkamassakattoisia, tuskin enää ilmajarruttomia oli tuohon aikaan liikenteessä. - Värityksestä saatiin perusteellista tietoa. - Kun 1953 muutimme Virolahdelta rautatieympäristöön, totuin näkemään = "pitämään" kaikkia tavaravaunuja mustina, pois lukien eräät (melkein) valkoiset, harmaat tai hopean väriset. Kun täyskorjauksesta tuli uudelleen maalattuja, ja 1960-luvulla aivan uutta kalustoa, nekin näyttivät mustilta. Vaikea oli kuvitellakaan esim. Mak-hiilivaunua muun väriseksi. Tässähän olo kuin kissanpennulla, jonka silmät vasta nyt avautuvat. | ||||
|
12.01.2013 19:55 | Tapio Muurinen | ||
| Aivan lähistöllä ei löydy sopivia "aavehalleja", mutta vajaa kilometri selän takana (tulosuunnassa) on/oli Kotkan laatikkotehtaan ja Itä-Suomen raakasokeritehtaan suuret harmaat rakennukset https://vaunut.org/kuva/62615?u=1642&paik=Kotka Suunnilleen sama matka eteenpäin ratapihan syrjässä on vanhan selluloosa-/paperitehtaan punatiiliset, uudemmat osat harmaata betonia, tehdasrakennukset (Kotkan Selluloosa Oy/Lohja-Kotka/Haarla Oy/UPM-Kymmene/Buckeye Tech. Lakkautettu sekin jo 1999. | ||||
|
|
10.01.2013 22:49 | Tapio Muurinen | ||
| Riston perässä ensimmäisenä näkyy olevan Gbk; pannaanpa ylös sekin. - Aikaisemmin olen pitänyt vaunukaluston perusväritystä mustana, mutta täällä olen viisastunut - eihän se täysin musta ollut, vaan selvästi tumman vihreään vivahtava, kuten filmikin toistaa; esimerkiksi tuoreessa maalissa oleva rulla-Gb (kolmas vasemmalta). | ||||
|
10.01.2013 20:10 | Tapio Muurinen | ||
| Siinä linkkikuvassa on P9 matkalla Vainikkalaan ja edelleen Moskovaan sikäläisellä vaunustolla. Koskaan en ole noissa vaunuissa käynyt sisällä, joten en osaa sanoa, kuinka vaununhoitaja latasi kattilan. Varmaan se oli tarkoituksenmukaisesti suunniteltu siihen sopvin työvälinein. Tuliko myöhemmin sellainen kielto, että vaunujen seisoessa Helsingissä hiililämmitystä ei saanut käyttää? Hiiliboksin täyttäminen ennen matkaa on varmaankin ollut oma operaationsa. | ||||
|
|
09.01.2013 21:03 | Tapio Muurinen | ||
| Yritän kovasti muistella olenko joskus/jossain nähnyt hiiliämpärin Ei-vainussa klapipinon vieressä, vai tarkoittaakohan Kari tätä kuvaa https://vaunut.org/kuva/22385?u=832&paik=Helsinki | ||||
|
06.01.2013 13:14 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä vanha "Vitonen" purettiin keväällä 1976, kun tavarapihalla alettiin tehdä isoja muutoksia, mm. idän suunnan raiteita jatkettiin, alettiin rakentaa Mielakan tunnelia ja siltaa idän raiteiden yli, ja uusi keskusasetinlaite valmistui syksyllä. Väliaikainen turvalaite oli vähän aikaa käytössä, kun idän uudet raiteet otettiin käyttöön. | ||||
|
05.01.2013 20:16 | Tapio Muurinen | ||
| Miellyttävä kuva; lähes ajaton. - Ensi kertaa kahlailin samoja rantoja 1967/-68 vaihteessa. Pakkasta oli reilusti, lunta ehkä hieman vähemmän. Rannoilla oli paikoitellen vahvalta tuntuva jääkansi, mutta Kymi virtasi mustana ja peloittavana aivan vieressä jäälauttoja kiidättäen. Tuossa kallionlipalla tuntui turvalliselta. Oikealta syöksähtää sillalle MK78 (Dm8 monirunkoisena), joka melkein puoleksi peittyy betonikaiteen taakse. Parin kymmenen minuutin kuluttua saapuu lännestä P75, puuta ja terästä, keulalla Hr13 2332... | ||||
|
05.01.2013 19:28 | Tapio Muurinen | ||
| Aivan, kuvan yläreunassa näkyy hieman Ylläsjokea https://vaunut.org/kuva/79234?u=832&paik=Kolari Kiskotus muuttuu keveämmäksi (K43) heti sillan pohjoispuolella. - Ratapihalta pölkytettiin betonilla ainakin kolme raidetta aseman vierestä ja puulanssin lastausraide. Ne olivat jo valmiit 2009, kun Pellosta Kolariin uusiminen oli kesken. | ||||
|
04.01.2013 22:23 | Tapio Muurinen | ||
| Vahvistan Jounin kommentin ja sijainnin. Jo pari vuotta sitten taimettuminen oli hyvällä mallilla. Ratapiha, eli kolme vasenta raidetta, valmistui 1954. - Siitä rata jatkui edelleen 1-raiteisena tehtaan "kuivaan" päähän, jossa oli tarvittavat varastoraiteet, ja mm. yksi raide nousi tehtaan sivuun. Sitä käytettiin myös koneistojen kuljetukseen. Neljäs raide (oikealla) haarautui r.3:n alusta. Se valmistui vieman myöhemmin, ja vei puukentälle ja kuorimolle. Kuvassakin rata kaartaa melko jyrkästi, samalla nousten. Pitkää puuroikkaa "Belaruskin" sai painaa ratti laidassa. Höyrykaudelta muistan tässä käydyn mm. "Ristolla" ja "Satikalla". | ||||
|
04.01.2013 21:51 | Tapio Muurinen | ||
| Tämän puolen ulkosyrjällä on se viimeisin versio K43 sidekiskosta. Sehän on molemmin puolin samanlainen. Ulomman kiskon sisäsyrjä näyttää kovasti K54:n sidekiskolta vahvennetuin "olkapäin" ja "kannoin" https://vaunut.org/kuva/79826?a=1 - ehkä se vain kuvassa näyttää sellaiselta. | ||||
|
03.01.2013 22:58 | Tapio Muurinen | ||
| Vaihdoin kuvan parempaan: Gks-sarjan ensimmäinen, Saksasta tilattu 1950-luvun lopulla. | ||||
|
03.01.2013 22:37 | Tapio Muurinen | ||
| Olisiko noiden Venäjän pyttyroikkien kanssa sama tilanne, joka oli jo NL:n aikana 1970-luvulta saakka, jolloin siellä valmistauduttiin viettämään "pakkasukon" juhlaa ja pitkiä vapaita? Tavaraa tuli sitä ennen valtavat määrät, ja välivarastoja piti etsiä ympäri Kaakkois-Suomea Savoa myöten. | ||||
|
02.01.2013 20:24 | Tapio Muurinen | ||
| Muistin virkistämiseksi lähempi kuva Ok:n telistä ja pyörästöstä https://vaunut.org/kuva/2963?tag0=11%7COk%7C | ||||
|
|
31.12.2012 19:01 | Tapio Muurinen | ||
| Pyöräkertojen ja laakereiden kehitys pitkällä aikajänteellä olisi oma ”tieteenalansa”, mutta tuota mallia sanotaan tähtipyöräksi erotuksena pinnapyöristä. Ok-vaunun K5-telissä oli laakeripesä nro 7 ja pyöräkerta nro 4. Tällainen oli yleinen käytäntö, että sisemmät pyöräkerrat olivat mallia ”tähti”. Mikähän lienee ollut syynä? 1900-luvun alkuun saakka pyörät olivat tuontitavaraa lähinnä Englannista ja Saksasta. Ne olivat aluksi tähtipyöriä ja pinnapyöriä, mutta myöhemmin myös levypyöriä. Samoja pyöräkertoja käytettiin niin tavaravaunuissa niin matkustajavaunuissa. Akseleissa ja laakeroinnissa oli pieniä eroja. Kotimainen pyörätuotanto alkoi 1932. Ne olivat valettuja pinnapyöriä. Vanhimmissa III-lk:n matkustajavaunuissa (E-sarja) oli ainakin 1930 - 40-luvuilla vielä alkuperäisiä tähtipyöriä alla. Viimeksi vanhat matkustajavaunut kulutettiin loppuun virkakäytössä 1970-luvulla. Eipä tullut silloin tarkemmin katseltua ”alakertaan”. |
||||
|
|
30.12.2012 12:51 | Tapio Muurinen | ||
| Timon kysymykseen vain arveluna, että tämä on kuormattu nosturilla. Ainakin pylväät ovat ottaneet joskus kahmarista kontaktia, kun ovat katkeilleet. Yleensä ne katkesivat tyvestä, mutta pylväs oli helppo kääntää. Vielä 1960-luvulla niistä siiloista (4 kpl.) vaunuja lastattiin, mutta minä en sellaista onnistunut näkemään - työajat koulussa, suunnuntait yleensä pyhitettiin työnteolta hiilisatamassa. Siirtokuljettimen ("Toope") vaijereista kyllä näki, että vaunujakin oli liikuteltu. Kuljettimen pohjoispäässä oli vaaka, jonka yli vaunut samalla vedettiin. | ||||
|
|
30.12.2012 12:31 | Tapio Muurinen | ||
| Jimi: Ensimmäiset 4-akseliset avovaunut alkaen v.1878 saivat tunnuksen O. Niitä valmistettiin 112 kpl. Ne olivat 1,57 m korkein puupylväin ja päädyin. Seuraavat O -vaunut vahvemmalla aluskehyksellä suunniteltiin ja alettiin rakentaa v.1910-1911. Ne olivat 1 m lyhyempiä kuin vanhat - 15,18 m/14,18 m, taara vanhat/uudet - 14,6 t/13,6 t. Uusien kantavuus oli oli aluksi 22 t, vanhoilla 20 t. Vuoteen 1920 saakka sarja oli molemmilla sama, eli O, mutta kesken valmistuserän jousitusta edelleen vahvistettiin, pylväät ja päädyt nostettiin 2,0 m:iin; vaunut saivat myös 4 paria kettingein varustettuja teräspylväitä. Hyötytilavuus kasvoi 52 m3 -> 68 m3, kuormaa sallittiin 30 t ja taara lisääntyi n. 14 T:iin. - Täällä saattaa olla jotain lisää https://vaunut.org/kuva/40963?tag0=11%7COk%7C | ||||
|
28.12.2012 23:05 | Tapio Muurinen | ||
| Sujuvasti tuosta "liikennöitiin" kolmea polkua Toijalan radan yli; neljäs virallinen oli ja on Konsankujan taso G-vaunun ja semaforin tällä puolen. Hankkijan/Barkerin raide toimi myös laskumäen vetopätkänä. Usein oli vaunuroikka tiellä, mutta sehän ei ollut mikään este mennä "yli". Karjaan rata ylitettiin Lonttistentien päästä kätevästi https://vaunut.org/kuva/4369?u=224&paik=Turku | ||||