Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	27.10.2012 18:28	Tapio Muurinen
		Rataa vähän nostetaan; pojilla kunnon työvälineet.
	27.10.2012 18:26	Tapio Muurinen
		Muistelin aikoja n. 1990-luvulla, jolloin juuri tällä välillä kiskonpinnalla oli ruostetta ja ylikäytävillä soraa.
	25.10.2012 21:24	Tapio Muurinen
		... ja linjatauluja.
	25.10.2012 21:22	Tapio Muurinen
		Näköjään kohtuullisesti liikennettä myös Kannonkosken eteläpuolella, koska kiskot pysyneet noin kirkkaina.
	25.10.2012 21:01	Tapio Muurinen
		Missähän vaiheessa kaksoislenkki l."jonkka" otettiin meillä käyttöön, ja oliko se alunperin NL:n omassa käytössä keskuspuskimiin siirryttäessä, joka saatiin päätökseen v. 1958? Siirtymävaihe oli pitkä, yli 10 vuoden mittainen. Jo 1940-luvun lopulla alkoi yhdysliikenteessä olla keskuspuskimellisia vaunuja. - Jos jonkkaa ei ole välissä, niin sitten Hurun lenkki on kytketty Stalinin korvaan.
	25.10.2012 00:31	Tapio Muurinen
		Näin toivoo myös hän, "Kymen-Hurun" ystäväksi tunnustautuva. Ehkä jotain mv-kuvia löytyisi vaatimattomalla Felica-kameralla tallennettuna, mutta olkoon. Kaikki "Hurut" tuli ylöspantua näinä vuosina sitä mukaa, kun niitä putkahteli Tampereen pajoilta Kouvolan ajopiiriin. - Vaan hienosti nousee tyhjä Hdk-letka Savon mutkaista paanaa aikakauden tyyppikuvassa.
	24.10.2012 09:21	Tapio Muurinen
		Kimmon tulkinta on oikein. Päivystäjä siirsi vain tyhjän rungon. Näin tulttiin "alas" https://vaunut.org/kuva/74101?u=832&paik=Turku Ei jäänyt mieleen, miten lähdettiin takaisin päin.
	23.10.2012 22:15	Tapio Muurinen
		Dr16 veturin sopivuutta raskaaseen vaihtotyöhön testattiin Kotkassa jo kesällä 2005. Se osoittautui jopa paremmaksi kuin Dr14 sellaisiin tehtäviin. 4500 tonnin irtiotot olivat ripeitä, eivätkä ratamoottorit liioin lämmenneet kovassakaan työssä, vaikka ukona oli lämmintä yli 20 astetta. Samat roikat, ja jopa 6000 t koukussa liikkuvat Belaruksillakin, mutta lyhyehköjä matkoja. Moottori saa kierrättää silloin nesteitä isoilla kierroksilla, että liikettä syntyy. Dv12:lla samaiset roikat täytyy jakaa 2-3:een.
	21.10.2012 18:52	Tapio Muurinen
		Ei sitä varsinaisesti peruskorjattu, koska nykyliikenteelle katsottiin riittäväksi parannukseksi päällysrakenteen uusiminen; lisää sepeliä, betonipölkytys ja yhteenhitsatut kiskot. Korjaus tehtiin 2008-2011. Nykyään saa ajaa 100 km/t, kun ennen remonttia se oli 80 km/t.
	21.10.2012 13:56	Tapio Muurinen
		Tuollainen "rakoilu" johtunee filmin emulsion murtumisesta. Eli säilytysolosuhteet ovat olleet liian kuivat, ja paksuudeltaan 0,01... mm paksu emulsio on kutistunut liikaa suhteessa triasetaattipohjaan (se kiiltävä pinta). Filmiä ei missään tapauksessa kannata hangata kuivana. Arvokkaita kuvia voisi yrittää pelastaa pesemällä ne uudelleen ja pyyhkiä kevysti esim. pehmeällä vesiväripensselillä vesihauteessa (+kostutusneste alentaa pintajännitystä). Samalla ylimääräiset pölyt lähtevät. Sitten kuivatus kunnon ripustimilla, ettei kuva käpristy. - Pientä askartelua vaatii; tai sitten tyytyä photoshoppailuun.
	21.10.2012 13:32	Tapio Muurinen
		Kuvassa juna on juuri jättämässä Palosaajoa, ja edessä on Teuravuoman länsiosan ylitys. Teuravuomahan on Suomen suurin suo. Ennen Pohjasenvaaran nousua, tuolla parin kilometrin päässä, turvetta on radan molemmin puolin yli 6 m.
	21.10.2012 13:22	Tapio Muurinen
		Ns. turistipaikat Urkki kiersi kaukaa, eikähän niitä tuon ajan mitalla juurikaan montaa ollut. Hiihtoretket suuntautuivat eri puolille Lappia. Tässä on joku Itä-Lappiin tehty keväinen hiihtovaellus. Yleensä majoituttiin Metsähallituksen tai Rajavartioston järjestämissä tiloissa, tutustiin myös paikallisiin asukkaisiin ja heidän oloihinsa. - Kerran Sallassa Tuntsan kairassa Urkki oli poromies Vihtori Vuorelan pirtissä kahvittelemassa ja läikytti vähän kahvia pellavaliinalle, johon emäntä, että "Ei se mitään", ja pyyhki liinaa puhtaammaksi. Kohta isäntä läikytti maitoa samalle liinalle, johon emäntä; "Senkin tohelo!". Parin viikon kuluttua tuotiin taloon siisti postipaketti, jossa oli hieno pöytäliina ja tarjoilukannu, ja saatekirje: Siltä ensimmäiseltä tohelolta! Urho Kekkonen
	20.10.2012 11:18	Tapio Muurinen
		Hyvien yöunien jälkeen huomaan, että haarukointi pohjoiseen on tuottanut osumia. Eli Oulun pohjoispuolella ollaan, suuntana etelä. Valtitettavasti kuvausajankohta on jälleen kerran jäänyt tarkentamatta. Täytyy itse alkaa haarukoida, mutta v.1980/-90 taitteen kahtapuolin olin näillä seuduilla töissä. Illan kuvausreissulla Olhavaan tämän nappasin, eli asemalle tulo ja vauhdilla ohi. - Saattaa olla Kolarin sementtitehtaan viimeisiä kuljetuksia. Tehdashan lopetettiin 1989.
	20.10.2012 00:07	Tapio Muurinen
		Hyvä avaus Pertulta, mutta sen "kulman" liikenteestä minulla ei juuri ole tuntumaa eikä kuviakaan.
	18.10.2012 21:32	Tapio Muurinen
		Valokaasuposti ja täyttöletku sievästi kiepitettynä. Kaasusta oli juttua esim. https://vaunut.org/kuva/30024
	18.10.2012 21:23	Tapio Muurinen
		Hiilivetureissa lämmittäjä pääsi helpoimmalla ellei huomioida muutamia öljylämmitteisiä vetureita lyhyenä ajanjaksona 1940/-50 -luvuilla, ja Tr2-veturia silloin, kun stokeri toimi. - Kovaa hommaa oli varsinkin Ristojen ja Ukko-Pekan lämmittäminen haloilla, mutta silloin käytettiin kahta lämmittäjää. Kerrotaan sota-aikana Jumbon (?) lämmittäjän mättäneen 56 mottia pesään edestakaisella Tampereen Haapamäen reissulla (n. 25 m3 / 100 km). Joskus lämmittäjät uupuivat täysin, ymmärtäväinen kuljettaja antoi silloin paikkansa lämmittäjälle alkaen itse lämmittäjäksi.
	17.10.2012 17:13	Tapio Muurinen
		Holkerintie nimeltään nykyisin. Kuvassa traktori ja pakettiauto (oikealla) ovat sillä tiellä.
	14.10.2012 22:04	Tapio Muurinen
		Asetinlaite II, eli "Torni" vielä pystyssä viime aikojaan. Seuraava kesänä (1976) torni siirrettiin n. 10 m. Muuten se oli jäänyt rakennettavan raiteen tielle. Minkähän takia tornia ei heti purettu, sillä uusi keskusasetinlaite alkoi olla samoihin aikoihin valmis. Tuskin tornilla enää mitään isompaa hyötykäyttöä oli. Sitä en muista, milloin Torni lopullisesti hävisi Kouvolan ratapihaa koristamasta.
	14.10.2012 21:49	Tapio Muurinen
		Kukko on siirtämässä lajitteluraiteilta valmista roikkaa "alateille" - ehkä.
	13.10.2012 11:12	Tapio Muurinen
		Kyllä se leikkasi läpi ratapihan https://vaunut.org/kuva/38447?m=1&kv=1940&kv2=1963&paik=Toijala Myöhemmin Turun suunnan lähtö siirrettiin kauemmas ratapihasta. Ratapihauudistuksen alkuvaiheessa (v.1970) se risteysvaihde, joka oli tässä sillan alla, poistettiin. Pääradan yli ei enää päässyt. Näkyy tuo seuraavakin engelsmanni katkaistun.
	12.10.2012 23:26	Tapio Muurinen
		Vielä pitää ajoitusta säätää. - Toijalan ratapihan remontti alotettiin syksyllä 1970. Eli tässä on kevättalvi 1971. Kuvatekstiäkin piti muuttaa, sillä höpötin jotain EK -junista. Viitoselle on juuri saapumassa todennäköisesti P41 vetäen lumipöllyä perässään.
	12.10.2012 22:57	Tapio Muurinen
		Viisaampia lainaten, Mikko Alameri kirjoitti Resiinassa 4/2002 EK/EP -junien alkuvaiheista, mainiten mm. että Kuopioon ja Joensuuhun ajettiin kahdella rungolla, Ouluun yhdellä. Vakiorunko oli Cit, Rt, Eift ja kaksi Eit. Sellaisena minäkin sen (57/58) lukuisia kertoja Toijalassa näin odotellessani sopivasti vaihtoa joko Turun tai Riihimäen suuntaan yleensä maanataisin ja perjantaisin. Monet k.o. junista tarttuivat filmillekin. Ensimmäisen kerran päästiin Toijalassa 58:n kyytiin EK -liikenteen alkuvaiheessa, kun oma edellinen junamme oli saanut veturivian, ja 58 teki Toijalassa ja Riihimäellä ylimääräiset pysähdykset.
	11.10.2012 20:46	Tapio Muurinen
		Presidentti Koivisto muisteli, että joskus tehtiin niinkin, että toinen puoli luukutettiin valmiiksi jo Helsingissä.
	11.10.2012 20:42	Tapio Muurinen
		Ensimmäinen yksikkö menee Joensuuhun ja toinen Kuopioon.
	11.10.2012 19:51	Tapio Muurinen
		Perjantai 27.5.88 on todennäköinen. Otin tuon päiväyksen Resiinasta 4/2001, jossa puhutaan paljon Rovaniemestä. "Kirkonkankaan seisake lakkautettiin lopullisesti 29.5.1988, kun Kemijärven paikallisliikenne päättyi" (sit.). - Vanhasta Lapin Kansasta voisi tarkistaa.
	11.10.2012 00:17	Tapio Muurinen
		Voisiko EK 57/58 veto alkuaikoina Ouluun 2xSr12:lla olla "varmuuden vuoksi", sillä käytössä oli tällä reitillä vain yksi runko? Kuopioon ja Joensuuhun ajettiin kahdella rungolla. Veturivikoihin ei ollut varaa tuhrata aikaa, sillä huoltoon ja siivoukseen jäi Helsingissä aikaa pari tuntia. Kun Cit- ja Rt- vaunuja tuli lisää, saatiin useampia runkoja liikenteeseen ja sitä kautta lisää pelivaraa.
	11.10.2012 00:00	Tapio Muurinen
		Ennen Raahen rautatehtaan valmistumista n. 1964 rikaste laivattiin maailmalle pääasiassa Oulun kautta, mutta jonkin verran myös Kotkan kautta.
	10.10.2012 00:03	Tapio Muurinen
		Tuohon aikaan "parempaa" väkeä palveltiin arvonsa mukaan, eli kahvila/ravintola mahdollisimman lähelle 1. luokkaa. Jos toinen teräsvaunu on CEit, niin kolmas on Eikt. - Sama juna pari vuotta aikaisemmin Hillosensalmella https://vaunut.org/kuva/32621?u=832&paik=Hillosensalmi
	09.10.2012 23:47	Tapio Muurinen
		EK:t Ouluun, Kuopioon ja Joensuuhun saivat nimensä kesällä 1973. Samalla ne muuttuivat EP:ksi, ja EP 83/84 jatkoi Kontiomäkeen. Tuota mietiskelen, miksi Ouluun vedettiin alussa 2xSr12:lla, mutta Kuopioon riitti yksi Sr12. Entä Joensuuhun? Vain Hr/Dr13:sta on myöhempiä omia havaintoja.
	06.10.2012 00:09	Tapio Muurinen
		Ei ollut hissejä eikä tunneleita, mutta Paimenportin puolelta oli lankkusilta pengerojan yli ja polku tästä ratapihan kapeimmasta kohdasta. Lähinnä polku oli VR:n käytössä, mutta myös "sivilit" sitä käyttivät. - Katsottiin oikealle ja vasemmalle, ei niin kiirettä etteikö saattanut pysähtyä tarvittaessa - vaikkappa heittämään jonkun sanan vaihdemiesten kanssa.
	05.10.2012 23:23	Tapio Muurinen
		Minäkin avasin jonkun kerran Dm4:n peräohjaamon oven, ja kyllä sieltä melko miehekäs äänikuvio löi naamalle.
	05.10.2012 23:18	Tapio Muurinen
		Hovinsaaren ratapiha sai uuden ilmeen tulevan Hietasen sataman takia, mm. laskumäkiviuhka uusittiin kokonaan. Samalla Hos tuli Kotkan tavaraliikenteen pääratapihaksi. - Tuosta Kanan ja vaihdekopin kohdalta meni lenkkipolkuni ratapihan yli viitisen vuotta myöhemmin.
	04.10.2012 22:53	Tapio Muurinen
		Joku pienveturitalli, More tms. En onnistunu koskaan näkemään tallin "asukasta".
	04.10.2012 22:02	Tapio Muurinen
		Jäljillä ollaan. Paksut moreenileikkaukset on suojattu lohkarekerroksella eli heitokkeella eroosion, lähinnä hienoaineksen valumisen estämiseksi. Kasvillisuus tarttuu vähitellen kivien koloihin, missä vain juurille on tarttumapintaa, ensin heinätuppaita sitten männyt ja koivut. Kehitys on hidasta, mutta luonnolla on aikaa. Kasvillisuus juuristoineen sitoo omalta osaltaan moreenin hienoainesta paikoilleen.
	02.10.2012 22:50	Tapio Muurinen
		Nämä ensimmäiset ruotsalaisalustat vuodelta 1946, n. 250 kpl, saivat tuon vanhan puurunkoisen korin. Ne uudemmat 1952 alkaen saivat koriin profiiliteräskehikon ja vinojäykisteen toisinpäin. Paras tuntomerkki oli SKF:n rullalaakeripyöräkerta 5 RT, joka ilmeisesti ensimmäisenä tuli tavaravaunuihin, ellei numeroa (57xxx)nähnyt. Eräitä muitakin eroavuuksia oli.
	01.10.2012 14:45	Tapio Muurinen
		Muistin verestämiseksi - tänään 40 vuotta sitten tämä ihanuus Turussa päättyi, kun "Kolmonen" ajoi viimeiset ajonsa.
	30.09.2012 11:35	Tapio Muurinen
		Aivan joo, unohdin Toijalan 2241:n, vaikka sen portailla olen kiipeillyt ja joskus sinne pääsi sisäänkin. Onkohan tuo irrotettava nokkapala juuri sen vesisäiliön asentamisen takia? Sehän oli molemmissa päissä. Jorman tarkka huomio kiinnittyi tuohon huoltoluukkuun jo kuvassa https://vaunut.org/kuva/46238?tag0=1%7CHr12%7C2236 Muissa yksilöissä tuollaista ei näkynyt.
	29.09.2012 19:19	Tapio Muurinen
		VR:n käytössä Hr/Dr12 -sarja oli 26,6 vuotta (= aritm. k-arvo). Tämä veturi oli "palveluksessa" vuodet 1963 - 1990, eli suunnilleen tuon keskimääräisen iän. Jos vuosilla leikitellään, niin eläkkeelle siirretyista oli suurin joukko 29 vuotiaat (10 kpl). Viisi veturia saavutti 30 vuoden iän. Nuorimpaan päähän kuuluvat 14- ja 15- vuotiaina hyljätyt onnettomuusveturit 2230 ja 2240. Hylkäyksestä romutukseen meni vielä joitain vuosia. - Yksi poikkeus tietenkin sallitaan, 2216.
	25.09.2012 22:35	Tapio Muurinen
		Tyyliin kuuluu tietenkin valot, äänet ja savut; niinkuin 1960-luvulla konsanaan.
	23.09.2012 23:52	Tapio Muurinen
		Aika hurjalta kuulostaa tuo P41:n (Poriin) aikataulu jo ennen sotia K43:n kiskoilla ja soraradalla. Vetureina varmaankin Hv:t, vaikka olihan jo tuolloin viisi "Pekkaakin" valmiina. Yleensä Helsingin - Tampereen välillä meni vähintään kolme tuntia, mieluummin 10 - 20 min yli. Vuonna 1950 sama juna "alaspäin", tosin LP:nä, matka-aika oli 3:19, perusnopeudella 74 km/t, veturina Hr1. Vasta Dm4:n aikaan pääsi P41 samoihin lukemiin 2:41 (v. 1955), + 1 min pysähdys Keravalla. Aikataulu oli laadittu Pn 90:n mukaan; vaihtoehtoisena veturina Hv1-3
	21.09.2012 09:34	Tapio Muurinen
		Henkilöautot mahtuivat juuri kohtaamaan, mutta varovainen sai olla, kun lankutus oli märkä tai varsikin jäinen. Kiskoura muljautteli joskus ilkeän tuntuisesti. Jos toisessa päässä näkyi kuorma-auton nokka kurkkivan sillalle päin, niin silloin jäätiin suosiolla odottelemaan; lisää seuraavassa ja sen jatkolinkissä https://vaunut.org/kuva/19494?kv=1950&kv2=1965&t=Suutarinkorvan
	20.09.2012 23:53	Tapio Muurinen
		Näin minäkin tulkitsen, että samasta silta-aukosta ja samaa linjaa mennään nykyisin kuin kuvassa. Ratatie tehtiin kokoomatieksi, kun muutama tasoylikäytävä poistettiin. Seuraavan kerran pääsee radan toiselle puolelle tuolta metsänrajasta Mikolanvuorentien sillan kautta.
	16.09.2012 00:34	Tapio Muurinen
		Varmaan oli mielenkiintoista istua omassa autossa ja katsella Vattimeren maisemia. Tuli mieleen oma automatka Lofooteille ja Narvikiin 1970-luvun lopulla. Silloin ei Kirunan ja Narvikin välillä ollut vielä tietä, mutta autoja kuljetettiin junissa myös päivisin. Omassa autossa ei kuitenkaan saanut istua, vaan auto matkusti erikseen eri vaunussa. Sen kuljetus oli "tolkuttoman" kallista, joten suunnitelma kaatui siihen, ja oli kierrettävä pitkä lenkki etelän kautta takaisin Koti-Suomeen.
	14.09.2012 17:06	Tapio Muurinen
		Kyllä siellä on puomi juuri nousemassa ylös; eli Vanhalla Viipurintiellä, nykyisellä Salmenvirrantiellä. Tuo puomilla vartioitu taso oli ainoa JUHA:n aikana. Poistettiin vasta viitisen vuotta sitten, kun tie kaivettiin radan ali.
	13.09.2012 22:45	Tapio Muurinen
		Veturit ovat mahdollisesti BR 218 -sarjaa, eli olivat tuolloin aivan uusia. Samoilla vedetään vielä nykyisinkin tuota väliä. Onkohan kukaan lukijoista matkustanut tuolla autojunalla? - Parempi kuva postikortissa, jonka Syltiltä ostin https://vaunut.org/kuva/66798?kv=1973
	09.09.2012 00:45	Tapio Muurinen
		Korialla tapahtui - eräänä lauhana talvi-iltana kuljettajamme Timppa oli viemässä pikajunaa Sr1:llä Helsinkiin. Tästä hiukkasen eteenpäin ennen Korian mutkaa iskee tajuntaan: ihminen seisoo pimeällä radalla. Ensin sydän jättää muutaman iskun väliin, sitten läpättäen ylikierroksilla, mitään ei voi enää tehdä. Juna syöksyy yli 100 km:n vauhdilla eteenpäin. Juuri ennen tömähdystä, p****le se oli lumiukko!
	07.09.2012 23:39	Tapio Muurinen
		Oli tuuriakin, ettei Bekun hytti ehtinyt kokonaan eteen. Sillan molemmissa päissä luki lisäksi "Varokaa marssivia sotilasosastoja". - Minulle tämä kuva https://vaunut.org/kuva/23102?u=216&paik=Koria on yksi hienoimmista.
	07.09.2012 23:21	Tapio Muurinen
		Hyvä Jorma, niinpä tietenkin. Ajatus ei kestä vauhdissa mukana!
	07.09.2012 23:18	Tapio Muurinen
		Olli V:n lausahdukseen olisi ollut helppo yhtyä, koska sellaisia laakerin kuumanakäyntejä ja akselin katkeamisia tapahtui aina silloin tällöin. Onnettomuustutkintalautakunta totesi onnettomuuden alkusyyksi haurasmurtuman kiskon jatkoksessa, joka antoi periksi suuren kuorman alla.
	07.09.2012 22:40	Tapio Muurinen
		Olen jossain joskus aikaisemmin pitänyt junaa P12:na, mutta se ei toimi, koska aurinko haraa vastaan. Muistelin silloin toista kuvausreissua.
	31.08.2012 21:59	Tapio Muurinen
		No niin, nyt näin tuon filmin alun, jossa Rovaniemen kohtaukset näkyvät, kiitokset vinkistä. Rovaniemellä oli kuvausten aikaan jo lumet vähissä, ja veturitallin ympäristöön piti kärrätä lisää lunta penkoista ja pohjoisseinustoilta. Sellaisiakin otoksia talletettiin, että Dv12:n keulaan oli rakennettu kuvauslava, josta kuvattiin viereisellä raiteella kulkevaa "puolalaista" junaa. - Tuosta Riston valinnasta; ohjaaja oli käynyt aikaisemmin Oulussa valitsemassa kylmien vetureitten letkasta - kaupallinen höyrykausihan oli päättynyt vuodenvaihteessa - numerot 1077 ja 1070. Tuo 1070 oli letkassa syvemmällä. Sitten kun vetureita tarvittiin Rovaniemellä, ei "tonniseitsemääkymmentä" alettu kaivamaan, vaan otettiin peräkkäiset 1077 ja 1073. Ohjaaja ei tästä tykännyt, vaan vaati, että 1073:n kolmoset pitää muuttaa nolliksi pellistä leikatuilla numeroilla. - Paluujuna Ouluun lähti komeasti Ristojen parivedolla 10.5. Toisen veturin kuljettajaksi nousi kemiläinen kuljettaja. Hän oli vakaumukseltaan periaatteen miehiä ja vaati, että juna ei lähde, ennenkuin "natsien" tunnekset peitetään. Niin kotkakuviot maalattiin pikaisesti yli jollain peittovärillä.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset