Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
31.08.2012 21:59 | Tapio Muurinen | ||
| No niin, nyt näin tuon filmin alun, jossa Rovaniemen kohtaukset näkyvät, kiitokset vinkistä. Rovaniemellä oli kuvausten aikaan jo lumet vähissä, ja veturitallin ympäristöön piti kärrätä lisää lunta penkoista ja pohjoisseinustoilta. Sellaisiakin otoksia talletettiin, että Dv12:n keulaan oli rakennettu kuvauslava, josta kuvattiin viereisellä raiteella kulkevaa "puolalaista" junaa. - Tuosta Riston valinnasta; ohjaaja oli käynyt aikaisemmin Oulussa valitsemassa kylmien vetureitten letkasta - kaupallinen höyrykausihan oli päättynyt vuodenvaihteessa - numerot 1077 ja 1070. Tuo 1070 oli letkassa syvemmällä. Sitten kun vetureita tarvittiin Rovaniemellä, ei "tonniseitsemääkymmentä" alettu kaivamaan, vaan otettiin peräkkäiset 1077 ja 1073. Ohjaaja ei tästä tykännyt, vaan vaati, että 1073:n kolmoset pitää muuttaa nolliksi pellistä leikatuilla numeroilla. - Paluujuna Ouluun lähti komeasti Ristojen parivedolla 10.5. Toisen veturin kuljettajaksi nousi kemiläinen kuljettaja. Hän oli vakaumukseltaan periaatteen miehiä ja vaati, että juna ei lähde, ennenkuin "natsien" tunnekset peitetään. Niin kotkakuviot maalattiin pikaisesti yli jollain peittovärillä. | ||||
|
31.08.2012 20:37 | Tapio Muurinen | ||
| Joutsijärven tornia varmaan tässä tarkoitat. | ||||
|
|
30.08.2012 21:21 | Tapio Muurinen | ||
| Erkki on Rovaniemen poikia. Hän on armoitettu puhemies; tosin ikä alkaa jo painaa. Hänen uransa alkoi VR:lla jo sodan aikana, ensin lähettipoikana, ja päättyi kuljettana eläkkeelle 1982. Näistä kuvauksista hän kertoi minulle mm., että harjoituksia ja filmauksia tehtiin viikon verran. Välillä piti ajaa "nytkyttäen", että ihmiset sisällä heiluvat, välillä kiljuttaa jarruja, tai pysähtyä R-kioskin kohdalle - jolloin hän kysäisi, että minkä lehden kohdalle?. Valmiissa elokuvassa Erkistä näkyy vain käsivartta ikkununalla - kuulemma. | ||||
|
28.08.2012 23:43 | Tapio Muurinen | ||
| Siin' Haminan ensimmäisessä veturitallissa savuhormit olivat tosiaan meren puoleisessa päässä, eli jos oli tarkoitus ajaa veturi talliin, niin piippu kohti merta oli ajettava. Ensimmäinen kääntöpöytä tuli vasta sen tiilitallin yhteyteen. Se oli sähköistämätön, mutta kuulemma herkkä. Halkaisija taisi olla 13,7 m. Pitkä 22 m:n pöytä tuli vasta 1952. Sekin oli alussa sähköistämätön, ja tarvittiin 4-5 miestä kääntöpuomeihin. Sitä pidettiin kuitenkin huomattavana parannuksena, koska suuretkin veturit saatiin nyt Haminassa ympäri. Jopa Hillon junien vetureita kävi Haminassa kääntymässä. Hillon pöytä valmistui 1955. Kouvolan veturimiehet pitivät sen saamista hyvin tärkeänä. Voi kuvitella niitä haittoja ja tuntemuksia, joita meikäläisillä vetureilla tenderi edellä ajamiseen liittyi erilaisissa keleissä. Lisäksi oli turvallisuus; Inkeroisissa ajoi 1950-luvun alussa kuorma-auto Jumbon eteen. Veturi tuli Haminasta tenderi edellä. Tenderi putosi ensin kiskoilta ja kaatoi koko veturin. Siinä lämmittäjä kuoli. - Lindholmin Pauli muisteli naureskellen, kun Trumannit lähtivät Hillosta tenderi edellä kohti Kouvolaa; vitsinä: "Suotta myö tähystellää, luetaan huomenna lehdestä". Yhden ainoan kerran näin joskus 1960-luvun alussa, kun Risto lähti viemään tenderi edellä junaa Hillosta "ylös". Silloin oli pitkä sähkökatkos, eikä veturia alettu kääntämään. | ||||
|
|
25.08.2012 20:33 | Tapio Muurinen | ||
| Ratapihalla näkyvät koppivaunut ovat ilmeisesti puolustusvoimien raiteella. Tuossa niitä yleensä seisoi. Yksi vaunu oli varattu makuulavereiden säilytykseen, kun joukot lähtivät sotaharjoituksiin. Aika huolettomasti parissa Gd:ssä ovet levällään. Heinääkin tuossa joskus purettiin armeijan hevosille. - On siitä ensimmäisestä tallista kuvia jossain. Ainakin kaupunginmuseon kokoelmissa pitäisi olla. Talli oli VR:n käytössäkin toista kymmentä vuotta. Talliin ajettiin sisään Tervasaaren päästä vaihteesta. Uuden tallin valmistuminen 1920 -luvun lopulla, teki siitä VR:lle tarpeettoman ja vanha talli annettiin aluksi kaupungille. Ilmeisesti kiskot katosivat samalla. Yksityisradan veturit olivat tankkivetureita, eikä niitä tarvinnut kääntää. Se Lepikon raide Metsäliitolle tuli 1948. | ||||
|
21.08.2012 00:31 | Tapio Muurinen | ||
| Aika samoille seutuville Karttapaikan linkin mukaan sen laskuraiteen sijoittaisin minäkin; ehkä pikkasen vielä lännemmäksi. Sehän erkani Lakulahden 4-raiteisen ratapihan laitimmaisesta r.103:sta jatkuen suoraan ja kääntyi Repolan ylikäytävän paikkeilla vielä hieman "ulospäin" kohti Pikku-Mustan pohjoiskärkeä. Silloin kun rata mereen tehtiin, paikalla oli vain kaksiraiteinen ratapiha. Laskuraiteen penkkaan tarvittavat kivet louhittiin Hillonniemen kalliosta aivan siitä kohdalta. Se kalliolouhossyvennys katosi, kun Hillonniemen kalliot ammuttiin tasaiseksi Palokankaan laajennuksen tieltä. | ||||
|
20.08.2012 23:56 | Tapio Muurinen | ||
| Tuskin maltan olla sanomatta, että muistan tämän radan rakentamisesta jotain; myöhemmistä vaiheista varsinkin. Olimme juuri muuttaneet syksyllä 1953 uuteen kotiin, tästä noin 600 m oikealle. Päätös paperitehtaan sijoittamisesta Summan oli tehty syyskuussa. Rataa alettiin rakentaa loppuvuodesta. Etualalla näkyvä Hillonlahden pohjukka oli upottavaa savea ja liejua, jota räjäytettiin sivuun ja tilalle ajettiin kalliolouhetta. Pohjukkaa ei voitu kokonaan sulkea, sillä ylämaista tuli laskuojia mereen, mm. Ryljyn lähteestä, joka on antoisuudeltaan kova. Lähinnä oleva silta oli alunperin levypalkkisilta, joka 1980-luvulla (?) vaihdettiin esijännitetyksi teräsbetoniksi. Rata valmistui marraskuussa 1954, jolloin tehdastyömaalle voitiin toimittaa tavaraa työjunilla. Ristollakin on tästä junia vedelty. Radan valmistuminen helpotti huomattavasti kyläläisten kulkua sataman puolelle töihin, ja muutenkin. Itsekin tuhansia kertoja olen syyllistynyt tässä "Radalla liikkumiseen sakon uhalla". Kanoottipaikkamme oli oikealla pohjukassa, joten sillan ali aina piti meloa. - Näköjään Pepe on laskenut jo ison veneen vesille; Matin paatti vielä puuttuu. | ||||
|
18.08.2012 12:41 | Tapio Muurinen | ||
| Täältä sahatavara lähti tuoreena Haminaan, jossa se taaplattiin kuivamaan; vaunujen saatelapuissa luku RAPASAARI, Lappeenranta. - Tarkennuksena, että näin siis sotien jälkeen v:sta -46, jolloin Repola-Viipuri Oy perusti vientilautatarhan Haminaan. | ||||
|
18.08.2012 12:29 | Tapio Muurinen | ||
| Jos oikein tulkkaan, niin alinna näkyy Rapasaaren asema laitureineen. Tätä kohtisuoraan kuvassa "alas", eli itään linnoitus kiertäen tehtiin uusi penger, ja sille kolme raidetta, joista keskimmäinen painui Saimaaseen https://vaunut.org/kuva/56982?paik=Rapasaari | ||||
|
|
17.08.2012 20:08 | Tapio Muurinen | ||
| Jos tarkoitat sitä Rapasaaren raidetta, niin se tehtiin pakkotilanteessa helmikuussa 1945. | ||||
|
|
17.08.2012 20:01 | Tapio Muurinen | ||
| Sellaista tietoa minulla ei ole, että olisi osallistunut raivauksiin; luultavasti ei. Alus oli jo 1950-luvulla Haminassa, missä se veti yhtiönsä sahatavaraproomuja redille laivojen kupeeseen ja avusti joskus yhdessä kaupungin hinaaja "Merikarhun" kanssa suuria laivoja. Talvikelpoinen tämä ei ollut. Keväällä 1957, kun jäät olivat jo heikot, Repola 7 avasi väylän tullessaan Hietakylän telakalta vakiopaikalleen Lakulahteen. Sitä, missä vaiheessa se olisi välillä käväissyt Saimaalla, mietityttää minuakin, mutta tällaista juttua on liikkeellä. | ||||
|
13.08.2012 22:25 | Tapio Muurinen | ||
| Kerran 1960-luvulla Haminan satamassa, EG:n paperivarastossa, kokeiltiin kuinka tuolta tuuletusluukusta tullaan ulos, luukuthan ovat sisältäpäin lukittavat; ja onnistuihan se. - Asiasta tuli mieleen jatkosodan loppuselvittelyt rauhanehtoineen, joka velvoitti palauttamaan heimopataljoonaan kuuluneet inkeriläiset NL:oon. Lapin sotaan osallistuneet 600 heimosoturia, heidän joukossaan oikea Antti Rokka, koottiin Röyttään ja kuljetettiin laivalla Raaheen. Raahessa heidät julistettiin sotavangeiksi marraskuussa 1944. Vangit lastattiin ilmeisesti tällaisiin vaunuihin, ja matka Naarajärven kokoamisleirille alkoi. Juna hidasteli välillä (tarkoituksella?), ja Naarajärvelle päätyi vain 200 vankia. Antti Rokka pakeni jo Ylivieskassa. | ||||
|
12.08.2012 21:42 | Tapio Muurinen | ||
| Toimivia laitoksia olivat, ellei joku juntannut WC-paperirullaa tai Stetsoniaan putkeen; helposti sinne hulahti niin lompakkko kuin tekohampaatkin. Pesusäiliön juoksuputki oli liikuteltavaa mallia, kun se käännettiin altaan päälle, alkoi kylmää vettä tulla (jos säiliössä oli vettä). Käännettäessä takaisin seinään päin, venttiili sulkeutui. | ||||
|
10.08.2012 09:51 | Tapio Muurinen | ||
| Vet.miehilläkin oli omia uimapaikkoja, joita aikataulun salliessa hyödynnettiin. Jopa tenderissä on käyty pulahtamassa. | ||||
|
09.08.2012 22:44 | Tapio Muurinen | ||
| Kuva samalta sillalta https://vaunut.org/kuva/23516?paik=Ohenm%C3%A4ki reilut 30 vuotta sitten, kun höyryhepoja oli varastoituna kentän täydeltä ainakin kolmella raiteella. | ||||
|
07.08.2012 20:42 | Tapio Muurinen | ||
| Tuossa oli vielä vauhtia ja meteliä sen verran, ettei huuto kanna, mutta koneapulaisen käsi kyllä heilahti. Kohta jyristeltiin viereistä raidetta Haminan tallille vajaan 3 km:n päähän. | ||||
|
|
05.08.2012 22:38 | Tapio Muurinen | ||
| Viitisen vuotta aiemmin maailma oli "mustavalkoinen" https://vaunut.org/kuva/54298?paik=Salmenkyl%C3%A4 - Monesti ajattelin sillalla junia odotellassa, että olisipa mukava asua tuossa, joka on Hillon ja Haminan radan välissä. | ||||
|
04.08.2012 19:41 | Tapio Muurinen | ||
| "Viimeisenä" tuolta tuli saksalaisten juna 23.9.1944. Samalla he hajoittivat radan. Sen jälkeen suomalaiset rakensivat radan uudelleen, noin 7 km rajalle, rauhansopimuksen mukaan. Rata tehtiin vanhoista huonoista kiskoista; ratanauloissa ja sidepulteissakin säästeltiin. Mutta rata piti olla, ja se riitti Neuvostoliitolle. Ei tuonne ollut suomalaisilla enää mitään asiaa. Päätepuskuri laitettiin tähän Kelloselän vaihtotöiden takia. | ||||
|
04.08.2012 19:25 | Tapio Muurinen | ||
| Esimerkiksi 1962 alkaen, kun T/J -junia alettiin vetää Taivalkoskelle Vr11 -sarjalla, oli niillä Sn 75 km/t. | ||||
|
03.08.2012 09:44 | Tapio Muurinen | ||
| Sunnuntai-ehtoopäivän rauhaa, mutta päiväys lienee väärä, koska ei toukokuun alkupuolella vielä ole noin reilu lehti puissa (taustalla). Sen sijaan etualan koivujen lehdettömät alaoksat ovat kärsineet veturien seisottamisesta puiden alla; samaa tallin kulmaa myös tässä https://vaunut.org/kuva/38794?u=388&paik=Kouvola Parempi päiväys on 13.06.1965 (pitää tarkistaa). | ||||
|
02.08.2012 23:49 | Tapio Muurinen | ||
| Jorman leppoisaan matkantekoon pohjoinen ulottuvuus. Esimerkiksi Rovaniemen - Kemijärven välillä ei katseltu viljan varttumista, mutta muita luonnon antimia seurattiin. Aikataulu oli niin väljä, että voitiin pysähdellä muuallakin kuin S-paikoilla, jos matkustajat olivat menossa marjaan, kalaan tai kämpilleen: "Siehän tiiät missä miun vene on". - Tiiän, tiiän". Takaisin päin seisomaan radan varteen ja käsi ojoon Lätän saapuessa. Kerran ohjaamoon tuli pari herraa, jotka kysyivät kuljettajalta, mikä pysähdys se oli? - "Meillä täällä pohjoisessa palvellaan näin matkustajia, koska aikataulu hyvin sen sallii." Herrat olivat Rautatiehallituksesta, mutta eivät jatkaneet aiheesta enempää. - Kuljettaja tohti ottaa itselleen lintupaistinkin, jos teeri tai metso sattui samaan aikaan linjalle. | ||||
|
|
02.08.2012 23:15 | Tapio Muurinen | ||
| Kun tähtää "Pekan" kattilan kuvetta koivunlatvoihin, niin voi Helsingin radan ja entisen Savon radan välistä erottaa kaasutehtaan piipun. Lienee ollut sama rakennus, joka vuosisadan alussa kehitti höyryturbiineilla sähköä Kouvolan asemalle. Muistaakseni piippu katosi ennen 1970-lukua. | ||||
|
|
29.07.2012 11:33 | Tapio Muurinen | ||
| Oletan suojapellin aukkojen olevan vain portaalla kyytiä ottavan vaihdemiehen turvallisuuden takia ja veturimiesten kiipeilyn helpottamiseksi. Rukkaskädellä sieltä sai tukevan otteen; liittyy juuri tuohon Witte-peltiin. Myös Hr1 1014:ssä oli samanlaiset kolot. | ||||
|
|
28.07.2012 20:41 | Tapio Muurinen | ||
| Jos pyörästöön lasketaan kehys, kampikoneisto ja erilaiset sylinterit, niin eipä niissä tainnut muita merkittäviä eroja olla. Lokomon valmistamia tuotteita peräkkäisiltä vuosilta 1956 (1088) ja -57 (1021). Keskenään vaihtokelpoisia kattilat, hytit ja tenderit, pituuskin on sama (22,25 m). - On näköjään hieman erimalliset puskimet. | ||||
|
28.07.2012 00:03 | Tapio Muurinen | ||
| Kotkan Meripäiviä 50 vuotta, nyt. Aina sinne on junallakin tultu ja lähdetty, tosin alkuaikoina ei näin lähelle tapahtumia; joskus höyryvetureitakin käytetty massojen iloksi. - Jäikö ensimmäinen kerta väliin, en muista, mutta polkupyörillä Haminasta poljettiin. Meripäivät olivat pikkupojille ISOJUTTU. | ||||
|
27.07.2012 11:12 | Tapio Muurinen | ||
| Muistoista rikkaita seutuja, kyllä. | ||||
|
27.07.2012 10:57 | Tapio Muurinen | ||
| Tunnustan, vaikkapa https://vaunut.org/kuva/52343?u=832&paik=Piikki%C3%B6 Makarlanjoen silta on heti kohta pyörien alla. - Kolmisen viikkoa sitten viimeksi tuosta Ohikulkutien sillalta IC:tä tähtäilin. | ||||
|
|
27.07.2012 00:26 | Tapio Muurinen | ||
| Levyovi ei oikein passaa ulkoiseen ilmeeseen. Numeron perusteella alusta lienee ruotsalaista alkuperää. näköjään näitä 57xxx koreja tehtiin myös puurungolla ja lattarautajäykisteillä. Tavallisempia olivat korin U-palkkikehykset, kuin myös mäntäpuskimet. Väritys taitaa jäljitellä "vaunuvihreää". 60-luvulla tavaravaunut maalattiin jo mustalla, "Korjattava 2.63". Muuten kyllä pysähdyttää ja katseet kääntää. | ||||
|
27.07.2012 00:07 | Tapio Muurinen | ||
| Eriparia olevat sylinterit näyttivät olleen jo 1970-luvulla, kun veturi seisoi Turun romuletkassa. Viimeinen ajohan Prinsessalla oli 1966, eli olisikohan ollut joku vaurio ja erilainen vaihto-sylinteri tilalle. | ||||
|
19.07.2012 11:49 | Tapio Muurinen | ||
| Juu, sijainti passaa resiinavajaan. Tässä vieressä oli myös lyhyt puinen matkustalaituri. Kurtissa oli myös vaihdekoju. Sen sijainnin Joni joutuu vielä hakemaan seuraavalla reissullaan. - Olikohan tämä Taivalkosken alainen seisake, eli tarvittaessa sieltä käytiin lakaisemassa vaihteet ja hoitamassa sivuliikennettä. | ||||
|
19.07.2012 11:32 | Tapio Muurinen | ||
| Tätä siltaa osasi aina odottaa Karjaalta lähdön jälkeen; mukavaa vaihtelua maisemaan. Vetäjinä olivat Hr11-12, Dv12 (ja edeltäjät), Dm8-9, Dm7 ja tod.näk. Dm4 (yksityiskohtia en tarkemmin muista). | ||||
|
17.07.2012 11:43 | Tapio Muurinen | ||
| Ehkä vähän kostea, avohakattu, aurattu ja uudelleen istutettu. - Elämää suomalaismetsissä. | ||||
|
|
17.07.2012 11:33 | Tapio Muurinen | ||
| Vaihdekoju - ja olisiko myös matkustajille ollut jonkinmoinen sääkatos. | ||||
|
13.07.2012 21:49 | Tapio Muurinen | ||
| Reilu kaksi vkk sitten (ke 27.06.) nököttivät samoilla sijoillaan. En tiedä ovatko käyneet "jaloittelemassa" välillä, vai ovatko varalla? Samaan aikaan ryskyi Belarus Vgobo-sikaariroikan kanssa Hillonniemessä. Muuten sataman puolella näytti aika hiljaiselta. | ||||
|
12.07.2012 18:09 | Tapio Muurinen | ||
| Bregottia ja Våria, punaista ja vihreää; muistaakseni rasvan määrä oli rajoitettu, Falu-rågia ja Wasa Sporttia, Blandsaftia, OBoy-kaakaota, Abbaa, ja tietenkin Marabouta, kaikkia sortimenttejä. Autoihin vielä tankit täyteen bensaa tai dieseliä... | ||||
|
10.07.2012 23:54 | Tapio Muurinen | ||
| Antsa muisti aivan oikein (13.06.2012). Kuljettaja on Harry Kaltsew; edesmennyt jo hänkin. | ||||
|
10.07.2012 23:17 | Tapio Muurinen | ||
| Kutemaisen vesiviskurikin häämöittelee kuvassa, vrt. https://vaunut.org/kuva/36946 | ||||
|
24.06.2012 19:56 | Tapio Muurinen | ||
| Koivukoristeiden lisäksi veturin ikkunassa näkyy kaksi ruusua, jotka Jepuan kylätoimikunta ojensi veturimiehistölle tulomatkalla. | ||||
|
Kuvasarja: Valtteri Rovaniemellä |
24.06.2012 19:42 | Tapio Muurinen | ||
| Jahans, ei siis mikään pikkupoika, vaan Iso-Antin Iso-poika. | ||||
|
24.06.2012 19:30 | Tapio Muurinen | ||
| Rovaniemen keikalla Valtterin sujuvasta liikkumisesta huolehtivat G. Anttalainen, P. Törmä ja K. Kivelä. | ||||
|
|
24.06.2012 16:50 | Tapio Muurinen | ||
| Etelän miehiä olivat kaikki kolme veturin päällä. Ilmeisesti Riihimäeltä (?). - Näin muuten tämän Hr13 2349:n ensimmäisen kerran Hillossa itsenäisyyspäivän aattona 1965. Veturi oli hiljattain valmistunut Lokomolta, ja kiilteli vähintään yhtä hohtavana kuin kuvassa. Seuraavana vuonna tämän kierto sattui sopivasti minun kulkujen kanssa, ja numero tuli kovin tutuksi. Tuli kotoinen olo kuulla pitkästä aikaa "Hurun" tyhjäkäyntiä kahdella moottorilla. Samaa musiikkia sai 1960-luvulla kuunnella kotona kesäisin raollaan olevasta ikkunasta tyynenä kesäyönä. | ||||
|
Kuvasarja: Valtteri Rovaniemellä |
24.06.2012 16:36 | Tapio Muurinen | ||
| Ei ole tullut selvitettyä, mistä Valtteri-juna on saanut tuollaisen pikkupojan nimen. - Ken tietää? | ||||
|
19.06.2012 22:40 | Tapio Muurinen | ||
| Ystäväni Markku Meriluoto, Uudenkylän poikia, kertoi, kuinka Trumannin jyly Sitikkalan mäestä kantautui kylälle yli 10 km:n päästä. Pakkasilmalla se oli kiehtovaa kuunneltavaa. | ||||
|
18.06.2012 22:32 | Tapio Muurinen | ||
| Kaksiosainen pressuverho, niin kuin verhot keittiön ikkunassa. Alaverho oli useimmiten viritettynä välikköön. Kovilla pakkasilla vedettiin myös löyhempi yläverho vähentämään vetoa. | ||||
|
|
17.06.2012 21:16 | Tapio Muurinen | ||
| Kun on kuvasarjan peräkkäiset kuvat niin ajattelin, että on kätevä siirtyä "Takaisin listaukseen" -nuolella. | ||||
|
17.06.2012 21:10 | Tapio Muurinen | ||
| Hyvä, että tuli korjaus väärään infoon. Olimme neljän hengen porukassa liikkellä "esiliinan" opastuksella. Jos minä olisin saanut päätää, niin ainakin olisin halunnut käydä tarkistamassa. Jäi epäilyttämään porukan konkarin vähättelevä lausunto aseman nykytilasta, kun tietää kiinalaisten säntillisyyden, sillä "Beijing Railway Museum" ei turhaan lukenut seinässä. - Eikun tuonne seuraavalla kerralla. | ||||
|
16.06.2012 18:50 | Tapio Muurinen | ||
| Tuossa http://pihlajavesi.keuruu.fi/20062007/kesa2007/koulunkuvataulut/maisemahangonsatamatalvella700.jpg on myös mielenkiintoinen kuvataulu. | ||||
|
15.06.2012 22:13 | Tapio Muurinen | ||
| En muista, oliko kevät vai syksy, mutta ilmankosteus oli suuri. Kello on jotain 23 ja risat. T3916 oli hetki sitten lähtenyt Karjaalle. Sr12:n käryt haisevat vielä. | ||||
|
15.06.2012 22:02 | Tapio Muurinen | ||
| 1930-lukuun se ilmiö liittyy, ja höyryveturin sähköistymiseen. Silloin kokeiltiin turbogeneraattoreita eräissä vetureissa, kuten H8 (Hv1) ja K3 (Tk3). Todennäköisesti P1 (Hr1) ja R1 (Tr1) olivat sähkövalaistuja alusta alkaen (1937). | ||||
|
|
14.06.2012 09:22 | Tapio Muurinen | ||
| Voinhan toki muistaa väärin minäkin, mutta jos Oiva ei ole etunimi, niin sitten on eri mies? | ||||
|
12.06.2012 09:38 | Tapio Muurinen | ||
| Hiihtosesonkivaunuja oli ainakin Kouvola-Rovaniemi/Kolari-Kouvola, Joensuu-Rovaniemi-Joensuu. Lisäksi kokeiltiin kokojunilla Sallaan (1990-luvulla?) ja Taivalkoskelle. Niitä sponsoroivat kunnat ja paikallinen liiketoiminta. | ||||
