![]() |
21.03.2012 20:32 | Tapio Muurinen | ||
ms. Tyysterniemi: alus valm. 1967 Le Havressa, suurin pituus 87 m, lev. 13 m, syväys n. 6 m, 2700 dwt, eli oli hieman ylisuuri Saimaan sulkukammioihin (82 m/12,6 m/4,35 m ilman erikoislupia). | ||||
![]() |
21.03.2012 19:01 | Tapio Muurinen | ||
Nurmeksesta tuli kyllästettyjä pylväitä suuria määriä. Mahdollisesti vaunukuormat ovat sieltä. Vallila on ehkä tuonut hiililastin Helsinkiin tai Haminaan, ja lastaa menomatkalle pylväitä. Kuvassa myös kaksi vanhinta Crichton Vulcanin 5 tonnin nosturia (v. 1937) ja uudempi Koneen nosturi (v. 1962). | ||||
![]() |
17.03.2012 18:00 | Tapio Muurinen | ||
Joskus tässä "Palskin" edessä sattui neljäkin Vemputtajaa samaan ruutuun. | ||||
![]() |
17.03.2012 17:52 | Tapio Muurinen | ||
Kotka sai sähköt n. puoli vuotta aikaisemmin, 1.10.1979. Oletan, että myös Kantasataman ratapiha kytkettiin samaan aikaan (vaan kun ei muista). | ||||
![]() |
17.03.2012 11:42 | Tapio Muurinen | ||
Periaatteessa samanlaisia lisälaitoja käytettiin hiilen ja koksin rahtauksessa avovaunuissa 1940-60 -luvuilla. Irtonaiset laidat olivat 4-6 laudan levyisiä, lyhyitä elementtejä, joita ladottiin limittäin tarpeen mukaan vaunun tolppien varaan. Kovin tiiviitä korotukset eivät olleet, ja vaihteissa ym. heilahduksissa kuormaa varisi radan varteen. Lisälaidat palutettiin vaunukuormina lastauspaikoille, ja käytettiin useita kertoja - tai pysyivät kutakuinkin ehjinä kovassa käsittelyssä. | ||||
![]() |
05.03.2012 20:37 | Tapio Muurinen | ||
Se oli n.1993-94, kun Vainikkalassa pantiin kaksi Venäjän junaa peräkkäin. Junalla (junilla?) oli mittaa 1350 m ja painoa yli 9200 t. Näin tultiin Kouvolaan. | ||||
![]() |
03.03.2012 19:13 | Tapio Muurinen | ||
Muistin virkistykseksi. - Tuolta Linnunlaulun sillalta avautui vaikkapa seuraava näkymä https://vaunut.org/kuva/59305?kv=1966&paik=Helsinki | ||||
![]() |
02.03.2012 22:06 | Tapio Muurinen | ||
Työmiehillä yhtenäinen vaatetus - kumiteräsaappaat, joilla Suomea rakennettiin - lippalakki, ja useimmilla tupakka röyhyämässä. Ardeltissa hydrauliikka oli tuntematon käsite, ellei höyrykonetta ja pieniä käsitunkkeja sellaiseksi lueta. | ||||
![]() |
02.03.2012 21:56 | Tapio Muurinen | ||
Tunnelmassa löytyy. - Mitähän varten tuo Gd pussin perällä nökötti? Olivatko nuo talot VR:n taloja ja vaunu niiden halkovarasto, vai liittyikö jotenkin vastapäätä olevaan Asl I:een? | ||||
![]() |
01.03.2012 00:24 | Tapio Muurinen | ||
Se oli juuri tuo kuljetuksen koko rautateilläkin, missä aluksia voitiin siirtää. Jos hyväksytään hinaajaluokka, erilaiset proomut, lautat ja ruoppaajat, pituus 20 - 30 m, paino +/- 100 tonnia, niin sellaisia kuljetuksia oli esimerkiksi Haminan ja Lappeenrannan välillä toista sataa vuosina 1945-1968. | ||||
![]() |
28.02.2012 23:41 | Tapio Muurinen | ||
Liittyy tähän tapaukseen https://vaunut.org/kuva/24307?kd=17.7.1966 | ||||
![]() |
28.02.2012 21:47 | Tapio Muurinen | ||
Linnunlaulun kanjoni levennettiin 2-raiteisesta 4-raiteiseksi 1925-27. Voisi hyvällä syyllä olettaa, että myös asemalle tuli laitimmaiset lisäraiteet samaan projektiin liittyen. | ||||
![]() |
25.02.2012 20:01 | Tapio Muurinen | ||
Kymin ratapiha oli melkoisessa montussa. Kymistä pohjoiseen oli ennen Kotka-Kouvola radan kovin nousu. Se helpottui jonkin verran, kun ennen Ojanteen sillan rakentamista pohjoispäähän maita leikattiin reilusti alemmas. Puhuttiin, että ratapihaa pitäisi nostaa metritolkulla. - Ei ihme, että Hurut näyttivät revittelevän Kymistä lähtiessään niin railakkaasti. | ||||
![]() |
25.02.2012 19:44 | Tapio Muurinen | ||
Nykyinen järjestys tuli 1960/-70 taitteessa, kun laiturit uusittiin ennen sähköistystä. Kuvan mukainen jaottelu olikin pääpiirteissään käytössä siihen saakka, paitsi itäsiiven päätyyn tuli lisää jossain vaiheessa 1a, 1b ja 1c; ja laitimmainen kaukojunaraide oli 2 (entinen 1). | ||||
![]() |
25.02.2012 19:33 | Tapio Muurinen | ||
Se Ykkösestä itään haarautuva johtaa aseman lämpölaitokselle (piippu näkyy toisessa kuvassa). | ||||
![]() |
24.02.2012 09:33 | Tapio Muurinen | ||
Heh, taidan seisoa samalla lohkareella https://vaunut.org/kuva/22749?u=832&paik=Turku | ||||
![]() |
23.02.2012 00:04 | Tapio Muurinen | ||
Lappeenrannan Rapasaaren satamaan ja Haminan (Hillon) Lakulahteen vedettiin talvella 1945 raiteet veteen, joita pitkin oli pakko tuoda myös Saimaan alueen hinaajia Suomenlahden miinanraivauksiin, että rauhansopimusvelvoite voitiin suorittaa. Tämä yhteys oli käytössä Saimaan kanavan avautumiseen 1968 saakka. | ||||
![]() |
22.02.2012 20:06 | Tapio Muurinen | ||
Tämäkin kävi sukeltamassa Suomenlahteen ja Saimaaseen lukuisia kertoja. | ||||
![]() |
22.02.2012 19:55 | Tapio Muurinen | ||
Nom/Not suhteen epäilen enemmän omaa päätäni ja kirjausvirhettä kuin Pertin. - Näin yhden ruskean Not-kopan tuolla itsekin. | ||||
![]() |
21.02.2012 22:11 | Tapio Muurinen | ||
Pertti M:n havaintoihin luottaen, nämä menevätkin vuotta aiemmaksi - ovat sen verran kypsiä nuo rentunruusut. | ||||
![]() |
19.02.2012 23:56 | Tapio Muurinen | ||
OK. - Se on sitten Pasila. Motti on tuonut pikajunan Kouvolasta ja lähtee vielä tänään paluumatkalle. | ||||
![]() |
18.02.2012 23:54 | Tapio Muurinen | ||
Samantyyppisillä kaksivaunuisilla kumipyöräjunilla liikennöidään mm. Pekingin Capital-lentoasemalla. Terminaaleja on kolme peräkkäin n. 3 km:n matkalla. Terminaalien välillä "rata" hieman sukeltaa, koska kentän tasossa on massiiviset sillat, joiden kautta huoltoliikenne ja vaikkapa jumbot voivat rullata sujuvasti terminaalin puolelta toiselle. | ||||
![]() |
16.02.2012 00:18 | Tapio Muurinen | ||
Tavastilan asemarakennus olisi tässä vasemmalla olalla, mutta melkoisen alennuksen tilassa, oltuaan jo liki 10 vuotta miehittämättömänä, maali rapistuneena, ehkä ikkunat levytettynä. Rakennus uhmasi kuitenkin aikaa viimeisenä alkuperäisistä Kotkan radan asemista. Se oli samanlainen kuin Kotkan ensimmäinen asemarakennus https://vaunut.org/kuva/30819?paik=Kotka ja Pohjanmaanradan edelleen voimissaan olevista esim. Lapua, Oulainen ja Ylivieska. | ||||
![]() |
12.02.2012 21:47 | Tapio Muurinen | ||
Minä en tiedä sen kävelysillan purkamisesta, mutta arvelen samoin 1990-loppupuolta, ennen uuden 1-tien sisääntuloa Turkuun, joka tuli siihen kävelysillan päähän. Samalla siitä katosi Unionin (aik.) huoltoasema. | ||||
![]() |
12.02.2012 21:40 | Tapio Muurinen | ||
Vielä noista ylikulkusilloista, joka tästä päädystä löytyy. Harvakseltaan niitä oli/on. Jos oli päästävä venakkoroikan toiselle puolelle, eikä ylikulkusiltaa lähellä, niin vaunun alta oli mentävä. | ||||
![]() |
12.02.2012 18:55 | Tapio Muurinen | ||
Kaukojunat käyttivät tätä välilaituria, idästä länteen r.2 ja lännestä itään r.3. Tässä veturin edessä on laituripolku, jonka kautta laiturille kuljettiin. Sitä veturi ei voinut tukkia. Silloin ei ollut vielä tunneleita. | ||||
![]() |
12.02.2012 18:43 | Tapio Muurinen | ||
Ruoka ja juoma ovat aina olleet ihmisen "sydäntä" lähellä :) - Suora rata vie Hilloon, eli Haminan syväsatamaan, jonne on tästä n. 6 km matkaa. Puuropytty on tienristeys ympäristöineen tästä 200-300 m oikealle http://www.hamina.fi/tiedostot/Tekninen_toimi/Liikunta/Latukartta_Ruissalo_uusi_5_km.pdf Vesikallio oli Kotkan radalla Juurikorven pohjoispuolella; mutta kaikki mainitut mukavia nimiä. | ||||
![]() |
11.02.2012 23:30 | Tapio Muurinen | ||
Suunnittelija on piilottanut keskimmäisen ja kolmannen akselin yhdystangon paksumman kiertokangen taakse. | ||||
![]() |
11.02.2012 23:10 | Tapio Muurinen | ||
Dm8:lla ajetut kiitojunat päättyivät kesästä 1972 alkaen, sitä mukaa kun uutta kalustoa valmistui, ja tilalle tulivat veturivetoiset erikoiskiitojunat (EK), Kuopioon (myöhemmin Iisalmeen) "Savonia", Ouluun "Lapponia", syksyllä Joensuuhun "Karelia" jne. Vajaan vuoden päästä junatyypit muutettiin erikoispikajuniksi (EP). Nykyiset IC:t ja Pendolinot jatkavat perinteitä. | ||||
![]() |
11.02.2012 11:19 | Tapio Muurinen | ||
Taksa on vanhoissa markoissa. Eihän tuossa neljän puskimen ja 16:n pultin kiinnityksessä tai irrotuksessa työtä kovin paljon ollut, kun reijitykset olivat valmiina. Jos vaunuryhmiä ei tarvinnut pätkiä, niin loppuaikoina riitti puskimet vain ryhmien päihin. Sitten tuli ylimääräistä työtä, kun alkoi tulla sellaisiakin vaunuja, joissa ei puskimia eikä paikkaa, mihin asentaa. - Tieto on jostain Käskylehdestä tai monisteesta. | ||||
![]() |
10.02.2012 21:13 | Tapio Muurinen | ||
Tässä on Joensuun runko ensimmäisenä. Se jatkoi Pieksämäeltä MP87 ja Kuopion runko MP77. Eli ne olivat kiitojunana vain Hki-Pm välillä. Savonlinnan runko oli Helsingistä Kouvolaan ensimmäisenä, mutta se erotettiin omakseen ja jatkoi MP7. Minun muistissa ei ole, että Porkkanat olisivat ajaneet Savonrataa Iisalmeen tai ylemmäs. Ouluun kyllä ajettiin näillä kiitojunia. | ||||
![]() |
10.02.2012 09:33 | Tapio Muurinen | ||
Ja päätysillassa näppärä käsijarru. - Sivupuskimien kiinnityksestä sekä irrotuksesta NL veloitti Suomelta 1500 mk vaunulta. | ||||
![]() |
09.02.2012 00:27 | Tapio Muurinen | ||
Hätäraketeista en ole kuullut, saattaa ollakin. Toinen selitys; merkinantosoihtuja, joilla voitiin varoittaa pimeällä muuta liikennettä. | ||||
![]() |
09.02.2012 00:22 | Tapio Muurinen | ||
Gd:n koppi selvästi, mutta lukeeko siinä 40- tai 46947, mikä ei oikein stemmaa alkuperäisiin? - Vaunun viimeinen palvelus lienee ollut jäkälävarastona. | ||||
![]() |
09.02.2012 00:13 | Tapio Muurinen | ||
Hiekoitettu massakatto: saumaton säkkikangas + Lönnqvistin paska (40 kg vernissaa, 32 kg liitua, 8,5 kg keltamultaa, 8,5 kg umbraa, 8,5 kg hartsia, 8,5 kg hopeakiillettä). Seos keitetään - useita käsittelykertoja - (tavaravaunuille kaksi sivelykertaa) - voitelun päälle kattohiekkaa 3 l/m2. | ||||
![]() |
08.02.2012 23:51 | Tapio Muurinen | ||
Joskus kävi niinkin, että kevyt "Hakanen" pyrki oikaisemaan kovassa vedätyksessä esim. vaihteissa, ja laipat nousivat ylös. Hakasen kuormaa lisättiin ensin muutamalla kauhallisella sepeliä, kunnes lisäpainoiksi valettiin usean tonnin betonipainot. | ||||
![]() |
06.02.2012 21:38 | Tapio Muurinen | ||
Koska oven yläpuolella olevasta raivausvälinelaatikosta puuttuvat työkalut, kuvitellaan lasin taakse sorkkarauta, kirves, käsisaha (timpurinsaha), tulitikkurasia "Sampo" ja merkinantosoihtu. - Loppuaikoina "yhteistä omaisuutta" alkoi kadota parempiin tarkoituksiin, kunnes ne poistettiin kokonaan. Mitähän nykyinen laki sanoisi sellaisten "vaarallisten" esineiden kuljettamisesta ihmisten joukossa. | ||||
![]() |
06.02.2012 21:15 | Tapio Muurinen | ||
Olen näköjään vuosia sitten kirjoitellut höpöjä - eikä ole ensimmäinen kerta. Se "jenkkisylinteri" valmistettiin Karlstadissa, ja m/s Vingaren toi sen Göteborgista vuodenvaihteessa 1964/-65. Tuo silloisen maailman suurin silitysrauta painoi 125 t, ja kuljetusalustoineen yli 130 t. | ||||
![]() |
03.02.2012 12:51 | Tapio Muurinen | ||
Aivan, keskellä uomaa meni kuntaraja tästä alavirtaan noihin aikoihin. Aluevaihdot ja kuntaliitokset muuttelivat rajojen, ettei mukana meinannut pysyä. - Vanhassa sillassa oli kuntaraja tuolloin https://vaunut.org/kuva/67851?u=832&kv=1969 | ||||
![]() |
02.02.2012 20:35 | Tapio Muurinen | ||
Ainoastaan kerran satuin sellaiseen kaukojunaan, jossa oli kokonaan puiset penkit. Sekin oli pääsiäisen seutua v.1969 Kuo-Kv (P76). Yleisesti kyllä puhuttiin, että pyhien lisäjunissa ja lisävaunuina on paikallisliikenteen kovaa kalustoa. Tuollaiset puiset hattuhyllyt niinkin olivat tuttuja, mutta penkit olivat jo vaihtuneet putkeen ja plyyssiin. | ||||
![]() |
02.02.2012 00:17 | Tapio Muurinen | ||
Tuollaisella pitkällä penkillä muutamia öitäkin tullut torkuttua jalat kippurassa, kuveasennossa, takkimytty tyynynä :) | ||||
![]() |
31.01.2012 09:55 | Tapio Muurinen | ||
Ei kukaan viitsinyt silloin tuhlata filmiä niin arkipäiväiseen kuin vaunun sisäkuvaan. Toisaalta jo 1960-luvulla nämä "kovat" vaunut olivat harvinaisia. Joskus pitkien pyhien lisävaunuina oli mahdollista näihin törmätä. - Kaasuvalaisimet katossa, raivausvälinelaatikosta puuttuvat työkalut. | ||||
![]() |
29.01.2012 00:58 | Tapio Muurinen | ||
Kari muistelee varmaan niitä akkusähköllä toimivia sinisiä ja kovakumipyörin varustettuja laiturikärryjä, joita ainakin Helsingin asemalaitureilla liikkui kesäaikaan vielä 1960-luvulla. Minusta ne olivat kätevän näköisiä kapistuksia ja liikkuivat sujuvasti ihmisjoukossa, paitsi että ne olivat lähes äänettömiä. Kuvassa kehittyneempi versio ilmakumirenkain https://vaunut.org/kuva/54444 | ||||
![]() |
28.01.2012 23:53 | Tapio Muurinen | ||
Taisin käydä jollain Hesan työreissulla ja samalla vanhaa äitiä moikkaamassa. - Vanhoja paikkoja piti tietenkin kameran kanssa myös kierrellä. | ||||
![]() |
28.01.2012 23:28 | Tapio Muurinen | ||
Ajallista ja kuvallista perspektiiviä vastakkaiselta puolelta 40 v. myöhemmin https://vaunut.org/kuva/23418?u=832&paik=Hamina+%28uusi%29 - Alunperin Lakulahden rata, metsän reunassa, joka tehtiin kovalla kiireella talvella 1945; siitä tuonnempana. | ||||
![]() |
28.01.2012 23:12 | Tapio Muurinen | ||
Monen veturimiehen luotettavat kulkupelit. | ||||
![]() |
28.01.2012 11:35 | Tapio Muurinen | ||
"Toveri" näkee aivan oikein. Ne poikkesivat vähän meikäläisestä muotoilusta. | ||||
![]() |
27.01.2012 12:55 | Tapio Muurinen | ||
Tavallinen Vgobo muuten olisi, mutta pientä laittoa, kuten siirtosanka, saatelapputeline, saattajalle otetanko ja maalaukset Teboilin väreihin. Suurimmat muutokset tulivat jarruihin, mm. portaaton kuormajarru. - Kotimme ikkunasta oli tähän suora näkyvyys; matkaa n. 700 m. | ||||
![]() |
24.01.2012 21:45 | Tapio Muurinen | ||
Hyviä nämä kertomukset "elävästä elämästä". Antsalla näitä piisaa, koska on asunut varmaan "vuosia" Hurun ohjaamossa ja konehuoneessa. | ||||
![]() |
23.01.2012 21:41 | Tapio Muurinen | ||
Olisiko laaninpohjilta kaavittu kaukalo laitoja myöten. On siellä seassa oikeitakin kokkareita, jotka ovat varisseet kouruun. Tuollainen muju voi tukkia arinaa, tai sitten lentää lähes palamattomana taivaalle kovassa vedossa. - Tämä kesä 1973 oli minulle, Risto-fanille, juhlaa. En enää uskonut näkeväni Ristoja kunnon töissä näin mittavassa määrin. Olimme Outokummun kesätöissä majoittuneina tästä noin 1,5 km Ylivieskan suuntaan "Savikon" tilalla, aivan radan varressa. Ensimmäisenä iltana saunoessa alkoi kuulua tuttu poistohöyryjen jyskytys. Piti mennä ulos ihailemaan... Sitä riittikin koko kesän. | ||||
![]() |
22.01.2012 14:44 | Tapio Muurinen | ||
Ai kuin tää näyttää niin tuoreelta ja melkein samanlaiselta kuin 5.12.1965, jolloin ensimmäinen merkintä uutukaisesta 2349:stä löytyy "sinikantisesta". No pieniä eroja: Hr13, logo, liian "keltainen" keltainen, torvet katolla, otsasäleiköt ummessa, valonheitin, apukytkinkettingit, ikkunan lämminilmapuhaltimet, Webaston kotelo, jatketut pakoputket, konehuoneen ikkunaverho, konehuoneen räystään verkoissakin jotain ... Nämä ekana sattuvat silmään. |