884-170796 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 17.12.2011 12:27 Tapio Muurinen  
  On siinä varmaan joskus ollut rautatiemuseo, mutta nykyään se on otettu kokonaan matkailijoiden ja turistien pyydykseksi; "mäkkäreitä", ravintoloita, rihkamakauppoja, jne. On Pekingissa oikeitakin (useampia?) rautatiemuseoita. Tämä asema korvattiin silloin 1958 uudella, n. 2 km itäänpäin - sama kuin meillä Päärautatieasema korvattaisiin Pasilalla. Nyt sekin on korvattu jälleen seuraavalla, entistä suuremmalla, ja vanha jäänyt ilmeisesti lähinnä paikallisliikenteelle. - Pekingissä on neljä nykyaikaista, suurta rautatieasemaa, Eteläinen- (päärautatieasema), Läntinen-, Pohjoinen- ja Itäinen, jos olen ymmärtänyt oikein, niin vähän sen mukaan, mitä valtakunnan osaa ne palvelevat. Kansainvälisestä liikenteestä en tiedä. - Tästä vanhasta asemasta on juttua ja jatkolinkkejä esim. http://www.drben.net/ChinaReport/Beijing/Landmarks-Hotspots/Tian_An_Men_Square/OldQianmenTrainStation/beijingqianmenstation1.html
kuva 15.12.2011 22:42 Tapio Muurinen  
  Optimistisesti nämä Dm9:t suunniteltiin modernia paikallisliikennettä varten. Sisustuskin oli sen mukaisesti vaatimattomampi kuin Dm8:ssa; ei 1.lk:aa, ei keittiötä, paljon seisomapaikkoja, tilavat eteiset, joissa muutama klappituoli, leveämmät käytävät ja ovet, että väki vaihtuu nopeasti, ei käytävämattoja, ilmanpaineella toimivat taiteovet, joita matkustajat itse saivat käyttää (sitten kun kuljettaja oli vapauttanut lukituksen). Ensimmäisenä vuonna (1965), kun vasta muutama yksikkö oli valmistunut, näillä ajettiin ainakin Kirkkonummen ja Riihimäen muutamia vuoroja. Koeajossa Kirkkonummelle päästiin 3-vaunuisena matkanopeuteen 37 km/t ja ja 2-vaunuisena 41 km/t. Ilmeisesti parannukset eivät olleet odotusten mukaisia, kuten edellä olikin juttua ruuhka-/luppoaikojen vertailussa. Seuraavana vuonna (1966) Dm9:t siirtyivätkin moottoripikajuniksi (MP). Sitä mukaa kun sarja kasvoi, lisääntyivät myös reitit. - Ruuhkista puheen ollen, olivat ne joskus aika täysiä. Varsinkin kun kierrossa oli jotain ongelmia, kahden rungon sijasta saatiinkin vain yksi, ja perjantai-ilta. Konduktööri kiersi väkijoukossa kantaen laukkuaan päiden yläpuolella, kärrymyyjä-täti yritti liikkua kahvikärryineen epätoivoisena, väki ei päässyt ulos kuin ensin eteiset vajauttamalla laiturille, sitten uudet toiveikkaat sisään; mutta tunnelmaa riitti...
kuva 13.12.2011 23:44 Tapio Muurinen  
  Korjaanpa tuote edellistä - alkuperäinen ei ollutkaan levysilta, vaan samanlainen kuin Pohjan sillat Tammisaaressa.
kuva 13.12.2011 23:30 Tapio Muurinen  
  Täsmätietoa vanhemman sillan vaidosta ei helpolla löydy, mutta oliko niin, että alkuperäisen levypalkkisillan muutosta ristikkosillaksi alettiin suunnitella n. 1924. Siitä tilaus Englantiin. Odoteltiin vuosi-pari, ja silta oli paikoillaan. - Muuten kumpi on vanhempi?
kuva 11.12.2011 21:49 Tapio Muurinen  
  Jarmon ironista kommenttia luen hymyssä suin, että miten me oikein selvittiin noin vaarallisessa ympäristössä. Parhaimmillaan tuli rata ylitettyä 8-10 kertaa päivässä, ja tämä radanvieruspolku oli yleinen kevyen liikenteen väylä. Joku siellä mutkittelee nytkin p-pyörällä sohjossa. Pyöräilijän kohdalla sillan alla oli pultsareitten leiri. Hekin pärjäsivät junien kanssa oikein hyvin. Sopuisasti silloin osattiin elää, ja kunnioitettiin isompaa ja vahvempaa.
kuva 11.12.2011 21:28 Tapio Muurinen  
  Mielenkiintoiset karttasivut - samoin. Sen sijaan Liikenneviraston tasoristeyslistaa ihmettelen.
kuva 11.12.2011 21:16 Tapio Muurinen  
  Hyvää jutustelua tuosta kuvan keskellä näkyvästä 1805:sta, ken ei ole nähnyt/muista https://vaunut.org/kuva/47200?kv=1982&paik=Pieks%C3%A4m%C3%A4ki
kuva 11.12.2011 12:37 Tapio Muurinen  
  Tähän sopinee muistelo eräästä legendaarisesta kuljettajasta, koska tämä oli hänen valtakuntaansa 30 vuotta. "Pasi"- Basilius Lunden, myhäilevä viiksiniekka, tuli Kotkaan 1927, ja jäi eläkkeelle 67 vuotiaana 1957. Hän oli veturimiehenä 49 vuotta, kun otetaan mukaan konepajakausi. Ensimmäinen veturi hänellä oli Kouvolassa 32 (C2), sitten numeroita 42 (C2), 200 (G1/Sk2), 118 (G1/Sk1), 223 (A3) ja 173 (G3/Sk3). Kysyttässä mitä hän ei ollut myöhemmin ajanut, niin Pr2 ja joitain ruotsalaisia. Pisin reissu oli Kouvolasta Kuopioon ja takaisin kovassa pakkasessa, eikä sillä reissulla lepäilty. Kerran linjalla oli heiltä veturi suistunut kiskoilta. Tieto onnettommudesta oli jo mennyt eteenpäin, "siellä on veturi kyljellään ja rata särkynyt". Korjausjuna miehistöineen lähti paikalle. Sen saapuessa Pasi oli jo junineen Kouvolassa. - Nokkelat veturimiehet olivat saaneet junansa takaisin kiskoille. - Viimeisenä työpäivänään hymyilevä ja leikkisä Pasi ajeli näitä raiteita "Kanalla" 65x.
kuva 11.12.2011 12:04 Tapio Muurinen  
  Aikamoiset padat kumminkin; täydellisillä tietämättömyydellä arvelen tilavuudeksi n. 90 l, vähän yli. - Itse olen katsellut muutaman kerran vastaavaa, mutta pienemmässä mittakaavassa: tilavuus 1,6 l ja loppukiristys 6 kg.
kuva 11.12.2011 11:43 Tapio Muurinen  
  Oli myös aikoja, jolloin junat katkaistiin Kausalassa, ja vedettiin ylös kahtena. Sitikkalan seisakkeen kohdalla oli sivuraide, jossa juna jälleen kasattiin. Sitikkalan seisake oli nykyisen vt12 sillan korvassa. Onkohan tuosta sivuraiteesta mitään jälkeä - (musta kärrytie sillan itäpuolella?).
kuva 10.12.2011 18:51 Tapio Muurinen  
  Kiitokset Jyrkille, että skannailet näitä vanhoja kuvia meidän toistenkin nähtäväksi. Sinulla onkin näitä hyvät kokoelmat. Sunilaa ei vielä rakenneta, joten 1930-luvun ensimmäiseltä puoliskolta tod.näk. D1-veturit valmistuivat 1930-31. Kouvolan kirjoilla niitä oli v. -36 5 kpl. Aika uusilta näyttävät kuvassa. - Tässä on paljon katseltavaa ja vertailtavaa nykyaikaan; mm. Itälaiturin vanha hiilisatama, uusihan tuli Vasikkasaareen vasta 1962, hevosia satamatöissä - aivan oikein, proomuilla kuljetettiin lähinnä sahatavaraa, kun rediltä lastattiin. Joskus pienempiä eriä muutakin tavaraa lastattiin tai purettiin, jos laiva ei saanut sopivaa laituripaikkaa. Näkyy tuossa Miljoonamöljässä olevan laivan kupeessa yksi proomu - tuonut erän joko Hietasen tai Hovinsaaren sahalta (arvelua). Talvella jäissä puuproomuja ei vedelty; tästä se taas lähtee...
kuva 10.12.2011 13:42 Tapio Muurinen  
  Lähinnä olevat veturit ovat "Ankkoja" (D1), Vr2. Vaunusto on aikakauden tyyppikalustoa: Umpiset Gb, Gd (ovat hieman lyhyempiä kuin Gb:t ja yleensä "lättänä"-kattoisia. Avovaunuissa näkyy Hdk, joku Ok on siellä seassa varmaan myös Hd. - Vasikkasaaren päässä vasemmalla oleva rakennus on kiinteällä maalla, mutta jäiden seassa ja Hietasen saaren rannoilla (taustalla) olevat ovat katettuja proomuja. Meri on keväällä auennut, mutta satamassa on vielä jäitä.
kuva 09.12.2011 00:59 Tapio Muurinen  
  Pinnalla seisova vesi pölkkyjen välissä voi johtua jo hieman jäätyneestä ratapenkasta, joka ei enää päästä vettä läpi - joko siellä oli maassa lunta, joka suli tuohon pintaan. Tuollainen karkea kitkamaalaji ei välitä, vaikka se jäätyykin.
kuva 09.12.2011 00:34 Tapio Muurinen  
  Koneapulainen heilauttaa kättä joko minulle tai suorittajalle, en muista. Kolmaskin pää näkyy veturissa; tyttö vai poika. Tuollaisia pitkälettejä olivat kaikki nuoret silloin. - Kerran juttelin erään Turussa veturimieskurssilla opiskelevan Pohjanmaan pojan kanssa. Hän sanoi pyrkivänsä Tampereella Lapponiassa Hurun ohjaamoon, koska asui jossain lakeuksilla radan varressa. Kuljettajat olivat yleensä juonessa mukana, ja poika sai oman pysähdyksen kotitalon kohdalla.
kuva 09.12.2011 00:19 Tapio Muurinen  
  Pieniä kalasataman onkipaatteja ovat, voishan noilla katiskankin käydä katsomassa - eli tämä on Kotkan entistä kalastamaa, joka muutettiin laivalaituriksi n.1957. Tästä on ajettu matkustajaliikennettä ainakin Tallinnaan, ja onko myös Pietariin? Siis ulkomaanliikenteen terminaali on kyseessä. - Kotkan ensimmäinen vetiritalli kääntöpöytineen sijaitsi tuosta vähän matkaa vasemmalle kuvasta ulos.
kuva 07.12.2011 21:46 Tapio Muurinen  
  Tänään oli Hesarissa juttua Kokkolan liikenteestä. Oulussa ei enää tarvitse lyhennellä junia, vaan voidaan ajaa 900 m roikkina tänne perille saakka, ja Pohjanmaan rata on ahtaalla. Kaksi vaunua voidaan kohta kipata tyhjäksi yhtaikaa. - On se Kiina aika vaikuttaja.
kuva 07.12.2011 20:11 Tapio Muurinen  
  Eräällä reissulla näin katkenneen kiskon, levinneen kiskon ja varastetun resiinan - kaikista meni tieto eteenpäin ja johti toimenpiteisiin.
kuva 06.12.2011 23:12 Tapio Muurinen  
  Tässä Pasilan Ardelttia, eli Tnk-RTO 16:ta tuodaan nostoihin. Nosturilla on kaikki vastapainot selässään. Vv15 1970 avustaa. Kouvolan Ardelt oli täällä eteläpuolella valmiina. - Nyt ovat molemmat nosturit "kirjoissa".
kuva 05.12.2011 18:56 Tapio Muurinen  
  Onkohan tuo lähin teräsvaunu CEift, kun on tuollainen luukku/säleikkö kyljessä? Eikä ole pitkää helmaakaan. - Tämä pitkämatkalainen on tulossa Joensuusta.
kuva 05.12.2011 18:31 Tapio Muurinen  
  Kiitoksia penkomisesta! Tämä on mielenkiintoinen lista minulle, koska se sijoittuu juuri harrastukseni alkuvaiheisiin. Ostin tuolloin syksyllä -62 ensimmäisen kamerani, ja mm. 1811 on ensimmäisessä junakuvassani vetämässä täysmittaista puujunaa Summaan. Sellaiseen ei Vv14 tohtinut. Tuo 1811 tuli sillä t.vihreä-keltainen värityksellä. Päiviä ei vielä silloin tullut kirjattua, mutta syys-lokakuussa se oli, kun 1810 ja 1811 alkoivat Haminassa touhuta. Välillä ne hinailivat toinen toisiaan, niissähän oli vaihteisto-ongelmia, ja joskus piti käväistä Kouvolassa Riston avustamana joko korjauksessa tai isommassa huollossa. Marraskuussa -62 1811 oli jo ensimmäisessä ylikäytäväonnettomuudessa Hillon tasolla, kun se painoi 20-vaunuista sahatavararoikkaa R-Repolalle. Summasta tullut paperirekka ajoi eteen. Kotkassa ensimmäisenä näkyi (omia havaintoja) 1813 heinäkuussa (-62?) -voisiko jo olla - ja 1814 joulukuussa. Vv15:t (1968 ja 1970) tulivat Haminaan aivan v.1965 lopulla, Kotkaan ehkä vähän aikaisemmin ainakin 1971 - 1974. - Jk. Se mainittu ylikäytäväonnettomuus sattui juuri tässä alla; ja niitä kävi usein.
kuva 05.12.2011 00:45 Tapio Muurinen  
  Helppo kun mikä, eikö olekin kiva :) - Näitä molempia vuoroja tuli käytettyä 1970-luvulla kymmeniä kertoja. Varmaan perjantaina tulen taas tuolla P105:lla. Jarmo on aivan oikeassa, että on myöhäisempi. Olisiko jotain 1973-76? Tuoretta sepeliä näyttäisi levitetyn hiljattain. Olisiko pölkyn- ja kiskonvaihtoa ollut näillä seuduin juuri tuolloin.
kuva 04.12.2011 22:01 Tapio Muurinen  
  Kyllä kesäkelillä on melkoisen sakea pensaikko. Jo viisi vuotta sitten sama paikka vastakkaiseen suuntaan https://vaunut.org/kuva/32399
kuva 04.12.2011 21:53 Tapio Muurinen  
  Mustavaaraa taas kovasti tutkitaan ja elätellään toiveita kaivoksen avaamiseksi. Ja vaikka toive lähivuosina toteutuisi, niin nykypäivän trendi taitaa olla, että kumipyörillä se vanadiini viedään eteenpäin, valitettavasti.
kuva 04.12.2011 21:40 Tapio Muurinen  
  Miten nuo Dm8/9:ssa kaiteet tulivat nokalle? Uutenahan niitä ei ollut.
kuva 03.12.2011 19:54 Tapio Muurinen  
  Suomessa on kautta aikain käytetty eurooppalaisia kiskoja, kun omaa tuotantoa ei ollut tai ei riittävästi. Ovako Oy teki jonkinverran jo 1920-luvulla, mutta vasta 1950-luvulla, kun Vuoksenniska Oy:n uusi uuni valmistui, Suomesta tuli jopa kiskojen viejä, esim. Brasiliaan vietiin Kotkasta 75000 onnia kiskoja. Nythän taas kaikki kiskot ovat tuontitavaraa. Tässä aika hyvä valikoima meillä käytetyistä kiskoista http://www.nokivasara.com/foorumi/printthread.php?tid=38
kuva 30.11.2011 23:35 Tapio Muurinen  
  Salmenkylän tasoristeyksestä minulla on paljonkin kuvia 1960- -70-luvuilta, mutta valitettavasti vain muistikuvia. Puolipuomit ja valot siihen tulivat JuHan:n rakentamisen aikaan 1980-luvun alussa. Sitä ennen siinä oli vain vartioimattoman tasoristeyksen merkki. Tasolta näkyi hyvin Hillon kaasuvaloesiopastin, josta saattoi päätellä "jotain mielenkiintoista" pian tapahtuvaksi.
kuva 30.11.2011 23:18 Tapio Muurinen  
  Vr11 1812 on jäänyt "livenä" minulta näkemättä. Vielä heinäkuussa -65 olivat Kotkassa 1813 ja 1814. Olisiko tuo 1812 ollut Imatralla tai Kv:n omassa käytössä. Kouvolasta nämä siirrettiin Joensuuhun, kun Vv15:t tulivat tilalle.
kuva 30.11.2011 11:04 Tapio Muurinen  
  Juuri niin kävi; ajatus laukkasi liian nopsaan, että Vr11:t jäivät välistä pois, vaikka juuri niitä tarkoitin. Eli Haminaan tulivat syksyllä 1962 1810 ja 1811, sekä Kotkaan 1813 ja 1814. Vv15:t vaihtuivat niiden tilalle 1965 aikana.
kuva 30.11.2011 09:46 Tapio Muurinen  
  Se oli maaliskuussa 1954, kun Haminaan saatiin kaksi ensimmäistä Vv14:ää, 1775 ja 1777, vai olivatko jo tuolloin 1705 ja 1707. Veturimiehet tykkäsivät niistä kovin. Muu kalusto oli lähinnä Tk2:a. Vuonna 1957 koko Vv14 sarja oli sijoitettuna Haminaan, eli 1705-1709. Tällaisena paikallinen vetovoima jatkui syksyyn 1962, kunnes Vv15:t, 1968 ja 1970 saatiin kalustoon. Yksi Vv15 vastasi suunnilleen kahta Vv14:ää, ja pienemmät väistyivät muualle. - Kuvassa https://vaunut.org/kuva/28834?tag0=1%7CVv14%7C "pikkuveivari" tyypillisessä ympäristössään. Kun hytissä oli talvella esimerkiksi kuljettaja, lämmittäjä, konduktööri ja pari-kolme junamiestä, oli siellä läheinen tunnelma.
kuva 27.11.2011 13:42 Tapio Muurinen  
  Uusi näkökulma aiheeseen, ainakin minulle. Olen pitänyt noita saumoja liikunnan vuoksi. Mutta tuo laatta olisi tosiaan helppo nostaa tarvittaessa. En tiedä, onko tässä koskaan niin tarvinnut tehdä. Se Liedon Ankan muuntaja on tuore tapaus tähän siltaan verrattuna. Muuntaja uusittiin 2005, ja tästä ali vietiin päämuuntaja Osg-vaunulla Littoisiin. Tosin ei tuo siltakaan taida enää tänään olla entisellään. - Aikoinaan sillankansia on kyllä nosteltu ylikorkeiden erikoiskuljetusten takia. Esimerkiksi Haminasta vietiin Simpeleen paperitehtaalle iso kuivaussylinteri 1970-luvulla, niin kahta siltaa piti nostaa alituksen ajaksi. En tiedä, olivatko betonikansia vai mitä.
kuva 24.11.2011 10:02 Tapio Muurinen  
  Olisiko HVK:n katolta tai puukentän jostain valomastosta kuvattu. Samalla korkeudella näyttää olevan ratapihan valomastojen kanssa. Komealta näyttää tuo Tehtaanmäen silta. Silta rakennettiin 1955 ja otettiin tieliikenteen käyttöön lokakuussa. Kaksoisraide Kouvolasta Inkeroisiin valmistui täyteen mittaansa 1953. - Tuosta sillasta vielä; alta piti mahtua 8,5 m korkeat kuljetukset, eli se on normaalia korkeampi. Näyttää tuo läntinen raide olevan aika lähellä siltapilaria. Muistaakseni ylileveiden kuormien kanssa ajettiin Myllykosken - Inkeroisten väli "alas" väärää puolta.
kuva 21.11.2011 23:04 Tapio Muurinen  
  TK1066:n miehistö oli Helsingin seudulta. Se onnettomuus sattui aamuyöllä jotain klo 3. Hr13 2352:n kuljettaja loukkaantui pahoin ja menehtyi myöhemmin H:linnan sairaalassa. Vaikka veturi vaurioitui, mm. runko vääntyi, se korjattiin.
kuva 20.11.2011 00:48 Tapio Muurinen  
  Nuo Ardeltit, Kouvolan Rto 15 ja Pasilan 16, olivat kysyttyjä 1950- ja -60-luvuilla. Siltoja rakennettiin ja uusittiin kiivaaseen tahtiin, ja muitakin nostoja riitti yllin kyllin. Nosturit kiisivät tyämaalta toiselle. Välillä käytiin nostelemassa kaatuneita vaunuja ja vetureita, ja niillä töin ne olivatkin omimmillaan.
kuva 16.11.2011 20:27 Tapio Muurinen  
  Siteeraan soveltaen erästä tuttua kuljettajaa, joka tunsi Valakon lähes alusta alkaen. - Alkuaikoina Valakoiden voimansiirron kondensaattorit aiheuttivat murhetta. Välillä ne toimivat hyvin kuukausia, mutta välillä pääsi vain ”vengiltä tallin nurkalle”. Valmet ja Srömberg olivat tehneet hyvää yhteistyötä vaihtosähköisen voimansiirron kanssa Valakon suunnittelussa. Se vain otettiin vähän keskeneräisenä käyttöön ja sai huonoa mainosta. Strömbergillä tehtiin kovasti kehitystyötä, ja onnistuttiinkin kondensaattorien kehittelyssä, mutta Valmet yritti kiirehtiä, että saisi myytyä veturia maailmallekin. Koeaika jäi liian lyhyeksi. Moottoriksi valittu Pielstick ei ollut hyvä valinta moottoriksi. Kaikki Pielstickit on jouduttu uusimaan ja pudottamaan tehoja, koska moottorin lohko ei kestä täyttä tehoa. Valakko vetää ja veti kyllä riskisti, mutta kun nopeus putosi mäessä jonnekin 6-8 km/h, sitten se meni "polvilleen". Eikä suostunut enää liikkeelle, vaikka pyörät pitivät. Kaikki testikuljettajat olivat aikanaan Värtsilän koneen valinnan kannalla, mutta joku kai tiesi asiat paremmin. Värtsilä oli mukavampi käytössä, rauhallisen tuntuinen ja tehoa löytyi jo pienilläkin kierroksilla. - Eräästä veturista irtosi keskuspuskin Vartiuksen pellettijunassa, ja kun asiaa tutkittiin, huomattiin että puskin oli irtoamassa monesta muustakin koneesta. Kiinnityspulttien
kiristys ei kuulunut huollon tehtäviin, tämän jälkeen kuuluu. - Siinäpä lapsukaisen, nyt jo aikuistuneen tautikirjoa
kuva 16.11.2011 13:08 Tapio Muurinen  
  Kotka on sahojen synnyttämä kaupunki. Taustalla näkyvä osa lautatarhaa kuuluu "Kutsetille" (Enso-Gutzeit Oy); Norjan sahaksi kai tuota nimitettiin. Tuoretta sahatavaraa oli sadoissa tapuleissa ilmakuivauksessa. Vieressä samalla alueella on sulfaattiselliloosatehdas ja paperitehdas. Kutsetilla oli vielä tuolloin lisäksi isot sahat Hovinsaarella ja Hietasessa.
kuva 15.11.2011 22:32 Tapio Muurinen  
  "Risto-vanin" mieleen tällainen, jollaista itse en Kouvolassa onnistunut koskaan saamaan talletettua filmille. Tuohon aikaan Risto-ajot taisivat olla muutenkin harvinaista herkkua, ja ne melkein piti tietää tai sattua hyvä tuuri, jos mieli tällaisen nähdä. - Tämä talvi oli juuri se, kun syksy oli oikein märkä ja lumikin kävi välillä maassa. Viljelijöiltä jäi satoa korjaamatta, kun pellot eivät kestäneet koneita. Sitten tammikuun alussa tuli vielä lauha jakso ja nurmet alkoivat vihertää uutta kasvua. Oli niitä lauhoja talvia silloinkin.
kuva 15.11.2011 21:50 Tapio Muurinen  
  Kovasti Satikalta näyttää, eli Tk2. Niistä oli suurin osa noihin aikoihin Kouvolassa.
kuva 12.11.2011 19:20 Tapio Muurinen  
  Aivan, tuo Nuutniemen uusi suunta valmistui siinä 1957-58, kun ratapihaa levennettiin kolmella uudella läpiajettavalla. Samalla pohjoispäätä pidennettiin ja tehtiin uudempi vaihdekoppi. Vielä 1950 tässä oli vain tulotie. Ensimmäiset kolme raidetta tulivat verkaisesti, koska ne tehtiin työllisyysvarojen salliessa hidastetulla aikataululla. Ne saatiin käyttöön noin 1953. Muutaman vuoden ikäero Huttusenkylän puolella näkyy ensimmäisinä kasvituppaina, horsmaa, kanukkaa, ym. on alkanut kotiutua; mutta soraa on tarvittu paljon tuon notkon täytteeksi. Sitä tuotiin Hillonniemestä ja Suurjärven kuopasta.

Pohjoispään kallioita on louhittu ainakin kahteen - kolmeen kertaan ratapihaa levennettäessä. Samalla sieltä on hävinnyt niitä Hillon-Taavetin puolustuslinjan kallioonlouhittuja yhdyshautoja ja poteroita, joista mainitsit. Ensimmäisenä vietiin panssariestekivet v. 1943. On siellä jotain jälkiä vielä olemassa.

Ennen Nuutniemeen tultiin tosiaan alkuperäisen Hillon l. hiisataman ratapihan pohjoispäästä, sen ison puukuurin kulmalta oli lähtö. Sehän rakennettiin Ahltrömin telakkaa varten v.1946. Sitten vuoden päästä tuli Waldhoff omine raiteineen telakan pohjoispuolelle. Ja ei kauaa, kun Hamina Oy veti omat kiskot Koirakariin ennen 1950. Miten Uuraan Puuviennille tuli kiskot Hailikariin, siitä ei ole käsitystä. Se vanha Nuutniemen ratahan leikkasi aika jyrkässä kulmassa, ja jäi Hailikarin radan alle. - Muistaisikohan isäsi?

Joskus tuli kaverin kanssa lainattua Hillon kopilta resiinaa; tämähän ei onnistunut kuin joskus suurina juhlapyhinä esim. jouluna. Kannettiin resiina alas sinne vanhalle Nuutniemen baanalle ja tultiin tuosta oikealta alhaalta kuvaan. Käväistiin tuolla ratapihan päässä. Oli pimeä ja lumisade, kun tultiin vauhdilla takaisin. Rantaremmin miehiä oli samaan aikaan kävelemässä radalla. - Pelästyttiin melko tavalla puolin ja toisin; meneekö yli. - Resiina palautettiin nätisti samaan paikkaan.
kuva 12.11.2011 18:27 Tapio Muurinen  
  ... niin ja muutenkin - onkos Huru rohjennut tallata K30-kiskolle?
kuva 11.11.2011 22:17 Tapio Muurinen  
  P102, arvelen. Klo n. 9:30? Dv15-päivystäjä on lähtenyt liikkeelle noutamaan Rovaniemen Gfot:n junan perästä. Ovat ottaneet edellisen autovaunun koukkuun.
kuva 11.11.2011 11:56 Tapio Muurinen  
  Matkustaja-"tyttö" jäi viikko sitten eläkkeelle täysinpalvelleena - olkoon vaikka tapahtuman kunniaksi.
kuva 11.11.2011 11:50 Tapio Muurinen  
  Tämä on hyvä esimerkki, kuinka ympäristö suhteellisen lyhyessä ajassa voi muuttua lähes tunnistamattomaksi. Yritin "kopterikuvasta" ja G.mapista hakea nykyistä Kiinamyllynkadun ylikäytävää, mutta en löytänyt. Onko se joku huoltotie raiteiden yli, jossa on puolipuomi kevyelle liikenteelle? Pari vuotta vanhoissa kuvissa ei löydy; vai missä km tuo 196+617 sijaitsee? - Vertailuksi kuva suhteessa vanhaan Kupittaaseen https://vaunut.org/kuva/23218?u=832&paik=Turku
kuva 10.11.2011 11:42 Tapio Muurinen  
  Koivut vasta kynnen kokoisella hiirenkorvalla kylmän toukokuun jälkeen. Nyt lämpöä on ilmassa ja kesä lähestyy pitkällä harpalla. Kesän iloiseen odotukseen tuo haikeutta kohta lähestyvä kolina - viimeisen kerran. Silloin se tuntui niin vaikealta käsittää, että maailma meni kovempaa ohi, kuin 60 vuotta hitaasti mutta turvallisesti kulkeneet henkilöjunat. - Sillan alla on reilusti tilaa, sillä se suunniteltiin 1960-luvun alussa, kun alta "purjehtivat" vielä 8,5 m korkeat laivat, toki mastot ja joskus savupiiput kaadettuina. Silta-aukot varattiin neljälle raiteelle. Silta valmistui maaliskuussa 1961, ja 70 m pituudellaan se oli TVH:n kuivalle maalle rakennetamista silloista pisin siihen mennessä.
kuva 10.11.2011 11:17 Tapio Muurinen  
  Tässä on tosiaan höyryn henki aivan iholla!
kuva 10.11.2011 11:14 Tapio Muurinen  
  Kaivosjunissa lienevät yleisiä tänäkin päivänä https://vaunut.org/kuva/40862?paik=Kostamus
kuva 10.11.2011 11:11 Tapio Muurinen  
  Haminassa ostin 1960-luvulla monta junalippua tuollaisesta pilettiluukusta - ilman noita harjateräskaltereita, eikä seinä ollut venäjänsininen, vaan siisti beije.
kuva 08.11.2011 09:51 Tapio Muurinen  
  Kevät oli silloin myöhässä. Samaisen eli viimeisen Haminan radan vakinaisen henkilöjunan kuvasin Salmenkylän sillan juurella https://vaunut.org/kuva/25812?paik=Vehkalahti Koivutkin vasta hiirenkorvalla Kaakonkulmilla. - Olen arponut päivää; oliko tämä 25.5 (la) vai 26.5 (su)? Kesäaikataulu alkoi kuitenkin seuraavana päivänä, jolloin nämä eivät enää olleet mukana.
kuva 05.11.2011 19:47 Tapio Muurinen  
  En tiedä minne Jimin linkki veisi, mutta tähän päivään sijoitettuna paikkaa voi olla aika vaikea sijoittaa. Hämeentien sillalle on tästä melko tarkoin 300 m. Kupittaan vanha asema nököttäisi kanjonin reunalla etuvasemmalla kuvan ulkopuolella.
kuva 03.11.2011 23:38 Tapio Muurinen  
  Summan tehtaan tiilet ovat täältä Juurikorvesta. Kertoovat, että piippuun tarvittiin n. 1 milj. tiiltä. Piipun muuraus aloitettiin pari viikkoa etuajassa toukokuussa 1954. Tiilet loppuivat kesken, ja piti jäädä odottelemaan uusien tiilien polttoa.
kuva 30.10.2011 11:23 Tapio Muurinen  
  Vuoden 1961 aikataulussa tämän lähtö Kw oli 3:45, Ikr 4:26 - 4:46, Salmenkylässä aina pysähdys ja lähtö luvan jälkeen, Hilloon tulo 5:47. Se oli vielä "Risto"-aikakautta. "Hurut" saapuivat aina vähän aikaisemmin.
kuva 27.10.2011 00:14 Tapio Muurinen  
  Aika jämtisti noin - oikea peukalo vispaa vimmatusti viritysvipua, ja toinen kämmen tarkennusrenkaassa tunnelma on hektinen, ei hetkeen tajua mitään muuta. Kuljettaja kurkkii pitkin kattilan kuvetta, että mikä kummajainen se siellä tähtäilee. Toivottavasti kättä kerkesin heilauttaa. No, tähystämiseen parempikin syy - seuraava ylikäytävä, jota vihellysmerkki tarkoittaa. Tuossa edellisellä, vaiko seuraavalla ylikäytävällä oli joskus Linnin seisake. - Hetken päästä horsman siemenet alkavat kieppua villisti ja kivihiilen tuoksuun sekoittuu silinterihöyryn imelä aromi.
<<   >>