1654-166970 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 28.08.2011 23:08 Tapio Muurinen  
  Se "hitunen" on suhteellinen käsite :)
kuva 28.08.2011 22:59 Tapio Muurinen  
  Suomi-vallan aikaan Sortavala oli Viipurin alavarikko, jossa oli tarkistuspaja veturien ja vaunujen pienehköille korjauksille, mm. pyöräsorvi. Täällä moni, sittemmin kouvolalainen veturimies aloitti uransa.
kuva 28.08.2011 22:28 Tapio Muurinen  
  On niin "suomalaisen" näköinen juna, 57 vaunua kuormassa maksimissaan, vaan ei taida olla? Ylikäytävanhoitajan virkahuone on väihtanut väriä https://vaunut.org/kuva/28725?u=832&maa=191
kuva 28.08.2011 12:12 Tapio Muurinen  
  Juu, P38:t olivat hitusen pienempiä, mutta aika mörköjä kuitenkin; ja 4 kpl niitä valmistettiin http://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9F%D0%B0%D1%80%D0%BE%D0%B2%D0%BE%D0%B7_%D0%9F38
kuva 28.08.2011 00:13 Tapio Muurinen  
  Pikku-äijät ovat aikojen sivu aina tykänneet näistä hommista https://vaunut.org/kuva/30491?u=832&paik=Hamina - Oma "ura" alkoi muistaakseni Kivisen sahan lautatarhan kapsuraiteilla Hillonlahden rannalla, jatkuen Nuutniemen entisen Ahlströmin telakan normaalilevyisillä raiteilla, jossa oli oikein Bender-vaihteet...
kuva 27.08.2011 11:23 Tapio Muurinen  
  Tämän P1:n viimeisen vaunun takana kauempana näkyy liikettä. Ilmeisesti siellä painetaan H771:n runkoa Ykköselle.
kuva 27.08.2011 11:13 Tapio Muurinen  
  Kari, tämäkin oli sellainen. Tämän pään kulmasta on pala pois tuolta toiselta puolelta. Jotain muitakin Gg-sarjalaisia oli, esim. Ggp.
kuva 27.08.2011 11:07 Tapio Muurinen  
  Eräs harrastajakollega vinkitti, että Seura-lehdessä 9/1970 oli juttu siitä Ruukkujen tasangon vaunusta, joka oli 10 miehen majoitustilana. Vaunu oli käytöstä poistettu retkeilyvaunu, ja tuotiin paikalle vuodenvaihteen 1969/-70 tienoilla. - Muistaakseni vaunu paloi myöhemmin ainakin osittain.
kuva 26.08.2011 23:43 Tapio Muurinen  
  "Kovia ja pehmeitä" luokkia. - Se P2 saapui kohta tuohon viereen Neloselle, ja pääsi myös kuvaan. Sattuipa sopivasti olemaan kierrossa 2214.
kuva 21.08.2011 11:48 Tapio Muurinen  
  Todennäköisyys on suuri, että olen matkustanut 1621:llä. Ensimmäinen "mottimatkani" oli jotain 1950-luvun puoliväliä, kun golffarihousuiset pikkupojat pääsivät isän mukana Haminasta Keltakankaalle isän serkun luo kylään. Haminan - Inkeroisten väli matkustettiin juhlavasti Dm4:lla. Voin sitä tunnelmaa; hienot plyyssi-istuimet, valoisa matkustamo, paljon lakattua puupintaa, moottorin vaimea hurina ja alustasta kuuluvat vaihteiston tussahtelut, vaunun pehmeä keinahtelu ja lonksutus pätkäkiskoilla. Inkeroisissa oli vaihto höyryvetoiseen Kotkan junaan ja päinvastoin. - Viimeisen kerran matkustin Motilla armeijakaverini kanssa Mikkelistä Kouvolaan M780:llä keväällä 1969; tulimme Kuopiosta. Juna oli Kouvolassa hieman jälkeen puolenyön. Kotiin Haminaan ja Metsäkylään piti päästä. Ei muuta kuin siihen Kymenlaaksontien risteykseen ja peukalot korkealle. Heti tärppäsi; säiliörekka oli menossa Hillon öljysatamaan hakemaan polttoöljyä Kymin tehtaille. Minä pääsin 1,5 km:n päähän kodistani, mutta Seppälän Ilpo käveli Tavastilasta 10 km; mieli oli kuitenkin korkealla. - Näiden ääripäiden väliin sopii monta mottimatkaa.
kuva 14.08.2011 22:46 Tapio Muurinen  
  Raasulissa, Suomen autonomisen ja Venäjän keisarikunnan rajalla kiskojen päät kolahtivat yhteen jo v. 1917 alussa. Sopiiko tämä ajankohta perhealbumin kuvaan? - Sana "risuraasuli" nosti kysymyksen, vieläkö tuolloin käytettiin heikosti kantavilla mailla risupetiä ja sen päälle puunrungoista ladottua "telatietä", jonka varaan ajettiin ratapenkka? Näin tehtiin 1800-luvulla, kun halvalla rakennettiin. - Raudun radan sillat tehtiin puusta, koska teräksen saanti Euroopasta oli I-maailmansodan takia mahdotonta. Myös Kiviniemen silta Vuoksen yli oli puusilta. Liikenne sallittiin Rautuun saakka vain, jos silta kestää.
kuva 14.08.2011 22:18 Tapio Muurinen  
  Kun historian lehtiä selailee, niin hyväksytäänkö hieman pidemmäksi silloisten kilometrien mukaan (v.1953) vastaavat sotilaskuljetukset Haapamäen kautta Tammisaaren ja Misin välillä, 1077 km jos laskin oikein. Matka-aika oli kolmatta vuorokautta (n. 52 tuntia).
kuva 13.08.2011 19:40 Tapio Muurinen  
  Tuo ohjaamon lasien negatiivinen kallistus sopii kyllä oiken hyvin meikäläiseen Hr/Dr13:een. Se antaa jo ulospäin sellaisen vihaisen vaikutelman, että nyt mennään eikä meinata. - Eräs tuttu "konemies" kertoi myös, ettei lasit sotkeennu niin nopeasti kuin positiivisesti kallistetut lasit. Veturimaailmassa sillä on ehkä vähäisempi merkitys.
kuva 13.08.2011 19:23 Tapio Muurinen  
  Joku toinen muistaa/tietää paremmin kuin minä, mutta miten se Haminan asemalle jätetty vanha vaunu (EFi?) vietiin "Ruukkujen tasangolle" rantojen miesten majapaikaksi. Oliko kiskot vielä silloin 1970-luvulla? Satamakadun ylikäytävän valot loppuivat vilkuttamasta kait jo 1960-luvun lopulla, kun siitä koulumatkani kuljin.
kuva 13.08.2011 19:10 Tapio Muurinen  
  Aivan, joo. Tuo Lamminkoski taitaa olla niitä uusia liikennepaikkoja. Kun on sopivan vanha, niin myös vanhoja muistelee. Siitä Kuivasjärven eteläpään paikkeilta pohjoiseen kun lähdettiin. Näin Rautatieuutiset kertoi Parkanon uudesta radasta v. 1971. - Olihan tuosta edellä tosiaan Niilan ja Petrin hyvät kommentit.
kuva 13.08.2011 10:55 Tapio Muurinen  
  Se rautateiden pisin suora, joka alkaa Kuivasjärveltä pohjoiseen on 23,1 km. Vastaantulevan valot näkyvät välillä, sitten ne katoavat mäkien taakse piiloon - näin varsinkin pimeällä. Ratikylässä toinen väistää.
kuva 12.08.2011 21:22 Tapio Muurinen  
  Mitä lie Alsthomin suunnittelijat palaveeranneet aikoinaan, kun tuollaiseen muotoiluun päätyivät. Firma on valmistanut useita veturityyppejä, niin diesel- kuin sähkö-, joissa on sisäänvedetty tuulilasi. Tämäkin malli oli alunperin suunniteltu ajettavaksi seisaaltaan lyhyestä ohjaamokopista - kuulemma. Hartialinjassa olisi pian alkanut ahdistaa, ellei saumoja olisi vähän ratkottu ylhäältä - Ensimmäisen kerran näin 2342:n Kouvolassa 9.5.1965. Se olikin suurinumeroisin sillä reissulla, ja todennäköisesti aivan "tuliterä". Kotikulmilla Hillossa tapasimme eka kerran pari viikkoa myöhemmin 25.5. Samana päivänä oli Hillon kierrossa myös Tr1 1080. Todennäköisesti olivat iltajunia, koska päivällä piti olla koulussa.
kuva 05.08.2011 23:24 Tapio Muurinen  
  Asustelin noihin aikoihin 250 m kohtisuoraan radan vasemmalla puolella. Porkkanat, Äsärrät, Hurut ja Vv:t viuhtoivat omia aikojaan. Äänestä tiesi kuka milloin on menossa tai tulossa, ja kun poskea litisti ikkunaan niin sopivasti vilaukseltakin näki. Mukavia muistoja, vaikka silloin jokapäiväistä "leipää". Oikeassa reunassa näkyy pätkä Porin Prikaatin vanhaa aitaa.
kuva 31.07.2011 17:56 Tapio Muurinen  
  Aivan joo, tässähän olettamani loiva kaarre näkyykin tuolta vastakkaisesta suunnasta https://vaunut.org/kuva/30372?u=832&paik=Vehkalahti En vain ollut aivan varma.
kuva 30.07.2011 18:29 Tapio Muurinen  
  Trimmasin kuvaa hieman, paremmaksiko? - Joka tapauksessa olen yrittänyt tänään vaihtaa kuvaa, mutta onko tekniikassanikin säätämistä, koska kuva ei vaihdu. - Uudessa kuvassa juna on tolppavälin lähempänä, sen mitä peukalo-etusormitekniikalla nopeimmillaan ehti ladata ja laakasta. Nipussa ovat somasti Dm8 5019-5020 ja Dm9 5119-5120.
kuva 29.07.2011 23:28 Tapio Muurinen  
  Tuo punainen kulkupeli vasemmalla iskee silmää. Ajelin samanlaisella, mutta valkoisella, BJV-47. Taisi olla juuri tuona päivänä jossain Ounasjokivarressa, Lohinivan-Meltauksen välillä.
kuva 28.07.2011 09:30 Tapio Muurinen  
  Photoshopilla vähän kikkailin, kyllä. Skannasin dian aikoinaan tasoskannerilla liian alhaisella resolla, jäi vähän epätarkaksikin. Alakertaa terävöitin hieman liikaa, taivasosuutta suttasin. Eli lähtökohta oli raakile.
kuva 27.07.2011 22:27 Tapio Muurinen  
  Mieluisia kuvia entisiltä kotiseuduilta, ja kuvaajan osaaminen ansaitsee lisämaininnan. Joskus 1980-luvun alussa tutustuin tunneliin "syvällisemmin". - Tuossa Suurivuoren päällä oli hyvin mustikoita.
kuva 27.07.2011 22:11 Tapio Muurinen  
  Tämä suora on yli kilometrin mittainen, vai tekeekö se tuolla metanolopönttöjen kohdalla loivan mutkan, jota pitkä zoomi korostaa? Pisimmät tyhjäroikat ovat yli 70 vaunua. - Pitikö kauan odotella, kun 2514:n veturit kävivät Hillossa kääntymässä ja palaavat tässä takaisin?
kuva 22.07.2011 21:49 Tapio Muurinen  
  Kaikki ovat jo lämmitelleet riittävästi. Kouvolan ympäristö on vahvoilla, koska 1960-luvun puoliväliä mennään. Hillo on aivan kelpo vaihtoehto, olihan tällainen yhdistelmä sielläkin päivittäinen näky. Siirrytään sieltä kuitenkin n. 12 km länteen Savonradan jatkeelle, Tavastilan aukeille. Kotkan rataa alettiin kunnostaa Inkeroisista etelään vasta 1970, ja sitä kesti vuosia. T7314 on sivuuttanut Tavastilan aseman matkalla Kouvolaan, ja kaartaa hieman vasemmalle kohti Timankankaan seisaketta ja Ylänummen kylää. Kello on jälkeen 14. Hetki aikaisemmin meni edellä M740 (Dm4 1621 + Ei + EFi).
kuva 22.07.2011 13:40 Tapio Muurinen  
  Saako lennätinlinjasta mitään vinkkiä; tai vaunukalustosta, mitä noilla lähinnä rahdattiin. Liikennepaikka on edelleen olemassa. Tosin se on muuttanut kovasti ulkonäköään.
kuva 22.07.2011 09:09 Tapio Muurinen  
  Ei vielä sattunut, mutta seuraava... - Vaunut ovat tyhjiä. Junan häntä roikkuu vielä liikennepaikalla. Alla on K43 kiskot.
kuva 17.07.2011 11:23 Tapio Muurinen  
  Mikon kysymykseen; kaikkia Sm3:n mutkia voi muistaa, mutta näinpä se mahtaa olla. Ellei oteta lukuun niitä varhaisia lumi- ja pakkastestejä, kun Rovaniemellä ei ollutkaan sattumoisin kunnon pakkasia.
kuva 16.07.2011 19:38 Tapio Muurinen  
  Äkkiseltään tulee mieleen vain kolme tapausta, joissa Hurun ohjaamosta tuli kuolemanloukku. Nekin olivat rajuja tormäksiä toisen junan kanssa, Hämeenlinna 1966, Riihimäki 1970 ja Mommila 1977. Kohtaamiset tieliikenteen kanssa teki vaarallisiksi ohjaamon matala sijainti, jos iso kuorma hajosi keulaan ja litisti ohjaamon ratamoottoria ja aluevaihteistoa vasten. Tämä toki tiedostettiin ja varmaan lukuisia kertoja koettiin kauhun hetkiä, tuleeko eteen, vai ennäättääkö alta pois. Pienemmätkin törmäykset hajottivat tuulilasit, jonka jälkeen takaseinä oli kuin haulokolla ammuttuna. - Periaatteessa sama tilanne näissä kaikissa mainituissa päätyohjaamoissa. - Kerran talvella Lättähatun kuljettaja havaitsi viime hetkellä uhkaavan vaaratilanteen tasoylikäytävää lähestyttäessä. Hän aloitti hätäjarrutuksen ja hyppäsi itse hankeen. Törmäystä ei tullut ja juna jatkoi tovin matkaa ennen pysähtymistään. Kuljettaja nousi viimeisestä vaunusta takaisin kyytiin puistellen enempiä lumia vaatteistaan, käveli junan läpi takaisin omalle paikalleen, ja pian taas matka jatkui - liekkö totta vai hyvä juttu.
kuva 14.07.2011 18:25 Tapio Muurinen  
  Koivumaan lopetuksesta vain arveluna, että saattoi olla 1980-luvun puolta. Tämä oli puunlastauspaikka. Parakkimallinen liikennetoimisto oli samankaltainen kuin Sieppijärvi. Se parakki on nykyisin Sammalvaarassa vt 21:n varressa erään talon pihassa.
kuva 14.07.2011 00:31 Tapio Muurinen  
  Pitkä letka tosiaan. Jäi kiinnostamaan, tuliko tuo kaikki kerralla, vai onko Move kasaamassa lähtevää letkaa esim. "Hurun" perään? Movehan kävi Kymissä "kolmisen"kertaa päivässä. Mitä itse satuin näkemään, niin yleensä selluvaunuja oli 10-15 kpl peräkkäin, lisäksi muita vaunuja.
kuva 14.07.2011 00:12 Tapio Muurinen  
  Entinen "posti" ja "konduktööri" (-ko?), eli miehen ikäisiä ovat, n. 60 v. Noista on kuljetushenkilökunnalle saanut suht. helposti siedettävät tilat viettää lepohetkiä kaffetta keitellen tai vaikkapa punkalle oikaisten, koska vaunut oli alunperinkin suunniteltu pitkiä työrupeamia varten. - Paljonko muuten tuollainen muuntajakuljetus tarvitsee henkilökuntaa? Pitääkö veturissa olla tuplamiehitys?
kuva 09.07.2011 19:27 Tapio Muurinen  
  Näköjään tälläinen kevyt juna yhdellä matkustajavaunulla kulki hyvin puoliella teholla, kun matkavauhti oli leppoisaa ja pysähdykset harvassa. Harvoin sinisavuja pukkasi molemmista päistä. - Tämä Salmenkylän silta, pituus 70 m, valmistui talvella 1960/-61. Harjakaisia vietettiin maaliskuussa 1961. Varaus oli neljälle raiteelle, ja vapaakorkeus kiskonharjasta 8,5 m, eli huomattavan korkea. Tästä meni vielä monta korkeaa kuljetusta ali lähes siltaa hipoen.
kuva 06.07.2011 21:09 Tapio Muurinen  
  Juuri tuo kävi mielessä. Logistiikka pelasi, mutta ajoituksessa oli säätämistä. Joskus tuli säiliövaunuja valtavat määrät, vaikka varastot olivat täynnä, eikä laivoista ollut tietoakaan milloin tulee. - Vuonna "joskus" tuli muistaakseni Kymijärven voimalaitokselle koko seuraavan vuoden tilaus kerralla. Siellä vähän ihmeteltiin. Yleensä ruuhkat sattuivat joulun tienooseen, kun meillä vietettiin pyhiä ja naapurissa valmistautauduttiin alkavaan Pakkasukon juhlaan. Toimitukset hoidettiin tehokkaasti sitä ennen - harasoo. Tässä ollaan kuitenkin kesässä ja 1960-luvulla.
kuva 06.07.2011 20:53 Tapio Muurinen  
  Kyllä tässä KEi-vaunuun noustaan, kuten tunniste kertoo. Sisäänkäynnistä vasemmalle savuttomat, oikealle savuttajat. Savuttajien päädyssä oli kaksi erillistä istuinta poikittain, joista oli hyvät näkymät junan perään ja sivuille silloin, kun vaunu oli viimeisenä. Nyt siellä on tod.näk. Dm4:n pääty. Taaksepäin seuraavana on KEis ja sitten täytyy olla KCik. Loppupäässä samat, mutta järjestyksestä ei saa selvää. - Isompaa ryysistä ei ole, sillä kaikilla matkustajilla on paikkaliput visusti lompakossa ja käsilaukussa.
kuva 05.07.2011 22:32 Tapio Muurinen  
  Vetäjät, Dm4, ovat täällä edessä peräkkäin omilla miehistöillään.
kuva 04.07.2011 22:40 Tapio Muurinen  
  Tuplarunko - joku isompi juhlapyhä lopuillaan.
kuva 01.07.2011 23:40 Tapio Muurinen  
  Kakkos-tielläkin on tiputtelevia Vgoboja seisotettu runsain määrin. Harvinaista, että ilman "hakasia" vedellään, tyhjiä ovat varmasti, mutta silti...
kuva 01.07.2011 22:44 Tapio Muurinen  
  Eikös tuo koroke katolla ollut jonkinlainen tähystyssuoja. Sieltä pikkuikkunasta näki paremmin kuin avoimista sivuikkunoista tai ovista, että missä ollaan ja miten menee. Jos veturista annettiin jotain signaaleja, voi ryhtyä tarvittaviin toimiin. Vastasi jarrumiehen koppia jarruvaunussa.
kuva 01.07.2011 22:30 Tapio Muurinen  
  Juu, olihan se kehitys kehittynyt jo sielläkin :) , mutta että oikein junakuormin. Joko Ahlstöm/Varkaus oli vaihtanut hiilestä öljylle, varmuusvarastoja jossakin ylempänä, mitä muuta? - Tällaisia kysymyksiä tarttui pirtaan kun 1960-luvun räsymaton loimia yritin selvitellä.
kuva 30.06.2011 09:55 Tapio Muurinen  
  Jorman kuvaus on jälleen hyvin valaiseva. Vastakkaiseen suuntaan meno oli tässä kohdassa vielä räyhäkkään vauhdikasta, mutta kadotessaan tuonne metsän kätköihin junat näyttivät suorastaan matelevan. Menoa oli hyvä seurata Ohikulkutien sillalta. Piikkiön ratapihan 1.-raiteen öljyisyys saa myös mallikkaan selityksen, kun "ratti käännettiin laitaan" pitkän rullin jälkeen https://vaunut.org/kuva/59535?paik=Piikki%C3%B6 tai https://vaunut.org/kuva/29980
kuva 29.06.2011 22:23 Tapio Muurinen  
  Kyllä kulki tässä vuorassa muina päivinä paitsi sunnuntaisin.
kuva 29.06.2011 22:19 Tapio Muurinen  
  Tässä juna ottaa rullia pitkässä myötäleessä, joka on jyrkimmillään 14 ‰ metsästä peltoaukealle ladon takana. MANni saa huilailla.
kuva 29.06.2011 10:54 Tapio Muurinen  
  Mikähän selittää idän pyttyjunien liikenteen Savon radalla jo noinkin varhain? Joko näitä varastoitiin ratapihoille, kun etelässä alkoi ruuhkautua, vai oliko Savossa muuta käyttöä?
kuva 27.06.2011 18:54 Tapio Muurinen  
  Joulun alla 1994 tuli Vainikkalasta Mussaloon T2952, jossa oli 284 aks. ja painoa 5563 t. Olisikohan kokeiltu, miten kahdella Sr1:llä tuollainen "täys"-juna liikkuu. Pituuttakin oli jotain 930 m.
kuva 26.06.2011 21:27 Tapio Muurinen  
  70 vuotta vanha kuva juuri nyt - veikkaan, kun juhannuksen tienoissa 1941 siirrettiin 300 000 reserviläistä itärajalle.
kuva 25.06.2011 12:55 Tapio Muurinen  
  Mitenköhän lienee, olisiko Sallan rataa olemassakaan, ellei Neuvostoliitto olisi velvoittanut sen rakentamista Talvisodan jälkeen. Vilkkainta on varmaan ollut saksalaisten aikana 1941-1944, mutta myös 1950- ja 1960-luvuilla on tavaraa liikkunut. Tonnimääristä ei ole tilastotietoja.
kuva 25.06.2011 12:36 Tapio Muurinen  
  Tämä juna on tulossa Kelloselästä, Sallasta, Kursusta, Joutsijärveltä, ja matkalla Kemiin. Veitsiluodon/Stora-Enson puut kulkivat lähes yksinomaan kumipyörillä.
kuva 25.06.2011 12:28 Tapio Muurinen  
  Jaa, että vasta niinkin myöhään kun 31.05.1997 Kotkan satama tuli vakinaiseksi pääteseisakkeeksi. Sitä ennen jo 1993 alkaen oli ajetty Meripäiväjunia rantaan, ja eräitä muitakin henkilöjunia tilauksesta.
kuva 25.06.2011 00:27 Tapio Muurinen  
  No joo, olen joskus vähän suurpiirteinen. Onhan tästä rantaan pari sataa metriä. Mutta mukava oli tulla "kaukaa maalta" entiselle kotiasemalle, ja nähdä meri Kivisalmen sillalta jälleen pitkästä aikaa. Sopii näin juhannuksen muisteloihin. - Koska muuten Kotkan junat jatkoivat laiturille saakka? Taisi olla lähempänä 1990.
kuva 22.06.2011 00:32 Tapio Muurinen  
  Ei niitä ole tapana sitoa, koska rautateillä ei törmäillä eikä tule äkkipysähdyksiä. Joskus kappalekiitotavaraa osastoisiin lankuilla, jos oli herkästi liikkuvaa sorttia tai korkeita kuormalavoja. Vaunujen varustukseen kuului sellaiset sopivat lankut ja kiinnityspaikat seinissä niitä varten. Samoja lankkuja käytettiin sotilaskuljetuksissa makuulaverien virittämiseen.
<<   >>