803-42337 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 31.03.2011 19:03 Tapio Muurinen  
  Hetken kuluttua helpottaa https://vaunut.org/kuva/62369?kv=1973&paik=Kiuruves i– Eräs höyrytaitoinen ”monitoimikuljettaja” valisti minua lämmitystekniikasta: ”Kun poltetaan hiiliä, se on paras tehdä niin, että heittää uusia hiiliä aina jommalle kummalle puolelle, siis jakaa arinan pituussuunnassa kahtia. On paras aloittaa lisääminen sieltä peränurkasta ja tulla sieltä taaksepäin. Noin siksi, että tuoreet hiilet kehittää savua, joka peittää näkyvyyden savun taakse. Seinän lähelle ja nurkkiin hieman paksummalti. Samalla lämpötila pesässä laskee, mutta toinen puoli pesästä palaa kuumalla ja sytyttelee uusista hiilistä syntyvän savun palamaan, jolloin savutus vähenee. Tuossa vuorottelussa on oltava huolellinen, ettei toinen puoli arinasta "pala puhki", vaan hiiliä on aina joka kohdassa. Vesi täytyy pitää lähellä ylärajaa, syöttää vähän ja usein, kuten hiiliäkin. Puita poltettaessa kun tekee lähtöpesän, ei tulipesän luukkuja ole hyvä enää avata. Jos ne avaa ja pesä on sopivasti muhinut, iskee luukusta sellainen vihainen lieska, joka hiettää edessäolijan persauksilleen tenderiin, polttaa parran, kulmakarvat ja muut haivenet. Sen kokeneet kertovat tapahtuman olevan ikimuistoinen, kun vahingossa tallaa luukun aukaisupolkimelle väärällä hetkellä”.
kuva 31.03.2011 14:03 Tapio Muurinen  
  Aloitetaan 5-10 min ennen lähtöä. Ensin nurkat ja sivut, takanurkista aloitetaan. Sitten tasainen kerros keskelle, koska keskiosa on aina vähän kuumimpi. Tällä välillä nurkatkin ovat jo hieman lämmenneet. Sutarilla hyvä veto. Varotaan ettei tule liian paksua kerrosta eikä mene tukkoon, mutta varoventtiilinkään ei tarvitse aueta. - Tuo on sitä osaamista. Sitten lähdettäessä liikkeelle ison junan kanssa on täydet paineet.
kuva 31.03.2011 00:24 Tapio Muurinen  
  Metanolivaunuja - josko ne tarvitsee ko. ainetta siellä.
Kuvasarja:
Dm3 ja Dm4
 
 31.03.2011 00:11 Tapio Muurinen  
  Tuo Jorman käyttämä nimitys GM:sta "Gemsu" kolahti tajuntaan. - Kun Summan tehtaan rataa rakennettiin, niin me pikku-pojat ihailimme tietenkin suuria kuorma-autoja, jotka ajoivat kalliolouhetta ratapenkereeseen. Gemsuiksi niitä sanottiin. Oikea merkki jäi epäselväksi. - Myöhemmin "Gemsujen" ääni kyllä kävi hyvinkin tutuksi Vv14-vetureiden taistellessa pitkin vaunuroikkien kanssa. Samaa moottorikonstruktiota käyttivät tuhannet panssarivaunut ympäri maailmaa.
kuva 30.03.2011 20:16 Tapio Muurinen  
  Joku ruskeanharmaakattoinen siellä perässä vielä kurkkii; olisikohan "rulla"-Gb. Juna on M778 Mikkelistä. Tällä samaisella junalla tulin n. 1.5 v myöhemmin Kouvolaan. Se olikin viimeinen Motti-matkani.
kuva 29.03.2011 23:53 Tapio Muurinen  
  Tässä on asiaa; muheva kuva. - Seuraavana talvena, kun ehdin Turkuun vakituisemmin oleilemaan, olivat jo Dm4:t poistuneet vakinaisesta kierrosta. P28 kulki Hr11 vedolla, joskus Hr12:lla. 16:15 Toijalaan meni Dm6/7:lla. - Hyvin näkyvät myös nuo aukiajettavat vaihteet etuoikealla.
kuva 29.03.2011 21:14 Tapio Muurinen  
  Jokikylän ratapiha alkaa tuossa jossain 0,5 km päässä. Oliko siinä yksi vai kaksi sivuraidetta, mutta sinne oli varastoitu 1970-luvun lopulla "teiden" täydeltä Gks-vaunuja. Niitä oli kymmeniä, ellei satalukuinen määrä. Odottivat purkamista ja alustan käyttämistä toiseen vaunutyyppiin; en muista mihin.
Kuvasarja:
Kirnukoski 80-luvulla
 
 29.03.2011 20:58 Tapio Muurinen  
  Olisiko Emäjoen valajastaminen sähkövoiman tuotantoon 1950-60 -luvulla tappanut Kirnukosken. Niinhän kävi monelle komealle koskelle, mutta nimi jäi elämään.
kuva 29.03.2011 20:48 Tapio Muurinen  
  Taas höpötin omiani (edellä). Olli tuossa sanoikin, että ensimmäiset 14 kpl EFit-vaunua tehtiin 1966-1969. Seuraava sarja tuli vasta 1980 alkaen. Muistelin noita konduktöörihytillisiä, joita tehtiin 1971-1974 joko muutostöinä tai uusia. - Kaikki tuonne noin 1974 saakka rakennetut teräksiset olivat pitkähelmaisia. Fo:t säilyivät 1980-luvulle pitkämatkalaisissa, kuten yöjunissa.
kuva 28.03.2011 22:01 Tapio Muurinen  
  Ehkä Markku tarkoitti tuossa Helsingin - Turun linjaa. Kun vanhoja kuvia plaraa, niin tosiaan Fo:t katosivat tuohon saumaan ko. väliltä, ja EFit:ä alkoi riittää myös Turun juniin. Silloin alussa niitä oli vielä kovin vähän, mutta 1970-luvun alussa rakennustahti lisääntyi huomattavasti.
kuva 28.03.2011 10:08 Tapio Muurinen  
  Nopsaan on tosiaan "vanha-koipi" (1039) vielä lenkkassut. Ylivieskan - Iisalmen välillä on pitkiä alamäkihuikosia, vastaavasti myös ylämäkiä, joissa tuollaisia nopeuksia hyvinkin on voinut saavuttaa. - Melkein toivoinkin, että Jorma tai joku muu heittäsi elävää sisältöä aiheeseen, vaikka "mielikuva-sellaista" - päästään toisetkin kyytiin. Jep, jep...
kuva 27.03.2011 23:10 Tapio Muurinen  
  Tämän P30:n normimitta arkisin oli tosiaan 5-6 vaunun sekalainen lajitelma. Po taisi jäädä pois jo siinä 1970-luvun alkuvuosina, jolloin veturin perässä näkyi usein Not ja viimeisenä keikkui kiitotavaravaunu Gbkk tai vastaava. Olisikohan ollut sama P25:n perusrunkona Helsingin suunnasta.
kuva 27.03.2011 22:59 Tapio Muurinen  
  Kuvasta näkyy, että pitkät suorat avolinjat olivat paksua rautalankaa, eikä vaijeria, jota käytettiin kulmapyörien kanssa ja semaforin käyttölaitteissa.
kuva 27.03.2011 00:36 Tapio Muurinen  
  Kohta ilmavirta iskee ja tuntuu kuin ykkonen jyrähtäisi. Tässä sai ottaa sn 110. Miulla on sama 2701 tuomassa P127 (laivapikajunaa) samassa kohdassa. Näyttää kuin 1. raidetta ei olisi vielä nostettu. - Virtasen Onnin (?) siirtolava-Beku ottamassa tai jättämässä jotain maksasiinin vieressä.
kuva 27.03.2011 00:20 Tapio Muurinen  
  Kovasti P30:ltä vaikuttaa, eli Helsinkiin lähdössä 17:30. Tuo Po oli usein ensimmäisenä veturin perässä.
kuva 26.03.2011 00:30 Tapio Muurinen  
  Välissäpä hyvinkin ja jos peräkkäin, niin Inksassa tehtiin sitten aikamoinen vekslaus jarrujenkoetteluineen parinkymmenen kilometrin takia.
kuva 25.03.2011 22:40 Tapio Muurinen  
  Enpäs muistanut, että asiaa puitiin pari vuotta sitten, ja itsekin osallistuin siihen. "Lättäaikana" molemmat junat sekä Kotkasta, että Haminasta lähtivät samaan aikaan (16:20). Inkeroisissa jos vaihtoi Kotkasta Kouvolaan menevään 742:een, niin oli 7 min aikaisemmin Kouvolassa. - Se on ollut mielenkiintoinen yhdistelmä, jos kaksi Dm4-vetoista junaa koplattiin peräkkäin niin, että toinen vetovaunu on välissä.
kuva 25.03.2011 18:51 Tapio Muurinen  
  Tämä Haminan "Motti" oli tullut joulukuun alusta 1967 yhdessä Kotkan M-junan kanssa Inkeroisiin. Siellä Dm4:t erotettiin. Haminan aikataulukin muuttui jonkin verran. Oliko tämä entinen 755 tai 757, koska tuli noiden väliin. Takaisin Kouvolaan oli lähtö 16:20 (M760) ja perässä oli tavallisesti EFi. Uskon, että matka jatkui sillä kokoonpanolla perille saakka, eikä Inkeroisissa alettu junia yhdistelemään Kotkasta tulevan kanssa, vaikka aikataulut sattuivat aika "yksiin".
Kuvasarja:
Junaliikennettä Nurmeksessa ja Lieksassa 9.3.2011
 
 22.03.2011 09:20 Tapio Muurinen  
  Juuri näin - ja selvästi näkee kuvaajan huolellisen paneutumisen asiaansa; monipuolisuus, sommittelu, kuvankäsittely jne.
kuva 20.03.2011 12:55 Tapio Muurinen  
  Ensin mietin, olisiko tämä raide entisiä hiili- ja halkoraiteita, vaan eipä taida olla, kun näyttää suoraan tavaramakasiinille. Tässäkin seisoi silloin 1960-luvun puolivälissä muutama Hv2-3 säilytyksessä.
kuva 20.03.2011 12:39 Tapio Muurinen  
  Jukka kyseli joskus minulta Salmenkylän koordenaatteja. Tähän "Smk vaihde" on lukema 235+292 m. Se liikennepaikkarakennus "yksinkertainen vahtimaja" oli toisella puolella vajaa 300 m etelään, 235+564 m. Kuvassa vaihdekoju ja puuliiteri ja näyttäisivät vaihtaneen paikkaa ratapihakaavioon verrattuna. - Tulkinnan yritystä: Kun Haminan henkilöliikenne lakkasi 1968 ja muukin tavaraliikenne painottui vahvasti Hillon suuntaan, kaikki aktiviteetit keskittyivät tämän kopin ympäristöön. Tässä oli kolme raidetta I (päätie Hamina), 2 (Hillo), 3 (Hillo sivur.) ja turvaraide 2a Hillosta. Vakituista miehitystä ei enää tarvittu, ja vaihteet olivat varmistuslukittuja. Liikennepaikkakyltti siirrettiin tarpeettomaksi käyneestä vahtimajasta tähän vaihdekopin seinään.
kuva 19.03.2011 21:09 Tapio Muurinen  
  Hurun esteenraivaaja oli tätä "vakiomallia" kaikissa, sen jälkeen kun ne kaksi ensimmäistä prototyyppiä 2200 ja 2201 olivat saannet tämän mallin melko uutena niiden umpinaisten tilalle. Niitäkin on näkynyt vain kuvissa. Muita malleja Hurussa en muista; enkä syitä osaa sanoa. Sen sijaan alkupään Ukko-Pekoissa oli se vahvan näköinen reikälevy, joka oli aika panssari - turvallisuuskysymys? Samoihin aikoihin kuitenkin alkupään Ristoihin n. 1950 saakka asennettiin pelkät sarviraudat pitämään kiskoja vapaana. Sen jälkeen sekä Pekat, että Ristot saivat samanlaisen "ritilämallin", jolla hellävaraisesti sai työnnettyä radalle eksyneet lehmät takaisin penkalle. Näitä aikaisemmin oli myös ritilämalliin kiinnitettyjä peltisiä siivekkeitä, jotka toimivat samalla lumiauroina.
kuva 19.03.2011 12:01 Tapio Muurinen  
  Hyvä Seppo! Melkein tuli tippa silmäkulmaan. - Ei me muita aikakoneita tarvita. Meillähän on jo!
kuva 19.03.2011 11:56 Tapio Muurinen  
  Ristoista hyppy takaisin Trumanneihin, joita tällä välillä tuolloin vielä hyvinkin liikkui. Eniten minäkin niitä näin vuoteen 1967 saakka Karjaalla P32:n ja P35:n ikkunasta, ellei oteta lukuun sitä Riihimäen kylmää jonoa. - Käviköhän Trumanneja Karjaalta käsin vielä lännempänä kuten Salossa, tai jopa Turussa saakka? Katajiston Jussi kertoo kertoo kirjassaaan Kosken Tr2-järjestelijästä. Sen on täytynyt ajaa toinen suunta tenderi edellä.
kuva 18.03.2011 23:43 Tapio Muurinen  
  Mielenkiintoisia reissuja ja juttuja. Toivottavasti Salon 20 m:n kääntöpöytä oli jotakuinkin herkkä, sillä yli 150 t veturirautaa panee jo kummasti vastaan. Pyörästöltään se siihen juuri ja juuri sopi; jäi vielä 0,5 m vajaatakin päihin, vaikka puskurit pyörivät jo reilusti pihan puolella. Ei liene ollut kovin yleistä, että Ristoja alettiin lihasvoimin pyörittelemään. - Eräs tunnettu "kollega" kertoi kuvanneensa mm. Tr1 1076:n Kupittaalla syksyllä 1968, kun se oli tulossa savupellit Karjaalle päin; noita Riihimäen kotikoneita tuolloin. Ellei sitten ollut Karjaan varikolle sijoitettuna tilapäisesti. Mielenkiintoista on ollut 1960-luku Riihimäen-Karjaan ja Karjaan-Turun välillä.
kuva 17.03.2011 23:00 Tapio Muurinen  
  Selvyyden vuoksi; tarkoitin tietenkin edellä "jungilaisia" 107x - 1080. - On myös havaintoja, että ko. Ristot ulottivat reissunsa aina Turkuun saakka, ja olivat vaihtelevasti Turusta Karjaalle matkanneessa "iltaseitsemän" tavarassa, kuin myös Hr11, noin vuosina 1968-69.
kuva 17.03.2011 21:28 Tapio Muurinen  
  Toukokuussa 1965 tämä Risto viimeisenä, kuten kaikki pienemmät numerot, katosivat Kouvolan reviiriltä. 107x taisivat juurikin siirtyä Riihimäkeen. Olisikohan Truumannit korvautuneet tuosta eteenpäin vähitellen Risto-voimalla Ri - Kr välillä?
kuva 14.03.2011 23:55 Tapio Muurinen  
  1950-luvun lopulla alkanut dieselkausi tuli monelle vanhemmalle kuljettajalle vieraana ja outona. Kaikille tarjottiin kuitenkin peruskoulutusta, vaikka eläkevuosiin ei ollut enää montaa vuotta. Moni ei omistanut edes venemoottoria, autosta puhumattakaan. Ensimmäiset miehet valittiinkin kursseille moottorituntemuksen ja innokkuden perusteella. Vanhemmat eivät tässä kiirehtineet. Ajoharjottelu oli liiankin jännää, ja olihan vähän noloa jos vanha höyrykuljettaja joutui kysymään nuoremmilta neuvoa. Alussa oli pelko päällimmäisenä, osaisiko toimia oikein, jos jotain tapahtuisi. Vieressä oli kuitenkin nuori koneapulainen, joka osasi, mutta jolla ei näyttänyt olevan mitään tekemistä. Työ muuttui monotonisemmaksi. - Sekin oli uutta, ettei tarvinnut enää pistää kahvipulloa ensimmäisenä lämpiämään. (vapaasti: VML 100 v. "Vastuuta ja vetovoimaa")
kuva 14.03.2011 22:21 Tapio Muurinen  
  "Creep force" - joskus kiskonpinnalla näkyi, ja varsinkin kuului, sellaista pientä pykällystä muutaman kymmenen metrin matkalla. Matkustamoon se kuului nouseva ja laskevana "ujelluksena". Johtunee juuri tuosta pienestä luistatuksesta, kun kynnet eivät täysin pidä. Eräs paikka oli Limingassa, joka jäi mieleen. Makuuvaunussa ei tarvinnut edes ikkunasta ulos vilkaista, kun tiesi, missä mennään. Vasta hionnan jälkeen ääni katosi.
kuva 13.03.2011 12:03 Tapio Muurinen  
  Viho Suomi ja Kukko - Legendoja ja hyviä juttuja pitää olla: Suljen silmäni ja seison Linnunlaulun vanhalla sillalla. Kukko yrittää suorastaan lentoon ja kalliot raikavat!!
kuva 13.03.2011 11:55 Tapio Muurinen  
  Kupittaan esiopastin, milloin lienee tullut. Ei ollut vielä 1970-luvulla, ellei sitten aivan loppupuolella.
kuva 13.03.2011 11:50 Tapio Muurinen  
  Tuo "Pikku-Raimon" (7.v) muisto on täysin mahdollinen ja jopa todennäköinen, koska nämä kaikki viisi Hr11 olivat Tampereen konejaksolla ja ajelivat siitä suuntaansa, missä vain oli 43 kg kiskorautaa alla. Keväällä 1961 veturit siirrettiin Turkuun. Jonkun kerran olin Hr11 vetämän pikajunan kyydissä, sellainenkin kuin P35 (v.1965) sattui kohdalle. - Tavarajunakäyttö on kait ollu melkoisen vähäistä. Esimerkiksi Turussa 1970-72 en sattunut kertaakaan näkemään sellaista, mutta sehän ei todista mitään. Nämähän ajettiin loppuun pikajunakäytön jälkeen lähinnä Turun - Uudenkaupungin tavarajunissa. - Kuva, joka kovasti miellyttää https://vaunut.org/kuva/4379?m=1&tag0=1%7CHr11%7C
kuva 12.03.2011 11:44 Tapio Muurinen  
  Tolppa-asiaa: Lisäyksenä, vaikka tulikin jo selväksi, samalta sillalta eri lasilla kuvatussa otoksessa näkyy nuo pari vaijerikannatinta pellolla https://vaunut.org/kuva/57522?u=832&m=1&paik=Turku Semafori oli tosiaan aika kaukana pellolla, että se näkyi riittävän kaukaa Aurajoen takaa suoralta radalta. - Raimon kysymykseen en osaa varmuudella sanoa, koskä tämä oli aika vakiomitta, Helsingin - Turun raskaalla radalla varsinkin, mutta todennäköisesti vielä vaunu - pari lisää olisi voinut mennä. Tavarajunissakin tätä jonkinverran käytettiin. Vetovoimaksi ilmoitettiin tehojen lisäyksen jälkeen 20 Mp, eli enemmän kuin nyky-Dv12. Tehoja oli suunnilleen samanverran ja painoakin enemmän. Muut ominaisuudet olivatkin heikommat. - Kun radat olivat vielä paikoin heikossa kunnossa, tätä sanottiin kiskonkatkojaksi (akselipaino 17 t)
kuva 10.03.2011 23:26 Tapio Muurinen  
  Tässä kuvassa riittää katselemista ja "tulkkaamista" pitemmäksikin aikaa. Joku Suomi-valtakunnan keskeisistä päiväpikajunista pysähtynyt ennen puoltapäivää hetkeksi Toijalaan; olisiko P67 Ouluun. Juna on pitkä, ei sovi edes laituriin. Viimeisen vaunun kyljessä on jotain lisämerkintöjä. Tuliko tuosta Eik joskus 1954? Jokohan tässä on maantiesilta ratapihan yli, josta kuva on otettu. Tuo kävelysilta asema-alueen ja kauppalan välillä lounaispuolen raiteiden yli - mielenkiintoista. Taitaa siellä olla etelään tai Turkuun lähtevän Heikin edessä laituripolkukin. Nuo kaksi raidetta vasemmalla olivat tietenkin Turun suunnan, mutta oliko myös muun etelään menevän henkilöliikenteen käytössä. Nehän yhtyvät vaihteessa yhdeksi raiteeksi ennenkuin Turku erkanee jyrkästi pienellä säteellä https://vaunut.org/kuva/38447?m=1&kv=1940&kv2=1963&paik=Toijala
kuva 10.03.2011 22:16 Tapio Muurinen  
  Tulkinnasta on helppo olla samaa mieltä. - Kivelän tasoristeys oli vanha, koska tiekin oli vanha sisääntulo kaupunkiin pohjoisesta ja lännestä, Salmenvirrasta yli. Ylikäytävällä oli sattunut lukuisia pahoja onnettomuuksia. Seisake tuli ylikäytävän viereen vasta 1946. Tuliko puomit ennen sitä vai jälkeen, siitä ei ole tietoa. Mutta puomit poistuivat, kun ylikäytävä sai valo- ja äänivaroituslaitoksen syksyllä 1958.
kuva 08.03.2011 22:42 Tapio Muurinen  
  Profiili on matala, kuten kuvastakin voi päätellä. - Tuo "Husun" erkanemisliikennepaikka tulee Husulan kylästä, joka on itäpuolella vajaan kilometrin päässä. Salmenkylään (eteläpuolella) on vähintään kaksinkertainen matka. Haminan alaisuudessa tämä toimi, koska kaupunkiasemalle oli vain 3,9 km. Vakituista henkilöstöä oli vain ratavartija. Muut kulkivat Haminasta. Ratapihan eteläpäässä oli toinen vahtitupa, malliltaan erilainen. Jos koppi voisi kertoa, niin monenmoista tarinaa saisimme kuulla yli 40 vuoden ajalta.
kuva 08.03.2011 22:10 Tapio Muurinen  
  Karin kysymykseen "muistaako joku?", ei voi tunnustaa, mutta muutamia sellaisia tapauksia siellä on ollut. Kokkolan-Oulun välillä vedettiin sähköt eräille sivuraiteille, jotka kuuluvat A-luokkaan.
kuva 08.03.2011 21:44 Tapio Muurinen  
  Äetsässä ajoi vuoden 1960-lopulla kaksi T-junaa yhteen, jossa Porista tulleen veturi kaatui. Sopisiko tämä siihen tapaukseen?
kuva 08.03.2011 10:20 Tapio Muurinen  
  Vuonna 1962 oli muutama alkupään Vr11 vielä veturinvihreitä keltaisin vauhtiraidoin. Hurujen kylkiin ne tupakkimainokset tulivat joskus 1960/-70 -taitteessa.
kuva 07.03.2011 22:53 Tapio Muurinen  
  Noin Rovaniemelle matkustavat autot ovat liikkuneet niin kauan kuin muistan. Tampereella irrotus ja vaihto sen myöhemmän Helsingistä tulevan perään.
kuva 07.03.2011 22:37 Tapio Muurinen  
  Viihtyisyyttä luovat kamiina, pieni pöytä, pari puujakkaraa, sähkövalo ja työmaapuhelin. - Lieneekö ollut juuri tämä vaihdekoppi, kun nuorta vaihdemiestä (Paavo M.) väsytti ankarasti aamuyön raskaina tunteina. Uni sai Paavosta armeliaan voiton, jonka keskeyttivät veturimiehet tullessaan kysymään: "Saako tästä ajaa ohi?"
kuva 07.03.2011 22:16 Tapio Muurinen  
  Ja edessä on vielä yksi silta, tai oikeastaan kaksi. Se alkuperäinen Kivisalmen silta, jossa rautatie ja Kotkantie ovat rinnakkain. Paljon tapahtui Kotkassa noina 1970-luvun alkuvuosina. - Samaa vesireittiä tullut itsekin ajeltua appiukon veneellä vähän myöhemmin.
kuva 07.03.2011 22:03 Tapio Muurinen  
  Muistoja herättelevä kuva, vaikka näistä Salmenkylän rakennuksista ei kovin tarkkoja muistikuvia jäänytkään. "Tutkimusmatkat" eivät koskaan ulottuneet tänne saakka, mitä nyt Lättahatun ikkunasta ohiajettaessa saattoi jotain "tarttua matkaan". Henkilöjunat eivät tässä pysähtyneet. Salmenkylässä oli tosiaan vakituinen miehitys lakkoja, joulua ja juhannusta lukuun ottamatta. Kaikkia etelään, Haminaan tai Hilloon, menevät tavarajunat pysähtyivät aina, kun taas pohjoiseen sai jatkaa pysähtymättä (luvan jälkeen), jos muistan.
kuva 06.03.2011 23:13 Tapio Muurinen  
  Jaaha, on näköjään "VR-puhelin" jättänyt muutamia tolppia pystyyn, vaikka ovat noin helpossa paikassa. - Taustalla näkyvän vesitornin katolta näkymä tähän suuntaan https://vaunut.org/kuva/34092?m=1&liikp1=384
kuva 06.03.2011 12:20 Tapio Muurinen  
  Heitetääs vielä linkki menosuuntaan eli alaspäin https://vaunut.org/kuva/45538?u=832&m=1&paik=Hamina Ei aivan samoilta jalansijoilta, mutta melkein.
kuva 05.03.2011 18:31 Tapio Muurinen  
  Jorma, sallin mielellään ja otan korjaukset kiittäen vastaan. Muistelin tuossa lähinnä 1960-lukua, jolloin oli aikaa vielä istuskella tässä kalliolla https://vaunut.org/kuva/67563?u=832&m=1&kv=1962&kv2=1970&paik=Hamina Tehtäväjako ja hierarkia ei täysin tullut selville. Silloin ei ollut radioita, kaikki pelasi signaaleilla. Ratapihan loppupään kaarteisuuden takia jarrujenkoettelijan oli joskus selvästi vaikeuksia saada yhteyttä veturiin. Parhaimmillaan mitä näin oli aikaisin aamulla kolmekin junaa Ristot keulassa odottelemassa lähtölupiaan.
kuva 05.03.2011 17:13 Tapio Muurinen  
  Kieltämättä samoja ajatuksia tuli joskus mieleen silloin ja myöhemminkin; ollapa nyt NAGRA olalla muiden romppeiden lisäksi. Nämä tyhjävaunuroikat tuhansine irto-osineet helisivät ja kolisivat, Gks-roikat kumahtelivat ja jymähtelivät epärytmikkäästi, eri tavalla kuin tyhjät pyttyroikat, Gb:t natisivat ja nitisivat. Hiljaisimpia olivat Hdk-roikat, kuin myös kaikki vaunut lastissa ollessaan. - Kun roikkaa pantiin lähtökuntoon päivystäjän avulla, junamies kävi kytkemässä välit ja kiristeli vähän lenkkejä. Tarvittaessa painettiin välejä kokoon. Samalla hän tarkasti ettei ollut roikkuvia kettinkejä. Lopuksi päähän loppuopastimet valmiiksi. Kun veturi aikanaan tuli päähän, niin vielä junamiehen kävely päästä päähän, jarrujen tarkastus ja kaikki muu OK. sitten kun Salmenkylä oli antanut luvan, vielä kun Haminan h-junat kulkivat, tuli junamies luvanantokopista, käänsi vaihtokielto-opastimen ja vaihteet, jos niitä oli linjaveturin jälkeen muuteltu. Sitten lähtölupa lipulla tai valolla. Kovalla lumisateella joskus roikkaa painettiin vähän kasaan, että edessä on vähän matkaa puhdasta kiskoa. Ne lähtövihellykset oli jääneet jo pois käytöstä. Sitten roikan kiristys muutamalla varovaisella iskulla, kunnes kolina meni koko roikan läpi, kuulostellaan vähän ettei lyö ympäri, ja eikun menoksi... (näin "nuorenmiehen" silmin)
kuva 05.03.2011 11:53 Tapio Muurinen  
  Jatko näytti tällaiselta https://vaunut.org/kuva/23028 - Tässä oikealla, eli länsipuolella, oli kallioon louhittuja Hamina - Taavetti puolustuslinjan laitteita, pari bunkkeria ja yhdyshautaa vuodelta 1940. Itäpuolella on Savilahti ja Salmenvirta. Muistan niistä rakennelmista jotain, mutta silloin ei mielenkiinto riittänyt niiden lähempään tutustumiseen. Ne olivat jotenkin pelottavia (eikä niiden historiallinen merkittävyyskään ollut silloin kovin selvä). Nykyään ne ovat suurimmaksi osaksi tuhoutuneet, koska uusi sataman tie Poitsilasta Puuropytyyn vedettiin tästä radan vierestä.
kuva 04.03.2011 20:56 Tapio Muurinen  
  Vielä jokunen sana tuosta pitkästä F:stä. - Sen aluskehys oli alkujaan Hangon radan 3-akselinen matkustajavaunu v:lta 1875, - Muutos F 3918 (v.1935), muutos XF 03142 (v.1962), jonka jälkeen tuotiin tuohon "vaunumiesten konttoriksi". Poistui Haminasta romuletkassa 10.1983 https://vaunut.org/kuva/31353?u=832&m=1&kv=1982&kv2=1984&paik=Reitkalli
kuva 04.03.2011 20:37 Tapio Muurinen  
  Linkki toiseen kuvaan vastakkaisesta suunnasta https://vaunut.org/kuva/20407?u=832&m=1&kv=1963 Sama valomasto näkyy Riston savupatsaan edessä, ja tuo VR:n ruskea henk.kunnan asuintalo valkoisin nurkkalaudoin ja ikkunanpielin linkkikuvan vasemmassa reunassa. Punatiilinen veturisuoja on rakennuksen tasalla, tällä puolen ratapihaa
kuva 03.03.2011 22:22 Tapio Muurinen  
  Palautellaan vain mieliin, kun Alstikka pössäytteli sinistä vaikkapa Savonpaanalla joskus 1980-luvulla. Iisalmellekin oli tullut jo valkeus, eli sähköt. Päiväpikajunien sn oli 140, ja aikataulut Sr1:lle tehtyjä. Joskus jouduttiin korvaamaan sähkäri Dr13:lla, ja kunnialla se aikataulun selvitti. - Mikään muu siihen ei olisi pystynytkään. Kun vauhtia alkoi olla yli 140, niin veturissa istui kuin "tuvan penkillä", mutta pullat eivät tahtoneet pysyä enää ravintolavaunussa hyllyllä. -Kertoili "tuvan penkillä" istunut isäntä.
<<   >>