733-38092 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 29.05.2010 00:42 Tapio Muurinen  
  Veturin kohdalla oli ennen siipi, jonka ali tultiin "sisään". Sitten siivet lopettivat lepattamasta, ja ne korvattiin valoilla. Rataremontin jälkeen valo siirrettiin Ounaskosken sillan tähän päähän, jonne ennen koivujen valtakautta näki hyvin. Sähkötölpista ja kannattimista en sano mitään. - Tästä kuvattaessa asiaan kuuluu aina Rovaniemen kirkon torni. Se herättää empatioita.
kuva 28.05.2010 00:23 Tapio Muurinen  
  Samassa paikassa tulossa https://vaunut.org/kuva/43755?u=832&m=1&paik=Rovaniemi
kuva 28.05.2010 00:05 Tapio Muurinen  
  "Riihimäki, Lahti, Kouvola, Mikkelj. Siipilöeissä loesti raota ja nikkelj, Lentävä Kalakukko". - Ei tähän mittee ossoo sannoo; kaekki on kohillaa.
kuva 27.05.2010 23:01 Tapio Muurinen  
  Vielä keväällä 1961 29 oli MP, siis Dm4 vetoinen. Syksyllä edessä oli jo Hr11. Syksyllä 1966 juna oli jälleen MP, eli Dm9. Muutos tapahtunut varmaan sinä vuonna. Myös seuraava Turkuun lähtenyt pikajuna P35 oli 1960-luvun alkupuolella Hr11-veroinen. Eli "Pulla-Hurut" ovat olleet ahkerasti liikkeellä Turun suuntaan noihin aikoihin.
kuva 27.05.2010 11:31 Tapio Muurinen  
  Syksyllä 1977 tuota Moskovan vaunua ei näköjään enää ollut tässä junassa. Voi olla, että jäi pois jo aikaisemminkin.
kuva 26.05.2010 09:06 Tapio Muurinen  
  Tämän aktiiviaika on ollut 1950-60 -luvulla. Olisipa vain nähnyt toiminnassa; ja mikhän on tämä kevyt nostolaite oikeassa laidassa - lisälaitojen poistajako?
kuva 25.05.2010 22:00 Tapio Muurinen  
  Mielenkiintoisen näköinen laitos. - En ole asiantuntija, mutta joskus mietiskellyt, kuinka esim. Hdk- ja Hk-vaunut purettiin; kallistettiinko vaunua vai rataa? Saiko vaunua edes nostaa toiselta syrjältä? Tässä vaununpaikka on kiskotukseltaan erilainen, taitaa olla poikkikin. Satulalattiavaunuthan purkivat molemmille puolille, kun sivuluukut laukaistiin, esim. Mak-vaunut. - Kuvassa näkyy hyvin myös vaununsiirtovinssi, jota Haminassa kutsuttiin "Toope"-nimellä. Siinä on erisäteiset kehät vedettävän kuorman mukaan.
kuva 24.05.2010 09:03 Tapio Muurinen  
  Kyllä, katolle kiipesin. Se oli jotain niitä aikoja kun pysäkkirakennus oli aika huonossa kunnossa, ennen kuin se kunnostettiin "Huumor humpan" harjoitustilaksi. Vuorilaudoituksen välistä oli valunut eristeenä käytettyä veturituhkaa. Viime kesänä totesin saman, että kasvillisuus on vallannut tilansa. Laajoja, avoimia kuvauspaikkoja ei ole.
kuva 23.05.2010 21:36 Tapio Muurinen  
  Jyrkintä kaarresädettä tässä en tiedä, mutta 90 km/h on muistaakseni nopeusrajoitus. Paitsi, että on monta peräkkäistä mutkaa, niin korkeuseroa on n. 30 m. Aikoinaan linjauksen suunnittelija varmaan mietti myös tätä seikkaa, ettei tulisi liian jyrkkä mäki. - Junan kohina alkaa kuulua hyvissä ajoin kaukaa kuvan oikealta puolelta, kun se laskettelee Aita-Merkkivaaran, taustalla, kuvetta alas. Toisessa kuvassa päinvastoin ajettaessa https://vaunut.org/kuva/18588?u=832&m=1&paik=Rovaniemi junien peräpäät ovat suunnilleen samoilla paikkeilla.
kuva 23.05.2010 00:00 Tapio Muurinen  
  Tattista vaan tästäkin maisemasta. Tulihan tätäkin ihailtua koulumatkoilla toista kymmentä vuotta, ja kaikki muut enemmän tai vähemmän tärkeä reissut kaupunkiin päälle. 1971 taisi olla jo tämä vanha satama hiljainen/hiljentymässä kaupallisessa vienti- ja tuontiliikenteessä. Raiteet 42 ja 43 ovat Rampsinkarissa, jossa oli ennen puutavaran vyörytysraiteet vaunuista mereen. 36:n päästä meni Metsäliiton raide "Lepikön rantaan"; ei ihan taida mahtua kuvaan, tai sitten sekin oli jo lakkautettu
kuva 22.05.2010 23:44 Tapio Muurinen  
  Mitähän tähän kaavioon pitäisi sanoa muuta kuin KIITOS! Muistelin, oliko tuossa Mannerheimintien vartioidulla tasolla 3 vai 4 raidetta, näköjään kolme. Kerran eräs tuttu haminalainen VR:n mies oli siinä puomivahtina. Tuli S. Niemen linja-auto, joka väkisin tunki kiskoille vaikka valot vilkutti jo punaista: "Älä aja siihen", mutta kuski vain ajoi. Hän jätti tahallaan bussin puomien väliin, jossa se juuri mahtui olemaan. - Saviniemen rata on näköjään jo poistettu tuolloin käytöstä. Nykyään se on pyörätienä. Yhtäläisyyksiä voi hakea tästä vähän aikeisemmasta kuvasta https://vaunut.org/kuva/26911?u=377&m=1&paik=Hamina
kuva 22.05.2010 23:27 Tapio Muurinen  
  Mikhän lie ollut tämän kiviradan perimmäinen tarkoitus?
kuva 21.05.2010 00:28 Tapio Muurinen  
  Siteeraan vielä vastausta omaan kysymykseeni: "Kaikki yhdysliikenteen vaunut punnitaan. Järjestelmä maalaa ylipainoiset heti punaiseksi".
kuva 21.05.2010 00:17 Tapio Muurinen  
  Sain lisätietoja "Itä-Suomen kirjeenvaihtajalta" niistä pitkistä Voffeleista; ei siis tässä näkyvästä. Niitä mitä Nurmisellakin on nelisenkymmentä kappaletta, painaa tyhjänä 25 t. Suomessa siihen lastataan 68 t, mutta venäläiset 69 t. Heillä on myös uudempia, vajaan metrin pidempiä, joka painaa vain 22,3 t, ja ottaa kannettavakseen 71 t https://vaunut.org/kuva/45601?m=1&tag0=24%7CVofa%7C , aika fiksusti ratkaistu tuo keskiosan jäykiste vastustamaan kovia vääntöjä. Tässä kontit ladotaan tappien varaan. - Tuo 23,5 t aks.paino taitaa olla vain eräänlainen yleisohje, koska isossa maassa on isot toleranssit. Tässä lähialueella esim. Pietari-Murmansk ajetaan 25 t painoilla. Yrittää sieltä tulla meillekin välillä yli 100 t:n hakevaunuja. Pari vuotta sitten Trans Siperian radalla oli vielä 22,5 t, mutta se koski vain päästä päähän, ja harvempi juna ehkä matkustajajunia ja konttijunia lukuun ottamatta ajaa koko välin. RZD:llä on ainakin pääväylillä tarkoitus nostaa 27-30 t:iin. Luultavasti siellä ajellaan jo monia välejä 25-27 t painoilla. - Nykyään heillä ajellaan 100 vaunuisilla junilla, max paino 8000 t. Suomeen tulevien mitta rajoitetaan 57 vaunuun. - Mainittakoon vielä lopuksi, että usean vuoden jälkeen lähti 18. huhtikuuta ensimmäinen 38 vaunuinen konttijuna Nurmisen Haminan terminaalista Vladivostokiin. Taitaa olla juuri näinä päivinä saapunut perille.
kuva 18.05.2010 23:15 Tapio Muurinen  
  "Myrkky-bussi", Rovajärvelle menossa. - Tänään sieltä tuli puolenpäivän aikaan sininen vaunuletka.
kuva 18.05.2010 23:12 Tapio Muurinen  
  Ennen oli kovin harvinaista, että Dv12 käväisi Kotkassa/Haminassa. Sikäläiset ajoivat näiden korttejakin. Onkohan Deevereitä liikaa ja Sr1:stä pulaa?
kuva 18.05.2010 23:06 Tapio Muurinen  
  Juna on P128, tulee laivalta. Viimeisenä keikkuu Turku satama - Moskova kova makuuvaunu. Tämä palvelu alkoi kesällä 1970, juna oli silloi P32. Ei myöskään ole tietoa, milloin Moskovan vaunu jäi pois.
kuva 18.05.2010 00:12 Tapio Muurinen  
  Risto esittelee tässä peräpeiliään. Näköjään saimme nauttia höyrylämmityksestä, kun höyryletku vielä hönkäilee. Näkyy myös hyvin apukytkennässä tarpeelliset kettingit koukkuineen. - Matkustimme luultavasti ensimmäisessä vaunussa, koska olen yrittänyt kuvata taivaita kurkottelevia savupatsaita tenderin hiilikasan yli.
kuva 17.05.2010 18:09 Tapio Muurinen  
  Niinpä, tämähän kulki T7514:n sijaan samalla aikataululla - mikhän lie ollut junan tunnus. Tämä juna saattoi olla 1-2 vaunua lyhyempi, koska kurssikin oli n. 100 ukkoa pienempi, kun tuo kaiman 131. - En muista yksityiskohtia, mutta tunnelma oli vapautuneen riemullinen. Varmaan jotain ohjeitakin annettiin, mutta kuka sellaisia muisti, kun matka alkoi. Vaunujen eteisiin oli nimetty vartijat, jotka estivät ulko-ovien avaamisen ja portailla roikkumisen, heitä oli syytä totella, ettei vaan kukaan heittele tulenosoituspanoksia tai savuja junasta. - No ei ainaskaan myö!
kuva 17.05.2010 11:10 Tapio Muurinen  
  Oletpa hyvinkin oikeassa, koska puhuttiin vähän eri asioista. Alokkaiden saapumiserä oli 2/68, mutta kurssi oli 3/68.
kuva 17.05.2010 09:08 Tapio Muurinen  
  Kaikki muu on kohillaan, paitsi kurssi oli 3/68. Veturi oli jo tuolloin Pm:n kirjoilla. Enpä sitä muuta kertaa Hma:ssa nähnytkään.
kuva 16.05.2010 01:24 Tapio Muurinen  
  Intialainen hiili on lainaus kirjasta "Veturimiesten ammattikuva 1920-1960" erään vanhan pasilalaisen kuljettajan haastattelusta.
kuva 13.05.2010 23:57 Tapio Muurinen  
  Olisiko öljynkulutus silloin ollut vielä sen verran vähäistä, ehkä kymmenesosa tämänpäiväisestä, että jakelu pystyttiin hoitamaan hyvin säiliöautoilla. Raakaöljy tuotiin pääasiassa NL:sta laivoilla. Mutta oli 1960-luvun lopulla sellainenkin vaihe, että raakaöljyä tuotiin n. 100000 t/kk junilla Haminaan, josta se lastattiin rannikkotankkereihin ja edelleen Porvooseen, mm. Airismaa (punainen, tulee mieleen). Se olikin tuttu kävijä muutaman päivän välein.
kuva 13.05.2010 23:18 Tapio Muurinen  
  Venäjällä kai ajellaan yleisesti 25 t:n aks.painoilla, ja olikos se niin, että täällä meillä idän liikenteessä sallitaan pienoinen ylitys 22,5 t:sta. Käykö nämä muuten kaikki rajalla puntarin kautta?
kuva 13.05.2010 22:29 Tapio Muurinen  
  Ei se välttämättä ole kovin paljoa painavampi kuin nuo pykälää lyhyemmät. Tuo Nurmisen vaunu on oikeastaan aika "siro" ollakseen noin pitkä. Kun ennen Neuvostoliitossa tuotantotavoitteet mitattiin tonneissa, niin nykyään voidaan suunnitella keveämpiä, mutta lujia ratkaisuja. Arvelen taaraksi n. 24-26 t.
kuva 12.05.2010 12:10 Tapio Muurinen  
  Onkohan siellä rakennettu sitten uutta kalustoa, koska ennen pisin Vofa otti yhteensä 60´. Onhan heillä vielä se erikoispitkän tavaran tasapohjainen Vosk, mutta taitaa 80´ mennä hieman yli.
kuva 11.05.2010 23:11 Tapio Muurinen  
  Mielenkiintoisia lukuja; arvelua kun ei tiedä: Akseli itsessään on vanha, alunperin v.1898, muutettu toiselle laakeripesälle (8?) sopivaksi 1929. Pyöräkerta on alunperin englantilainen, kuten ne yleensä olivat vielä 1930-luvulle. Käynyt ehkä rengastettavana Sheffieldissä 1950.
kuva 11.05.2010 19:52 Tapio Muurinen  
  Tähtipyörä. Lapsena noita vielä näki vanhoissa tavaravaunuissa n. 50 v. sitten. Usein laakeripesän päässä oli kannellinen, avattava voitelukuppi.
kuva 11.05.2010 19:40 Tapio Muurinen  
  Koukkuja pitäisi olla 4 kpl. Jos kattokaaret on kunnossa, niin kyllä koko hytti nousee. Riston ja Pekan katon takareunassa on lisäksi ilmanohjanpelti, jota ei alunperin ollut. Niitä alkoi tulla jotain 1960-luvun alussa. Muissa tenderivetureissa sellaisia en muista
kuva 10.05.2010 20:39 Tapio Muurinen  
  Lasitehtaan ilves vielä ylväänä katonharjalla. Hehkuvia purkkeja ja pulloja valetaan sadointuhansin. Usein tehtaan raiteella näkyi lasihiekkavaunuja. Ne oli painettu aika jyrkkään mäkeen. Idästä päin tultaessa lasitehdas oli merkkinä, että nyt voi alkaa nousta ja vetää nuttu niskaan. Kiireisemmät olivat nousseet jo Pursijärven kohdalla ja menneet eteiseen seisomaan. Ennen Korttion ratapihaa tässä tehtiin lajittelut. Vetopätkä ulottui lasitehtaan kulmille. Siellä näkyy kuvassa jotain vaunuja. Jokohan tässä on suunnitteilla Peltosaaren sillan rakentaminen? Sehän valmistui muutaman vuoden kuluttua.
kuva 10.05.2010 10:41 Tapio Muurinen  
  Kerran 1970-luvulla olin Kotkan lättäjunalla matkallaan Kouvolaan. Junassa oli Dm7:t päissä + välivaunu. Jossain alkumatkasta ennen Inkeroista piti johtovaunun moottori sammuttaa vian takia. Perässä oleva Dm7 työnsi koko yhdistelmää. Kuljettaja kuitenkin ajoi hiljaisesta johtovaunusta. Hitaasti tultiin Kouvolaan, ja reilusti myöhässä. Minua se ei haitannut, koska vaihtoaikaa oli runsaasti. - Mielenkiintoinen kokemus.
kuva 09.05.2010 23:59 Tapio Muurinen  
  Kyllä samasta ajosta on kyse. Tässä ensimmäisessä otoksessa kuvakenttään tuli erilaisia näkymiä. - Mainittakoon, että en uhkarohkeillut omasta mielstäni. Ojensin vain kamerakäden ulos ovenraosta. Laukaisu arviolta tähtäämättä, mikä kuvastakin näkyy. Tulokset selvisivät vasta kehityksen jälkeen.
kuva 09.05.2010 23:10 Tapio Muurinen  
  Sotien jälkeen hiiltä ei aluksi saatu muualta kuin Neuvostoliitosta. Se oli huonolaatuista "Siperian multaa" sisältäen mm. hiekkaa ja herkästi sulavia mineraaleja, jotka tukkivat arinan kuvatulla tavalla; myös intialainen hiili oli samanlaista. Puolalainen hiili, kun sitä alettiin saada, oli huomattavasti parempaa. Parasta oli englantilainen hiili.
kuva 09.05.2010 21:52 Tapio Muurinen  
  Seuraavana Iivari, Hinkua ja Karhunpiilo. Hinkualle oli oma juna maanantaisin 1960-luvulla. - Siinä Leväjärven altaan itäpuolella, jonka ratapenkka salpaa, on erityisen komea järvikortekasvusto koska varikon jätevedet laskettiin siihen muinoin.
kuva 09.05.2010 11:23 Tapio Muurinen  
  Oliko se 1994 kun varikko tyhjennettiin kriisivetureista. Arvelen liikkumistarpeen näitä kiskoja pitkin olleen sen jälkeen kovin vähäistä. Vuonna 2005 kiskot olivat jo vahvassa ruosteessa. Joku resiina siellä oli silloin käynyt liiskaantuneista männyntaimista päätellen.
kuva 07.05.2010 20:17 Tapio Muurinen  
  Yhtäläisyyksiä voi hakea vaikkapa 41 vuoden takaa vasemmalla näkyvältä kalliolta nähtynä 45 mm opuskan läpi https://vaunut.org/kuva/37789?u=832&m=1&paik=Kouvola
kuva 06.05.2010 21:41 Tapio Muurinen  
  Aikalaisessa montussa tuo Korian suora. Kouvolan tulo-opastin oli ennen tuossa mäessä. Jos se punotti, niin tultiin hyvin, ettei tarvitsisi pysähtyä varsinkin raskaamman junan kanssa. Mitenköhän nykyään lie?
kuva 06.05.2010 18:41 Tapio Muurinen  
  Samoina vuosina Kotkassa asuessani heitin usein lenkkiä Mersullani (Mercier) tämän kautta. Jonkun harvan kerran, alle 5, tässä tasolla oli samaan aikaan raskasta liikennettä, jota kiltisti ja mieluusti väistin. - Tuolla taaempana juuri Laatikkotehtaan kohdalla Ristot 1034 ja 1069 ottivat juniensa kanssa rajusti yhteen marraskuussa 1954. Hämärästi muistan, kun vanhemmat siitä kertoivat ja lehdissä kirjoitettiin.
kuva 06.05.2010 18:30 Tapio Muurinen  
  Onkhan tää kuvattu siint Kotkantien sillan pohjoispäästä? - Sen SOK:n muistan, mutta tuo pikatukku on vieras.
kuva 06.05.2010 12:34 Tapio Muurinen  
  "Silkkejä" olivat myös nämä aikaisemmat https://vaunut.org/kuva/58477?m=1&tag0=11%7CSilk%7C Myös Kolarin Äkäsjokisuusta kuljetettiin "pöly" Soi-vaunuilla. Kolarin sementtitehtaasta yleisesti puhuttiin, mutta en muista poltettiinko siellä sementtiä, vai jalostettiinko vain jatkokäyttöön.
kuva 06.05.2010 00:04 Tapio Muurinen  
  Tämä junapari 63/64 tuli hyvin tutuksi vuosina 1975-77, kun oli Lapissa kesät töissä, ja tuli matkustettua parin viikoin välein. Esimerkiksi Seinäjoelta lähtö piti melkein aina kurkkia makuuvaunun ikkunasta. Se lähtökaarre pohjoiseen; näkyi sekä keula, että perä. Pimeässä Huru valaisi tietään, viimeisesä Gfot:ssa joku auto tyhjensi akkuaan. Kohta alkoi kuulua pätkäkiston unettava lonksutus. Vielä vähän aikaa, niin lehti putosi silmille: "Hyvää yötä". - Sen aikakoneen haluaisin minäkin joskus - edes hetkeksi.
kuva 05.05.2010 20:29 Tapio Muurinen  
  Niin, Seinäjoelle oli tultu Sr1:n perässä. Yöllä ei vielä siinä vaiheesa nukuttanut, mutta ei tullut pantua merkille kun vetureita vaihdettiin. Oulu taas meni tavallisesti ohi "tajuttomana" peiton alla. Mitenkähän se Huru-kierto tuohon aikaan oli? Uskoisin ettei Sk:n jälkeen vaihdettu. Polttoaine olisi kyllä riittänyt pitempäänkin väliin täydellä tankilla.
kuva 05.05.2010 10:46 Tapio Muurinen  
  Hyvin on Huru "säistetty". Satoja pikkuötököinä keulaan liiskaantuneena tuliaisina Pohjolan yöstä; sateen painamat nokihiukkaset katolta ja nokkataanteelta huuhtoutuneena. - Vahvistan Larin tunnelmakuvauksen omakohtaisesti. Tällä kertaa olin vasataanottajana. Aina tämän yöjunan saapuminen oli "tapaus". Laiturilla vilkutettiin, huudettiin, halattiin ja itkettiin monella kielellä. 1970-luvulla suuri osa matkustajia oli rinkkaturisteja, jotka haeskelivat ympäri Lappia lähteviä linja-autoja; eskelisiä tai postinkeltaisia osoitteena Tana bro, Skibotn, Kuusamo, Ylitornio... Huru irrottautui junasta ja ajoi tallille. Paikalle tuli entinen Sv (25xx), joka otti keulasta yli puolet vaunustosta, jotka siirti huoltoraiteelle. Sitten Kemijärvelle jatkavan loppuroikan päähän kiinni. Matka jatkui 8:30. (jotenkin nuin).
kuva 05.05.2010 00:11 Tapio Muurinen  
  Kahteen-pekkaan ajettava; jotenkin nykyaikainen, heijastimet ja rekisterikilvet ja kaikki...
kuva 03.05.2010 21:32 Tapio Muurinen  
  50 vuotta vanhoista tapahtumista vielä sen verran, että se oli vihkiäisjuna, joka silloin ajoi. Sitä ennen UKK löi viimeisen ratanaulan (iski muistaakseni kerran tai pari); mutta avattu mikä avattu. Väliaikainen tavaraliikenne saattoi alkaa. Vakinainen tavaraliikenne alkoi joulukuussa 1960 ja säännöllinen henkilöliikenne 1.3.1961. Henkilöjuna käytti aikaa silloin 1h36´, kun kapsuaikana kului 3h45´.
kuva 03.05.2010 20:21 Tapio Muurinen  
  Idyllisen näköistä seutua, jossa juna istuu maisemaan paikassa tai vielä paremmassa paikassa. - Kirsikkako se siinä aidan takana kukassa?
kuva 02.05.2010 16:04 Tapio Muurinen  
  Joku sisämaan pikkusaha, vanha- uusipuoli; jos vaikka naapurin puolella nykyisin.
kuva 02.05.2010 00:39 Tapio Muurinen  
  Vappuna on perinteisesti pidetty puheita. En ajatellut enää jatkaa tältä pohjalta, mutta Jarin mielipiteissä on juuri sitä ajatusta, jota toivon kuvien katsojissa herättävän; lähimenneisyyden tallennusta, miltä "maailma" näytti ei kovin kauan sitten, miten silloin hommat hoidettiin ja millaisilla vehkeillä. Kehitys loikkii nopeaan ja pitkällä harpalla. 40 vuotta on yhden sukupolven väli. Silloin me oltiin nuoria ja yhtä lailla kiinnostuneista kuka mistäkin. Otettiin valokuviakin, mutta ei sellaisia määriä, kuin nykyajan turbo-vehkeillä. Kuvatarjonta on tänään aivan eri kertaluokkaa. Mielelläni näkisin kuvia esim. 1940-luvulta, mutta sotien jälkeen ei kuulemma saanut kameroita, ei filmejä. - Itse olen kuvaillut tuon 40 reilut vuotta ensin alkeellisilla välineillä, sitten pikku hiljaa rahaston salliessa kalustoa parannellut - kuviakin on kertynyt. Onneksi suurin osa on tallessa. Sanoiko joku; "jaettu ilo on kaksinkertainen ilo". - Jarille vielä kiitokset siitä n. 5 v sitten, kun annoit minulle täsmätietoa sen rantaradan mahtijunan, T3528, kulkuajoista. Sainpahan senkin tallennettua Piikkiössä, vaikka Canonin verho sippasi juuri, mutta digipokkari toimi toisella jalustalla.
kuva 01.05.2010 11:10 Tapio Muurinen  
  Tyypillistä elämää 1970-luvulla - "reppurien" autoja ja asuntoja. Rahaa tuli rutosti, mutta oli sillä varjopuolensakin; työväen juhlan "sankareita".
kuva 01.05.2010 10:57 Tapio Muurinen  
  Pekka Hyvä, minkäs "herätyksen" taas sait kello 3 aamulla?! - Aivan täysin arkinen kuvahan tämä, joka toistui joka päivä. Mutta ollanko samaa mieltä, että ennen rautaisen tien miljöö, oli monipuolisempi kuin tänä päivänä? Mielenkiinnolla odottelen myös sinun kuvallisia kertomuksia samoilta ajoilta. Nyt on taas uusi vuosi ja uudet kiintiöt - ja kaikki "Tapsat" kehiin. Olisihan minulla noita uudempiakin kuvia, jopa vm. 2010, mutta niitä on paljon loistavampia otoksia tarjolla nuorempien mestareiden taholta. - Mikä se Bekhami on, onko se joku ramamies? Minä en ikävä kyllä ole. - Vappu jatkuu kaikilla mukavissa merkeissä :)
kuva 30.04.2010 21:14 Tapio Muurinen  
  Tuota punaista rakennusta joskus ihmettelin, että mikhän lienee; no nyt Antsan selostuksesta sekin selvisi. Usein itsekin käytin tätä reittiä tallin kautta, koska miljöö miellytti, pukatessani parivuotiasta ipanaa rattaissa 1970-luvun lopulla, - Enimmäkseen lepohuoneella näytti kovin hiljaiselta jo silloin. Oli kai sesonkiajat olleet edellisillä vuosikymmenillä, kun Kotkassa joutui yöpymään.
<<   >>