2119-114441 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 30.04.2010 21:14 Tapio Muurinen  
  Tuota punaista rakennusta joskus ihmettelin, että mikhän lienee; no nyt Antsan selostuksesta sekin selvisi. Usein itsekin käytin tätä reittiä tallin kautta, koska miljöö miellytti, pukatessani parivuotiasta ipanaa rattaissa 1970-luvun lopulla, - Enimmäkseen lepohuoneella näytti kovin hiljaiselta jo silloin. Oli kai sesonkiajat olleet edellisillä vuosikymmenillä, kun Kotkassa joutui yöpymään.
kuva 27.04.2010 15:38 Tapio Muurinen  
  Pähkinäkoksi - ensikuulemalta sopii hyvin vanhan pirtaan :).
kuva 27.04.2010 09:12 Tapio Muurinen  
  Kyllä, tilanne on hallinnassa! - Onkohan tuo musta bulkki hiiltä kuitenkin, kun noin hienojakoista, ja onko osoitteena Rautaruukin koksaamo? Vai kuka muu voisi tuollaisia määriä käyttää?
kuva 26.04.2010 21:53 Tapio Muurinen  
  Lätän ohjaamossakin on kuljetettu jos vaikka mitä ihmisille tähdellistä; leipiä, kukkia, kurkkuja, perunasäkkejä, kauppoihin pikalähetyksiä... Kun Haminaan ajettiin 1950-luvun alussa Dm-vaunulla, tiesivät veturimiehet ja konduktööri ensimmäisinä, mitä elokuvia seuraavaksi onkaan teattereissa näytillä.
kuva 26.04.2010 21:31 Tapio Muurinen  
  Kesäinen idylli on "käsin kosketeltavissa". Ongella olevat pojat ovat nähneet satoja ja tuhansia junia; ei päätä tarvitse kääntää kesken onginnan: "Hyvä kun saatiin tie, niin pääsee mopolla käymään Valkealan tai Jaalan kirkolla, tai vaikka Kouvolassa". - Olisinpa halunnut viettää hetken tuossa maisemassa. - Samaan aikaan olin tästä n. 14 km kaakkoon eri komennossa. Joskus reippailla telttaretkillä tai Vekaranjärven kaatopaikkapalon vartioinnissa kuului Tihvetjärven takaa yöllisen tavarajunan tai pikajunan kohina Kirjokivestä n. 6 km päästä suoraan lännestä.
kuva 26.04.2010 09:50 Tapio Muurinen  
  Juna oli käytännöllinen kulkuväline Hillosensalmelle, ja niitä kulki taajaan. 1960-luvulle saakka ei ollut vielä paljoa h-autojakaan - ei läheskään joka talossa, kuten nykyään. Sellainen muistitieto on, että pohjoisesta Mäntyharjulta ja Voikosken suunnasta olisi tullut joku "paukkukärrytie" salmen rantaan. Näkyykö siinä kaiman kartassa sellaista?
kuva 25.04.2010 21:43 Tapio Muurinen  
  Jos ei kovin vilkasta liikennettä tarvitse olla, mutta pölkyssa kiinni, niin Bochum 1882 muutamissa eri paikoissa lastausraiteilla. Niin ja Kelloselkä-Raja oli muistaakseni sellaista, jos ei se rosvo vienyt kaikkia!
kuva 25.04.2010 21:38 Tapio Muurinen  
  Juu, se Kotkan Lättä tuli kyllä hyvin tutuksi 1976-1979 päästä päähän, ja aikaisemminkin Kyminlinnasta Kouvolaan. Siinä "haili-vaunussa" en käynyt, vaikka kalana erinomainen.
kuva 25.04.2010 19:57 Tapio Muurinen  
  No niinpä se taitaa ollakin. Tässä välillä on 4 siltaa 1-2 km välein, ja noita voimalinjoja risteilee vähän joka suuntaan. Eli juna tai ainakin peräpää on vielä Kotkan puolella, jos tulkkaan. Tänne itäänpäin on vähän matkaa tasaisempaa, on peltojakin, ennen seuraavaa leikkausta. - Suunnittelijalla on ollut aika miettiminen, mistä kohtaa linjan piirtää, mihin korkeuteen tasausviiva, ettei tule liian jyrkkä, paljonko leikataan mistäkin, ja mihin louhintamssat saa sopivasti lähelle notkon täytteeksi. - Ylhääntä sillalta katsottuna ja "zoomilla" voi vähän silmä pettää. Tällä sillalla muistaakseni en ole käynyt. Kerran olen mennyt junalla tuonne Juurikorven suuntaan.
kuva 25.04.2010 12:10 Tapio Muurinen  
  Lisää muistemia tästä ajasta: Kesällä, eli heinä-elokuun vaihteessa 1972 tämä juna vedettiin kerran kokeiluna mäkistä korpirataa Jyväskylästä-Saarijärven-Haapajärven kautta. Ohjaamo oli täynnä ukkoa matkaneuvojasta alkaen: "Paljonko on nyt tehot?" - Kaikki mitä löytyy. "Mikä on nopeus"? - 15 km/h. - Silloin oli kuiva ja hyvä keli.
kuva 25.04.2010 11:49 Tapio Muurinen  
  Vaikka olen tämän joskus ennenkin kertonut, niin ehkä uutta porukka on tullut "linjoille": Ollessani kesätöissä Kiuruvedellä 1973 oli tukikohtamme aivan radan varressa vanhassa maalaistalossa n. 1.5 km Pyhäsalmen suuntaan (parempaa paikka ei voinut meikäläinen toivoa). Joka yö hieman kolmen jälkeen alkoi kuulua jo kaukaa tuttu vähitellen voimistuva ujellus, kun MGO:t huutivat täysillä asemalta saakka alkavassa nousussa. Talon kohdalla melu oli huimaava; se tuntui jotenkin pelottavan jännittävältä. Nyt jos akseli katkeaisi, niin tulisi koksikuorma pirttiin. - Nautin samalla hetkestä. - Siihenkin tottui, eikä joka yö sentään tarvinnut herätä.
kuva 25.04.2010 11:30 Tapio Muurinen  
  Tuomaksen kommentiin vahvisuksena, että väli Pm-Kv mainitaan Euroopan pisimpänä valmistuessaan heinäkuussa 1963. Jo edellisenä vuonna oli valmistunut kokeiluna väli Pm-Mi.
kuva 25.04.2010 11:17 Tapio Muurinen  
  Leikkauksessa näkyy radan korkein kohta. Profiili on sellainen "kupru". Ensin nousee ja sitten laskee tasaisesti. Tästä saa rullailla Salmenkylään saakka, jossa pitää vähän nykäistä. Tuosta toiseen suuntaan kun laskettelee, niin Ylänummen tiukassa kaarteessa ennen Juurikorpeen tuloa puskee aika lujasti - sähköjarrusta on apua.
kuva 25.04.2010 00:45 Tapio Muurinen  
  Ensimmäisenä viipottaa Fo, toinen voisi olla Eis; oli vielä tammikuussa -68, kun Miehossa tämä yhdytin.
kuva 25.04.2010 00:29 Tapio Muurinen  
  Hiano, kertakaikkiaan - eikös se Raahen tehdaskin valmistunut 1967. Tämä oli aikansa mahtijuna, kukkupäisiä Vokkeja taitaa olla n. 25, ja junapainoa sen 1700 t. Tälle oli laadittu oma aikataulu, jossa ei paljoa pysähdelty - muut väistelivät. Ja vauhtiakin oli ihan kohtuudella sen mitä liukulaakerit sallivat.
kuva 24.04.2010 16:19 Tapio Muurinen  
  Minulla on pari diakuvaa Kv-asemalta, joissa Hr1 1013 (Pm:n Ukko-Pekka) lähtee vetämään henkilöjunaa. Olen arponut; voisiko se olla H771? Ensimmäisenä vaununa on CEi, myyntinumero mahdollisesti 222. Vuotena olen pitänyt kesää 1969 - mitenkähän lienee? Tunnetusti vuosissani voi olla toleranssia!
kuva 24.04.2010 16:10 Tapio Muurinen  
  Tämä juna tuli Mikkelistä. Samana vuonna kevättalvella matkustimme armeijakaverini kanssa tällä Kouvolaan. Se olikin minun viimeinen "Motti-matkani".
kuva 24.04.2010 15:43 Tapio Muurinen  
  Tämä on se Raaheen matkaava koksijuna (T2051), joka ohitti Kouvolan joka päivä siinä klo 15 paikkeilla. Junapaino oli kait jo tuolloin 1700 t. Mainioita kuvia kerrassaan kaikki tyynni.
kuva 24.04.2010 00:49 Tapio Muurinen  
  Kyllähän tuonne hyttiin kun kiipesi, niin tunsi olevansa jokseenkin hyvässä turvassa. En muista yhtään onnettomuutta, jossa "kapteeni olisi mennyt laivansa mukana", vaikka koviakin tällejä sattui. Päinvastoin oli Hr/Dr13:lla, jossa usein sai olla sydän syrjällään.
kuva 24.04.2010 00:40 Tapio Muurinen  
  Antsa lähetti palautetta, että hänen aikanaan Ylivieskan suuntaan ajettiin parittomilla. Tämä iltajärjestelijä oli silloin 6317 ja vähän myöhäisempi 6319. Palatessa Iisalmeen oli 4312. Näin tosiaan oli. Minulla on graafinen aikataulu nro 140, voimassa 3.6.1973 alkaen. Siinä tämä lähti Ilm klo 20:00 ja palasi seuraavana päivänä numerolla 4321 klo 18:07. Se koksijuna ajoi lastissa tämän paikan ohi yöllä klo 3 jälkeen numerolla 2052.
kuva 22.04.2010 20:53 Tapio Muurinen  
  Jatketaan vain sivuaiheesta; nimenomaan vieraslajien levittäjinä rautatiet olivat hyvinkin tärkeitä. Silloin, kun oltiin osa laajaa Venäjänmaata, tänne tuli paljon itäisiä lajeja epäpuhtaan viljan joukossa, sellaistahan se vilja silloin oli - satamat, varuskunnat ja radanvarret kukoistivat uusista tulokkaista.
kuva 22.04.2010 09:31 Tapio Muurinen  
  Jorma, mukavaa jutustelua - minkähän takia Kv ei oikein innostunut näistä "Vintti-Huruista", niinkuin siellä näitä nimitettiin?
kuva 22.04.2010 09:24 Tapio Muurinen  
  Hyväksytäänkö tämä https://vaunut.org/kuva/57522?m=1&tag0=3%7CDm6%7C linjakuvaksi?
kuva 21.04.2010 11:50 Tapio Muurinen  
  Voi, että...! - Meinasin kysyä, onko joku linnavuori, mutta sehän lukeekin tuossa.
kuva 21.04.2010 11:37 Tapio Muurinen  
  Majapaikkamme oli tästä noin puoli kilometriä junan tulosuuntaan, aivan radan varressa. Tilan nimi oli "Savikko". - Horsmahan siinä heloittaa ilta-auringossa. Kasvitieteen approbaturin "tukevalla" pohjalla voin sanoa, että on niitä albiino-horsmia, vaikka ei ole omalle kohdalle sattunut.
kuva 21.04.2010 11:23 Tapio Muurinen  
  Todettakoon vielä, että laitoin tämän tarinan Jarmon suostumuksella. - Jo kautta aikojen, välillä katsellessani kuvaa, ajattelin että tuon pojan täytyy olla joku "samanhenkinen" haahuilija kuin itsekin olen - käveleskelee tyhjällä laiturilla ja katselee aseman touhuja. Laittaessani kuvan koko maailman nähtäväksi, oli pienoisena ajatuksena josko "tärppäisi", ja siltä tuntuu.
kuva 20.04.2010 23:48 Tapio Muurinen  
  Tämä on pakko laittaa! - Ei nimittäin ole kovin tavallista, että joku henkilö löytää ja tunnistaa itsensä netistä yli 40 vuotta vanhasta valokuvasta. Olemme asiasta keskustelleet puhelimitse ja muutaman s-postin lähettäneet. Siteeraan viimeistä: "Äitini ja tätini olivat käymässä täällä, näytin niille kuvaasi, kertomatta itse kuvasta mitään. Äitini kysyi, eikö sinulla ollut tuollainen paita, jalassa sandaalit, olisiko jalassa ensimmäiset farkut, kuka sinusta on ottanut tämän kuvan, Tapioko (veljeni)? Tätini katseli kasvon piirteitä, hiuksia ja olemusta ja oli täysin sitä mieltä, että minä olen kuvassa. Kysyin omasta pituudestani, olinhan kuvassa 14 vuotta vanha. Tätini muistikuvan mukaan, olen ollut enemmänkin lyhyt kuin pitkä tuossa iässä. Yhtään kuvaa tuolta ajalta ei ole jossa olisin pystyssä, josta voisi verrata pituutta. Ilmeisesti olin jo silloin, laiska ja vetelä, kun en pystyssä pysynyt. - (Lähetin pyydettäessä alkuperäisen isomman originaalin, TM). - Vertailimme aikaisemmin otettuja naamakuvia 1965 ja -66 (heinäkuu) tuohon laiturilla kävelevään poikaan. Olivat täysin vakuuttuneita että, minä siinä olen. Mitäpä sanot? - Eka kerran kun kuvan näin, mielikuvani oli silloin, minähän siinä olen, eihän kukaan muu voi olla, noin pölhön oloinen kuin minä. Kuvassa kaikki täsmää: kuvan ottoaika, Dm9-junan tuloaika, minun olemus, vaatetus, ensimmäiset James-farkkuni kasvunvaralla, hiukset, oikea korva. Kun lähdimme mummolaan, hiukset leikattiin aina, sinne mentiin siistinä, ei pitkissä hiuksissa. Tukka on leikattu heinäkuun puolenvälin jälkeen, tämäkin täsmäisi kuvaasi. Olemme tulossa mummolasta Turkuun tässä, tämäkin täsmää. Muistan, kun olen jättänyt veljeni kamppeiden vahdiksi ja itse kiertelin asema-alueella tutkimassa ja tarkastelemassa tapahtumia ja tilanteita. Veljeni on
jälkeenpäin kertonut, että hän oli sydän kylmänä ja pelkoa täynnä niissä
tilanteissa, aikamoinen vellihousu. Kyllä voidaan todeta, melkeinpä sata varmaksi, minun olevan kuvassa." - Eli varsinainen linssilude tuo Pyytövaaran Jarmo. Löysi itsensä jo kolmannesta kuvasta tietämättään. Jatkoimme Turkuun ilmeisesti samalla junallakin https://vaunut.org/kuva/26353?u=832&m=1&paik=Paimio
kuva 20.04.2010 13:38 Tapio Muurinen  
  Arvelisin ettei enempää kuin 40 km/h. Kiuruveden asemalta on pitkää nousua n. 1,5 km. Tässä ollaan jo jonkun matkaa seuraavassa myötäleessä; reilut 2 km on tultu lähdöstä.
kuva 20.04.2010 11:41 Tapio Muurinen  
  Luulen, että oli 100 mm:n Rokkor. Muut lasit, 35 mm ja 350 mm, eivät oikein passaa. Tosin tätäkin kuvaa olen vähän rajaillut ja korjaillut. - Noista koholla olevista ylikäytävistä; nehän olivat hyvin yleisiä heikosti pohjustetuilla maanteillä. Kun tiet olivat aurattuja, niin routa pääsi painumaan syvemmälle, kun muualla ympristössä. Sitten vähitellen koko tie nousi ja rata sen mukana. Samaa tapahtuu vieläkin. Hyyryläinen käy sitten koneella nostelemassa ylikäytävän molemmin puolin. Lätällä kun ajoi vauhdikkaasti, n. 90-100 km/h, niin ylikäytävän kohdalla kivasti "hypäteli"
kuva 20.04.2010 10:39 Tapio Muurinen  
  Ei mikään huono ajatus. - Minäkin käyn vielä välillä ulkoiluttelemassa jotain neljästä Canonistani. - Tämä on kuvattu Minoltalla, mutta siitä meni valotusmittari, eikä kannata korjata.
kuva 18.04.2010 22:31 Tapio Muurinen  
  Lienee se turvavaihde tullut jälkeen, eli silloin kun Rautuvaaran rata rakennettiin, koska Äkäsjokisuuhun tuli ensi rata vieläpä 54-kiskoilla. Sitten luultavasti 1990-luvun alussa se poistettiin ja kiskotkin kevennettiin, kun Rautuvaara oli lopetettu. Äkäsjokisuun liikenne vielä jatkui jonkin aikaa mm. Partekin konepajan takia.
kuva 18.04.2010 22:06 Tapio Muurinen  
  Joo, samanlaisia ajatuksia tuli mieleen itsellekin, kun kävin viime kesänä paikalla ihmettelemässä. Jälkeenpäin siinä on myllätty, ja se vaihdekoppi oli tässä Rautuvaaran suunnan oikealla puolella, missä on myös tuoreempaa sepeliä.
kuva 16.04.2010 20:47 Tapio Muurinen  
  Kivihiili palaa niin höyrykattilahuoneen pannun kuin "Heikin" arinalla. Heikillä veto on ollut jo pienennettynä jonkin aikaa.
kuva 16.04.2010 20:37 Tapio Muurinen  
  Nuo näyttäis olevan tavallisia ratapiha- ja topparoikkaresiinoita. Ratavartijan resiinat olivat yleensä vähän harvemmalla välityksellä, ja niitä pidettiin hyvässä kunnossa, koska se oli ratavartijan/-mestarin henkilökohtainen työväline. Välitys vähän vaihteli, riippuen millaisia rattaita ja pyöriä sattui olemaan hyllyssä, tai jos ei ollut, niin sitten tehtiin. En tiedä oliko siinä mitään standardia. - Yhdellä vastaliikkeellä resiina etenee 3,5-4 m. Kilometrillä pitää tehdä siis 250 liikettä tai yli. 30 km/h vauhdissa pitää pumpata vähintään 125 kertaa/min. Koko vartalo, jalat ja kädet mukana siinä ei oikein kerkiä, mutta jossain sopivassa alamäessä yhdellä kädellä "pumppaamalla" tuommoinen vauhti on vähän aikaa mahdollista pitää. Hyväkulkuinen resiina rullaa "vapaallakin" alamäessä yli 20 km/h. Semmoinen leppoisa matkavauhti on n. 12-15 km/h. - Eihän ne mitään pikakiitäjiä ole; kuukausipalkollisen työvälineitä ja turvallisuus ennen kaikkea.
kuva 15.04.2010 23:38 Tapio Muurinen  
  Lieneeköhän talvilaivan aikatauluun tullut muutoksia, kun 1.12.1953 tämä juna lähti Helsingistä 13.30. Kauklahdessa vaihdettiin veturia; siinä ei mennyt kuin 8 min. Toisen kerran vaihdettiin Tähtelässä, 7 min. - Kevällä 1955 huhu ketoi, ettei enää syksyllä tarvitsisi vaihdella vetureita, vaan suomalaiset saavat ajaa läpi, mutta hytissä on mukana venäl. vartija/sotilas. - Syksyllä asiat alkoivat sitten muuttua jo rivakasti muutenkin.
kuva 15.04.2010 22:59 Tapio Muurinen  
  Eljas ennätti näköjään ensin, mutta sama, mitä sanoin tässä https://vaunut.org/kuva/62280?a=1 toimii tietenkin myös tämän kuvan kohdalla.
kuva 15.04.2010 22:49 Tapio Muurinen  
  Voi, jos ensimmäinen junakuvasi oli tällainen, niin mitä vielä saammekaan nähdä! Mukavaa, että vanhempi porukka availee arkistojaan. Vaikka nämä olivat tuolloin jokapaiväistä "ruisleipää", niin tänään pitopöytien herkkua. Noilta ajoilta ei liikoja kuvia ole. - Ja Kodakin Retinette oli monelle saavuttamaton unelma.
kuva 15.04.2010 22:35 Tapio Muurinen  
  Markku, ei mikään ihme, että muisti pätkii tai valikoi näillä vuosikymmenillä; ja kukapa meistä jouti vuorokautta asemalla päivystämään. Sait hyvän keskustelun aikaan, ja monet asiat asettuivat kohdalleen. Skannasin uudelleen ja vaihdoin oheisen kuvan https://vaunut.org/kuva/18982 ja vähän parantelin sitä. Näyttää siellä Töölönlahden tekokannaksella sinistä olevan ihan nokko.
kuva 14.04.2010 21:30 Tapio Muurinen  
  Jo 1960-luvun alussa suurin osa Kirkkonummen suunnan junista ajettiin Lättäkalustolla. Jokapäiväisistä vuoroista myös pääradan suunta oli Lättä-painotteinen 1960-luvun puolivälissä. Arkisin suhde tasottui, koska ruuhkavuorot vedettiin vetureilla. Usein tuossa asetinlaitteen edustalla oli 2-3 Lättä-junaa odottelemassa vuoroaan.
kuva 14.04.2010 10:22 Tapio Muurinen  
  Aika tummiksi ensimmäiset teräsvaunut sotkivat kattonsa, varsinkin nuo esslingeniläiset https://vaunut.org/kuva/30128?u=216&m=1&t=Esslingen
kuva 13.04.2010 21:50 Tapio Muurinen  
  Se oli sellaista pientä näpräämistä pimeässä. Mittasin ja merkkasin kynällä etukäteen siihen 120-filmin taustapaperiin uudet merkit, joita siitä pikkuruisesta punaisesta "tirkistysluukusta" sitten seurasin. - Filmikamerat ovat kuulemma kokemassa uustulemistaan; en minäkään niitä ole hyljännyt. Viime keväänä seurasin Kunming-järven rantamilla (kaikkihan tietävät paikan), kuinka eräs kuvaaja tallensi Kottaraispönttö-Rolleilla, ja jalustalla tietenkin, hienoja näkymiä.
kuva 12.04.2010 09:21 Tapio Muurinen  
  Oho! Lakki kourassa pyydän nöyrästi anteeksi kaikilta tallipäivystäjiltä :-). Vanhaksipa piti elää, että vääräuskoisuus selvisi. Hierarkia oli tosiaan järkkymätön. Huoltokuljettajista enemmänkin olen kuullut, mutta vähemmän huoltolämmittäjistä. Isoilla varikoilla, missä saattoi olla kymmeniä vetureita, välissä liikkui tummia hahmoja; joskus kuului tulipesän luukkujen kolahduksia ja hiililapion kahahduksia, kun pesän nurkkaan lensi pari-kolme lapiollista. Kohta savu hetkeksi tummeni, muuttuen sinertävän kautta vienon vaaleaksi. - Henget siellä olivat liikkeellä!
kuva 11.04.2010 23:02 Tapio Muurinen  
  Markku on kuvannut 6x9 cm; minä kuvasin 6x6, mutta sain sopimaan rullalle 14 kuvaa, kun käytin ne ruutujen tyhjät välitkin hyväksi. - Silloin ei lauottu sarjatulella, vaan harkiten, otanko tänään yhden vai kaksi kuvaa.
kuva 11.04.2010 22:53 Tapio Muurinen  
  Vienoa koivuklapin tuoksua voisi aistia, jos noista jotain ylöslämmitettäisiin esim. kattilanpesun jälkeen. Yleisesti Kouvolassa ajettiin noihin aikoihin hiilellä. Tenderin perällä oli aina klapipino, ja hytissä kirves, jolla veistää lastuja pilkkoa pieniä syttöjä tarvittaessa. Kanat ovat todennäköisesti vain lyhyellä tauolla viikonloppuna, jolloin kaikkia päivystäjiä ei tarvittu. Mopassa palaa siementuli, jota tallipäivystäjä käy välillä valvomassa ja lisäämässä muutaman lapiollisen, ettei pääse sammumaan. Paine on pudonnut muutaman baarin alle työpaineen, josta se on vajaan tunnin sisällä nostettavissa, kun lähdetään yöksi ratapihalle. Ristollakin luultavasti sama tilanne.
kuva 09.04.2010 12:24 Tapio Muurinen  
  Historiikki kertoo, että nämä tehtiin vanhoille aluskehyksille, kok. pituus 7,68 m - olisikohan olleet entisiä roskavaunuja ("sopvagnar") Gp, koska mitta passaa? Niissäkin oli laukaistavat seinät. Näitä vaunuja rakennettiin ajalla 1952-58 206 kpl. Hiilen kuljetuksessa näitä ei kauaa tarvittu, ainakaan kaikkia, sillä jo 1960-luvun puolivälivässä nämä katosivat. Ehkä pienessä määrin jossain tarvittiin, ja myöhemmin soranajossa.
kuva 07.04.2010 12:08 Tapio Muurinen  
  Torin kysymykseen, nykytekniikkaa tuntematta - Tuollaiset jättimäiset tunneliporat on suunniteltu pehmeämmille sedimenttikivilajeille, hiekka- savi, -kalkki... Eivät ne pysty meikäläiseen metamorfoosin läpikäyneisiin koviin syväkiviin; tarvittaisiin erilainen tekniikka - ja toisaalta ne meidän tunnelityömaat ovat niin vaatimattomia. Tuskin norjalaisekaan käyttävät. Seuraava "Päijänne"-tunnelikin tehtäisiin louhimalla. - 1973 kävimme Elben alla katsomassa, kuinka iso pora söi kalliota. Tunneli holvattiin sitä mukaa muistaakseni tuollaisilla valurautaelementeillä. - Nythän tehdään maailmalla jotain 15 - 20 m halkaisijaltaan olevia, kymmeniä kilometrejä pitkiä liikennetunneleita.
kuva 04.04.2010 12:39 Tapio Muurinen  
  Pantaisko vielä tämä Piikkiön itäpään tolppa; https://vaunut.org/kuva/50738?m=1&paik=Piikki%C3%B6 Voi hiivatti, se on poikki yläpäästä!
kuva 04.04.2010 12:22 Tapio Muurinen  
  Kuulostaa ihan järkevältä, että silloin kun on odotettavissa seuraavaksi kohtaus, niin siivet ovat valmiiksi "Seis"-asennossa. Joskus, en muista paikkaa, poikamaisen uteliaalla mielenkiinnolla seurasin, kuinka edellisen junan mentyä suorittaja veivaili kammista vaihteet ja semaforin jo valmiiksi. Usein semaforia ei asemalle näkynyt kaarteen takia, kuten Piikkiössäkin se itäinen Paimion puoli. - Vielä pähkäilen, jos seuraava kulkija oli tiedossa, eli vauhdilla ohi pyyhältävä pikajuna, ilman kohtaustilannetta, niin siivet annettiin olla "tervetuloo vaan" asennossa koko ajan. Näin Piikkiössäkin taisi olla jo 1970-luvulla viikonloppuisin. Silloin ei "liputtajakaan" näkynyt laiturilla heiluttamassa vihreää lippua kaaressa, eikä perään kädellä "moi ja hyvää matkaa". Eli, selvä merkki tuo, että "asemapäällikkö ei ole kotona" - Mielestäni nuo semaforit olivat oleellinen osa rautatiemaisemaa satakunta vuotta, hienoja sellaisia.
kuva 03.04.2010 10:17 Tapio Muurinen  
  Miten se meni JT:n mukaan? - Jos Paimio ja Piikkiö olivat sopineet, että Paimion suunnasta tuleva otetaan ensin sivuun, niin käännettiinkö tässä siipi "Seis"-asentoon siksi aikaa vaikkapa pikajunalle, kun Paimion suunnan kulkutietä varmisteltiin sivulle? - Oletuksena vaikkapa pikajuna, joka tulee vasta 15 min kuluttua, eli on vasta lähtenyt Turusta. Vasta sitten, kun Paimiosta saapunut oli turvallisesti sivussa, ja raudat lukittu jälleen päätielle, nostettiin tämä siipi "Vapaa sisään" asentoon. Sen jälkeen vielä Piikkiön suorittaja heilutti vihreää lippua tai valoa - "ohi menee". Koskaan en tätä tilannetta nähnyt, ja siksi haluttaisikin tietää... (haluaisiko jo viisaampi kertoa?)
kuva 03.04.2010 09:54 Tapio Muurinen  
  Sama paikka väreissä muutama vuosi myöhemmin https://vaunut.org/kuva/18751?u=832&m=1&t=Vv15
kuva 03.04.2010 09:49 Tapio Muurinen  
  Aivan vastaavasta paikasta otettuna ei minun "valmis-arkisto" tunne, mutta tästä saman sillan alta otettuna yksi kesäinen poikkeustapaus https://vaunut.org/kuva/27838?m=1&paik=Hamina Motti-juna hyrisee tuossa vasemmalla hiekkatiellä.
<<   >>