880-105836 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 03.04.2010 09:49 Tapio Muurinen  
  Aivan vastaavasta paikasta otettuna ei minun "valmis-arkisto" tunne, mutta tästä saman sillan alta otettuna yksi kesäinen poikkeustapaus https://vaunut.org/kuva/27838?m=1&paik=Hamina Motti-juna hyrisee tuossa vasemmalla hiekkatiellä.
kuva 02.04.2010 23:16 Tapio Muurinen  
  Kyllä muistan, Piikkiössä oli vielä esim. 1973 kuusi kohtausta tai sivuunmenoa vuorokaudessa. Ne vain eivät sopineet yksiin minun aikojen kanssa. Ensimmäisen kerran tuo alempi siipi heilahti n. 5:50 Karjaan tavarajunalle (T3904) kohdatessaan Turkuun menevän aamulätän H331, toisen kerran Paimion järjestelijälle (T3906) n. 8:30 (se teki Piikkiössä tunnin verran vaunujen vaihtoja). Kolmannen kerran siipi heilahti n. 20:30 Karjaan iltatavaralle (T3900) ajaessaan sivuun P129:n takia. Ne muut kohtaukset olivat ohiajavia Helsingin pikajunia, ja Paimion suunnasta väistettiin. Näin, jos kaikki toimi normaalisti aikataulun mukaan - aikatauluu 140 tukeutuen.
kuva 02.04.2010 14:14 Tapio Muurinen  
  Tätä siipeä en muista koskaan nähneenikään "seis"- tai sn 35-asennossa. Onhan se tietenkin joskus ollut kohtauksien tai sivuun menon takia takia, mutta sellaisia ei sattunut kohdalleni.
kuva 02.04.2010 14:04 Tapio Muurinen  
  Jotenkin lähellä ylikäytävää näyttää olevan tämä Pukkilanojan silta. Eli tässä olisi "vielä melkein" vanhin Ykkös-tie (Turku-Helsinki) käytössä. Tässä on muuten kolme, vai peräti neljä maantiesiltaa virekkäin. Vanhimmat ovat niitä Tukholma-Turku-Viipuri -ajoilta. Oliko tällä nykyisellä tielinjauksella enää tasoristeystä Rungossa, vai joko mentiin radan ali; ei jaksa muistaa?
kuva 01.04.2010 09:03 Tapio Muurinen  
  Päivän tapaus - juna lähtee Karkkilaan. Lähinnä olevat herrat ovat varustautuneet kameroiden kanssa; vasemmalla oleva tähtäilee Yashican tai Rollein kuiluetsimeen.
kuva 30.03.2010 00:10 Tapio Muurinen  
  Sehän tuli Tuomakselta jämptisti; juuri sitä "ratavartija"-johdannaista tarkoitin. - Oli aikoinaan Haminassa luokkatoverini Sakari T.; rautatieläissukua, juuret Kouvolan suunnassa.
kuva 29.03.2010 22:30 Tapio Muurinen  
  Missäköhän päin nuo Pelloksen tukit ovat kasvaneet? - Tätä lumen peittämää raidettakin on tullut matkustettua, mutta siitä on jo vähän aikaa; en edes muista oliko vetäjänä Dm4 vai Hv. Näin talvista kuvaa Tanttarista harvemmin saa tähän aikaa vuotta. - Haluaisiko joku sanoa mistä "Tanttari" on saanut nimensä?
kuva 29.03.2010 22:11 Tapio Muurinen  
  Tommin kysymykseen omana muistikuvana - ei niitä muita ollutkaan, kuin raskaita ja enemmän raskaita kiskotolppia. Mitä lie olleet vanhoista 22,343 kg/m tai 25 kg/m kiskoista tehtyjä. Trukkikuskin repsikkana ollessa yksin ne piti irrotella, ja sitten vaunun tyhjennyttyä sahatavanipuista, taas nostella takaisin paikoilleen. En muista profiiliputkia tai I-palkkeja koskaan nähneeni näissä - materiaalin saanti tai kustannustejijä kai? - Monet firmat ostivat VR:tä vanhoja vaunuja omiin sisäisiin kuljetustarpeisiin.
kuva 29.03.2010 14:14 Tapio Muurinen  
  Arvelen noita vaunuja käytetyn rikin neutraloinnissa tarvittavien alkalien tai lopputuotteena syntyneen kipsin kuljetukseen. Sitä (kipsiä) syntyy isossa laitoksessa kohtuullisen suuria määriä.
kuva 28.03.2010 23:46 Tapio Muurinen  
  Tuli noitten kanssa 1960-luvulla "temuttua". - Isommilla purku- ja lastauspaikoilla puutolppia katkeili tai teräspylväitä unohtui matkasta. Niitä jäi jonkin verran ylimääräisiä. Sitten seuraavassa vaunukorjauksessa viimeistään tolpat taas pantiin ojennukseen.
kuva 28.03.2010 23:28 Tapio Muurinen  
  Ne kolme ratakisko-pylvästä puolellaan ovat olleet jotain poikkeuksia, tai on pantu puupylvään tuppeloon ylimääräinen teräs, jos puuta ei ole ollut saatavilla. Muuten ne reijät olivat samankokoiset ja kävivät vaikka ristiin. Oli ne rakiskopylväät sen verran painavia, ettei niitä huvikseen viitsinyt ylimääräisiä nostella.
kuva 28.03.2010 22:44 Tapio Muurinen  
  Yleensä nämä Kotkan käynnit Hurulla olivat poikkeuksia. Juuri tuolloin 1979 Kouvolan kuskit ajoivat vielä kortteja siihen ja ajonäyte oli Kotkan reissulla. Samoin joskus kävi
Dv12-parikin, harvemmin niitä Kotkassa näkyi muulloin. Kyllä Dr13 oli se vakiohevonen.
Näin kertoili Kotkan veteraani. - Jos muistilokeroita kolisuttelee, niin ennen Hr13-sarjan yleistymistä taisi olla joku vuoro Pm-Kta vähän aikaa, kun Savon rata alkoi kantaa.
kuva 28.03.2010 22:18 Tapio Muurinen  
  Niitä vihreinä syntyneitä oli vain Vr11-sarjasta 7 kpl alkupäästä. Nekin muuttuivat 1963:een mennessä tällaisiksi.
kuva 27.03.2010 17:39 Tapio Muurinen  
  Markku, enhän minä sitä muista, vaikka saatoin aavistella. Löytyi nimittäin helposti dioja noilta reissuilta, ja ensimmäisessä avatussa filmiruudussa luki AC 50 S, eli Agfachrome 50 (ASA) Professional (S = 5500K, normaali päivänvalo). Hyvissä oloissa sillä sai kauniita sävyjä. Pidin tästä filmistä. Sitä sitä sai metritavarana ja Agfan omalla kehityssatsilla itse kehittäen filmikulut pysyivät alhaisina. Ainoa haitta oli filmin hitaus, joka heikossa valossa kuten tässäkin, sai tärähtäneitä tai alivalottuneita kuvia. Aina ei viitsinyt kuljettaa jalustaa pyörälenkeillä. - Se toinen vaihtoehto olisi ollut Kodak (elokuvafilmi). Se oli "nopea", 200-400 ASA, mutta ei niin sävykäs.
kuva 27.03.2010 12:39 Tapio Muurinen  
  Tuossa Laajakoskentien tasoristeyksessä oli Laajakosken seisake, mutta sehän loppui jo 1955.
kuva 27.03.2010 12:09 Tapio Muurinen  
  Sieltähän se läsähti kohilleen paikallistuntijan muistilokeroista, vaikkakin ?-merkillä varustettuna. Tässä on keväinen iltahetki. Korkeakosken haara virtaa vuolaana selän takana. Tavarajunalla on ollut kohtaus Kymissä, ja vientitavara pitää repiä uudelleen vauhtiin viimeiselle etapilleen ennen Hovinsaarta. Sähkölangan vetäjiä odotellaan, joten kevät 1979 on mahdollinen. Tämä kuva https://vaunut.org/kuva/18240?u=832&m=1&paik=Kotka saattaa olla jopa samalta illalta tai samoilta viikoilta.
kuva 27.03.2010 00:37 Tapio Muurinen  
  Jorma, oikein mehevä kuvaus! Kuulosti tosiaan siltä miltä näyttääkin. Voi kun olisi ollut joku "Nagra" tms. matkassa.
Kuvasarja:
Viimeinen tavarajuna T2822 25.9.1975
 
 26.03.2010 23:15 Tapio Muurinen  
  Nyt herrat "kommodorit" ovat eksyneet väärille sivuille, mutta koska rannikon kasvattina tuli aikoinaan seurattua tuota touhua, ja tuttavapiiriin kuuluu merenkulkijoita, niin tämän kerran... Jo aikoinaan Jenkkilässä havaittiin, että jos laivalla ei pääse jäissä keula edellä, niin ajetaan perä edellä. Siihen oli tietenkin omat riskinsä. Samasta syystä niitä niitä keulapotkureita kehiteltiin meilläkin, ja opiskeltiin kantapään yliopiston kautta. Tosiasiahan on, että keulapotkurien syöttämä virtaus "voitelee" kupeita ja "syöttää" suuremmille peräpotkureille. Jos ahtojäävalli on niin paksu, ettei vettä riitä tarpeeksi, niin kiinnihän jäätiin. Lisäksi, jos keulapotkurit ovat liian isot, niin ne ovat vaarassa rikkoutua, kuten tapahtuikin. Kyllähän murtajat yleensä selvittivat itsensä irti puskemalla edestakaisin, mutta jos oli avustettavia mukana, mikä on niiden päätehtävä, niin saattoi syntyä vaikeuksia. Jos avustettava oli esim. hinauksessa, niin se oli vedettävä "rekenä". Usein se näkyi kyljissä; saattoi tulla jopa vauriota. Jäänmurtajan runko ei ole oikeastaan mistään kohtaa tasapaksu, vaan sellainen leveä sukkula, joka painaa murretun jään alas ja sivuille. Sitten kun vielä lisätään keinuntaa, joskus käytettiin epäkeskotäristintä keulapiikissä, tai voimakasta ilmapuhallusta vesirajassa, niin siinäpä ne meikäläisten viisaiden insinöörien konstit ovat toistaiseksi olleet. Nykyvehkeillä voidaan ajaa vaikka vinossa asennossa, jos on tarvis tehdä leveämpää väylää, tai jos pitää pysyä tarkasti paikoillaan joka kelissä, niin potkureita pitää jälleen olla vähän joka nurkassa niiden ympyrää pyöritettävien lisäksi, jotka eivät tarvitse edes peräsimiä.
kuva 26.03.2010 22:32 Tapio Muurinen  
  Tuota, se Turku satama - Moskova alkoi kulkea kesäkuun alusta -70 laivapikajunssa P31/32, joka oli kokoterästä tuolloin. Eli silloin passaisi tuo P72, kun näyttää painuvan 6-7 raiteille.
kuva 22.03.2010 22:18 Tapio Muurinen  
  Vain "juna-laiva-juna" -ihmisille. - Muitakin lähteitä kuin kuukelia plaraamalla tuo Finnlinesin "Finnclipper" -sarja (oliko se nyt sillä nimellä?), joka käsitti ainakin kahdeksan samanlaista alusta, valmistui 1962-66. Ensimmäiset kolme tehtiin Saksan Emdenissä: Finnclipper, -eagle ja -forest; loput Turussa: Finn-Amer (tupakkalaiva), -Enso, -arrow, -maid ja -hawk. Laivoista kuusi oli Enso-Gutzeitin omistamia. Kaikki olivat tuttuja Haminan kävijöitä. Olihan se komea laivasto. Monet niistä tulivat neitsytmatkallaan juhlaliputetuna hakemaan ensimmäistä paperilastiaan. Noin 1969-70 jokainen katkaistiin, ja pantiin väliin 15 m lisää mittaa, eli niistä tehtiin yli 150 metrisiä. Finnmaidin jäljet katoavat 1979, ajettuaan sitä ennen Oulu Oy:n kirjoissa, kuten Esko mainitsi. Luultavasti laivat olivat vielä tuolloin niin hyväkuntoisia, että ne myytiin jonnekin Liberiaan tai Panamaan. - Kerran juuri tässä paikassa, olisiko ollut Finnhawk, ja vuosi 1969, purimme laivasta ensin kymmeniä tonneja haisevia ja limaisia raakavuotia, hedelmäsäilykkeitä ym. Sitten alettiin lastata paperia ja isoja Emmental-juustokiekkoja puulaatikoissa. Laivan peräruuma oli jäähdytettävä kylmäruuma. - Vaikka laivat vaihtuvat, nimi säilyy. Finnmaid purjehtii nykyään vähän eri näköisenä. - Johnson-Line avasi jo ennen sotia linjan Hamina-Turku-Göteborg-Etelä-Amerikka. Jo tuolloin rahtilaivoissa kulki myös matkustajia. Tunnetuista syistä tämä sitten vähäksi aikaa katkesi. Kuvan alus on jostain 1950-luvulta, ehkä nimeltään Uruguay, Chile, Peru, Brasil, La Plata... niitä oli parikymmentä. Johnson Rederi AB myi tämänkin varmaan vielä tienaamaan jonnekin lämpöisiin maihin.
kuva 20.03.2010 16:28 Tapio Muurinen  
  Karri, koska olet konduktööri, niin ajattelin kysyä, vieläkö junissa näkyy poliiseja "junapartiossa", eli matkustavat virkapuvussa ja ovat tarvittaessa teidän apuna, jos apua tarvitaan.
kuva 19.03.2010 09:43 Tapio Muurinen  
  No hyvä, eli oli niitä sitten useampia vastaavia. Taka-ajatuksena oli, että nämä olisivat olleet jotain kokeiluja, eli harjoitusta sinällään, kuinka liikekannallepano hoidataan. Sellainenkin kuulokuva on jäänyt, että porukka olisi "marssinut" ensin Kouvolaan ja lastattu vasta siellä. - Nythän it-miesten ei tällaisia Haminassa tarvitse mietiskellä.
kuva 18.03.2010 21:47 Tapio Muurinen  
  Entistä haminalaista uteluttaa kysyä Topilta, oliko se valtion kyyti juuri niitä harvoja, ellei yksi ainoa, KymItR:n kuljetuksista, joka/jotka lastattiin Haminan satamassa (ajankohta passaa). Sieltä roikka vetäistiin diisselillä sähköjohtojen alle, josta Sr1:lla Riihimäkeen. Roikka oli kuulemma melkoisen pitkä, muisteli tämä herra https://vaunut.org/kuva/18466?u=832&m=1&kv=2005&liikp1=2133 joka oli puikoissa, tai oli siellä tuplamiehitys jostain syystä.
kuva 18.03.2010 10:27 Tapio Muurinen  
  Ennen Gbk-vaunujen tuloa nämä olivat sotajoukkojen vakiokalustoa. Sisälle viritettiin lankut poikittain, niiden päälle makuulaverit, kamiina keskelle lämmittämään, puomi oviaukkoon, olo mahdollisimman mukavaksi - ja eikun menoksi https://vaunut.org/kuva/44236?u=832&m=1&t=Gb - Muistaakseni n. 1960-luvun alussa raskaita paneeliovia alettiin korvata kevyemmillä levyovilla. Ne vanhat ovet olivat välillä niin jumissa, ettei niitä saanut auki kun kangella tai koneella; rullat jumissa, ohjauskiskot ja urat viksallaan tai kuorma kaatunut ovea vasten. - Nuoret pojat ovat innokkaita tutkijoita; kyllähän Gb käytiin läpikotaisin, no katolle nyt ei sentään kiivetty, eikä se huopakatto olisi tykännyt hyvääkään. - Kerran kokeiltiin, miten noista tuuletusluukuista tullaan ulos ilman toisten apua. Onnistui sekin; nyt ei varmaan enää...
kuva 17.03.2010 23:55 Tapio Muurinen  
  Vieläköhän lukijaporukassa löytyy sellaisia, jotka olisivat matkustaneet näillä, esim. sotaharjoitusreissuilla? - Minä olen ollut kyydissä, ja oli se ainakin tyhjänä aikamoista tärräämistä.
kuva 15.03.2010 10:18 Tapio Muurinen  
  Silloin 1954 tämä asemarakennus oli aivan uusi; vihitty ja otettu käyttöön talvella. - Tässä kuvassa on näköjään pe-ilta, kun Gfot puutuu.
kuva 12.03.2010 09:52 Tapio Muurinen  
  Muillekin aisteille makusteltavaa – lämmin ratapiha huokuu aamuauringossa, kreosootin ja rasvan imelään hajuun sekoittuu kaikkialla leijuva dieselin kitku; puskimien ja laippojen kirskahtelua säestää hitaasti lähestyvän Hurun jyminä. – Oikea havainto; jatkoja vaikkapa Mankalasta https://vaunut.org/kuva/19378
kuva 09.03.2010 23:56 Tapio Muurinen  
  Itselläkin tästä lähtöjä joku kolmenumeroinen kertaluku. Mukava yleensä lähteä, mutta vielä mukavampi palata!
kuva 09.03.2010 15:00 Tapio Muurinen  
  Jousimekanismeja en tunne, mutta muistaakseni nämä Turun aukiajettavat toimivat pelkästään noiden vastapainojen voimalla, eli "loksuivat" niin monta kertaa, kun veturissa oli akseleita. - Oliko Helsingin asemalla samanlainen siinä 5. ja 6. raiteen välissä vielä 1960-luvulla? (ei ole nyt sopivia kuvia, mistä voisi tarkistaa).
kuva 03.03.2010 22:41 Tapio Muurinen  
  Jälkeenpäin kuulin, että nämä Mustanmeren öljyjunat puolitettiin Vainikkalassa. Silloin yhden Hr13:n perään tuli sopivasti n. 1300 t, tuskin vielä 1500 t ylitettiin. Se selittää myös, miksi vajaan tunnin sisällä saattoi tulla peräkkäin kaksi samanlaista junaa. Tuo oli sopiva mitta muutenkin Haminan mäkisellä ja mutkaisella radalla. - Samoilta kalliolta kuva https://vaunut.org/kuva/40510?u=832&m=1&kv=1968&paik=Hamina
kuva 02.03.2010 12:36 Tapio Muurinen  
  ... olin kerran sillai", sanos Loimaan plikka - Antsalle nämäkin "runskut" peräti tuttuja niin vänkärin kuin kuljettajan penkiltä. Varmaan vielä hyvin muistissa, kun Penan kanssa veditte säännöllisesti yölinjaa Kotkan - Kouvolan välillä.
kuva 27.02.2010 19:01 Tapio Muurinen  
  Kyllä samoissa saarissa on Pertsan ja Kilun kanssa "seikkailtu" ihan oikeasti.
kuva 27.02.2010 13:21 Tapio Muurinen  
  Kun pienille lapsille antaa valokuvia, niin niistä tulee tuollaisia "käsiteltyjä" ilman Photoshoppiakin.
kuva 27.02.2010 13:19 Tapio Muurinen  
  Isäni jäämistöstä minulla on kuva tästä samasta asemasta, muistaakseni talvikuva (tähän hätään ei löytynyt). - Mutta löytyy hänen häälomalitteransa Syväri - Urjala - Syväri (1944). Näistäkin jermuista osa näyttää olevan lomalle lähdössä; ehkä kaikki. - Sota-ajan pukeutumissäännöistä niin tiedä, ja kuinka tarkasti niitä noudatettiin, mutta kesälakkiaika oli vapusta syyskuun loppuun vielä 1950-luvulla.
kuva 27.02.2010 13:07 Tapio Muurinen  
  Varsinkin 1950-luvulla meni paljon raakapuuta ulkomaille jalostettavaksi, ja silloin ei haitannut, jos se oli märkää. Mutta esimerkiksi kaivospuut, pylväät (lennätinpylväät) ja haapatukit kastuivat vain olosuhteiden pakosta. Paljon näihinkin lahtiin on vajonnut vettynyttä puutavaraa. - Kerrotaan, että 1940-luvun kun näitä Nuutniemen raiteistoja rakennettiin, niin puupinot alkoivat heti kasvaa radan varteen, mihin kiskotus edellisenä päivänä oli päättynyt. Silloin tarvittiin paljon työvoimaa. Kävin minäkin tänne yhtenä kesänä pyrkimässä jotain 14-15 vuotiaana, mutta en silloin päässyt. Laivoja lastattiin urakalla. Vilkkaimpina päivinä oli töissä yli 1000 miestä (myös naisia). Ammattiporukat pääsivät varsinkin pylväslaivoissa hyville palkoille, mutta propsilaivoissa palkat jäivät paljon pienemmiksi. Sen takia "hyvät" laivat menivät aina vakituisille porukoille.
kuva 25.02.2010 23:41 Tapio Muurinen  
  Merestä lastaamista käytettiin vielä 1970-luvulla https://vaunut.org/kuva/48046?u=832&m=1&paik=Hillo Mereen oli hyvä varastoida puuta suuriakin määriä odottamaan laivausta. Ei vaatinut tilaa eikä konevoimaa, jos olisi myöhemmin jo ollutkin. Sotien jälkeen Hamina oli maamme johtava raakapuun viejä. Etenkin kaivospuuta vietiin valtavat määrät. - Kun vaunun tolpat laukaistiin, piti kettingit olla kytkettynä kuten kuvassa. Muuten irralliset tolpat olisivat lentäneet ties minne, yleensä mereen.









maamme
kuva 23.02.2010 15:53 Tapio Muurinen  
  Olivat hyvin yleisiä pienilläkin sahoilla ennen trukki-aikakautta n.1950-60 -luvulla. Haminassa muistan Ristniemen sahan raiteiston Tervasaaressa, joka meni 7-tien ali tunnelissa; sekä Kivisen sahan raiteiston Hillonlahden rannalla. Siellä poikasena tuli usein leikittyäkin (luvalla), kun vietiin naapurin isännälle ylityökahveja hänen poikansa kanssa. - Tyhjä vaunu ja vapaa rata; juosten niin kova vauhti kun saatiin ja sitten kyytiin - fiiuuuuh.
kuva 21.02.2010 00:09 Tapio Muurinen  
  Ajattelin ensin, että olisiko pe-päivä, ja kapasiteettia lisätty, mutta ei. Tässähän ollaan ollaan "wanhan almanakan" mukaan vasta keskiviikossa. - Joskus nimittäin viikonloppuisin oli mielenkiintoista odottaa, millaiseen yhdistelmään nyt noustaan, ja "kuka" on vetovuorossa; Hr12-13, vai 2xSr12?
kuva 20.02.2010 23:51 Tapio Muurinen  
  Ylipäätään ensimmäisiin muistoihin kuuluu "Satikka", joka vihellellen puuskutti vene- ja uimarantamme vierestä Summan tehtaan radalla 1950-luvulla. Lienee ollut 412-413 https://vaunut.org/kuva/47816?u=832&m=1&paik=Hamina&tag0=0%7CTk2%7C
kuva 18.02.2010 20:34 Tapio Muurinen  
  Jos numeroinnista vähän jatkaisi; vaikka siinä on tietty logiikkansa, niin lyhyesti asiaa ei voi kuitata. Esimerkiksi 3.6.1973 tuli suuri numerouudistus, jolloin vaihtui paljon, vaikka junat muuten säilyivät ennallaan. Hki-Tpe-Tku kolmioon varattiin pikajunille numerot 101-170. Tästä junasta tuli silloin P127; sitten myöhemmin P139, EP131 ja IC139, mutta ne eivät ajaneet enää satamaan, vaikka lähtöaika Helsingistä oli aina sama, n. klo 16 pintaan. Onko se silloin sama juna? - Helsingistä Kouvolaan ja itään on varattu nrot 1-30, mutta eivät ne kaikki koskaan ole olleet samaan aikaan käytössä. Esimerkiksi Joensuuhun ajoivat 1970-luvulla 1, 3, 5, 7 ja 13, 5 taisi olla vain perjantaisin. - Mutta Ykkönen on aina Ykkönen; lähtö Helsingistä Imatralle klo 12:25 uljaasti Hurun vetämänä, sekaisin puuta ja terästä, akseleita yli 60. Nykyisin mikä lie S1, lähteekin jo aamulla varhain.
kuva 18.02.2010 00:44 Tapio Muurinen  
  Kyllä, tämä on siitä makasiinin edestä kuvattu; polkuhan meni sen makasiinin päädystä, mihin myöhemmin rakennettiin hakkeen kuormaussilta. Puisto oli tosiaan laaja. Se ulottui resiinavajan kohdalle - kuvassa yksinäinen valaisin sähköpylvään päässä junan puolivälissä. Kuvan ajoituksesta en ole täysin varma; voi olla 1960-luvun loppuakin, koska puisto on noin hoidettu, ja SNTL:n vaunu puuttuu (vai eikö se ollut kulussa joka päivä alkuaikoina?). Tämä juna oli VR:n "lippulaiva" Eurooppaan, ja alettiin ensimmäisenä vetää kokoteräsrunkoisena.
kuva 16.02.2010 22:01 Tapio Muurinen  
  Varmaankin noki oli huomattava tekijä; lisäksi oli paljon sorapohjaisia ratoja, joten ilmassa lensi mineraaleja runsain määrin. Tuossakin näkyy välissä kolme puhtaampaa kattoa, sitten taas mattapintaisia.
kuva 14.02.2010 21:26 Tapio Muurinen  
  Minulla on samanlainen luulo. Vanhoissa Vokeissa ja Vgk:ssa näkyi joskus (n. 1960-luvulla) niitä Arch Bar-tyyppisiä ratkaisuja, joissa oli kaksi kierrejousta ja poikittain kaksi lehtijousinippua. Nämä uudemmat telit ovat neljällä kierrejousella, ja rakenne on jämerämpi muutenkin.
kuva 14.02.2010 21:17 Tapio Muurinen  
  Jarrumies päässyt sisähommiin; tuosta vaan pitkää pystyruuvia kopin vieressä kammella pyörittämään.
kuva 13.02.2010 19:24 Tapio Muurinen  
  Tähän kuvaan vähän täydennystä. - Hilloon saatiin kääntöpöytä vasta 1956, kun ratapihat oli ensin rakennettu. Sitä ennen veturit joutuivat ajamaan toisen suunnan tenderi edellä 19 vuotta. Ristolla ja Trumannilla voitiin ajaa tänne vasta n. 1950 alkaen, kun Salmenkylästä tuli 43:n kiskot. Kääntöpöydän vieressä oli vaunumiesten "Moikka" (F-vaunu). Siellä säilytettiin kaikenlaista tarpeellista, ilmaletkuja, tiivisteitä, vaseliiniä, öljyjä. Vaunussa oli sähkölämmitteiset patterit, ja toimi vaikkapa taukotupana tarvittaessa. Pieni ruskea koppi sen takana on Hillon luvanantopaikka, jossa oli tavallisesti 3 junamiestä, yksi toimi "vanhimpana". Tässä junat otettiin vastaan, jos eivät jo jääneet yläpihalle Poitsilaan, ja saatettiin taipaleelle ylös Salmenkylään - Inkeroisiin - Kouvolaan. Kopissa rätisi myöhemmin kaukokirjoitin. Yöllä oli vakiopäivystys myös Poitsilan kopilla. Varsinkin aamuyö oli liikenteellisesti vilkas.
kuva 13.02.2010 19:04 Tapio Muurinen  
  Yleensä puhutaan levyjänteistä, mutta myös "levy-palkkijänteitä" on käytetty; kumpi sitten lie tässä Auran sillassa oikeampi. Nämä taitaa olla niitä lyhyempiä ja kevyempiä päätyelementtejä. - Nimim: "Aikas monta kertaa samaa näkymää katsellut"
kuva 11.02.2010 22:30 Tapio Muurinen  
  Ahtaajat l. "Lankkuvarkaat" katselleet tuolta Palotornin vuorelta monenlaisia junia jo 43 vuotta. - Oikeat ahtaajat eivät kantaneet lankkuja noin; kuvanvestäjä Jauhiaisen taiteilijanvapautta.
kuva 11.02.2010 22:18 Tapio Muurinen  
  Veturimiesten tyypillistä kalustoa kaikki tyynni :)
kuva 11.02.2010 22:06 Tapio Muurinen  
  Jaa´a, enpä muista vieläkö olisi ollut lehtijousia näissä, mutta kuivissa vaunuissa niitä aikaisemmin silloin tällöin näkyi. Liukulaakeriakselit olivat kuiten valtaosin; ja mitä nyt vähän roiskeita siellä täällä - merkaptaania, heksaa, ym. absorbentteja... hajut sen mukaan.
kuva 11.02.2010 21:15 Tapio Muurinen  
  1960-luvun alussa, vielä 1966, lähti Paimiosta arkisin 5:30 työläispaikku H345, joka pysähtyi joka seisakkeella. Olisiko ollut sen vaunuja, mutta mistä veturi sitten? - (jos ei tämä juna tullut paripuolikkaana aamulla varhain)
kuva 06.02.2010 19:28 Tapio Muurinen  
  Ehdottomasti samaa mieltä, ja pätee varsinkin minun kohdalla, jolle useimmiten tarkat kuvausajankohdat jäivät tallentamatta. Samalla saadaan yhteisvoimin muitakin aikakirjan sivuja selattua :-)
<<   >>