Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	06.02.2010 19:28	Tapio Muurinen
		Ehdottomasti samaa mieltä, ja pätee varsinkin minun kohdalla, jolle useimmiten tarkat kuvausajankohdat jäivät tallentamatta. Samalla saadaan yhteisvoimin muitakin aikakirjan sivuja selattua :-)
	06.02.2010 15:59	Tapio Muurinen
		Hr13:sta tulikin sitten Erkin oma murtaja - Hr12 oli Haminassa harvinainen vieras. Näin sen siellä 1960-luvulla vain neljästi. Kolme viimeistä olivat peräkkäisinä päivinä ja tässä samassa junassa. Ajattelinkin, josko olisivat tulleet vakikiertoon, mutta ehkä kyseessä oli vain joku harjoittelu tai tyyppiajo. Sitten taas Risto otti oman paikkansa.
	06.02.2010 15:40	Tapio Muurinen
		Olen joskus mietiskellyt näiden vaihtovetureiden kilometrejä. Oliko niissä sellaiset mittarit, että "osasivat" huomioida suunnanvaihdot, vai oli oliko se jotenkin laskennallinen?
	06.02.2010 15:27	Tapio Muurinen
		Kuva on "vanhan vorgin" ajoilta, ja tässä 1980 on viitteelinen, tarkoittaen vuosikymmentä. Uusia valaisinmastoja pystyteltiin Roin ratapihalle n. 1984, samalla 1-laituri päällystettiin, joten kuva on sen jälkeen.
	04.02.2010 19:57	Tapio Muurinen
		Hamina tunnetaan satamapaikkana 1300-luvulla, mutta tuon hamn-päätten se sai vasta 1723, Fredrikshamn (Kuningas Fredrik I). Silloin laivat olivat seilanneet taustan lahdella jo satoja vuosia. Varmaan "Harald Hirmuisellekin" tuttu paikka. Näkyy Hailikarin laiturissa olevan vielä pieni purjerahtialus. - Muita, Maria Aleksandrovnan satama Ahvenanmaalla ja Iin Hamina. Jälkimmäisiin vain ei pääse junalla.
	31.01.2010 20:49	Tapio Muurinen
		On se ollut kylmää kyytiä, vaikka yritettiin sitä ohjaamon lämmitystä parannella. 12 oli sentään "veturi" ja lämmin.
	30.01.2010 17:28	Tapio Muurinen
		Mielelläni muistelen vanhoja minäkin, vaikka omakohtaisia ei aina olekaan. - Kuulemma jo 1940-luvun lopun "hurjina" vuosina Haminan junat saattoivat olla 60 vaunuisia. Päivittäin saapui jopa 400 vaunua. Tätä vaunumäärää varten oli vain yksi ratapiha, taustalla https://vaunut.org/kuva/31731 joka oli mitoitettu n. 150 vaunun käsittelyyn, mutta jäi huomattavasti pienemmäksi, kun piti varata tulo- ja lähtöraiteet tai ympäriajomahdollisuus. Pisin tuloraide oli vain 28 vaunun mittainen, mutta saapuvat tai lähtevät junat kaksinkertaisia. Poitsilan ratapiha ja kuvassa näkyvä tulivat vuosia myöhemmin. Ei ollut helppo lajitella 45 vaunuistakaan junaa, jossa oli sekaisin tietyt proomut, kaivospuuvaunut omistajittain ja mitoittain, pylväät ja selluloosa eri purkupaikoille, tai tyhjät hiilivaunut lastattavaksi. Aina ei yksinkertaisesti kaikkia junia voitu ottaa heti vastaan. Näistä vaikeuksista tiesivät vain ne, jotka joka päivä joutuivat tätä shakkipeliä pyörittämään vaurioriskien ja henkilökohtaisen korvausvastuun uhalla.
	29.01.2010 23:24	Tapio Muurinen
		Tahän mielenkiintoiseen kuvaan lisää infoa; aseman pohjoispäädyssä pieni kellertävä rakennus on pyörävaja, johon matkustavaisten p-pyörät siirrettiin yön ajaksi, ja aamulla takaisin - hyvää huolenpitoa! Olikohan siinä myös "hyyssikät", en muista, vai oliko se erikseen tuolla puiden katveessa? Seuraava vaalea, punakattoinen on aseman huoltorakennus, halkovarasto ym. Samassa oli myös asema- ja junamiesten taukotilat. Vasemmalla pitkä ruskea on tavaramakasiini. EFiab:n kohdalla oli vaunuvaaka, ruskea koppi, jossa vaunu punnittiin "nostamalla". Asemarakennuksen kohdalla tällä syrjällä on lastauslaituri, ja armeijan pussi, jossa oli aina kaksi umpivaunua. Toinen oli täynnä kannatinlankkuja, joilla sotilasvaunut varusteltiin, toinen ehkä eläinvaunu. Yksinäinen umpivaunu on oikein vanha Gd(?) 1900-luvun alkupuolelta, joka toimi siivousroskien välivarastona. Sitä ei juurikaan vedelty. (Muistiin korjattua tietoa eräältä haminalaiselta, jonka ura alkoi tässä ympäristössä 1967). - Niin, ja molemmat kouluni näkyvät hyvin; toisessa aloitin ja toisessa lopetin.
	29.01.2010 22:40	Tapio Muurinen
		Tyhjäroikat olivat tavallisesti sellaisia 50-60 vaunumittaa. Tässäkin pystyy laskemaan lähelle 50, mutta alkupää katoaa edessä olevien taakse. Eräs haminalainen kuljettaja sanoi vetäneensä joskus 1970-luvulla (?) 140 akselia 2xVv15:llä, mutta hän sanoi ottaneensa sen sillä ehdolla, että saa ajaa suoraan Kv-Hma välin pysähtymättä.
	29.01.2010 22:31	Tapio Muurinen
		Vanhoja Gb-kuvia katsellessa oli pikemminkin yleistä, että se kamiinantorven reikä katolla oli https://vaunut.org/kuva/31730 Nämähän oli aikoinaan "parasta" kalustoa joukkojen kuljetukseen. Luultavasti vasta 1960-luvulla uudempien esim. Gbk-vaunujen myötä niitä reikiä kattojen uusimisten myötä jonkin verran poistettiin. On mahdollista, että se pikku-r olisi ollutkin joskus 1946 - , mutta siihen minun tietämys eikä lähteet riitä. Niitä SKF-laakereilla varustettuja tehtiin 57000-sarjaan jotain 600-700 kpl; ensimmäiset Ruotsissa. Nehän olivat aikansa huippua ja varmastikin parhaat vaunut pantiin sanomalehtipaperin kuljetukseen. Sellaisiin kappaletavaran, pienten rullien ja irtosellun kuljetuksiin näitä pääasiassa käytettiin aina 1960-luvulle saakka. Pienillä trukeilla ja pienillä pyöräpainoilla nämä olivat ihan o.k., koska lattia oli heikko.
	29.01.2010 09:18	Tapio Muurinen
		Kovalla lumituiskulla mereltä puhaltava tuuli peitti vaunujen välit ja kiskot nopeasti kinoksiin. Seuraavaksi keulaan tarttuva Huru-13 painoi ensin roikkaa 5-10 m "kasaan" puhdistaen samalla enempiä lumia; sitten vasta suunta kohti Kouvolaa.
	27.01.2010 19:07	Tapio Muurinen
		Helsingin "Maitoasemalle" tuli 1930-luvun lopulla 30 maitovaunua joka aamu.
	27.01.2010 19:02	Tapio Muurinen
		Samasta kurvista https://vaunut.org/kuva/31011
	26.01.2010 21:52	Tapio Muurinen
		Tämä on hyvä! Kymmenkunta vuotta aikaisemmin illan viimeinen lättä H538 Toijalasta lähestyi Turkua n. klo 23. Matka oli taittunut pikajunan vauhdilla. Poski ikkunassa tähystin, mitä väriä Alfan esiopastin vilkuttaa. Jos se oli valkoisella, niin silloin oli toiveissa päästä tuossa ylikäytävällä ulos ja aikaisemmin kämpille. Menin ohjaamoon kysymään kuljettajalta avaisisiko oven, kun asuin tuossa Aurajoen toisella puolella. Aina niin tapahtui; "Kiitokset ja hyvät yöt" perään - mukavia kuskeja! Jos olin viimeisessä vaunussa, niin hyppäsin joskus liitevaunun sivuovesta, jos konduktööri oli siinä paikalla. - Helsingin pikajuna otettiin ensin sisään, niin tässä yleensä odoteltiin.
	25.01.2010 00:03	Tapio Muurinen
		Aseman kello näyttää n. 18.30, eli tämä on P30. Vielä 1961 tämä kulki MP tunnuksilla. Tässä taitaa olla Dm4:lle jo liikaa vaunuja; neljäkö noita on?; eli se Hr11 on varsin todennäköinen. - Jos tämä tulopari oli P35, niin sittenhän olen joskus 1965 sillä matkustanutkin, ja silloin oli Hr11, mutta jo 1966 oli Hr12.
	24.01.2010 21:40	Tapio Muurinen
		Joskus pikkupoikana keräsin vaunujen numeroita. Samalla se oli sellaista systemaattista itseopiskelua. Eihän silloin ollut mitään kirjoja - "eikä varsinkaan katsottu netistä". Ainoa kirja oli vasta ilmestynyt "Valtionrautatiet 1862-1962", jota aluksi piti käydä kirjakaupassa ihailemassa, mutta ei raaskinut ostaa. Äitini kävi Rauma-Repolalla töissä. Pyysin häntä tuomaan vaunujen käytetyt saatelaput minulle. Niistä oli hyvä "laajentaa maailmaa". Niitä kertyi hyvät kokoelmat - lopuksi niillä lämmitettiin saunaa ja pyykkipataa monta kertaa. Koulumatkalla kiersin Poitsilan ratapihan tyhjävaunuroikat, ja kirjoitin ylös Gb:t, Hdk:t, Ok:t, Hk:t. Pian huomasin, että tämä taitaa olla liian suuri maailma hallittavaksi...
	24.01.2010 21:17	Tapio Muurinen
		Jokohan tuolla keulassa oli Huru-12, vai vieläkö Dm4?
	24.01.2010 11:23	Tapio Muurinen
		Jonin kysymykseen tästä https://vaunut.org/kuva/60984 - Nuo Gbk:t ovat Hankkijan raiteilla, joita oli kaksi; olivat muistaakseni pussiraiteita. Toinen oli lastaussillassa. Semaforin ohi suoraan jatkuva, loppupää lumen peitossa, kaartoi Barkerille. Sinnekin mentiin muistaakseni painamalla ja tultiin vetämällä.
	23.01.2010 20:15	Tapio Muurinen
		Tuttua oli tuokin, ja paljon helpompaa kuin tänä päivänä. Vielä reilut parikymmentä vuotta sitten pyysin poikaani (n. 7-9 v) kirjaamaan vaikka vastaantulevien autojen rekkareita ajankuluksi, kun ajettiin 4-tietä N -> S. Niitä kertyi satoja yhdellä jaksamisella.
	23.01.2010 19:45	Tapio Muurinen
		Samamainen peltotien tasoristeys tuossa semaforin tällä puolen https://vaunut.org/kuva/19375 - Vilkaisu semaforin siipiin, onko pian Tampereen suunnasta tulijaa, sitten toiseen suuntaan josko jyrinää kuuluu, jos ei niin tennarit lipsahdellen, vauhtia lisäten...
	22.01.2010 22:27	Tapio Muurinen
		Katselen kunnioittaen Eljasta nöysipoikana kovin alhaalta, vaikka suunnilleen samaa ikäluokkaa olemme. Mutta jos palautan tähän hetkeen. - En muista milloin pikkupoikana 1950-luvulla ensi kertaa kävin täällä katselemassa junia, mutta minusta ei mikään vetänyt vertoja höyryvetureille. Nämä olivat silloin muutaman vuoden ikäisiä. Pikku- (ja vähän isommatkin) pojat keräilevät kaikenlaista, tulitikkurasioiden etikettejä, postimerkkejä, laivojen nimiä, tai vaikkapa vetureiden numeroita. Minulla on 1081:stä ensimmäinen merkintä Hillossa 7.4.1963 (tämä voi olla juuri se, koska kamerakin jo oli). Vuosi 1965 oli vielä hyvä "Ristovuosi", ja 1081 kävi Hillossa kääntymässä usein (12 merkintää havaintovihkossani, eli eniten). Syksyllä 1965 Ristojen käynnit Haminaan/Hilloon lähes loppuivat, sillä vedot siirtyivät Hr13:lle. Seuraavana vuonna (1966) höyryveturi Hillossa oli suorastaan harvinainen, ja 1081:n näin vain Kouvolassa käydessäni. - Tässä veturin alla menee nykyään tunneli ratapihan ali Haminan asemalle, veturitallille, Nuutniemeen ym.
	22.01.2010 09:24	Tapio Muurinen
		Totta, tuolloin syystäkin voitiin kysyä, "tuliko hyvä kuva?", tai sanoa "onpa onnistunut kuva". - Tuloksen näki vasta kehityksen jälkeen. - Eikä paljon zoomailtu -. Tässä rajat tulivat selän takana vastaan. Tien reunassa lumipenkka ja keväthanget. Seuraava kuva takaviistosta on onnistuneempi.
	21.01.2010 23:19	Tapio Muurinen
		Sama tilanne näyttää olevan https://vaunut.org/kuva/26104 pari veturinmittaa eteenpäin.
	21.01.2010 22:10	Tapio Muurinen
		Vielä Eis-vaunusta; kyllä se sairasosasto oli nimenomaan pieni hytti, mutta läpikuljettavissa vain poikittain. Muut matkustajat eivät siten osaston läpi kulkeneet (Kiitokset saamastani tarkennuksesta lähettäjälle!)
	18.01.2010 21:27	Tapio Muurinen
		Mielellään niitten rengaspaineitten kanssa ei alkanut värkkäämään, ellei ollut ihan pakko, koska venttiili avautui ohjaamoon, ja sen jälkeen haju siellä oli aivan hirveä !!! (no, 1970-luvulla)
	18.01.2010 21:14	Tapio Muurinen
		Varsin vähän näkynyt kuvia, pohjapiirroksia ei lainkaan, Eis-vaunuista, mutta osastoista puhuttiin mieluummin kuin hyteistä, koska ne olivat läpikuljettavia (?). Lähteisiin nojaten; vanhemmissa vaunuissa vuodelta 1929 oli keskellä vaunua 8 paikan osasto, uudemmissa vuodelta 1951 joko 2 sairassijaa tai 7 istumapaikkaa. Niihin voi sijoittaa myös paaripotilaita. Konduktööriltä sai maksua vastaan huopia ja liinavaatteita. 1960-luvun lopulla näitä vaunuja oli vielä Porin, Rovaniemen, Kuopion, Savonlinnan ja Joensuun pikajunissa. Yleensä Eis-vaunut oli sijoitettu junan alku- tai loppupäähän Fo:n kanssa. Minäkin olen olen sen verran nuori, että näin vaunuja vain ulkoapäin. Esim. tässä P75:ssa https://vaunut.org/kuva/59553 oli Hurun perässä ensin Fo sitten Eis. Vaunuja rakennettiin yhteensä 25 kpl, ja niitä muutettiin paljon virkavaunuiksi.
	17.01.2010 11:49	Tapio Muurinen
		Parhaiten Eis-vaunun tunnisti ulkoapäin keskellä olavasta ikkunallisesta pariovesta. Siitä asikkaat oli helppo auttaa omaan pieneen osastoonsa. Muuten vaunu oli tavallisen Ei:n kaltainen.
	17.01.2010 11:37	Tapio Muurinen
		Tämä oli mukava tilanne; mentiin samaan suuntaan ja ehdin hyvin paikaltani kuljettajan viereen ottamaan kuvia tuulilasin läpi. Huom. "punaiset laput" Nohabin silmillä.
	17.01.2010 00:26	Tapio Muurinen
		Oliko tämä joku enne. Tuli arvonnassa heti tämän https://vaunut.org/kuva/26375 perään - Miksi en lotonnut.
	17.01.2010 00:11	Tapio Muurinen
		Kukahan nämäkin kiskot nykyään omistaa, ja mitä näille on tarkoitus tehdä? Google tuskin näitä tartvitsee bittien rahtaamiseen. - Joskus 1950/60 vaihteessa pesin lauantaisin isän mopon. Siitä palkaksi sain ajaa muutaman kilometrin lenkin. Usein kävin tässä vaihteella kääntymässä; joskus sattui olemaan Gb- tai Hk-vaunujen reunustamaa kujaa.
	16.01.2010 19:59	Tapio Muurinen
		Mietiskelin itsekin mistä tämä voisi olla. Jos matka on Kööpenhaminaan ja tultiin Strömmenin sillasta aamupäivällä yli, niin silloin Petrin arvelu sopii oikein hyvin. Tuota kirkontornia sijoittelin paikoilleen ja silloin Vordingborg passaa paremmin kuin hyvin. Juna on käynyt Falsterin eteläkärjessä, Gedserissä, ja on tässä matkalla pohjoiseen. - Yritin "survoa" ensin taustalle Frederician kaupunkia Pikku-Beltin rannalle.
	14.01.2010 18:59	Tapio Muurinen
		Veturinvihreää, vähän päivänpolttamaa, pölyä ja nokea pintaan, niin sellainenhan se... https://vaunut.org/kuva/19612
	12.01.2010 22:04	Tapio Muurinen
		Muistini mukaan "Hakaset" ja "ystävyyssiteet" alkoivat yleistyä samoihin aikoihin 1960-luvun puolivälin jälkeen, eli olisiko sitten ollut aikaisemmin muuta vaihtoehtoa, kuin vetää Stalinin korvasta. Se kytkentä oli vähän epävarma, koska lenkki tuli vinoon ja pystyyn. Kun veto välillä löysäsi junan mennessä "kasaan", lenkki saattoi hypätä irti. Ystävyysside jäi aina löysälle, eikä niitä sallittu kuin 5-6 kpl junaa kohti.
	11.01.2010 20:37	Tapio Muurinen
		Kun naapurissa siirryttiin 1940-50 -luvulla vähitellen SA3-keskuspuskimeen, niin ei ole missään sattunut näkymään tai kuulumaan, oliko heillä apulenkki käytössä tuossa siirtymävaiheessa, vai luottivatko siihen Stalinin korvaan? Viimeisessä vaiheessa siellä poistettiin sivupuskimet 1950-luvun lopulla.
	11.01.2010 09:25	Tapio Muurinen
		... eli se kaarre alkaa heti tästä jatketun lennätinpylvään takaa https://vaunut.org/kuva/23866
	11.01.2010 09:17	Tapio Muurinen
		Naapuri on ystävällisesti laittanut kulmiin puskimet ennen rajan ylitystä, että täällä vaunua voitiin vetää ystävyyssiteellä; tuskin Stalinin korvaan on kytketty.
	10.01.2010 20:21	Tapio Muurinen
		Hyvä mökinpaikka Spedellä!
	10.01.2010 17:50	Tapio Muurinen
		Tämähän on aivan turvallinen. Molemmat EP:t pysähtyivät, toinen 1 min, toinen 3 min.
	10.01.2010 17:43	Tapio Muurinen
		Tämä kuva on aikaisintaan 1966, sillä osl. Ympyrän uusi liikerakennus torin ylälaitaan valmistui edellisenä syksynä. Eräs VR:n paikallinen "veteraani" muisteli tuosta Ei-vaunusta, että se olisi ollut Haminan vanha liitevaunu, kun vielä Dm4:lla ajettiin. Vaunu tuli aamujunassa Kouvolasta. Siitä oli osa varattu tavarakuljetukseen. Tavarat jaettiin "Ovelta ovelle" paikallisiin tukkuliikkeisiin Fargolla. Iltajunassa vaunu palasi Kouvolaan lähtevällä tavaralla lastattuna. - Tuosta vaunu siirrettiin viimeiseen sosiaaliseen palvelukseensa Lepikonrantaan "Ruukkujen tasangolle" asunnottomien rantojen miesten majapaikaksi.
	10.01.2010 17:21	Tapio Muurinen
		Vielä keväällä tämä oli viimeisiä aikojaan Hr11 + vanha kiitoruno + 1-2 puuvaunua. Noihin aikoihin Hki-Tku -veturijunat olivat yleensä vähintään 4-5 vaunuisia. Hieman myöhemmin sama juna (P123) näytti Littoisissa tällaiselta https://vaunut.org/kuva/31012
	05.01.2010 18:58	Tapio Muurinen
		Uskon, että niitä pieniä telapuskutraktoreita käytettiin myös vaunujen lastauksessa. Hiilikentän reunassa oli betonista tehty lastausasema, jonka lipan alle vaunut vedettiin yleensä vaijerivinssillä. Yläpuolella oli siilot ja ohjattavat suppilot. Joko puskutraktori työnsi hiilet suppiloihin, tai kaupungin nosturia käytettiin, mutta siitä piti silloin maksaa. Neljää vaunua voitiin lastata kerralla. Varastokentälle hiilet levitettiin vaijerikäyttöisellä laahakauhalla, mutta se oli kömpelö lastauksessa. Enimmillään hiiltä on ollut syksyisin kentällä lähes 100000 t. Kuvan varjosta päätellen tämä on Paraisten Kalkkivuoren betonisen hiilisäiliön vierestä. Se oli siis eri, ja tuli vasta 1940-luvun lopulla, kuin edellä kuvattu Kymi Oy:n "hiiliterminaali".
	05.01.2010 18:29	Tapio Muurinen
		50 vuotta sitten tässä laiturikatosten välissä oli vanha asematalo.
	05.01.2010 18:24	Tapio Muurinen
		Onkohan Ykkönen nykyään läpiajettava - vai tarvinneeko sen ollakaan?
	05.01.2010 18:12	Tapio Muurinen
		Se pala taitaa siihen jäädäkin - muistoksi.
	03.01.2010 22:46	Tapio Muurinen
		Kun ensimmäinen "Pakkas-Ukkojunat" aloitti Rovaniemelle 2000/2001, oli runko muistaakseni 18-vaunuinen. Se ei käynyt välillä hakemassa lisää porukaa, vaan odotteli 3-4 päivää. Mukana oli suomalaista henkilökuntaa Vainikkalasta, joka oli matkassa koko ajan. Sittemmin sähkövedolla on ollut täyspitkiä 20-vaunuisiakin, ja välillä käytiin hakemassa uusi kuorma Moskovasta.
	02.01.2010 17:19	Tapio Muurinen
		Oli sellainen käytettynä ostettu Minolta SRT-101, ja siihen sovitteella halvin 350 mm/5.6 (Soligor). Tuosta Nuutniementien ylikäytävältä on Poitsilan vaihdekojulle (näkyy taustalla) 960 m. Vaihdekoju on vieläkin käytössä, ylikäytävä ei
	02.01.2010 00:01	Tapio Muurinen
		Vajaa 30 km aikaisemmin Uralilla oli vähän komeampi kilometritolppa 1777, jossa Eurooppa vaihtui Aasiaksi. Näin on sovittu :)
	30.12.2009 14:50	Tapio Muurinen
		Nii´n, on se joskus uutena ollut paremmassa kunnossa, mutta eipä ole ollut kunnossapitäjää - toisaalta jos tarkkoja ollaan, niin ei eipä Napapiirikään ole tänään tuossa vaan siirtynyt satoja metrejä etelämmäs.
	30.12.2009 14:32	Tapio Muurinen
		Humppilassa näkyi 1970-luvun alussa usein noita VR:n vaunuja lavetilla. Oliko noissa JR:n vetureissa joku vaijerivinssi, vai oliko sellainen kiinteästi radan syrjässä, jolla vaunut vedetiin lavetille?
	29.12.2009 19:43	Tapio Muurinen
		Oulusta Kontiomäen suuntaan (jossain).
	29.12.2009 19:39	Tapio Muurinen
		Tulipa tuttu kuva näytille. - Noista höyrylämmitysletkuista; ilmeisesti kylmässä jähmeille nesteille, raskaalle polttoöljylle tms. tarkoitettuja vaunuja, koska höyrylämmitystä voitiin käyttää.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset