Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.12.2009 19:39 | Tapio Muurinen | ||
| Tulipa tuttu kuva näytille. - Noista höyrylämmitysletkuista; ilmeisesti kylmässä jähmeille nesteille, raskaalle polttoöljylle tms. tarkoitettuja vaunuja, koska höyrylämmitystä voitiin käyttää. | ||||
|
28.12.2009 10:27 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvasta löytyy helposti ainakin 8 kotimaista vaunutyyppiä, ynnä naapurin tavanomaiset. | ||||
|
28.12.2009 10:04 | Tapio Muurinen | ||
| Heinäkuun 1969 sijoituslistassa tämä oli Kouvolassa, vaikka ei se lista aina pitänytkään paikkaansa, mutta luotan siihen enemmän kuin omaan muistiini. Tarkempaa tietoa minulla ei ole. - Tuolloin tuli muutamia kuvausreissuja tehtyä Kouvolaan. | ||||
|
27.12.2009 18:19 | Tapio Muurinen | ||
| Juhannuksena pari vuotta aikaisemmin oli kyydissä eri hiilet ja eri klapit https://vaunut.org/kuva/26544 | ||||
|
27.12.2009 18:09 | Tapio Muurinen | ||
| Kauneus on katsojan silmässä - jysähti kyllä meikäläiseenkin, vaikka jotenkin tuntui kummalliselta, että linjalla aletaan haaskaamaan höyryä lyhyen Pasilan pysähdyksen jälkeen. Ensiksi nousi kysymys, kuinka arvoisa kaima onkin voinut olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa. No, kellolla voi sijoittaa itsensä sopivaan "Käpylän mutkaan", mutta että saa vielä hikiventtiilit auki samassa paikassa, niin se on jo tuuria. - Mutta tämähän olikin "sovittu juttu". | ||||
|
27.12.2009 17:45 | Tapio Muurinen | ||
| Oletan Miehon seisakkeen olleen tuolla suoran päässä, tästä n. 1 km. Siinä on isompi ylikäytävä https://vaunut.org/kuva/59553 Suojausopastimen kohdalla oli tilustien tasoristeys, josta kai nykyään mennään radan ali. - Vasemmalla näkyy vanhaa Savon rataa, ja sen viereen vedetty lisäraide nippunosturille. |
||||
|
24.12.2009 16:36 | Tapio Muurinen | ||
| Huomio, ilmoitus! Joulupukki tonttuineen on liikkeellä. Pienimmät tontut kapsahtivat pikaisesti uunin pankolla lämmittelemässä, kuten niillä on aina ollut meillä tapana. - Jouluinen tervehdys kaikille, erityisesti kaakonkulmille, jonne lapsuuteni joulut jäivät! | ||||
|
19.12.2009 19:05 | Tapio Muurinen | ||
| Mukaviin kesälomamatkamuistoihin pikkuveljeni Timon kanssa 1960-luvun alusta kuuluu junanvaihto Kotkan junalta M736 (Dm4) P12:een. Esimerkiksi 1965 elokuussa oli P12:n vetäjänä 2702. Ihastelimme komeaa veturia ja kuinka nämä saavatkin junan niin huomaamattomasti liikkeelle. Seuraavana vuonna oli vastaavassa junassa Dm9. Se olikin luultavasti ensimmäinen kerta, kun sellaisessa kyydissä matkustimme. - Aluksi Dm8:t ja 9:t olivat meille samoja junia. Vain ovet olivat erilaisia ja toisessa oli mukavammat penkit :) - Sitten 1970 luvulla tätä junaparia P11/12 tuli usein pe-iltaisin ja ma-aamuisin käytettyä, kun matkustin opiskelijalitteralla. | ||||
|
|
19.12.2009 16:44 | Tapio Muurinen | ||
| Lisätään vielä MP11/12 (n. 1966 -) ja seuraavan vuosikymmenen alussa Hr12 oli hyvin yleinen pitkissä viikonloppujunissa, jolloin vakiokokoonpano oli 3 teräs, 6 puu. | ||||
|
19.12.2009 15:58 | Tapio Muurinen | ||
| Kävikö se Porhan lättä Äkäsjoella saakka muutama vuosi sitten? Tai sitten tässä on joku "Tekari" ajanut viimeksi silloin, kun Äkäsjoen ratapihan edestä rata katkaistiin poistamalla kiskoja. On siitäkin jo aikaa. Ei tänne muuta asiaa ole ollut. Päättymislevy on Kolarin asemalta n. 1,5 km pohjoiseen. Pitkällä zoomilla kuvattuna vain näyttää, että olisi jotain liikkujia ollut, kun ruostetta on vuosia sitten litistelty. Nuo JK4:t ovat yleisimmät kulkijat, ynnä mönkijäiset, ja talvella moottoroidut kelkat. - Kuva lienee läheltä Äkäslompolon tien ylikäytävää. | ||||
|
14.12.2009 20:35 | Tapio Muurinen | ||
| Tärkeimmät vientimaat olivat Keski-Euroopassa, jonne nämä Itämerenluokan alukset sopivat hyvin ja veivät 1000-2000 t:n lasteja. Suuremmat purkit, jotka olivat 140-160 m pitkiä, ajoivat linjaa Atlatin yli tai Kauko-Itään. Muistaakseni jo 1960-luvulla ajettiin uudemmilla konella lähes 100000 t/v. Jos iso laiva otti täyden lastin, sinne meni useaen eri tehtaan paperia tai selluloosaa. | ||||
|
|
14.12.2009 09:36 | Tapio Muurinen | ||
| Jorma sanoi osuvasti. Näillä Suomea rakennettiin. Puujalat olivat vahvat ja niillä mentiin pitkällä harpalla, tosin inflaatiokin otti osansa. - Juuri tähän paikkaan on jäänyt omakohtaisia muistoja: Nuori lukiopoika oli ensimmäistä kertaa 17-vuotiaana laivanlastauksessa joululomalla. Abi-keväänä -68 tuossa edessä oli suuri engelsmanni "Brighton", joka vei koko sen vuoden sellumyynnin Kiinaan kerralla, yli 10000 t. Sitä ladottiin kaksi viikkoa. Onneksi ei tarvinnut vaunussa olla silloin. | ||||
|
14.12.2009 09:14 | Tapio Muurinen | ||
| Ei vain pieni ajatusvirhe, vaan suurta tietämättömyyttä se oli :-). En tosiaan muistanut, että Warkaus-Viinijärvi valmistui niinkin myöhään, ja että sitä rakennettiin melkein 1930-luku. - K.o. väli on muutenkin jäänyt minulle kovin vieraaksi, vain pari kertaa 1950-luvulla. Ensimmäisen kerran mentiin mummon hautajaisiin 1952 Joensuuhun. Se onkin ensimmäinen junamatka, josta on jäänyt jotain muistiin. | ||||
|
|
13.12.2009 23:33 | Tapio Muurinen | ||
| Jos Helsingistä Joensuuhun oli ennen sotia suora makuuvaunu, niin se meni Pieksämäen kautta. Kyllä siinä reilu kellonympärys meni joka tapauksessa, kun meni vielä 1950-luvun alussakin. Joensuun-Viipurin välillä nukuttiin jo tuolloin makiasti. | ||||
|
13.12.2009 14:59 | Tapio Muurinen | ||
| Osuva tilannekuva tämäkin; olis vain pitänyt kuvata enemmän, mutta.. Taitaa olla Jarmon kavereita tuossa p-pyörineen. Kevyenliikenteen väylää kyllä pääsi puomin sivusta. Sillalla se väylä oli niin kapea, ettei pyörällä saanut ajaa, muttei siitä kiellosta kukaan välittänyt. Jos kaksi pyöräilijää tuli vastakkain, niin "kohteliaampi" pysähtyi. | ||||
|
13.12.2009 00:34 | Tapio Muurinen | ||
| Olikos se niin, että 1972 valojen käyttöä vasta kokeiltiin. Se ei ollut pakollista. - Tosin vielä männäkesänä näin Kolarista lähteneen pikurin, joka Teuravuoman paikkeilla ajoi "sammutetuin lyhdyin". | ||||
|
12.12.2009 11:10 | Tapio Muurinen | ||
| Juurikin noin - VR:n vaununkorjauspaja oli varikkoalueela, ja tässä Aurajoen rannassa oli yksityinen vaunutehdas, joka teki VR:lle vaunuja satoja, ellei tuhatlukuisen määrän. Olikohan se kuitenkin radan molemmin puolin, tämän ollessa "uusi" puoli. | ||||
|
|
11.12.2009 22:37 | Tapio Muurinen | ||
| Vasemmassa reunassa näkyy Porin Prikaatin raide, ja junan toisella puolella konepajan raide. Onkohan tuo Grönroosin konepaja entinen VR:n vaunupaja? | ||||
|
11.12.2009 21:54 | Tapio Muurinen | ||
| Ei se helma mitään ämpäripeltiä ollut. Pikemminkin niin, että helma muotoili pikkuauton nokan, hidasti menoa kokonaan vaunun alle, paiskaten sitten auton penkan syrjään. | ||||
|
|
11.12.2009 21:37 | Tapio Muurinen | ||
| Onpas mukava nähdä samantyppinen aihe eri silmin - https://vaunut.org/kuva/33408 Lienee ollut aika vähäisellä käytöllä se "konkurssikeskusksen" seisoke? | ||||
|
08.12.2009 10:31 | Tapio Muurinen | ||
| Luultavasti Kodakin elokuvafilmi, jota valottamalla 400 ASA:n mukaan ja prässäämällä rakeisuus vähän kasvoi. | ||||
|
|
08.12.2009 09:04 | Tapio Muurinen | ||
| Niinpä, jäiköhän tuosta jotain oleellista Eskolta kertomatta. Dm9 on Myllytien toisella puolella "linjalla", ylittää Piikkiönjokea. No, putki oli sikäläisittäin aika iso, ainakin kooltaan, 350 mm, ja juna on P122. | ||||
|
07.12.2009 22:34 | Tapio Muurinen | ||
| Jos se 2317 oli hoppusampi. Eihän näin pitkää saa sivuun muualla kuin Raipossa ja Pulsan kohtauspaikalla, vai saako jo nykyään? | ||||
|
06.12.2009 22:37 | Tapio Muurinen | ||
| Kyllä kuitenkin kävi niin, että tämä 104001 valmistui ensimmäisenä, ja esiteltiin 10.2.64. Hieman myöhemmin valmistuivat ensimmäiset saksalaiset käyttökuntoon. Niiden runkoja ja koreja tuli laivoilla Suomeen pitkin kevättä. | ||||
|
06.12.2009 22:22 | Tapio Muurinen | ||
| Nämä niskatuet ja plyyssipäällysteet tulivat loppupään erään, jotka menivät pohjoiseen. Ei näitä juuri etelässä näkynyt. | ||||
|
|
06.12.2009 21:54 | Tapio Muurinen | ||
| Oikian näköinen on - menikö tämä jotenkin puolen päivän seutuun ? - soittelin silloin entiselle naapurille, joka oli setänä raksalla n. 3 km päässä, ja sanoi että juna menee. Sitten jyly katosi Suurenvuoren tunneliin. | ||||
|
05.12.2009 18:07 | Tapio Muurinen | ||
| Kuva on tyylekäs - ja Marlon Brando vahtii taustalla, ettei tauot veny liian pitkiksi. | ||||
|
05.12.2009 17:56 | Tapio Muurinen | ||
| Samanlaisella veturinvihreällä maalattu kuin VR:n vastaava kalusto, Vv13 ja Vv14, sekä Vr11 (noin puolet + keltaisin päädyin ja vauhtiraidoin). - Tässä näkyy punaista enemmän. | ||||
|
05.12.2009 17:35 | Tapio Muurinen | ||
| Pohjankuru oli aina mielenkiintoinen seutu junan ikkunastakin katsottuna. Joskus näkyi tuttuja laivoja laiturissa. Kaikista kolmesta tunnelista on tullut matkustettua, uusimmasta vähiten. | ||||
|
05.12.2009 17:12 | Tapio Muurinen | ||
| Ei varmaankaan ollut tämä, mutta joku kavereista, joka siirrettiin Kouvolan Kuusankosken/Voikkaan linjalta toukokuussa 1949 ensin kokeeksi sitten vakituiseksi moottorivaunuksi Haminan-Inkeroisten välille. Noin joka toinen vuoro ajettiin vuosikaudet moottorivaunuilla aina Dm3/4 tuloon saakka. "Ruuhkavuorot" vedettiin höyryllä, esim. "Iitulla". | ||||
|
03.12.2009 20:31 | Tapio Muurinen | ||
| Aika monta autovaunua tuli kesälläkin Rovaniemelle. Kevätsesongilla oli 4-5 Gfot:a junan perässä yleistä. Olisikohan tuolloin Tampereen vaunukin tullut samassa pitkässä letkassa. | ||||
|
|
03.12.2009 09:03 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä kuva https://vaunut.org/kuva/39610 on reissun toisesta päästä. | ||||
|
29.11.2009 12:45 | Tapio Muurinen | ||
| Taitaa pukki kärsiä ilmastonmuutoksesta hänkin, kun varusteet ovat hänen nuoruudestaan pikkujääkaudelta "Mutta perinteitä täytyy vaalia, näistä en luovu." | ||||
|
29.11.2009 12:35 | Tapio Muurinen | ||
| Korjaan tuon väli-ilmansuunnan edellisestä, siis pitää olla kaakkoispuolella tietenkin, n. 300 m Maon mausoleumista ja aukion etuportista. | ||||
|
|
29.11.2009 00:16 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä on kai se, joka jää keskustasta pari km, eli siitä brittien rakentamasta ensimmäisestä asemasta, joka sijaitsee aivan Taivaallisen rauhan aukion lounaispuolsella. Se vanha asema on nykyään rautatiemuseona. | ||||
|
28.11.2009 23:39 | Tapio Muurinen | ||
| Nieminen on kiertänyt junalla melkein koko maapallon; Kolarit, Kapkaupungit, Kiinat, Kölnit; hieno homma - onkohan seuraavana Quito tai Santa Cruz. | ||||
|
27.11.2009 15:17 | Tapio Muurinen | ||
| Muistelee aikoja näitä https://vaunut.org/kuva/48162 , kun lankut olivat pitkittäin, jotkut päistään irvistelivät tai muuten vain kieroilivat. Mukavasti siinä pp liukkailla muljahteli. | ||||
|
25.11.2009 23:00 | Tapio Muurinen | ||
| Hyvä homma, Kouvolasta itään alettiin vetää 2-raiteisena 1950-luvun lopulla, ja samalla tietenkin tuo silta piti rakentaa; Lappeenrannan pikatie, eli Strada. - Kun 1970-luvun alussa käytiin Risulahden lavalla tansseissa, niin nuo tienviitat herättivät hyväntahtoista keskustelua :) | ||||
|
|
25.11.2009 20:39 | Tapio Muurinen | ||
| On vielä toisessakin kuvassa https://vaunut.org/kuva/33228 Monasti naapurin kalustossa oli latausgenaraattorin käyttö kiilahihnoilla. | ||||
|
|
25.11.2009 20:31 | Tapio Muurinen | ||
| Tuohon en osaa sanoa, oliko jokapäiväisiä, koska harvakseltaan Kv seudulla tuli tuolloin liikutta, mutta yleensä niitä näkyi, esim. https://vaunut.org/kuva/58234 ovijako passaisi. Puhuttiin myös matkatavaravaunuista. | ||||
|
24.11.2009 15:18 | Tapio Muurinen | ||
| Jungin valmisteitako nuo? | ||||
|
24.11.2009 13:32 | Tapio Muurinen | ||
| Kiitokset molemmille selityksistä. Jotain tuollaista muistelen, että paineilmalla se välitys tosiaan muutettiin. | ||||
|
|
24.11.2009 09:46 | Tapio Muurinen | ||
| Voisiko joku käyttäjistä kertoa, kuinka se vaihto T/P-junakäytössä tapahtui. Ohjaamon takaseinässä oli valolaatikko, jossa näkyi vaihtajan asento, muistaakseni P140 tai T100. - Oliko se yksinkertainen toimenpide, ja oliko se valmiina ennen ajovuoroon lähtöä? | ||||
|
24.11.2009 00:18 | Tapio Muurinen | ||
| Juu, eihän niitä kaikkia millään voi muistaa, saati tietää, vaikka paikkakunnalla asuisikin. Itse olen kerännyt "kalenteria" eri lähteistä. Se täydentyy koko ajan. Idän oikaisu on poimittu Rautatieuutisista ja Kehä II tunnelin valmistuminen (v.1977) on mainittu VR:n historiikissa 1962-1987. | ||||
|
22.11.2009 21:13 | Tapio Muurinen | ||
| Haminaan tehtiin öljysataman yhteyteen transitokaasun vientiä varten oma kaasusatama (se oli jotain 1980-luvulla). Nestekaasu tuli täysjunina NL/Venäjältä ja laivat veivät lähinnä Saksaan. Nykyään kaasuliikenne on kutistunut murto-osaan entisestä, koska Venäjä on saanut omat satamansa kuntoon. - Tuhon Turon harmitteluun voisi moni muukin yhtyä; silloin kun tuoreesta autononisesta pääkaupungista suunniteltiin rautatietä oikeaan pääkaupunkiin Pietariin, "seilas engelsmannit Suomemme rannoilla sunfaraa", ja rata vietiin turvallisempaa ja halvempaa reittiä, vaikkei siellä ollut asutustakaan. Mutta olihan valmis ratapenkka, Salpausselkä, ja vain yksi paha vesieste, Kymijoki. Jälleen viimeisten sotien jälkeen 1940-luvulla, kun Saimaan kanava meni, alettiin puhua ensin Saimaan - Suomenlahden oikoradasta Luumäeltä Metsäkylän tai Salmenkylän kautta Tavastilaan. Jos se silloin olisi toteutunut, olisi jopa mahdollista nyt ajella rannikkorataa pitkin. | ||||
|
|
22.11.2009 17:56 | Tapio Muurinen | ||
| Tällaisena puhtaina ja "viattomina" näitä putkahteli maailmaan emakkojen, Valmetin ja Lokomon, kohdusta kuin pieniä porsaita vuosina 1963-65. "Ajopiirissäni" Haminan seudussa oli mukava seurata aina uusia ja uudempia tulokkaita. Esimerkiksi 1965 kuittasin numerot 2301 - 2350. Tuoreimmat vain kerran joulukuussa, mutta esimerkiksi 2332 ja 2337 kahdeksan kertaa; seuraavana vuonna sitten nuo loputkin. - Kymenlaakson lehdestä kuvateksti. "Näitä lähes 3000 hv:n veturihirviöitä on Kouvolan varikolla nykyisin 50. Hr13-vetureilla saisi ajaa vaikka 140 km/t, jos vain radat sen vauhdin kestäisivät". | ||||
|
|
21.11.2009 11:27 | Tapio Muurinen | ||
| Se Kouvolan ohitus, idän kaarre, otettiin käyttöön samoihin aikoihin Kaipiaisiin ulottuvan linjasuojastuksen kanssa elokuussa 1973. Tunneli ja silta ratapihan yli tulivat muutama vuosi myöhemmin, n. 1977-78, koska ratapihaa jatkettiin itään ja piti tehdä tällainen ratkaisu. - Hienoja kuvia paikoista, jotka jäivät minullekin vähän vieraiksi. | ||||
|
21.11.2009 10:56 | Tapio Muurinen | ||
| Se on "noin 27,8 v", eli kyllä me Pekka ollaan aika nuoria :) | ||||
|
20.11.2009 23:45 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä ensimmäinen veturi tuli Suomeen viimeisenä, eli 1994. Kyllä se tuon näköisenä tuli, mutta kauttaaltaan suojamaalattuna. | ||||
|
|
20.11.2009 23:38 | Tapio Muurinen | ||
| Raiteiden välissä on vielä valokaasuposteja ja täyttöletkukin näkyy olevan. Mitenköhän noilla oli käyttöä enää tuohon aikaan? Viimeistään laituriremontin yhteydessä 1969-70 ne katosivat. | ||||
|
19.11.2009 09:05 | Tapio Muurinen | ||
| Ne säiliöt, 2-3 kpl, olivat siinä vanhan laivalaiturin päässä, n. 0,5 km tehtaalta itään radan ja rannan välissä. Laituriin tulee 7,3 m:n väylä. | ||||