Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.11.2009 09:05 | Tapio Muurinen | ||
| Ne säiliöt, 2-3 kpl, olivat siinä vanhan laivalaiturin päässä, n. 0,5 km tehtaalta itään radan ja rannan välissä. Laituriin tulee 7,3 m:n väylä. | ||||
|
17.11.2009 23:32 | Tapio Muurinen | ||
| Uskon, että jo 1960-luvun lopulla näkyi Siilissä, ja 70-luvulla joka päivä. | ||||
|
16.11.2009 21:17 | Tapio Muurinen | ||
| Vaikka rahan hajua on, mutta jotenkin köyhemmältä tuntuu maisema vrt. https://vaunut.org/kuva/54482 Ei sorvata venttiileitä tai Finjetin peräsimenosia Kalarannan Konepajassa, ei. Sunilan piippukin katoaa sumuun eikä omiin lämpimiin höyryihinsä, ja mikä maiseman rumentaja onkaan tuo kaarihalli | ||||
|
|
15.11.2009 22:18 | Tapio Muurinen | ||
| Jatkanpa ääneenpähkäilyä siitä Summan resiinasta - koska radat olivat tehtaan omia, niin "ratavartija" teki sillä tarkastusmatkoja - ja/tai sillä oli kätevä käydä mäntyöljysäiliöillä tarvittaessa. | ||||
|
15.11.2009 13:33 | Tapio Muurinen | ||
| "Hirveistä" kiinnostuneille hyvä sivu vaikkapa http://www.privat-bahn.de/V200DB.html | ||||
|
|
15.11.2009 13:22 | Tapio Muurinen | ||
| Sain lisätietoa tuosta "Hirvi"-lempinimestä ja sen syntyhistoriasta. Sen mukaan nimitys olisi tullut, kun niihin asennettiin aikoinaan tuulilasin yläpuolelle etuviistoon raudat, joilla katkottiin tunneliosuuksilla katosta roikkuvia jääpuikkoja. Säästettiin siis ohjaamon laseja ja suojeltiin veturimiehistöä. Visuaalisesti veturi eteni radalla kuin hirvi, sarvet sojossa. - Samaa tarkoitusta palvelivat Suomessa esim. Dm4 ja Hr11 kuljettajan puolen ikkunan edessä olevat kalterit tunneliradoilla kuten Turku-Helsinki. - Kun oikein alkuperäistä kuvasta tihrustaa, niin tämä veturi on tosiaan sitä 500 hv vahvempaa V200.1, myöh. 221-sarjaa, jota alettiin rakentaa 1962. Yleisnimityksenä tämä V200 on eräs tunnetuimmista saksalaisista veturisarjoista Euroopassa, jonne näitä myytiin. |
||||
|
12.11.2009 09:01 | Tapio Muurinen | ||
| Oikealla ilmeisesti asetinlaiterakennus. Sen kohdalla on vaihde ja taaempana risteysvaihde. Semaforien alta lähdetään kahtaalle. | ||||
|
|
11.11.2009 09:18 | Tapio Muurinen | ||
| Kiitokset, kaikki ovat hyviä selityksiä tuolle öljyiselle Ykköselle. Kun tietää Piikkiön sijainnin, niin esim. Paimion suunnasta on laskua yli 3 km, jyrkimmillään 12,7 prom., niin se tultiin tietenkin rullilla. Edessä alkaa taas Littoisiin kiipeäminen 12,4 prom. nousulla. Kyllä siinä öljypumppu antaa jälleen nesteille kyytiä. Jostain tarttunut sellainen mielikuva, että Breda oli kova sotkemaan. Nehän tosin koteloitiin melko uutena, mutta ei kai nekään aivan öljytiiviitä olleet. | ||||
|
|
10.11.2009 22:57 | Tapio Muurinen | ||
| Tähän Piikkiö kuvaan vielä - Ykkösraide oli aivan hirveän öljyinen; juuri tuollaisena sen muistan. Mikähän sen oli sotkenut noin perusteellisesti? En muista kuulleeni selitystä moiselle. Tuon aivan kuin suuressa ystävällismielisessä naapurissa. | ||||
|
|
10.11.2009 22:45 | Tapio Muurinen | ||
| OK jälleen, sekoitin näköjään resiinat ja resiinat. Liian hyvin ovat jääneet mieleen ne tunnukselliset rataosastojen ja ratavartijoiden resiinat, eräillä ratavartijoilla oli taustapeilikin. Ne "pakolliset" heijastimet kuuluvat kai tähän post-resiina-aikaan, kuten eräs alan harrastaja sanoi. | ||||
|
|
10.11.2009 13:45 | Tapio Muurinen | ||
| OK, tuo kiskokulkine näyttää niin pelkistetyltä; ei ole mitään merkintöjä eikä heijastimia (vai tuliko ne vasta myöhemmin pakollisiksi). Olihan toki mukavampi liikennöidä ratapihalla esim. kääntämässä kolmos-tien vaihteta, ja muutenkin tarvittaessa. - Niin, ei se vauhti vaan äkkipyssäys, kun resiina jysähtää kolmanteen ratapolkkyyn, lennät kammen yli kierteellä, peukalonpää halki, polvesta kuoriutuu nahka, ja keräilet kameran paristoja ties mistä... (nimim. "Kokemusta on") | ||||
|
09.11.2009 23:04 | Tapio Muurinen | ||
| Listaa he eivät ennätä tänä sunnuntaina kuuntelemaan, mutta ehkäpä "Iltatuulen viesti" tulee huomenna Metsäradiosta, tai sitten seuraavana vapaa-sunnuntaina. | ||||
|
|
09.11.2009 11:56 | Tapio Muurinen | ||
| Olisiko jo tosiaan ollut koristeena tämä resiina, kun on noin kauniiksi maalattu? Ja mitenkähän "käyttövaras" oli saanut sen liikkeelle. - Siitä Summan resiinasta olen kuullut. Mihin käyttöön se oli tarkoitettu ja kuka sillä lähinnä sai ajella. Se oli vielä 1,5 vuotta sitten siellä tehtaan eteläpäässä, entisen paperivaraston lastausraiteilla, vaikka tehdas oli jo lopetettu. | ||||
|
08.11.2009 21:25 | Tapio Muurinen | ||
| Sain haminalaiselta tutulta viestiä ja kuvia; 4.10. kaksi kaivinkonetta riehui tallin kimpussa - voi häpeän päivää! ... ja ettei tallille keksitty mitään järkevää arvokkaampaa käyttöä. | ||||
|
06.11.2009 22:02 | Tapio Muurinen | ||
| Apuva! Mitenkö se Halisten lenkki tuosta menis, ei ossaa... | ||||
|
|
06.11.2009 12:57 | Tapio Muurinen | ||
| Koska tuo asjanmukaisuuslaitos on niin kiinnostava, ja mikä ettei, niin heitän vain omia arvelujani. Luultavasti se on aika tuore, muutamia vuosia korkeintaan. 1960-luvun puolivälissä turvalaitteita lisättiin kovalla tempolla, jopa n. 50 kpl/v. Rata oli hiljattain saanut uudet sepelit ja 56 kg:n kiskot (tasomerkit näkyvät vielä keppien päissä). Kokonaan Tanttarin-Miehon väli myös Kuusaanlammen kohdalla otettiin käyttöön syksyllä 1968. En tiedä oliko tässä aikaisemmin joku varoituslaitos, tiehän oli aika tärkeä läpikulku Harjun ja Voikkaan suuntaan. | ||||
|
06.11.2009 12:35 | Tapio Muurinen | ||
| Tuosta Antin mainitsemasta leipäuunista - se taitaa olla aika hankalasti "käsillä", vai miten on? Se sijaitsee km 247:llä. Jotain tarinaa siitä löytyy. - "Kivikasan" paikka oli säilynyt vain muistitietona, ja olisi varmaan hautautunut sammaleisiin ja unohtunut täysin, ellei eräs kuljettaja olisi näyttänyt paikan nuorelle lämmittäjälleen ja kertonut sen tarinan. Vasta 1960-luvun alussa, n. 30 v. myöhemmin, silloiselle lämmittäjälle kypsyi ajatus tälläisen muiston säilyttäisestä. Sijainniltaan paikka oli 1880-luvulla kaukana kaikesta. Lähin suurempi kylä oli Mäntyharju, jonne tuli matkaa n. 15 km. Koska kallioisessa maastossa oli lohkottuja kiviä runsaasti, päätettiin rakentaa työläisille oma leipäuuni. Tuotiinko jauhot hevosilla vai veneillä jostain kauempaa pohjoisesta, keitä olivat leipurit; mökin tyttäriä vaiko itse työläisiä? - VR osallistui uunin esiinkaivamiseen ja puhdistamiseen. Niin kuin muistomerkille kuuluu, alue ympäröitiin vahvalla kettingillä ja pystytettiin kilpi "Tämä paistinuuni oli Savonradan rakentajien käytössä vv. 1886-1889". - Missä kunnossa muistomerkki on tänään? Pika-pikamatkaaja sitä tuskin huomaa, ellei vasiten osaa hakea. | ||||
|
|
05.11.2009 14:13 | Tapio Muurinen | ||
| Olen Jussin kanssa samaa mieltä. - Ennen sanottiin: "Parempi ilman, kuin Hillman" | ||||
|
|
05.11.2009 11:56 | Tapio Muurinen | ||
| Kun vuosikymmenten jälkeen järjestelee pirstaloituneita muistipätkiä, niin tässä https://vaunut.org/kuva/42793 oli sama juna. - Eikö tuo englantilainen kulkuneuvo herätä automiesten mielenkiintoa? | ||||
|
|
04.11.2009 23:48 | Tapio Muurinen | ||
| Juu, kiitti varmistuksesta, selvä Mieho. - Laitosasentajalle jäänyt vielä säätämistä, kun on tikkaatkin tolpassa. - Edellisessä kuvassa näkyy muutakin kalustoa, ensin Fo, sitten Eis, sitten terästä... | ||||
|
|
04.11.2009 17:54 | Tapio Muurinen | ||
| Olen ollut itsekin kahden vaiheilla, voisiko tämä olla vanha Tanttari vai Mieho. Otin lähestyvästä junasta pari kuvaa, jossa vasemmalla on peltoa ja junan takana matala avokallio. Noin puhelintolpan (50 m) välin päässä tulosuunnassa on km-tolppa ja lukema, josta ei saa selvää. Myös taustan talojen sijainti puoltaa Miehoa. Molemmissa paikoissa on tullut liikuttua, mutta näin perustellen se on Mieho, jos "nykyaika" ei pane vastaan. - Juna on P75 matkalla Kuopioon; lähtenyt Kouvolasta 12:35. | ||||
|
|
04.11.2009 17:00 | Tapio Muurinen | ||
| Eljas haarukoi hyvin! | ||||
|
|
04.11.2009 16:59 | Tapio Muurinen | ||
| Sanooko tuo vuosi mitään, kuinka Huru-13:lla ajettiin? Yksiraiteinen on ja ilmeisesti Helsingistä pois päin, koska puhelinlijat ovat kuljettajan puolella. | ||||
|
04.11.2009 15:13 | Tapio Muurinen | ||
| Mukava koulutie sinullakin, ja aikakausi oli sama. Omani ylitti Hillon radan Poitsilan tasolla raratapihan pohjoispäässä, josta vuosittain sadat kerrat kuljin; lukioainana usein ruokatunnillakin, kaikki muut kaupunkimatkat mukaan luettuna. Hyvien vakinaisten junien kulkuajat oppi tietämään. - Nykyään se taso on poistettu ja radanvarsi aidattu. | ||||
|
04.11.2009 10:05 | Tapio Muurinen | ||
| Harvemmin näki tuota G20:a jalottelemassa. Yleensä se nökötti siellä Virastotalon edessä huoltopussissa ilmeisesti klapiliiterinä. | ||||
|
|
02.11.2009 23:32 | Tapio Muurinen | ||
| Varhaisimmat muistoni kantavat 1960-luvulle, jolloin asemalla oli henkilökuntaa ja toiminta oli muutenkin vilkasta. Silloin puisto oli hyvässä hoidossa. Siitä rilliradasta muistan vain vanhojen sukulaisten puhuneen. Se puretiin, kun oikea rata 1947 valmistui. Sen on täytynyt mennä juuri tuosta makkaratehtaan vasemmalta puolelta kohti osuuskaupan tonttia, eli pohjoiseen. Nummelinin "Rantarata"-kirjassa on siitä kaavio s. 90. - Osuuskaupan varaston muistan, kun veimme sinne viljaa tai haimme apulantasäkkejä. Oli 1960-luvun puoliväliä, kun kuulin pikajunan Turusta päin saapuvan. Juoksin jostain pensasaidan välistä radan varteen ja juuri näin P32:n kiitävän ohi; Hr12 veti. | ||||
|
02.11.2009 21:40 | Tapio Muurinen | ||
| Minun arkistosta ei löydy Fo:ta höyryn perässä. Höyryvetoiset matkustajajunat on äkkiä muutamalla sormella laskettu kaikenkaikkiaan. Jossain sähkön perässä häämöttää heikosti, joten ei voi mainostaa. Tiisseleissä löytyy erilaisia versioita. | ||||
|
|
02.11.2009 21:33 | Tapio Muurinen | ||
| Jossain näillä paikkeilla sijaitsi Turun Osuuskaupan varasto, josta lähti kaartaen n. 300 m pituinen rillirata kohtisuoraan tätä päärataa vastaan. Ratapihan länsipäästä sinne tehtiin normaali raide 1947. - Oikealla näkyvä iso vaalea rakennus oli alunperin meijeri, sittemmin makkaratehdas, ja viimeksi asuintalo, joka tuhoutui tulopalossa (taisi mennä ihmisiäkin). | ||||
|
02.11.2009 21:23 | Tapio Muurinen | ||
| Mukavasti kertyy aineistoa 1054:n ympärille. - Heikkona aasinsilta kytken toisen pään vielä Kiuruvedelle, jossa sain ehkäpä parhaat Risto-kuvani juuri tästä veturista. 1054 oli illalla n. klo 21 vaunujen lisäyksen jälkeen järjestelijän edessä lähtenyt nousemaan asemalta kohti Pyhäsalmea ja Ylivieskaa. Tällä Ilm-Yv välillä vedettiin vakituinen järjestelijäpari T6306/4321 Ristoilla lähes höyrykauden loppuun saakka, esim. Tr1:t 1039 (eniten), 1045, 1054 ja 1056. - "Mulla oli Iisalmessa pitkäaikainen vuoronkaveri Jussi H., joka oli monta vuotta Iisalmen veturimiesten osaston puheenjohtajana. Varikonpäällikkö oli Kalle P. Kalle oli vanha mies ja piti höyryvetureita Iisalmessa käytössä loppuun saakka. Ilm-Yv välillä järjestäjät olivat Iisalmen ajossa ja veturina oli Tr1. Junat olivat tietenkin vakinaisia. Muualla vakinaiset junat ajettiin lähes pääsääntöisesti dieselvedolla. Tämä Riston käyttö Yv:n järjestäjässä aiheutti erimielisyyttä Kallen ja veturimiesten välillä; Jussi kertoi käydyn monet väittelyt asiasta. Kalle lupasi että aikataulukauden vaihteessa 1.6.1975 junat ruvetaan ajamaan dieselillä. Uudet vakinaisten junien luettelot tulivat ja niissä oli ko. junaparille kuitenkin veturina Tr1. Jussi kertoi että jonnekin syyskuulle junat ajettiin Ristolla, sittenhän se pian loppui koko höyryvetoinen liikenne. Nuo junat lienevät olleet viimeisimpiä vakinaisia junia Suomessa joissa on käytetty säännöllisesti höyryveturia" (sit. ystäväni Antsa) | ||||
|
|
02.11.2009 15:33 | Tapio Muurinen | ||
| Humalaisen tuuria, tai sitten oli ajantajua sen verran, että tiesi suurinpiirtein junien kulkuajat. Parempi vielä, ettei takaa tullut junaa, sillä pitää resiina sen verran kovaa meteliä, ettei junaa kaempaa kuule, ja sitten tulee kiire! - Vajaat 10 v. sitten murtauduttiin Pihtiputaan resiinavajaan, josta lainaaja/lainaajat ottivat sellaisen kahden-ajettavan resiinan. Ajelivat sillä Alvajärvelle noin 10 km, jossa paiskasivat sen maantiesillan viereen ylösalaisin pajukkoon. Näin sen siellä ja välitin tietoa eteenpäin. | ||||
|
|
01.11.2009 18:20 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä P41 oli keväällä 1974 mielenkiintoinen seurattava muutenkin, sillä tämä oli ensimmäinen pikajuna, jota alettiin vetää Sr1:llä Toijalaan (tuli itsekin testattua). Palautus Toijalasta oli T3014, joka lähti 10 min P156:n (yleisimmin käyttämäni) perään. | ||||
|
|
01.11.2009 13:32 | Tapio Muurinen | ||
| Olisi tästä sellainen 4-5 kuvan mukava sarja (mutta ne sarjat vievät hetkessä kuvatilin 0:lle). - Oviaukosta kurkki välillä kullanruskea coccerspanieli, mikä selittää matkustajien vierailut Fo:ssa. | ||||
|
|
01.11.2009 11:28 | Tapio Muurinen | ||
| Aivan tavallinen valmetti-vetoinen peräkärry... | ||||
|
31.10.2009 22:01 | Tapio Muurinen | ||
| Voi olla, että tässä oli vielä 1965 aika vähän nostoja, mutta Kimolan kanavan valmistuttua seuraavana vuonna alkoi myös rautakanava toimia täydellä teholla. Vilkkain kausi oli noin heinäkuusta marraskuulle, jolloin viidessä kuukaudessa kuljetettiin yli 10000 vaunukuormaa, eli 1-2 junallista vuorokaudessa Kymenlaakson tehtaille. 1960-luvulla eniten vaunukuormia, n.70 %, meni Karhulaan (Halla-Sunila), loput Myllykoskelle ja jonkin verran Inkeroisiin, sekä Koskenkylän sahalle (autoilla). Osa nipuista jätettiin talvivarastoon, jotka kuljetettiin keväällä heti jäiden lähdettyä, ennen varsinaista uittoa. | ||||
|
|
31.10.2009 19:40 | Tapio Muurinen | ||
| Kyllä he näkivät ja tiesivät, koska kuvailin Fo:n lastausta. - Neiti/rouva taitaa tykätä tilanteesta. | ||||
|
|
31.10.2009 10:49 | Tapio Muurinen | ||
| Vertailuksi hieman vanhempi kuva uudemmalla vetopelillä - todennäköisesti sama juna samoilla lajitteluraiteilla https://vaunut.org/kuva/19065 Ja vielä se mainittu seuraava kohtaaminen Kiuruvedellä 1973 https://vaunut.org/kuva/28049 | ||||
|
30.10.2009 20:18 | Tapio Muurinen | ||
| Juu, en minäkään muista enää silloin, vaikka talvisin monesti tuli kulmilla pyörittyä. - Varmaankin joskus 1950-60-luvulla, kun asemalla oli vielä runsaasti henkilökuntaa ratavartijasta alkaen. | ||||
|
30.10.2009 20:04 | Tapio Muurinen | ||
| Näköjään on jäänyt ilman tarkempia tunnuksia, mikä vanhan "Vorgin" aikana oli mahdollista, jos ei kuvatekstissäkään näkynyt. Kun vanhoja kuvia on satoja, niin ei niitä kaikkia ole tullu täydennettyä - pitääpä joskus joutoaikoina hieman tsempata. | ||||
|
30.10.2009 19:55 | Tapio Muurinen | ||
| Mukava kuva aikakaudelta, jota itsekin hyvin muistaa. - Tämä tuhottu silta korjattiin ja sai palvella vielä kuvausajasta parisen vuotta, sillä nykyinen silta valmistui 1964. Se onkin viimeinen niitattu ristikkosilta maassamme. | ||||
|
28.10.2009 21:15 | Tapio Muurinen | ||
| Juuri tuo Ollin mainitsema kiskon aaltoilu tuntui välillä selvänä tärinänä. Se oli sitä voimakkaampaa, mitä kovempaa ajettiin. Kalustokin erilaisesta tärinästä kärsii. | ||||
|
|
28.10.2009 21:10 | Tapio Muurinen | ||
| 1970-luvulla, kun pätkäkiskoja hiottiin niillä NL:sta vuokratuilla hiomakivijunilla, eron huomasi todella selvänä ennen ja jälkeen hionnan. Melkein kuin olisi ajellut hitsatuilla kiskoilla, mutta vain joksikin aikaa. - Iisalmen-Pyhäsalmen väli kiskotettiin vanhoilla K60-kiskoilla, jotka oli kulutettu lättänäksi Helsingin-Riihimäen välillä. Kosteilla keleillä veturin pyörät eivät tahtoneet pitää, mutta kun kiskot hiottiin K54-profiiliin, niin johan pito parani. | ||||
|
28.10.2009 20:58 | Tapio Muurinen | ||
| Samalla veturilla jatkettiin Kouvolasta, sillä P9+1 saapui 15.23 ja P9 jatkoi 15.28. | ||||
|
|
28.10.2009 20:45 | Tapio Muurinen | ||
| Makeista mielikuvista arkisempiin kun katsoo lämmittäjän puolihaalaria; aivan kuin olisi veturin alla ryöminyt. Tiedä, vaikka olisi joutunutkin käymään siellä. - Veturi oli muuten yllättävän puhdas, kuin konepajalla olisi vast`ikään käynyt. | ||||
|
|
28.10.2009 20:33 | Tapio Muurinen | ||
| Tuohon en minä osaa vastata kuin karkeasti haarukoiden; 1970-1972. Eräässä toisessa diassa, joka on 1969-70, vetäjänä on vielä Hr12. Sama juna tulee Korian suoraa; vaunuja ainakin 15, mitä pystyy laskemaan - viimeisenä ovat NL:n vaunut. - En matkustanut yleensä P1:llä enää 1970-luvulla (ei sopinut aikatauluihin), mutta tämä oli poikkeus. Todennäköisesti tämä kuva on 1972 Kouvolan pään uusitun radan perusteella. Seuraavana vuonna (1973) P9 ja P1 kulkivat jo erillään. | ||||
|
|
28.10.2009 08:23 | Tapio Muurinen | ||
| Yhtä makea oli kotikyläni; ja tuolta kalliolta, joka vasemmalla kohoaa, oli makeat maisemat alas ratapihalle. | ||||
|
28.10.2009 08:19 | Tapio Muurinen | ||
| Onko Alaset käväisseet Kemissä eilen? | ||||
|
27.10.2009 08:49 | Tapio Muurinen | ||
| Jos tuota linjaradion antennia tarkoitat, niin se oli ykkös-päässä https://vaunut.org/kuva/44913 - Ei ollut alusta saakka. | ||||
|
26.10.2009 22:47 | Tapio Muurinen | ||
| Tätä pysähdystä veturinvaihdon ajaksi ei kai mitenkään mainostettu kaupallisessa mielessä. Aikatauluihin, esim. Turistiin sitä ei merkitty, mutta koska vaihtoaika oli 10 - 12 min., niin monet paikalliset ihmiset osasivat käyttää tilaisuutta hyväkseen, jos se heille parhaiten sopi. Tuskin konduktööritkään alkoivat kysellä matkalippuja Imt - Imr (3 km). | ||||
|
|
26.10.2009 22:27 | Tapio Muurinen | ||
| Eräissä yksilöissä noita etupään merkkejä näkyi vielä suuremmissa kuin 2340. Toisaalta oli myös sellaisia alkupään numeroita, jossa niitä ei ollut edes v.1965. Taidettiin ne tuppelot hitsata katon kulmiin kaikkiin, mutta laitettiinko niihin jokaiseen merkit, vai katosivatko hyvin pian - eri aikoihin. - Minulle ei muuten koskaan selvinnyt, miten Hr13:n etupää määriteltiin. Sehän oli symmetrinen kummastakin päästä. Ainoa ero oli konehuoneen puolella, jossa sähkökaappi oli toisen generaattorin päässä. | ||||
|
26.10.2009 22:07 | Tapio Muurinen | ||
| Vuonna 1963 valmistuivat viimeiset Hr12:t (10 kpl), ja ensimmäiset "kotimaiset" Hr13:t (16 kpl). | ||||
|
26.10.2009 10:56 | Tapio Muurinen | ||
| Noinhan se oli, että tavalliset pikajunat vaihtoivat vetovoimaa ImrT:llä, mutta tuo EP 7/8 teki poikkeuksen. Ehkä ei haluttu kuluttaa aikaa veturinvaihtoon imago-syistä vielä kesälläkään 1980, kuten asiaa pohdiskeltiin https://vaunut.org/kuva/9443 Viimeistään 1982 vaihdot oli siirretty jo Imatralle myös EP-junilla, koska pysähdysaika Kouvolassa oli vain 3-5 min. | ||||