Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.09.2009 09:25 | Tapio Muurinen | ||
| Vahvoilla olette kaikki, vaikka kuva on 34 v. vanha (muistaakseni heinäkuu 1975). Juna P67. Matkustin tällä perille saakka, eli Rovaniemelle. Langoissa oli jo virta Seinäjoelle saakka kevättalvesata alkaen, mutta tämä juna vedettiin Hr12:lla. Myös oman tulkintani mukaan edessä on Sepänkadun silta. Taustalla kohoaa Pispalanharju. Paasikeven-Kekkosen tietä ei vielä tuolloin ollut. | ||||
|
03.09.2009 10:24 | Tapio Muurinen | ||
| Löytyy tuolle "Dibuni"-liikennepaikalle näköjään oikeakin selitys. Sellainen laiturivaihde oli Valkeasaaren ja Levaschovon välillä, n. 25 km Pietarin Suomen asemalta. Liikennepaikkaluettelossa ko. nimi löytyy. Jos se on ollut aktiivisena kuvatekstiä muutettaessa, niin sitten se on tullut mukaan. Tämä on tapahtunut v.orgin "Suuren Muutoksen" jälkeen, kun opeteltiin elämään uudella tavalla. | ||||
|
|
02.09.2009 21:02 | Tapio Muurinen | ||
| Kyl tää on ihan Kotkassa Kotkassa, eikä missään Dibunissa. Liiton varastoa tai tavara-aseman lastauslaituria näkyy "Gebakoiden" välistä - joku hakkeri/vitsi? | ||||
|
01.09.2009 22:30 | Tapio Muurinen | ||
| Tuokin veturi oli vielä reilut 2 vuotta aikaisemmin kelta-vihreä (samanlainen kuin 1805 Toijalan tallissa). | ||||
|
01.09.2009 22:21 | Tapio Muurinen | ||
| Muistaakseni Kouvolassa, ehkä muuallakin, missä Kukkoja käytettiin, oli rajoituksia sen liikkumisessa ratapihalla. Tosin eipä tällä tarvinnut joka paikkaan könytäkkään. | ||||
|
|
01.09.2009 22:10 | Tapio Muurinen | ||
| Ensimmäinen venelaiturimme oli oikeassa reunassa männyn kohdalla. Siinä oli aika matalaa. Uusi laituri siirrettiin veturin kohdalla olevan lohkareen viereen, johon muistorikas kytkentä Tuomaksen kuvan kautta https://vaunut.org/kuva/45658 Talot lahden toisella rannalla ovat Kaukaan (Kaukas-Hackman) henkilökunnan puisia rivitaloja. | ||||
|
30.08.2009 23:21 | Tapio Muurinen | ||
| Just, just, tällaisessa matkustimme Asekoulusta pääsiäislomalle v.1969 Kuopiosta Kouvolaan. Vaunu oli lisänä P76:ssa. Olipa mukava matka. | ||||
|
30.08.2009 11:31 | Tapio Muurinen | ||
| Ensimmäisen kerran näin nämä "kriisiakojen pelastajat" 1973 junan ikkunasta. Olin tuolloin Kiuruvedellä maastotöissä kesäharjoittelijana. Kotimatkat "etelään" matkustin yleensä yöjunalla, vaikka oli minulla jo ensimmäinen autokin, Fiat 850. - "Noihin täytyy käydä tutustumassa tarkemmin kameran kanssa". Taisi olla vasta vuosia myöhemmin, jotain 1979-80, kun ohikulkumatkalla päätin mennä aitauksen sisäpuolelle kuvailemaan, vaikka sellainenhan oli ilman lupaa ankarasti kielletty "edesvastuun uhalla". Veturiletkojen välissä kuljeskellessani kuulin, kuinka letkan toisella puolella lähestyy vartiomies. Jähmetyin paikalleni jonkun tenderin akselin kohdalle. Vartiomies jatkoi ohi samaa vauhtia. Hetken odottelin - samalla lähestyi etelästä pitkä tavarajuna, jonka melun suojassa syöksyin lähimmän piikkilanka-aidan ali - huoh... Ai, ai, näinhän ei olisi saanut menetellä. - "Vartiomiehet komennettiin yleensä Kajaanista Ohenmäkeen. Ainakin kesäaikana kuljettiin väli, n. 100 km, pölkupyörillä. Pari naapurin poikaa oli myös siellä. Toinen kertoi, että oli aika onea kokemus mennä sateisena syysyönä veturiaitaukseen. Tuntui kuin veturit olisivat allapäin huokailleet synkkää kohtaloaan. Tuuli jossain kolkutti löystynyttä suojalautaa, täytyi käydä katsomassa mistä ääni tulee. Ja kaveri kertoi että tuli semmonen tunne että jos nuo veturit nyt päättävät kuitenkin lähteä jostain syystä liikkeelle niin eihän hän saa sitä millään estettyä, onkohan varmasti kaikista kaikki höyry pois, jos on jonnekin vähän jäänyt... Eihän tuollaiset rautarohjot tokene edes ampumalla ja mihin niitä pitäs ampua?" (sit. A.L.) | ||||
|
29.08.2009 11:16 | Tapio Muurinen | ||
| Toinen kaveruksista, 1852, kävi kokeilemassa myös Kouvolan laskumäkeä kesällä 1969. Onnistuin sen sieltä pyydystämään muutamaan kuvaruutuun. | ||||
|
29.08.2009 10:56 | Tapio Muurinen | ||
| On se jännää, miten ennen niin tavalliset asiat muuttuvat aikojen saatossa mielenkiintoisisksi, kuten tuo yllämainittu Pekka(1021)-vetoinen P10. Kaivoin kuvan esille. Junasta näkyy vain veturi ja vähän ensimmäistä vaunua, minusta se on EFi. Juna on 4.raiteella. Taustalla on 1:llä Sr12(2704)-vetoinen H16, joka lähti 10 min P10:n perään. Kummankaan lähtöä ei tullut seurattua, koska niistä ei ole mitään muistikuvaa, saati dokumenttia. | ||||
|
|
29.08.2009 10:45 | Tapio Muurinen | ||
| Katajiston Jussilla on hieno kuva kokovihreästä v.1972 https://vaunut.org/kuva/13157 Jotain 1970-luvun vaihdetta tai alkua se oli, kun punainen alkoi vihertää. Saattoi tuo viimeinen matkatavaravaunu olla vielä jonkin aikaa punainen, tai sitten ei. | ||||
|
|
28.08.2009 23:55 | Tapio Muurinen | ||
| Minulla on myös yksi kuva, todennäköisesti vuodelta 1967, jossa P10 seisoo asemalla edessään Hr1 1021. En muista oliko se juuri saapunut, vai kohta lähdössä jatkamaan. Esimerkiksi vuonna 1966 P10 saapui Kv 12.53 ja jatkoi 13.05. Samassa "sarakkeessa" näyttää olleen myös H/P772. | ||||
|
23.08.2009 00:27 | Tapio Muurinen | ||
| Tähtäilin häntä, eli tätä "valakkopikuria" hieman myöhemmin Palosaajon peltotien tasolla, sekä tuota Kemin kuitujunaa Sieppijärven seisakkeella, jossa juna hetkeksi pysähtyi. Se kulki aika paljon etusessa. Ilmeisesti piti varmistaa, että seuraava väli Pelloon oli vapaa. Samalla totesin, että Sieppijärvelle kasataan jälleen puuta, vaikka puunlastaus siellä on pitänyt loppua jo monet kerrat. Myös Sjä:n "parakkiasemarakennus" oli kadonnut sitten toissavuoden. | ||||
|
22.08.2009 20:11 | Tapio Muurinen | ||
| Hauskaa, että harrastus on siirtynyt isältä pojalle. Tästä samasta ylikäytävästä tullut itsekin kuljettua, niinkauan kun siitä pääsi. Muutaman kerran piti odottaa punaisissa ylhäältä tulevaa puujunaa tai alhaalta tulevaa sellujunaa; tosin ei höyryaikana. - Tämän Sk:n kaverina ja jälkeen oli joku toinen "Mummo", jossa oli halkopiippu ja päävalonheitin. Vahvempi veturi oli "Satikka" 425, joka ostettiin KSR:lle 1959. 186:n tilalle vuokrattiin valtiolta muistaakseni joku Pikku-Jumbo. - Noihin aikoihin KSR:llä elettiin vilkkaita aikoja. Henkilökuntaa oli lähes 40; asemapäällikkö, kirjuri, neljä veturinkuljettajaa, neljä konduktööriä, ratamestari, ym. Saapuvia ja lähteviä vaunuja oli keskimäärin sata päivässä. | ||||
|
22.08.2009 14:52 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä oli aivan sattumaa. - Kuvasin lähestyvää junaa Poitsilan ratapihan viimeisestä valomastosta. Vasta kuvien kehityksen jälkeen huomasin tuon vesisuihkun, jolla lämmittäjä kastelee tenderin hiiliä. Edessä näkyvä vaihdekoppi on vieläkin olemassa. Sen vierestä meni vielä 1950-luvulla tie ja oli ylikäytävä, mutta ratapihan pidennyksen jälkeen ylikäytävä siittettiin pohjoisemmaksi vajaa 100 m. Tuon kopin vieressä monet kerrat odottelin koulusta palatessani n. klo 16 Kouvolasta saapuvaa T7511:ta. Ensin kuului kopista puhelimen pirinä, joka ennusti hyvää - vielä kannatti vähän aikaa odottaa. Jos vaihde oli käännetty ratapihalle, oli saapuminen varma. Silloin kopilla oli vaihdemies, joka oli tullut Hillon asemalta resiinalla, polkupyörällä tai myöhemmin omalla autollaan. | ||||
|
22.08.2009 00:08 | Tapio Muurinen | ||
| Torvet siirrettiin katolle melko varhain jo 1970-luvun alussa. Vähän myöhemmin alettiin jatkaa pakoputkia niillä suorakaiteen muotoisilla lisäkkeillä. Syynä lienee ollut pakokaasujen vähentäminen matkustajajunissa. Viimeksi alettiin peittää noita otsaritilöitä. Se taisi olla vasta 1980-luvulla. Peittämisen syytä on ole kuullut, mutta voisi kuvitella sen liittyvän ohjaamon lämpötilaan talvella. Vai mitä sanoisivat Antsa tai Jorma, jotka ovat näillä töitään tehneet? | ||||
|
15.08.2009 10:54 | Tapio Muurinen | ||
| Valokuvaus oli ja on mielekäs harrastus. Onnekseni sain viettää lapsuuteni ja nuoruuteni virikkeisessä ympäristössä Haminassa, meren rannalla, lähellä satamaa. Kuvauskohteita riitti, mutta tallensin paljon muutakin; kotiympäristöä, ihmisiä, luontoa... Asuinpaikkojen ja elämäntilanteiden myötä kulissit vähän muuttuivat, mutta sisältö on suurinpiirtein säilynyt. Aloin jo kolmannesta filmirullasta alkaen kehittää kuvat itse (15-vuotiaana). Koulussa oli kamerakerho, jossa oli suurennuskoje. Myöhemmin hankin sellaisen itselleni. Kun aloin kuvata väridioja (v.1966-67), ostin sellaisia filmejä, joita sai metritavarana 30 m:n keloilla (Ferrania, Kodakin Ektachromet, Kodakin elokuvafilmi ja Agfan Professional-50). Pätkin ne vanhoihin kasetteihin ja kehitin itse. Kustannuksissa pääsi n. kolmanneksella. Toki kyllähän niihinkin lähes kaikki taskurahat ja pienet kesätienestit menivät, mutta harrastus aina maksaa :) | ||||
|
15.08.2009 10:25 | Tapio Muurinen | ||
| Se on hyvin veikattu. Kuva voi olla otettu n. klo 13. Koulupoikia oltiin mekin mutta tämä on sunnuntai. - Muutin hieman kuvatekstiä. | ||||
|
|
15.08.2009 10:00 | Tapio Muurinen | ||
| Näyttäisi olevan jo iso-valo päällä, vaikkakin aurinko sopivasti heijastaa tuulilasista, joten vuosi voi olla 1973 (muutan) tai jälkeen. - Kuva samasta tasosta "piipun" kera https://vaunut.org/kuva/23218 | ||||
|
15.08.2009 00:36 | Tapio Muurinen | ||
| Kunhan pähkäilen, vaikka ei taida auttaa yhtään. Jos mitataan Pietarin päästä tai Helsingin päästä, niin meneekö suunnilleen samoihin? Kaipiainen on Helsingistä 214 ja Pietarista 228. | ||||
|
14.08.2009 23:50 | Tapio Muurinen | ||
| Yleinen selitys tuolle kiviaidalle on karu. Aleksanteri II avasi Riihimäen-Pietarin radan rakentamisen 1860-luvun jälkipuoliskon pahojen katovuosien jälkiseurauksena. Työmaalle tuli jopa yli 10000 ihmistä kaukaakin; tultiin perhekunnittain ruokapalkalla. Kalman koura korjasi kovaa satoa kulkutautien levitessä. Naiset ja lapset rakensivat tuota kiviaitaa, johon materiaalia oli yllin kyllin. Tosin näyttää siellä olevan isojakin lohkareita, joita nälkäisten heikkojen ihmisten on lähes mahdoton siirrellä. - Karja liikkui silloin kesäisin vapaana metsissä paimenpoikien saattelema. Tosin juuri näillä paikkeilla, Salpausselän karuilla kankailla ei ollut hyviä ruokamaita, mutta ehkä sopivia kulkureittejä. - Mikä on kiviaidan perimmäinen tarkoitus, mutta tarina on kaunis ja uskottava. | ||||
|
|
09.08.2009 20:21 | Tapio Muurinen | ||
| Todella vähäisiä jyväsiä (koska ovat omia ajatuksia). Tuollainen kolme kilometriä oli aikoinaan sopiva pätkä yhdelle ratavartijalle, riippuen vähän osuudesta. Luvut voisivat viitata David Metson valvottavaan osuuteen; v on ehkä väster/västlig, tai o öster/ostlig. Vanhat kilometrit ovat voineet muuttua mitattuna paremmilla mittanauhoilla. | ||||
|
09.08.2009 17:46 | Tapio Muurinen | ||
| Mukava kuva ja hieno dokumentti menneestä. Keväisiä iltapäivän hetkiä vietetään. Juna voisi olla vaikkapa M703 Imatralle. | ||||
|
09.08.2009 11:13 | Tapio Muurinen | ||
| Vaunujen osoitetta hunteerailen; menisikö Kouvolan-Luumäen välille vaiko Inkeroisten suuntaan. Savonradan eteläpää Kouvolasta alkoi jo olla kunnossa. Ilmeisesti tuossa on kaksi Mas-runkoa, kun on noin pitkä. - Sama veturi, Hr13 2311, vetää eräässa toisessa kuvassa tyhjiä vaunuja "ylöspäin". En muista oliko sama päivä. - Iso sepelimurskaamo oli -70-luvun taitteessa ainakin Orilammella. | ||||
|
09.08.2009 11:02 | Tapio Muurinen | ||
| Onkohan "liikennöitsijä" päässyt jonkinlaiseen sopuun rahoittajien kanssa jos/toivottavasti juna taas kulkisi. Viime talvihan jäi siltä osin väliin. Osaavat kuljettajatkin pitää haalia ties mistä kaukaa. Varmaan heillekin parin viikon keikka Lappiin on sopivan mittainen "työloma". | ||||
|
08.08.2009 14:42 | Tapio Muurinen | ||
| Tästä vähän matkaa Rautuvaaran suuntaan on kiskon varteen maalattu: "Se on loppu nyt - 643 kpl - 26.7.1991". Viitannee kiskonvaihtoon. Tuotu huonommat K43 kiskot tilalle, kun liikennettäkään ei enää ollut. | ||||
|
|
08.08.2009 14:21 | Tapio Muurinen | ||
| "Kuusaan kiitotien silta" - radat oli otettu käyttöön 1961 lopulla. Rakentamisen jäljet ovat vielä tuoreet. Edellisenä syksynä RaUK:n aikana syöksyimme ratojen yli Korjalan metsiin harjoituksiin. Muuten alue oli pelkkää metsää. | ||||
|
|
08.08.2009 01:25 | Tapio Muurinen | ||
| Turvaraidetta tässä ei ollut, mutta jossain näillä paikkeilla oli vaihdekoppi, jonne vaihdemies ajeli Kolarista autolla Juurakkovaarasta tulevaa tietä. Levennys on osa tiepohjaa, joka jatkuu vielä jonkin matkaa radan suuntaisena. | ||||
|
02.08.2009 20:33 | Tapio Muurinen | ||
| Jälleen yritin olla tietäväisempi, mitä olen. Mutta huonoon muistiinhan voi aina vedota. Tämä maisema alkoi muuttua parin vuoden kuluttua voimakkaasti https://vaunut.org/kuva/7999 Vasta sen jälkeeen alkoi tulla niitä tuulimyllyjä. Ihmeen vähän muuten tästä on vanhoja kuvia, vaikka paikka oli mitä oivallisin. Yksi asia on varma; 9-porkkanat olivat aivan uusia. Olikohan vielä tuolloin edes koko sarja valmiina. | ||||
|
|
01.08.2009 21:27 | Tapio Muurinen | ||
| Vai olisiko sittenkin yksipuolinen risteysvaihde. Tässä pääsi kyllä "leikkaamaan" laidasta laitaan. Sillan toisella puolella oli muistaakseni kakkosen ja kolmosen välissä myös kaksipuolinen risteys. | ||||
|
01.08.2009 20:58 | Tapio Muurinen | ||
| Ristosta komia kuva maisemassa https://vaunut.org/kuva/9041 | ||||
|
01.08.2009 20:48 | Tapio Muurinen | ||
| Pakko kertoa - Kesällä 1981 olin sopinut työkaverini Sepon kanssa, että tehdään tässä treffit P63:n saavuttua, ja jatketaan Kittilään minun Cherry Datsunilla. Seppo tuli Oulusta, minä Riihimäestä. Sepolla olisi aikainen herätys, jotain 4:n jälkeen, mutta lainaherätyskello ei herättänytkään. Tapoihini kuului syödä tässä aina kunnon aamupala puuron kanssa; niin taas istuin ikkunapöydässä ratapihan puolella. Kohta kettiön puolelta tulee täti "hyvien huomenien" kanssa kysyen, oletteko Muurinen? Olisi puhelu tuolla keittiössä. Seppo tunsi tapani, ja nokkelana oli soittanut Rovaniemen asemaravintolaan. Tädille tuntomerkeiksini hän oli kuvaillut: "parrakas mies, joka syö puuroa". - Odottelin Seppoa kolmisen tuntia, kunnes P61 saapui ja jatkoimme yhdessä Kittilään. Silloin ei vielä tiedetty kännyköistä mitään. | ||||
|
|
01.08.2009 20:02 | Tapio Muurinen | ||
| Risteävät raiteet. Miksiköhän tuollainen järjestely on pitänyt tehdä noin erikoiseen paikkaan kuin vaihteen päälle. Vain suunnittelija tietää. Muutenhan tuossa on tavalliset vaihteet kolmos- ja nelosraiteen välillä vasemmalta lukien. Vähälle käytölle vain on jäänyt tuo kulkutie. Samankaltainen risteys oli myös Pasilassa https://vaunut.org/kuva/18978 | ||||
|
01.08.2009 01:07 | Tapio Muurinen | ||
| Eipä näy minun "Kurahara" olevan parkissa tällä kertaa. | ||||
|
19.07.2009 11:03 | Tapio Muurinen | ||
| Tr1 1034 korjattiin Asunnan jälkeen vasta yli kaksi vuotta myöhemmin (Katajisto). Samainen epäonnen veturi sai kovan tällin myös Kotkassa v.1954 https://vaunut.org/kuva/29580 (kommentit). | ||||
|
|
19.07.2009 00:58 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä 2314 on ensimmäinen Huru-13, joka paloi pahoin vasta 4-vuotiaana. Tosin palo oli onnettomuuden seuraus, sillä perässä ollut tulitikkulastissa (Vaajakoskelta?) ollut vaunu syttyi ja poltti veturin sekä kaksi muutakin vaunua lasteineen. Tämä tapahtui Asunnan itäpäässä 4.1.1967, klo 4.13. Vastapuolena oli Riston 1034 vetämä läpikulkujuna. Ilmeisesti Hurun kuljettaja torkahti pahaan aikaan. - Näitä palautteli mieleen Antsa, jonka vanhempi kollega oli Riston lämmittäjänä. Molemmat veturit kunnostettiin, vaikka Risto ehti jo pahoin ruostua. | ||||
|
18.07.2009 20:42 | Tapio Muurinen | ||
| Hietasen eteläkärjessä näkyy vielä puuproomuja, joilla aikaisemmin vietiin sahatavaraa redille lastattavaksi. Vr1 voisi olla 657. Tämä Voivotti, jota tähtäilen, näyttää saaneen uutta väriä pintaan. Vuodenvaihteessa 1965/-66 tämä tuli yhdessa 1970:n kanssa Haminaan, ollen siellä useaita vuosia, ja molemmat tulivat hyvinkin tutuiksi myös minulle. Meinasin sanoa, että verratkaapa Vr1:n ja Vv15 pyöriä, eikö olekin samat, mutta nehän olivatkin Vv16 ja Kana, joilla oli samat pyörät. - Kuva on jokseenkin Palskin kulmilta. Taitaa varjo näkyä. | ||||
|
10.07.2009 09:40 | Tapio Muurinen | ||
| Pojille ratapihat olivat kiinnostavia ympäristöjä; voin allekirjoittaa. Tuskin tälläkään pihalla oli pölkkyä, jota en olis tallannut. Koulutieni kulki tuolta pohjoispäästä ratojen yli. - Kaikkea tässä viitsi kertoa... Ratapihaa laajennettiin ja pidennettiin 1955-58. Taustalla näkyy vanhempi vaihdekoppi, joka jäi lähes tarpeettomaksi, kun uuden tulovaihteen viereen pystytettiin uusi (ei aivan näy). | ||||
|
|
09.07.2009 12:12 | Tapio Muurinen | ||
| Ymmärtääkseni naapurin vaunutyypin ja käyttötarkoituksen määrittää numerosarja. Vg oli vain meillä käytössä, kuten Teppo totesi. Jos oikein tihrustaa niin ensimmäinen on 215-alkuinen, jälkimmäinen 202-alkuinen. Etummainen näyttää aika paljon robustimmalta. Ne olivat myös useita tonneja painavampia kuin vastaavat suomalaiset. Muistaakseni noissa ei ollut myöskään seisontajarrua, mutta kyytiä junamies voi ottaa. Niitä jarrusillallisiakin oli harvakseltaan, kuten heillä oli tapana. | ||||
|
05.07.2009 21:34 | Tapio Muurinen | ||
| Olikos se ennen helpompaa, kun seurasi vain noita punavalkoisia "lapakoita" kulmissa, niin tiesi mennäänkö oikeinpäin vai väärinpäin; vai mennäänkö nykyisin aina oikeinpäin jos kuski istuu samaan suuntaan, vaikka puhutaan ykkös- ja kakkospäästä? No sama se, puolet matkasta saatiin kuitenkin sompailla eri pöydistä ja hätistellä poroja loitommalle. - Se on "Lapin Kansan" katto, joka on vähän vinksallaan. | ||||
|
|
03.07.2009 16:04 | Tapio Muurinen | ||
| Olli, kerropa ihan mielenkiinnosta (ystävyydellä) mitkä asiat häiritsevät. | ||||
|
|
03.07.2009 15:54 | Tapio Muurinen | ||
| Kaikki e.m. paikat ovat tuttuja. Timo ehkä ajatteli Tehtaanmäen siltaa taustalla. Inkeroisten ratapiha ei jatkunut aivan sillalle saakka, ja tuota rakennustakin täytyy vähän miettiä. Kotkan radalla tällainen näkymä muutenkin olisi ollut jo tuohon aikaan äärimmäinen harvinaisuus. P13/14 olisi vielä 1960-luvulla voinut tulla kysymykseen, mutta silloin vetäjänä oli Sr12 (alkupää). Nämä 25-sarjaiset Sv:t olivat tuolloin Oulun kamoja. Eli H/P64 tässä on saapumassa Rovaniemelle. Huomatkaa laiturin jatke. Yön kulkijat alkoivat olla jo niin pitkiä, ettei runko sopinut kivilaituriin. Toisessa päässa muistaakseni 2:lla oli samanlainen jatke. | ||||
|
29.06.2009 20:31 | Tapio Muurinen | ||
| Hyvä havainto Marko. Uskon, että rata on omilla sijoillaan. Kuvaan vaikuttaa typistävästi pitkä lasi, 350 mm. Voi olla, että juna on juuri molemmissa kunnissa. Tässä kohtaa oli Vt12:n levike, jossa oli sellainen iso keltainen puolipalloroskis (malli TVH). Rata ja tie ovat jokseenkin vierekkäin vielä vähän matkaa. Joku metsätien tapainen ura lähti pohjoiseen. Ehkä käytin sitä, kun jalkauduin ja passailin sopivaa kuvauspaikkaa. Olin pannut sen kohdan merkille jo aikaisemmin, mutta aina ei ollut autoa käytössä reissuamiseen. | ||||
|
|
28.06.2009 23:19 | Tapio Muurinen | ||
| Tästä alkaa Kurrin suora. Pari laakasua vielä pitkällä putkella loittonevan junan perään. Ei paljoa jäänyt vaille, niin olisin saanut P3:n samaan ruutuun. Sitä veti tällä kertaa Hr13 2310. Tässä Mankalan seudussa P12 ja P3 tavallisesti kohtasivat, jos kulkivat ajallaan. | ||||
|
|
28.06.2009 01:32 | Tapio Muurinen | ||
| Vielä 1975 oli Hr12 P12:n veturina (matkassa mukana). | ||||
|
|
28.06.2009 01:05 | Tapio Muurinen | ||
| Muistilokeroista kaivelen minäkin, jonkin verran kuvista tukea hakien. Noin -65 alkaen Imatralle ajettiin Porkkanalle (Dm9) MP11/12. Sitä ennen oli haileita muistikuvia Ukko-Pekoista tässä junaparissa. Kun 1970 syksyllä aloin käyttää lähes viikottain tätä junaparia, oli Hr12 säännöllisesti vetäjänä noin 1972-73 saakka, esim. https://vaunut.org/kuva/37247 tai https://vaunut.org/kuva/19378 Sitä en voi muistaa, milloin Porkkanat vaihdettiin veturijuniksi Hr12:lla, jotain 1960-luvun loppua kai se oli. Myös vaihtuminen n.1972-73 Sv/Sr12:ksi ei tapahtunut "kertalaakista". Hr12:n "yleisyys" k.o. junissa johtuu tuon ajan muistikuvista, jolloin matkustamisen1 oli aktiivisinta. Varmaan aikataulussa pysymisessä Huru jäi Sv/Sr-kaksikolle, koska se oli tunnetusti hidas kiihtyjä. | ||||
|
|
27.06.2009 11:05 | Tapio Muurinen | ||
| Sv-duo tässä laukottaa ja läähättää Sitikkalan kovan nousun jälkeen. Vauhtiakin pitäisi löytyä, että aikataulussa pysyisi. Usein siitä huolimatta kuljettiin taka-ajassa, sillä Kv-Ri väliä korjattiin tulevaa sähköistystä varten. Kesäaikana, ja varsinkin viikonlopun molemmin puolin P11/12 oli yhdelle Sv/Sr:lle liian pitkä. Yleisempi veturi tässä junassa oli Hr12. | ||||
|
27.06.2009 10:53 | Tapio Muurinen | ||
| Ai miten sööttiä. Meillä ei ihan heti onnistuisi:) - Täällä luppoaikana heitettiin tikkaa tai työnnettiin kuulaa. | ||||
|
27.06.2009 10:49 | Tapio Muurinen | ||
| Tuollaisen jäljestä on hyvä sukeltaa Alppien "lumitunneliin". Ei kai noita kovin usein tarvitse käyttää, mutta silloin kun pitää porata reikää metrisiin kinoksiin, niin silloin pitää! | ||||
|
Kuvasarja: Käynti Torinon varikolla |
27.06.2009 10:45 | Tapio Muurinen | ||
| Mukavia nämä "eläkeukkojen" kuvakertomukset maailmalta, joissa on ammatillista särmää. On käyty Ruotsit, Norjat, Tanskat, Virot, Venäjät, Saksat, Puolat, Englannit, Itävallat, Unkarit, Kreikat, Thaimaat, ym, - nyt Italia. Seuraava reissu on varmaan jo suunnitteilla... | ||||
|
19.06.2009 23:31 | Tapio Muurinen | ||
| Tätä entistä Puistolan rataa Norssaaren läpi jyrää nyt erisortin liikenne Mussaloon. | ||||