Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	19.06.2009 23:31	Tapio Muurinen
		Tätä entistä Puistolan rataa Norssaaren läpi jyrää nyt erisortin liikenne Mussaloon.
	19.06.2009 23:24	Tapio Muurinen
		Enimmillään näyttää olevan reilu 200 l / 100 km, eli Antsan lukema https://vaunut.org/kuva/50938 on jokseenkin jämpti - noin niinku normaalisti. Ominaiskulutuksesta laskettuna 163 g/hvh päästään melko samaan.
	19.06.2009 15:05	Tapio Muurinen
		Tämän tavarajunan ensimmäisestä vaunusta, joka on "virkavaunu", heräsi itsellekin kysymys, mikhän tuo lienee ja mikä ollut muinoin? Pienellä penkomisella ei selvinnyt.
	19.06.2009 14:55	Tapio Muurinen
		Näköjään tätä ei voi tietää, jos ei tiedä - mutta toki arvata saa. Kaikilla oli "hajua" tai hyviä perusteluja. Veijo entisenä kotkalaisena on varmaan katsellut tätä samaa maisemaa. Kuva on otettu Puistolan öljysatamaan vievän radan penkereeltä. Aivan oikein, Kivisalmen silta on kohta Hurun edessä, sitten Kotkan asema ja sataman ratapiha. Huru-kierrolla on ajettu aika-ajoin Kotkaan, mutta kovin yleinen näky se ei siellä ollut; esim. https://vaunut.org/kuva/18234
	19.06.2009 11:22	Tapio Muurinen
		Tvärminnessä olen käynyt, mutta rautatieaiheisia kuvia ole Karjaata etelämpää. Kuva on aika tiukka rajaus, mutta jos joku hoksaa tämän kohti kaartavan raiteen, niin sitten helpottaa. Taitaa tuo vaalea tiilirakennus olla edelleen olemassa. Vuosilukua jouduin varmuuden vuoksi säätämään vuodella vanhemmaksi, koska Monza- ja Nortti-Huruja ei enää 1978 näkynyt.
	19.06.2009 00:18	Tapio Muurinen
		Tämä on tulossa etelään, eikä suljeta mitään pois (nyt meni helpoksi).
	14.06.2009 17:46	Tapio Muurinen
		Mukava dokumentti. Hyväntuulentien rakentamisen takia myös raiteistoja jouduttiin jonkin verran "säätämään". Oikeanpuoleinen ns. Öljysataman rata, josta pääsi suoraan Puistolan öljysatamaan, valmistui alunperin 1962. Sen rakentaminen oli pätkittäistä ja hidasta määrärahojen ja työllisyystöiden takia. Kivisalmen penkereen teko alkoi jo 1956. Kalliolouhetta saatiin m.m. Palotorninvuoresta ratapihan laajennuksen alta. Sitten odoteltiin siltaa kauan Pasilan konepajalta. Taustalla näkyvät viisi öljysäiliotä ovat VR:n. Rannassa oli ensin oma puulaituri. Noin 1956 se muutettiin betonilaituriksi, mutta laiturisyvyys jäi pian liian matalaksi laivojen kasvaessa. Niinpä Puistolan öljysatamasta piti rakentaa öljyjohto radan vartta pitkin noille säiliöille, joista "varasto-osato" rahtasi diisseliä Kaakkois- ja Itä-Suomen varikoille.
	13.06.2009 19:48	Tapio Muurinen
		Näin monet muutkin toivovat. Mikäli nuo NRI:n (Northland Resources Inc.) suuret suunnitelmat toteutuvat, niin tästä pitäisi kulkea Hannukaisen rautapellettiä 5 milj. t/v! Radan vahvistaminen olisi tarpeen, sillä nykyisellään kaikkia sidekiskoja ei ole edes kiinnitetty kunnolla.
	12.06.2009 22:51	Tapio Muurinen
		Ai! Onpas miellyttävä ja muistoja herättävä "interiööri", Jokseenkin tuttu matkantekoväline 1970-luvulta ja aikaisemminkin. Pikkupoikana ihmeteltiin näiden olympia-vaunujen hienoa sisustusta, onkohan tämä 1.lk, kun on nuo korkeat selkänojat, valkoiset liinat ja kaikki :)
	12.06.2009 22:35	Tapio Muurinen
		Tämä kuva https://vaunut.org/kuva/24307 on yllä mainitusta tilanteesta. Mahdollisesti on sama nosturi tai sitten ei. - Kouvolan Ardelt kävi Haminassa silloin tällöin; joskus vain nostelemassa vaihteita tai valmiita raide-elementtejä.
	12.06.2009 22:24	Tapio Muurinen
		Kolarista tähän ulottuneet K54 kiskot on vaihdettu kevyempiin 43-kiloisiin, milloin lienee Rautuvaaran lopettamisen jälkeen. Nämä nykyiset 43-kiloiset ovat varsin sekailaiset. Kiskot on hitsattu eri merkkisistä pätkistä. Samassa kiskossa voi olla 2-3 eri valmistajaa. Helposti löytyy 5-6 eri merkkiä. Vanhimmat ovat vuodelta 1915 Rbmo-Stal (venäl.). Aluslevy on 54 kiloisen, mutta koska kiskon jalka on 15 mm kapeampi, on välissä joku kapeampi nylon tai vast. sovitealuslevy. Kiinnitys on hey-back.
	12.06.2009 10:16	Tapio Muurinen
		Aivan niin, "Särkkä" tuli uutena Raumalta Hollmingin telakalta. Se oli menossa Saimaalle väylien luotaukseen. Vaarallinen tasoylikäytävä tohdittiin jo tuossa vaiheessa korvata normaalikorkuisella sillalla, koska tiedossa jo oli, että "rautakanava" Saimaa - Suomenlahti (Rapasaari - Hillo) voidaan muutaman vuoden päästä lopettaa. Aikaisemmin rakennutut sillat olivat korkeita juuri näiden laivakuljetusten takia. Tehtaanmäen sillan vapaakorkeus Inkeroisissa on tästä syystä yli 8 m. Se tehtiin muistaakseni 1955. Tämän takia saaristolautta "Korpo" (Korppoo) kuljetettiin talvella Varkaudesta Haminaan ennen siltatöiden aloitusta. - Operaatio "Särkkä" oli melkoisen suuri projekti, kun 120 t painava alus piti kiskoa matalan sillan ali; m.m. vaihteet piti poistaa ja naulata tuplakiskotus erikoisia rulla-alustoja varten, jotka nekin tehtiin paikan päällä. - Mainittu "Särkkä" taitaa seilata Saimaalla edelleen tutkimusaluksena, "Muikku"-nimisenä. On niin kovasti samannäköinen rungoltaan ja kansirakenteiltaan.
	11.06.2009 23:39	Tapio Muurinen
		Kuvaa suurentamalla ja vähän terävöittämällä löytyi kalustolle tunnuksiakin, eli Kouvolan Ardelt tämä.
	07.06.2009 12:36	Tapio Muurinen
		Niin teki, aivan kuin suihkuturbiinin vieressä (120 dB?)
	07.06.2009 00:53	Tapio Muurinen
		Kyllä, ilta-aurinko heittää viime säteitään. Letkassa näyttää olevan myös sinisiä SFAT (Sov-Fin-Am-trans) yrityksen vaunuja. - Kuljettaja on "kotkanpoikii", eli oli perustanut sinne pesänsä, mutta tuli mielellään entisille kotitanhuvilleen, kun halukkaita kysyttiin.
	06.06.2009 10:06	Tapio Muurinen
		Ai hiivatti, sattuipa mukava kuva. Kymmenvuotiaana natiaisena tästäkin oli jo matkustettu useaita kertoja. Parhaiten ehkä ovat jääneet muistiin nuo valtavat Salpausselän leikkaukset Lahden-Hollolan tienoilla.
	06.06.2009 09:49	Tapio Muurinen
		Junasta on noin puolet näkyvissä. Se näyttää pitkältä lyhyen polttoväli ansiosta. Kuvauspaikka noin http://tinyurl.com/n5kq3f Entinen kotimme, josta junan loppupää näkyisi, on samassa kuvassa.
	05.06.2009 22:01	Tapio Muurinen
		Kuittaan osittain yllä esittämäni "muistelmat" tällä ratapätkällä; vaihteet uusittiin K43-kiloisista ja sillat 54-kiloisista.
	30.05.2009 10:46	Tapio Muurinen
		Kyllähän motteja yritettiin pitää vielä tuohon aikaan puhtaina niin sisältä kuin ulkoa. En muista saivatko ne välillä oikein vesipesun letkusta, mutta ainakin siivoojatädit pitkävartisten luutujen ja vesiämpäreiden kanssa kiertelivät joskus näiden ympärillä. Ainakin ikkunoita pestiin, miksei joskus loppuämpäristä vaikka vähän kupeitakin pyyhkästiin. - Vastavalossa jyrkkä kontrasti korostaa vaikutelmaa.
	30.05.2009 10:38	Tapio Muurinen
		Ilman faktaa tässä tapauksessa, mutta yleensä kun jouduttiin vetämään heikosti kantavan paikan yli, radan painumista voitiin estää vastapenkereillä, eli levitettiin massoja laajemmalle alalle radan molemmin puolin. Kuvittelen, että tuolla keskellä suota on juuri sellaiset vastapenkereet, jotka ottavat tilaa.
	29.05.2009 09:17	Tapio Muurinen
		OK. Se Saarijärven pohj.puoli on jotain vanhaa ja kulunutta, muualta siirretty. Se leveämpää kuin tässä, tai sitten se vain näyttää kuluneena jotenkin erikoisen leveältä.
	29.05.2009 00:10	Tapio Muurinen
		Saarijärven pohjoispuolella, lähelle Kannonkosken rajaa, on kymmenkunta kilometriä melkoisen leveää ja lättänää rautaa. Olisiko juuri vanhaa 6-kymppistä?
	28.05.2009 22:53	Tapio Muurinen
		Tieto kiskon jämeryydestä on "toisen käden tietoa" ja pidin sitä luotettavana. Vähän ihmetyttää näin jälkeenpäin, että heti oltaisiin siirrytty pari pykälää jämerämpään. Entäs nuo sillat sitten? Vaihteet ja sillat näyttivät heti asennuksen jälkeen uusilta niin kiskoiltaan kuin pölkyiltään, ja kiinnikkeinä on ruuvi-jousi. Tämä näyttäisi olevan nauloilla. Eli jos noin on, niin näköjään K43-vaihteitakin vielä pölkytettiin, vaikka yleinen suuntaus oli raskaampiin. - Kerran satuin Kumisessa näkemään, kun puujuna tuli Pihtiputaan suunnasta. Se suorastaan mateli kevyissä vaihteissa, sitten taas voitiin ratapihan jälkeen lisätä usvaa putkeen.
	28.05.2009 09:09	Tapio Muurinen
		Siihen Sudenpesänvuoren kaakkoispuolelle, kunnanrajaan, minäkin tämän kuvan sijoittaisin https://vaunut.org/kuva/23673
	28.05.2009 09:01	Tapio Muurinen
		Tässäkin lastattiin puuta 10 vuotta sitten. Puupinot olivat pitkät ja korkeat. Samoihin aikoihin vaihteet uusittiin 54 kiloisiksi, kuten radan muutkin vaihteet ja sillat. Sivuraide on muistaakseni 660 m. Tuolta kaarteesta alkaa yli 3 km nousu, keskikaltevuus 10 promillea.
	23.05.2009 20:31	Tapio Muurinen
		Jos annetaan mielikuvitukselle lentoa, niin Pyydyskangas on palvellut Kymissä tukikohtaansa pitäneen 3.Lentueen, myöhemmin 30.Hävittäjälentolaivueen huoltokuljetuksia; polttoaineet, a-tarvikkeet... Se oli tarpeeksi syrjäinen ja suojainen paikka tällaiselle toiminnalle. Kesäkuussa 1944 Kymin vastuuta alennettiin, m.m. Messerschmitt-kalusto siirrettiin Uttiin. Lentokentälle on suoraan matkaa n. 5 km, ja mutkitellen metsäautouria pitkin n. 8 km.
	22.05.2009 21:22	Tapio Muurinen
		Miten minusta tuntuu, että tämä on Toukosuon mutkia Haminan alkuperäiseltä linjalta. Samanlaiset on maisemat. Eli Inkeroisten ja Liikkalan välistä, nykyisestä Kouvolan kaupungista.
	21.05.2009 22:22	Tapio Muurinen
		Mielenkiintoisen havainnon olet tehnyt. Pyydyskangasn, n. 3 km Juurikorvesta pohjoiseen, oli käytössä maalis-toukokuun 1944. Helposti tulee mieleen sotajoukkojen kuljetukset.
	21.05.2009 21:15	Tapio Muurinen
		Muhkea on tuokin, ja öljylämmitteinen näemmä. Oli noita varmaan myös hiilellä ja stokerilla? Ja Lenin-setä näyttää suuntaa. - Oli naapurissa myös tosi isoja vetureita, P38 (2-8-8-4), samanlaisia kuin amerikkaisten "Big Boy". Kolomna valmisti niitä vain muutamia kappaleita 1950-luvulla.
	20.05.2009 22:58	Tapio Muurinen
		Noin vuotta aikaisemmin täällä näytti vielä aika ehyeltä https://vaunut.org/kuva/52812 , tai ainakin siltä näyttää.
	20.05.2009 19:35	Tapio Muurinen
		Nuo kuvissa olevat repijät ovat jo teollisen muotoilun tehokkaita tuotteita. Sovellettu versio on esim. ratakisko taivutettuna U:ksi kiskon alle. Se vahvalla kettingillä veturin tai viimeisen vaunun perään. Se irrottaa kiskon naulauksistaan, repii vähän pölkynpäitä ja vääntelee kiskoa, mutta ei tuhoa rataa kovin perusteellisesti. Kunnostamisessa menee aikaa. Jossain tällaisen sotakuvan olen nähnyt, ettei juuri Lapin sodan aikuisia.
	19.05.2009 23:04	Tapio Muurinen
		Paikkojen numerointi uusittiin ensin EP-junissa 1.2.1973 alkaen sitten muissa pika- ja henkilöjunissa 1.3.1973 alkaen. Se koski kaikkia uusia (=teräs) päivävaunuja ja Dm8-9. Paikkanumerolaatta tuli istuinyksikön selkänojan sivuun, siihen päätyynyn tasalle, numerot allekkain. Ikkunapaikka oli aina pariton ja se oli ikkunasymbolin sisässä. Vanhat numerolaatat olivat istuimen "niskatyynyssä", jos oli päänsuojus, niin siinä hupussa oli reikä (muistaakseni). Kääntyvissä penkeissä mekanismi oli huomioitu, eli sama numerolaatta oli molemmissa sivuissa ja käännettäessä ikkunapuoli säilyi edelleen parittomana.
	19.05.2009 09:59	Tapio Muurinen
		Jos junassa oli tilaa, niin käänsi vaikka itselleen vastakkaisen penkin. Tutussa porukassa se oli itsestään selvää. Harvemmin toisilleen ventovieraat ihmiset alkoivat kääntelemään penkkeja, että saavat istua naamakkain ja jalkojaan sovitellen; ja mitenkäs sen numeroinnin kanssa.
	19.05.2009 09:48	Tapio Muurinen
		Tämä on niitä harvoja värikuvia, joita onnistuin saamaan Ristosta liikkuvaan junaan Haminan seudulla. Toinen tapaus taitaa olla 1082. Olin jo tuolloin vaihtanut maisemaa, ja Ristotkin olivat käyneet harvinaisiksi Haminan radalla. Jonain viikonvaihteen seudussa käydessäni lapsuudenkodissani kuulin ratapihalta tuttuja vislauksia, silloin kamera matkaan ja sopivaan paikkaan vähäksi aikaa asemiin. - Vielä 1973 ollessani kesätöissä Iisalmen - Ylivieskan radan varressa (majapaikka oli) sain liikkuvia Ristoja filmille. Mutta ne olivatkin sitten viimeiset. - Joskus unissa näkyy hienoja Risto-trippejä.
	18.05.2009 21:52	Tapio Muurinen
		Kunnon Huru-kuva aina sykähdyttää. Tästä kait alkaa heti aseman suora, ja semaforin siipi näyttää "tervetuloa".
	18.05.2009 21:43	Tapio Muurinen
		Kiitokset Eljakselle, sieltähän tuli tietoa kuin savupiipun suusta. Otin muutamia dioja eri puolilta tästä muistomerkistä. Näkyy olevan Nohabin (Nydqvist&Holm) tekosia. Vai voisiko se muuta ollakaan. Tähän mennessä edellisiä jo yli tuhat veturia valmiina. - Taalainmaalla kun ollaan, niin tietenkin pitää mainita Dalahäst ja monet muut mielenkiintoiset jutut.
	18.05.2009 10:12	Tapio Muurinen
		Muotoilua katselin minäkin; kartio kattilan pää ja ilmoja halkaiseva hytti, samoin tenderiveturissa suljettu hytti. Meillä ovellisia hyttejä oli vain tankkivetureissa. Tämä oli varmaan joku pikajunaveturi, isopyöräinen loikkari. Aika paljon muistuttaa meidän Hv:tä. Tämä voi olla vähän suurempi ja tehoisampi.
	18.05.2009 09:51	Tapio Muurinen
		Tack så mycket! - "Puukkokuntahan" tämä. Mora kyrkan torni näkyy taustalla. Tämä veturi oli ja on edelleen (satelliittikuvan perusteella) samalla paikalla Saxvikenin rannalla, asemalta vähän matkaa länteen.
	17.05.2009 22:32	Tapio Muurinen
		Tuo Taivalkosken rata pihoineen on näköjään suosittu vaunujen lepuutuspaikka. 1980-luvun alussa siellä oli, uskallanko sanoa "satoja", Gks-vaunuja odottamassa kierrätykseen.
	15.05.2009 09:05	Tapio Muurinen
		Sekä että, vilkaisepa Petri vaikka tätä https://vaunut.org/kuva/35951
	14.05.2009 22:28	Tapio Muurinen
		Ja vielä, kun haluttiin olla oikein täsmällisiä, puhuttiin lämmittäjä-koneapulaisista.
	14.05.2009 22:19	Tapio Muurinen
		Samanlaisia juttuja Hurun Claytonista olen kuullut muiltakin tahoilta. - Kun katsoin Hurun keulaa ja noita letkuttomia venttileitä, niin ajttelin, että letkuja on poistettu, mutta niitähän tuli myöhemmin lisää.
	14.05.2009 12:17	Tapio Muurinen
		Milloin alettiin kutsua tuota ikkunassa poseeraavaa henkilöä "koneapulaiseksi". Ehkä ei vielä 1960-luvulla? Muistaisiko Jorma tai Pirkko(Eemeli) tai joku muu?
	13.05.2009 21:42	Tapio Muurinen
		Hyvät on sävyt. Serkkupojan rehuvilja siinä kasvaa. Kauraa taitaa olla ainakin tuossa radan vasemmalla puolella.
	13.05.2009 21:31	Tapio Muurinen
		Juu, maalaisromantiikkaa kun ei enää ole, niin sitä täytyy kuvitella. Reitkalli oli huomattavan suuri maalaiskylä, oli iso päätila, Junkkarin "Jungh(h)er" kartano, joka vie keskiaikaan, ritareiden maailmaan. Oli taloja ja torppia, on Summanjoki, oli saha ja mylly, eli kaikkea. Tuli rautatie ja siihen pysäkki. Ihmisiä ja tavaraa liikkui. Maitojuna vei maidot Inkeroisiin. Veturimiehet ostivat tästä kukkamekkotytöiltä hinkkimaitoa kotiinviemisiksi. - Sitten tulivat autot. Junista katosivat matkustajat ja päivittäistavaran kuljetus loppui. Lopulta katosi koko rata.
	13.05.2009 11:48	Tapio Muurinen
		Onpas hyvinkin niin. Jäi tuo alleviivaus hopusti huomioimatta. Samalla lässähti hyvä mielikuvitus :)
	13.05.2009 10:07	Tapio Muurinen
		Kun ajatellaan aikakautta ennen autoja, on Reitkallin merkitys kylälle, joka jää 2-3 km syrjään tästä radasta, ollut radan alkuaikoina hyvinkin tärkeä. Vanhimmassa aikatauluissa tämä oli pl. (platform ?). Kansan suussa tämä oli pysäkki ja rakennus oli pieni "pömpeli", sitten loppuaikoina puhuttiin vain seisakkeesta. Kuvittelen, että esimerkiksi v.1927 tässä on ollut junakohtauskin, kun Inkeroisiin menevä maitojuna 646 pysähtyy hetkeksi lastaamaan maitotonkkia ja kohtaa Haminaan matkaavan 643:n http://jpl.yi.org/taulut/index.php?id=314 1960-luvulta ei ole muistikuvaa, että tässä olisi enää vaunuja näkynyt, saati rakennuksessa henkilökuntaa. Se oli vain kylmä, lukittu pieni rakennus, jonka seinustalla ja räystään alla saattoi odotella Lättähattua.
	13.05.2009 00:56	Tapio Muurinen
		Mielenkiintoista, ei se muisti sitten niin hyvä olekaan kuin kehuin. Viimeisen kerran tästä matkustin Lättahatulla 1967. Tämä on vähän syrjässä päätiestä, eikä varsinaista asiaa tullut koskaan tehtyä tutustumismielessä. Kun esimerkiksi vuoden 1953 aikataulusta katsoo, niin onhan tämä kirjoitettu vahvemmalla kuin tavalliset seisakkeet; samalla fontilla kuin Liikkala. Se ratavartijan talokin paloi jo syksyllä 1960. Minulla on yksi vanha valokuva aivan Haminan radan ensimmäiseltä/-iltä vuosilta, jossa rataa vasta sorastetaan. Olen tulkinnut sen juuri Reitkalliin. Siinä on vasta yksi raide. Kiitokset teille molemmille täydennyksistä.
	11.05.2009 22:46	Tapio Muurinen
		Tuota laiturivaihdetta ja sivuraiteen olemista mietiskelen, onko tässä sellaista ollut milloin? "Platform" tässä kyllä oli vanhaan aikaan, ja ratavartijan asunto sijaitsi, mutta en ole koskaan kuullut muusta toiminnasta. Oma muisti kantaa hyvin 1960-luvulle. Jos ei se sitten ollut joku lyhytaikainen ja tilapäinen vaihde. Tästä on n. 3 km Salmenkylään ja 4 km Metsäkylään. - Kuva miellyttää minua kovin ja tuo muistoja mieleen. Tyypillinen Haminan juna jyrää neljääkymppiä loppuunkulunutta rataa. Uutta rakennetaan parhaillaan Juurikorvesta Salmenkylään. Tästä n. 1,5 km junan kulkusuunnassa, km-tolpan 233 kohdalla murtui neljä vuotta aikaisemmin samanlaisen junan alla kiskonjatkos, joka antoi sysäyksen kokonaan uuden radan rakentamiselle. Tällekin oli jo peruskunnostus ja sähköistysohjelma laadittu.
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna T2822 25.9.1975	11.05.2009 21:15	Tapio Muurinen
		Se oli kova pakkastalvi 1966, kun Etelä-Suomea myöten mitattiin -30 C. Merenkulkuhallitus päätti helmikuun lopulla olla avustamatta laivoja Haminaan, ja liikenne keskitettiin Kotkan kautta. Hamina oli silloin suljettuna viikon, sillä uudet vahvat laivat tulivat omin voimin. Sitä ennen Hamina piti sulkea jäätilanteen takia (noin 1 kk) maaliskuun ajaksi 1960 ja 1958. 1956 talvi oli niin ankara, että silloin Kotkakin oli kiinni. Ehkä enemmän talvimerenkulkua haittasivat 1960-luvulla Niilo Välläri ja konepäällystöliitto (lakot). Noin 1958-60 talvisin VR antoi rahtialennuksen viejille Länsi-Suomen satamiin (Helsingistä-Mäntyluotoon). Näistä Kaakkois-Suomessa ei tietenkään pidetty. Tämä homma loppui lyhyeen, sillä seurauksena oli vaunujen ruuhkautuminen ja hidas kierto. Perinteisesti talvisatamia olivat vielä 1950-luvulla Helsinki, Hanko ja Turku. Varsinkin Hangossa rautatieliikenne lisääntyi talvisin huimasti.
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna T2822 25.9.1975	09.05.2009 20:22	Tapio Muurinen
		Ruotsissa kai höyryveturit ensin korjattiin ja sitten pantiin säilöön. Meillä säilöönpantaessa veturit olivat hyvin erikuntoisia. Kuten yllä selviää, niin toiset olivat vasta pajalta tulleita, toisilla taas oli jopa yli 100000 km mittarissa ja seuraava luokkakorjaus kattilantarkastuksineen pian edessä. Ne suojattiin vain päällisin puolin ruostesuojauksella, jota määrävälein uusittiin. Yhteiskunnan etu vaati siis varautumista kriisitilanteisiin, joita voivat olla muutkin kuin sotatilanne. Varmaankin tällaisten kriisivarastojen ylläpito ja valvonta luonnistui parhaiten puolustusvoimille, joilla oli asevarikoillaan sopivimmat alueet tällaiseen toimintaan. Kriisivarastoja alettiin purkaa, kun "maailma" oli mennyt eteenpäin, ja puolustusvoimissakin todettiin, ettei höyryvetureista olisi vetoapua sotatilanteessa. - Muistan tuon kovan pakkastalven, joka Suomessakin aiheutti vipinää rautateillä. Pohjanlahden satamia jouduttiin sulkemaan hyvin varhain ja yhä etelämpää. Rautateillä kaikki saatavilla oleva kalusto oli käytössä. Jo "lepäämään" päästettyjä vetureita, todennäköisesti Tv1-2 lämmitettiin vielä ylös. Höyryveturit näyttivät silloin parhaat ominaisuutensa kovissakin pakkasissa, kun diesselit hyytyivät.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset