Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna T2822 25.9.1975 |
09.05.2009 20:22 | Tapio Muurinen | ||
| Ruotsissa kai höyryveturit ensin korjattiin ja sitten pantiin säilöön. Meillä säilöönpantaessa veturit olivat hyvin erikuntoisia. Kuten yllä selviää, niin toiset olivat vasta pajalta tulleita, toisilla taas oli jopa yli 100000 km mittarissa ja seuraava luokkakorjaus kattilantarkastuksineen pian edessä. Ne suojattiin vain päällisin puolin ruostesuojauksella, jota määrävälein uusittiin. Yhteiskunnan etu vaati siis varautumista kriisitilanteisiin, joita voivat olla muutkin kuin sotatilanne. Varmaankin tällaisten kriisivarastojen ylläpito ja valvonta luonnistui parhaiten puolustusvoimille, joilla oli asevarikoillaan sopivimmat alueet tällaiseen toimintaan. Kriisivarastoja alettiin purkaa, kun "maailma" oli mennyt eteenpäin, ja puolustusvoimissakin todettiin, ettei höyryvetureista olisi vetoapua sotatilanteessa. - Muistan tuon kovan pakkastalven, joka Suomessakin aiheutti vipinää rautateillä. Pohjanlahden satamia jouduttiin sulkemaan hyvin varhain ja yhä etelämpää. Rautateillä kaikki saatavilla oleva kalusto oli käytössä. Jo "lepäämään" päästettyjä vetureita, todennäköisesti Tv1-2 lämmitettiin vielä ylös. Höyryveturit näyttivät silloin parhaat ominaisuutensa kovissakin pakkasissa, kun diesselit hyytyivät. | ||||
|
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna T2822 25.9.1975 |
09.05.2009 16:07 | Tapio Muurinen | ||
| Sepon kysymyksestä nousi tuo puolustusvoimien intressi. Eli oliko jo Valtioneuvostossa istuttu ja päätetty, että näin tehdään. Kriisitilanteiden varalta säilöminen on selvä. Toisaalta oikein vakavassa kriisissä puolustusvoimat tavallisesti puuttuu peliin. | ||||
|
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna T2822 25.9.1975 |
09.05.2009 12:06 | Tapio Muurinen | ||
| Mielenkiintoinen "funktio" tuo puolustusvoimat. Ei ole minulle tullut mieleen enkä ole sellaista aikaisemmin kuullut. 1970-luvulla korjattujen Ristojen ajot vaihtelivat hyvinkin paljon, alle tuhannesta kilometristä kymmeniin tuhansiin kilometreihin. Lähes kaikki Ristot korjattiin vielä 1970-luvulla, muutamia alkupään numeroita lukuun ottamatta. Esimerkiksi Pekkoja ei vastaavaan aikaan korjattu kuin 1020 ja 1021. Vähän ajettuja Ristoja ei kuitenkaan ollut kovin montaa. 1082, joka koemielessä korjattiin liikenteeseen, oli juuri niitä vähän ajettuja. Haluttiin nähdä, kuinka suuren työn vaatii, että Risto taas kelvollisesti kulkee pitkän varastoinnin jälkeen. Arvelen omana näkemyksenäni, että sähkövetureiden tulo ja Sr/Sv12 lukumäärä oli jo niin suuri, että "uudetkin" Ristot hylätiin. Tietenkin voidaan jälkeenpäin arvostella, olisiko jo etukäteen voitu toimia järkevämmin. Silkkaa haaskausta, mutta bruttokansantuotteelle plussaa. | ||||
|
06.05.2009 20:38 | Tapio Muurinen | ||
| Milloin pidetään perustava kokous? | ||||
|
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna T2822 25.9.1975 |
06.05.2009 20:35 | Tapio Muurinen | ||
| Näiden mainittujen vetureiden vähäistä käyttöä kuvaa ajetut kilometrit täyskorjausten jälkeen. 1094 ajoi vain Kuopion konepajalta Kouvolaan, tosin vetäen Pieksämäeltä tavarajunan tullessaan. 1096 oli valmistunut koepajalta jouluksi 1974, mutta yhdeksän kuukauden aikana oli ajoja vain alle 1000 km. | ||||
|
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna T2822 25.9.1975 |
06.05.2009 20:18 | Tapio Muurinen | ||
| Nyt menee oletuksen puolelle, eli arvelen tuon Kouvolaan paluun jälkeen tätä alettiin jäähdyttelemään lopullisesti. Kouvolassa oli "nuorempikin", eli toukokuussa -75 täyskorjauksesta tullut 1094. Sen viimeinen ajo oli kesäkuun alussa. Sitten sitä pidettiin jonkin aikaa varalla lämpinä. Eräältä reissulta palatessani kävin varikolla näpsimässä siitä jonkun kuvan. Oli se jotenkin epätodellista. Täyskunnossa oleva veturi, varoventtiili puhalteli liikoja paineita menohaluja uhkuen, mutta pyöränkehät punaisessa ruosteessa. - Päätös oli tehty: "Risto on työnsä tehnyt, Risto saa väistyä" | ||||
|
|
06.05.2009 13:29 | Tapio Muurinen | ||
| Heh, heh, sen takia konduktööri ja junamiehet seisoskelee "turvaetäisyydellä". Tässä juna oli pysähdyksissä. - Taustalla näkyvässä kirkossa tuli myöhemmin luvattua jotain, joka vaikuttaa tänäkin päivänä. | ||||
|
|
06.05.2009 11:53 | Tapio Muurinen | ||
| Lisäyksenä edelliseen, että ennen 1951 nämä veturit olivat Vr4-sarjaa. Kotkassa oli myös "Ankkoja" Vr2 vuosina 1932-1950, mutta tyypillisin oli "Kotkan Kana" 1946-74. Vanhojen kuljettajien mielestä Kana oli paljon mukavampi työkalu, kuin Rumanski, vaikka tämä oli vahvempi. | ||||
|
|
06.05.2009 11:30 | Tapio Muurinen | ||
| Vr5-vetureita oli Kotkassa 1946-71. Veturit tunnettiin Kotkassa myös nimellä "Rumanski" (Pikku-Ruumanni). Hyvällä mielikuvituksella voisi sanoa tämän numeroksi 1419. Kuva on osasuurennus Felica-kameralla otetusta 6x6-negasta. | ||||
|
06.05.2009 10:29 | Tapio Muurinen | ||
| Vähän haikeuden tuntua näissä kuvissa. Niin monet kerrat ihailin tämän viimeisen Riston työskentyä. Se oli jotenkin sellaista "jalostunutta" verrattuna 15 vuotta vanhempiin lajikumppaneihinsa. | ||||
|
06.05.2009 10:16 | Tapio Muurinen | ||
| ... tiesivät myös, miksi tuo sama auto ja lauma nuoria miehiä varjostaa heitä koko matkan. | ||||
|
06.05.2009 10:10 | Tapio Muurinen | ||
| Oli aikojen saatossa myös niin, että matkaveturi alkoi heti päivystäjäksi "Rovaniemi 1", ja ajoi ensin perään siirtämään autovaunun/-t kiireisille automatkaajille, sitten vasta muut hommat. Näin varsinkin Dr16-aikana. En muista, jatkoiko sama Valakko sitten vielä Kemijärvelle. Vekslailuaikaa oli n. 30 min. | ||||
|
|
06.05.2009 09:47 | Tapio Muurinen | ||
| Jos tästä junasta, joka mitä ilmeisimmin on P63, puhutaan, niin tuosta keulasta jää 8-10 makuuvaunua Rovaniemelle, jotka matkaveturi (2xDv12 Oulusta alkaen) siirtää huoltotaiteelle päiväksi. Kemijärvelle jatkaa yksi Dv12, 1-2 makuuvaunua sesongista riippuen, ravinteli ja päivävaunut. Perääpäähän tarttuu päivystävä Dv12, joka siirtää autovaunun ym. "ylimääräiset". Eli se kävi nätisti. Kevätsesongilla tämä P63/64 oli usein 80 aks. eli täydet tapit. | ||||
|
04.05.2009 09:40 | Tapio Muurinen | ||
| Vanha asema sijaitsi kuvassa näkyvän Palotorninvuoren kainalossa toisella puolella, siis nykyisen aseman suuntaan https://vaunut.org/kuva/43307 | ||||
|
03.05.2009 23:58 | Tapio Muurinen | ||
| Jos ja kun palaillaan ajassa taakse päin, niin Turun-Helsingin EP:llä ei heti ajettu väliä kahteen tuntiin. Esimerkiksi 1990 tuo EP122 käytti aikaa 2t 12min, eli korjauksia ja oikaisuja oli vielä kesken. Vasta vähän ennen Dr13-vetoisen liikenteen loppumista päästiin tuohon 2 tuntiin. Loppuiko se heti kerralla, kun sähköt kytkettiin -94/-95 vaihteessa, vai vieläkö Dr13:lla ajettiin joitain vuoroja. 1995 valmistui myös JKV Kirkkonummen-Turun välille. Dr13:ssa ei kai sitä laitetta ollut. Toisin päin, eli Helsingistä Turkuun EP131 oli noin 15 min hitaampi https://vaunut.org/kuva/31574 Jossain olen nähnyt sellaisen filminpätkän, jossa Dr13 huojahtelee aika rajusti kaartaessaan Helsingin suunnasta Piikkiön tulovaihteisiin, mutta vauhtia oli. | ||||
|
|
03.05.2009 10:58 | Tapio Muurinen | ||
| Juu, Dr13 tuli Turun juniin silloin 1980-luvun alkupuolella. P122/129 sai EP-sertifikaatin 1989. Milloin se JKV valmistuikaan? Ratahan oli jo tuolloin hyvässä kunnossa. Sitä vaan, että tarvittaessa voitiin ottaa vähan "kierroksia", jos keulassa niin haluttiin. - Onhan niitä hyviä juttuja, kuinka Vok-junassa mennään toista sataa, tai Sr1:llä pikajunassa yli 160 ilman valvontaa (mitä nyt piirturin kiekko), mutta eipä huudella enempää. | ||||
|
|
03.05.2009 01:48 | Tapio Muurinen | ||
| 1970-luvulla Helsingin-Turun väli kesti hiukan alla 3 tuntia. Eli siinä mielessä huomattava parannus. - Aika tiukkoja aikatauluja on Huru-13:lle laadittu, jos keskinopeuskin oli 100 km/h, mutta silloin ei ollutkaan JKV:aa. | ||||
|
03.05.2009 01:32 | Tapio Muurinen | ||
| Tässä taitaakin olla hommat käynnissä länsireunan isoilla numeroilla, eli paikallisliikenteen raiteilla. Jorman antamista vinkeistä voi yrittää haarukoida ajankohtaa. | ||||
|
|
03.05.2009 00:48 | Tapio Muurinen | ||
| Helsingin aseman laituriremontti ja raiteiden sähköistys valmistui 1970. Tämä saatta olla myöhemmin kuvattu, jotain "säätöhommia" ehkä. Näyttää nuo uudet laiturit olleen tuossa jo tovin. | ||||
|
03.05.2009 00:38 | Tapio Muurinen | ||
| Setuo Moskova-Turku-Moskova "kova" makuuvaunu aloitti jo niinkin varhain, kuin kesällä 1970 junaparissa 31/32 (eli tämä sama juna). Veturina oli silloin lähes aina Hr12. Tuohon vihreään vaunuun sai myös suomalaiset ostaa lippuja normaalisti, jos tilaa oli, vaikkapa Helsingistä Turkuun. Liput piti vain ostaa Helsingistä ulkomaan lippuluukulta. | ||||
|
|
01.05.2009 23:55 | Tapio Muurinen | ||
| En voi vahvistaa noita Mikon muistelmia, mutta 1990-luvun puoliväliin mennessä, ennen sähköistystä, kaikki tasoylikäytävät tältä väliltä oli poistettu. Mennään eri tasoissa yli tai ali. - Tuo S-mutka näyttää liioitellulta. Tosiasiassa tämän etualalla olevan kaarresäde on yli 1 km, tuo taaempi on hiukan alle. Vauhtia saa olla 130 km/h. Varmaan on ollut eri tekijöitä aikoinaan, että linjaus suunniteltiin noin. Tässä on nytkin jyrkimmillään 12,7 promillen kaltevuus. Suoraan se olisi paljon jyrkempi. Kantavuus saattaa olla toinen tekijä, joka löytyy paremmin savikon reunoilta. Ja tuskin tuon "pikkutilan" omistaja kovin edullisesti olisi hyvää peltoaan ratapohjaksi myynyt. | ||||
|
01.05.2009 10:31 | Tapio Muurinen | ||
| Tuo Jorman kuvaus Voivotilla vedätyksestä on hyvä. Siltä se varmaan tuntui, miltä näytti. Omasta näkömuistista poimittuna keula vatkasi "puoli metriä" edestakaisin, kun Vv15 repi 30-40 vaunuista puuroikkaa Summan tehtaalle. Lyhyt Vv14 vatkasi vielä enemmän. - Tässä kuvassa https://vaunut.org/kuva/52343 on luultavasti y.o. edellinen vaihe. Saattaa olla toki eri päiväkin, sillä kokoonpano oli usein samankaltainen. | ||||
|
30.04.2009 21:32 | Tapio Muurinen | ||
| Aika jännä MK, mutta mikä ettei. Ensi ajattelin, että Pekka tarkoittaa EK:ta, mutta nehän alkoivat kulkunsa vasta 28.5.1972. Lähes samanlaisia kokoonpanoja esim. EK57/58:ssa oli silloin tällöin, vain yksi vaunu vähemmän. | ||||
|
28.04.2009 22:14 | Tapio Muurinen | ||
| Noista Svs-vaunuista tuli vielä mieleen alunan pendelikuljetukset Harjavavalta-Kaukopää. Vieläköhän olisivat olleet samoja? | ||||
|
|
27.04.2009 10:13 | Tapio Muurinen | ||
| Jorma mainitsi ensimmäisessä kommentissaan junien numeroinnin uusimisesta. Se tuli voimaan 3.6.1973. Koski myös lukuisia henkilöjunia, esim. kolmiossa Hki-Tp-Tku saivat numerot 101-170. - Tämä juna 1023 (1=lähtöpiiri, 0=useiden rataosien kautta, eli. "pitkämatkalainen", 2=tulopiiri, 3=järjestysnumero). Samalla esimerkiksi Kv-Kta/Hma junien parillisuus ja parittomuus vaihtoivat suuntaa. | ||||
|
Kuvasarja: Ratapohjan parannustyö Piikkiön aseman ykkösraiteella syksyllä 1975 |
27.04.2009 10:02 | Tapio Muurinen | ||
| Täysin mahdollista, että Piikkiön kuvat ovat loppukesältä 1975. Eli remontti alkoi tästä vanhalla budjetilla. Jatkoa varten tuli uusi budjetti, jolla korjausta jatkettiin keväällä -76, mm. Uiton oikaisu. | ||||
|
|
26.04.2009 10:59 | Tapio Muurinen | ||
| Kiitos Jorma, kyllä dokumentit ovat vakuuttavia ja nuo sisältöä antavat kertomukset ovat hyvä lisämauste. Minäkin saan näitä kuviani pikku hiljaa parempaan järjestykseen. - Tästä poiki jatkoaihe: Haminasta ajettiin sotaharjoitusjuna/-ia ainakin 1980-luvulla (KymItr) Lohtajalle. Lastaus tapahtui satamassa, sieltä dieselillä asemalle, josta Sr1 toi Riihimäkeen. Juna oli kuulemma "mahottoman" pitkä ja piti sen takia ottaa johonkin "laitaan" päänvaihdon ajaksi. Onnistuisiko se tässä henkilöratapihalla vai tehtiinkö tälliset liikkeet Korttiossa. Miten sinä Jorma tämän olisit "junaillut"? | ||||
|
25.04.2009 21:25 | Tapio Muurinen | ||
| Mitenkähän noita "Motteja" ennen viimeistä matkaa siirreltiin paikasta toiseen. Kouvolassa tunnistin samanlaisesta kuvasta tuon 1606:n yhdessä 1604:n ja 1621:n kanssa. Oli aikaisemmin otettu kuva, ajot näyttivät jo ajetuista. | ||||
|
|
25.04.2009 21:04 | Tapio Muurinen | ||
| Luotamme asiantuntijan taustatukeen, kun tuo vuosikin on vähän hakusesessa. Tätä 8-raidetta vähän itsekin mietiskelin, mentiinkö tavarajunilla Kouvolan suuntaan joskus vieläkin idempiä raiteita? Jossain kuvissa muistelen, että kloorijuna, ehkä 1449, meni kauempana kuin 8. Kohta se rymisteli lasitehtaan kaarteessa. Vetopeli sopisi paremmin Kouvolan suuntaan. - Panin tämän kuvan, jos Jorma sattuisit tunnistamaan miesten hahmoja | ||||
|
25.04.2009 12:03 | Tapio Muurinen | ||
| Saattaa olla, että latasin mukaan jotain varhaisia aamutunnelmia Kutemajärven rantamilta heinäkuun puolelta. | ||||
|
23.04.2009 21:39 | Tapio Muurinen | ||
| Vai kävikö siinä Uiton kohdalla https://vaunut.org/kuva/55318 sittenkin niin, että seisake siirrettiin vähäksi aikaa uudelle linjalle ennen lakkauttamista. | ||||
|
|
23.04.2009 20:55 | Tapio Muurinen | ||
| Mistäköhän on sorakuorma tulossa? Tekisi mieli ennustaa, että purkupaikka oli täällä https://vaunut.org/kuva/46758 Näistä Sepon remonttikuvista on myös johdonmukaista ajatella, että Uiton seisake lakkautettiin ensimmäisenä (syksyllä -76), kun siellä alettiin oikein myllätä. Esimerkiksi Runko ja Makarla lakkautettiin vasta keväällä -79 paikallisliikenteen loppuessa. - Se edessä oleva nousu on vieläkin kova 12,5 promillea. | ||||
|
23.04.2009 00:29 | Tapio Muurinen | ||
| Tässäkin kuvassa on paljon mielenkiintoista. Näkyy tuo itäpään vaihdekoppi, heti sen takana Myllytie ja tasoristeys. Semaforikin käskee vaihteeksi pysähtymään, mitä se harvemmin teki. Ryöttääntyneitä kiskoelementtejä lastauslaiturilla, jonka reunakiveys katosi vasta viime kesänä. - Ja omenapuu kukassa. | ||||
|
22.04.2009 23:57 | Tapio Muurinen | ||
| Näkyy myös oikein hyvin tuo kiila-aluslevy. | ||||
|
|
22.04.2009 23:42 | Tapio Muurinen | ||
| Kiitokset, Seppo, myös itsellesi näistä informatiivisista kuvista. Jotain hajanaisia muistikuvia minullakin on tästä "työmaasta", mutta kuvia ei yhtään. Ilmeisesti tässä on varhainen kevät, koska RH hyväksyi ja valtio antoi korjausrahat maaliskuussa, ja homma aloitettiin tästä ratapiharemontista. Mitä vastaavanlaisia operaatioita on tullut tarkkailtua, niin yleensä aikataulu on tiukka ja sen takia hommat valmisteltiin mahdollisimman pitkälle etukäteen, ja sitten yks´kaks kaikki onkin jo valmista. Eli ensi uudet tilalle, vanhat äkkiä pois ja uudet paikoilleen. Mutta tässä pantiinkin vahat takaisin paikoilleen. Myös nuo elementtipinot näyttivät kauempaa katsottuna yllättävän puhtailta, vaikka lie jo toistakymmentä vuotta hiekassa ja sepelissä muhineet. | ||||
|
22.04.2009 23:13 | Tapio Muurinen | ||
| Kävin viime kesänä tuolla entisen naapurinpojan ja lapsuuteni leikkikaverin kanssa. Hän oli tehtaalla insinöörinä. Silloin siellä oli vielä paljon "tavaraa" sisällä, mutta niitä purettiin koko ajan. Ymmärsin niin, että käyttökelpoiset uudet ja hyväkuntoiset otettiin talteen, ja vietiin esimerkiksi Anjalankoskelle, loput menivät Kuusakosken avustuksella sulattoihin. | ||||
|
22.04.2009 00:11 | Tapio Muurinen | ||
| 1960-luvun puolivälissä, kun nämä laitettiin kiitojunina liikenteeseen, niin kytkennät tehtiin Kouvolassa (Savonlinna) ja Pieksämäellä (Joensuu). Kouvolan-Savonlinnan välin juna jatkoi MP:na (7/8) ilman kiitojunan lisämaksua. Junalla ajettin myös MP11/12 Imatra-Helsinki ilman kytkentöjä. - Junilla ajettiin paljon, keskimäärin yli 20000 km/kk. Tällä Dm8:lla 5003-5004 tuli ensimmäisenä 2 milj.km mittariin. | ||||
|
21.04.2009 22:30 | Tapio Muurinen | ||
| Mielenkiintoista tällainen historian tutkiskelu. Jotain muistipalikoita on siellä täällä hajallaan, mutta välittäjät ovat hakusessa. Edes vuotta en olisi pystynyt tarkalleen sanomaan, saati onko tässä kevät vai syksy 1976, vaikka tuosta vihellysmerkin kohdalta ratapihan monesti ylitin bussipysäkiltä oikaistessani kylälle. Mutta nyt kun oikeassa vuodessa ollaan, niin tämä homma liittyi aika suureen rataremonttiin Piikkiön kohdalla. Kokonaisuudessaan tämän pituus oli 5 km mukaan luettuna Uiton oikaisu. Muun muassa ratapihaa jatkettiin lähinnä itäpäästä ja kaarretta loivennettiin. Remonttivälille tuli 5 alikulkua, uusi silta Piikkiönjoen yli, samalla Myllytie katkaistiin. Koko uusiminen maksoi 6,6 milj. mk. Tarkoitus oli, että Piikkiön ohi olisi voinut pyyhkäistä 140 km/t. Tuolloin ELSA oli vielä kovasti esillä, mutta sitten kustannuksia vertailtiin ja päädyttiin rantaradan täydelliseen remonttiin. | ||||
|
|
20.04.2009 22:27 | Tapio Muurinen | ||
| Tai taidettiin sitä jo nostaa kohtuullisen paljon tästä kuvasta https://vaunut.org/kuva/42933 päätellen. Viime kesänä pyörähtäessäni asemalla, oli entisen lastauslaiturin reunakiveys juuri poistettu. | ||||
|
|
20.04.2009 21:51 | Tapio Muurinen | ||
| Vielä tässä vaiheessa ei raidetta nostettu merkittävästi, mutta samalla kun tämä osittainen massanvaihto tehtiin, oikaistiin pahimpia painumia. Ratapihan suurin korjaus tehtiin 1983, jolloin tämä ykköstie nostettiin laiturireunan kiveyksen tasoon. Pölkytkin peitettiin niin vahvalla sepelikerroksella, ettei kuvista näe onko alla betoni vai puu, luultavasti betoni. Kakkostie sai betonipölkyt vasta vähän ennen sähköistystä. - Minulla ei ole muistijälkeä, milloin Myllytien tasoristeys poistettiin ratapihan itäpäästä ja liikenne ohjattiin Salvelanlaaksontien kautta. Oliko se tuolloin 1983, vai jo aikaisemmin? - Panen muuten jonkun sentin likoon, että taustalla näkyvät elementit ovat uusia, sillä jos näistä https://vaunut.org/kuva/55428 tehtiin läjä, niin se olisi ollut aivan erinäköinen. | ||||
|
20.04.2009 11:41 | Tapio Muurinen | ||
| No sitten tämä on varhaisempi, eli P75 (kulussa joka päivä). | ||||
|
|
20.04.2009 10:33 | Tapio Muurinen | ||
| ... ja juna P79 (perjantai). | ||||
|
19.04.2009 22:51 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvittelen, että tässä ollaan vielä aamupäivän puolella. Juna on 3906/3905. Käväisi vain Paimiossa. Päivysteli tunnin verran Piikkiössä, josta otti jo menomatkalla mukaan tuon hakevaunun. Paluumatkalla tässä vain lyhyt pysähdys vastaantulevan P136:n takia. (Tällainen aikataulu oli pari vuotta aikaisemmin)- Taustalla kuuset kurkoittelevat korkeuksiin kirkonmäellä. | ||||
|
19.04.2009 11:40 | Tapio Muurinen | ||
| Tuo kiila-aluslevykiinnitys onkin jo vanhempaa perua, ennen sotia käyttöönotettu, ja belgialainen keksintö. Sitä käytettiin normaalia pitemmillä, 24 m:n kiskoilla. Tarkoitus oli vähentää lämpölaajenemisen haitallisia vaikutuksia. Tuolloin määrättiin, että kiilalevy tulee joka kolmannelle pölkylle. Sodan jälkeen hankittiin vain normaalimittaisia lyhyempiä kiskoja, ja kiilaamista käytettiin vain sitomistarkoituksiin. Tässäkin kuvassa kaarteessa on kiiloja on joka pölkyssä, mutta väli saattoi olla vaikkapa joka 3-5. pölkky. | ||||
|
|
19.04.2009 11:04 | Tapio Muurinen | ||
| Mukava nähdä näitä Sepon "aikakauden" kuvia Piikkiöstä (ja muualtakin). Vaikka samoihin aikoihin kameran kanssa tuolla liikuttiin, eipäs vain satuttu törmäämään. No tosiasiassa todennäköisyys olisi ollut aika pieni, vaikka Piikkiössä syksyllä 1970 vähän aikaa asuinkin, mutta sukulaisten luona tuli käytyä harva se viikko senkin jälkeen. | ||||
|
19.04.2009 10:55 | Tapio Muurinen | ||
| Vielä 1960-luvun alussa, kun nämä veturit tilattiin, oli suurin osa rataverkosta kevyttä, K30 tai alle. Tarkoitus oli kai, että myös 30 kiloisilla voidaan ajaa. Veturista tuli kuitenkin 5-6 t liian painava. Kyllä kevyellä kiskollakin ajettiin, mutta vauhtia piti rajoittaa. Luultavasti ne Otavan radat olivat juuri 30-kiloisia. - Toisaalta veturithan sijoitettiin alkuvaiheessa Kouvolaan, joka ympäristöineen oli pääratojen osalta vähintään K43-kiskoa. | ||||
|
|
18.04.2009 17:16 | Tapio Muurinen | ||
| Oikein, olisi pitnyt uskoa omiin silmiin. Se oli vain väli Kupittaa - Lauste, joka oli tuolloin raskaampaa. | ||||
|
|
18.04.2009 15:08 | Tapio Muurinen | ||
| Fiilikset ovat ihan oikeat. Siitähän se, eli Turku ja Karjaan rata n. 197+050. Tuo ratavartijan tupa oikealla näkyy hyvin, kun ei ole lehti puussa. - Oikeastaan kaivoin tämän kuvan esille tuon kiskon kiinnityksen takia, eli ruuvi-kiilakiinnitys ja 54 kg:n raudat. Se ei kai ollut kovin yleinen, koska esim. historiikki 1962-87 ei mainitse asiasta mitään. Vaikka sen "tuhat" kertaa ylitin radan sekä jalkaisin että pyörällä Vatselantien tasolta, ei yksityiskohdat jääneet mieleen. Pertti Hiltuselle kiitokset asian virkistämisestä https://vaunut.org/kuva/55429 | ||||
|
|
18.04.2009 11:14 | Tapio Muurinen | ||
| Lähtöään odottelevan veturin tyhjäkäynnin "ronksutus" kantautui hiljaisina kesäöinä avoimesta ikkunasta yli kilometrin päästä https://vaunut.org/kuva/33573 Nukkujan korvaan se kuulosti "hyvän yön musiikilta", "maailmassa on kaikki kohillaan" | ||||
|
|
18.04.2009 11:00 | Tapio Muurinen | ||
| Mielelläni muistelen aikoja menneitä: - Vanha Haminan rata oli sellainen mutkainen ja mäkinen parhaasta päästä, jossa ajaminen edellytti osaamista ja radan tuntemista. Pitkillä letkoilla piti odotella, että juna on "kasassa", ennen kuin lisättiin tehoja seuraavaan mäkeen. Jos häntä roikkui vielä edellisen mäen takana, saattoi tulla niin kova nykäisy, että juna katkesi. Risto-aikana näin tapahtuikin. Inkeroisten - Metsäkylän väli oli paha. - Kerran Savon radalla sama juna katkesi kahdesta kohdasta. Molemmat pätkät läksivät vyörymään vielä toisiaan vastaan, ja romuahan siitä syntyi. Tämä sattui Voikoskella 1960. | ||||
|
18.04.2009 10:32 | Tapio Muurinen | ||
| Arin kysymykseen en osaa sanoa muuta, kuin mitä kuvat kertovat; noin pari vuotta myöhemmin samasta kaarteesta https://vaunut.org/kuva/31011 Oliko jokainen jatkos vai joka toinen väli, en muista. | ||||