4109-123965 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 18.04.2009 10:32 Tapio Muurinen  
  Arin kysymykseen en osaa sanoa muuta, kuin mitä kuvat kertovat; noin pari vuotta myöhemmin samasta kaarteesta https://vaunut.org/kuva/31011 Oliko jokainen jatkos vai joka toinen väli, en muista.
kuva 17.04.2009 21:37 Tapio Muurinen  
  Kartassa https://vaunut.org/kuva/38515 näkyy, miten Turussa ennen ajeltiin, ja tämä tavaramakasiini Ajurinkadun päästä asemalle päin. Myös tuo Ratapihankadun viistosti ylittävä raide, joka polkupyörällä piti "koukkaamalla" ylittää, jos kaatumatta halusi ajella. Mietin, miten Valiolle maidot vietiin, mentiinkö vekslaten Osuuskaupan kautta, vai oliko sinne siirtokuljetus asemalta esim. autoilla tai hevosilla?
kuva 17.04.2009 09:30 Tapio Muurinen  
  "Hyvällä ja luotettavalla" tarkoitan omia kokemuksia. Aina päästiin perille turvallisesti ja aikataulussa, jos vain muu liikenne sen salli, ja aikatauluahan pystyi hyvin kirimään pitemmillä väleillä; mitä nyt välillä oli liian kuuma tai kylmä, mutta nehän oli pikkujuttuja. Oikein ruuhkaisissa vuoroissa eteisessä seisoi joskus parikymmentä matkustajaa kasseineen. Silloin ei meinannut päästä ulos, ei sisälle. Dm8:ssa ei ulko-oviin uskaltanut nojata, kun ei ollut takeita oven lukituksesta, lentääkö radan varteen kuten eräs konduktööri Hammaslahden paikkeilla. - Eli oli hyvä kulkine. Tekniikasta huolehtivien kannalta oli varmaan toivomisen varaa. Alussa jäätymisongelmia moottoritilassa, kunnes ne koteloitiin 1966. Vielä ei ollut kunnon huoltohallejakaan; ynnä muita "lastentauteja". Käyttökokemusten myötä vikoja korjailtiin minkä pystyttiin. - Matkustajana minun ei tarvinnut vaihtaa suuntaa esim. Tampereella tai Kouvolassa, vai tarkoittiko Jorma vain vaihtoliikkeenä tehtyä vekslailua.
kuva 16.04.2009 23:10 Tapio Muurinen  
  Tätä vuoroa tuli perjantaisin käytettyä hyvin paljon. Yleensä silloin ajettiin kahdella rungolla. Lähtö Turusta 15.35. Oli hyvä ja luotettava kulkine.
kuva 14.04.2009 11:38 Tapio Muurinen  
  Varmaan äärimmäisen harvinaista, että tuo ensimmäinen väli olisi katkennut. Vaikka kyllä 1960-luvulla vielä tavaraletkoja katkeili silloin tällöin. Silloin kai vietiin ensin alkupää lähimmälle liikennepaikalle, ja sitten hakemaan loppupää, jolloin ketingistä saattoi olla apua. - Kerran olen nähnyt sellaisen apukytkennän kettingillä, koska vetolaite oli hajonnut, mutta silloin vaunu (muistaakseni Hdk) oli letkan viimeisenä.
kuva 14.04.2009 10:15 Tapio Muurinen  
  Joskus olen katsellut tuota vahvaa kettinkiä, joka roikkuu puskimen vieressä. Se oli molemmissa päissä. Muistaakseni kettinki katosi jo 1970-luvulla. Tietävämmät ehkä osaavat sanoa, oliko kettinki ehkä jotain apukytkentää varten?
kuva 13.04.2009 23:10 Tapio Muurinen  
  Jotain raiteistomuutoksia tuossa tehdään. Laiturikin on saanut lisää jatkoa https://vaunut.org/kuva/36685
kuva 13.04.2009 22:47 Tapio Muurinen  
  Näyttää olevan kahta kokoa. Tämä lähempi voisi olla 159 m3 ja seuraava 140 m3.
kuva 13.04.2009 10:18 Tapio Muurinen  
  Aivan oikein Mika. Vielä n. 1970-luvun taitteeseen saakka tämä P1/9 juna vedettiin Hr12:lla. Sen jälkeen vähän aikaa molemmat rungot menivät samassa junassa Hr13:lla https://vaunut.org/kuva/36850 1973 alkaen junat vietiin erikseen, alussa niin, että P9 kulki 5 min edellä.
kuva 12.04.2009 21:24 Tapio Muurinen  
  On sellainen vankka olo, että tämä kuva https://vaunut.org/kuva/54391 kuuluu samaan reissuun.
kuva 12.04.2009 20:18 Tapio Muurinen  
  Mitenkäs, Seppo, pääsit käymään tuolla aitauksessa? Ilmeisesti ihan luvan kanssa, kun noin reilusti Riston päältä on voinut kuvata. Minäkin kävin kerran - hys, hys - kiertävää vartiosotilasta vältellen. Oskarin kysymykseen voin todeta, että soraraide oli ainakin 1980-luvun taitteessa https://vaunut.org/kuva/23516 Purettiinko sitä pois kokonaan, vai jätettinkö vain "metsittymään"? Vaihde ja alkupätkä on purettu.
kuva 10.04.2009 23:02 Tapio Muurinen  
  Silloin kun nuo vehkeet jätetään säiden armoille odottamaan hylkäystä, niin aika pian ulkonäkö muuttuu ikäistään vanhemmaksi. Kyllä noissa vielä 1960-luvulla näkyi tuorettakin maalia pinnassa.
kuva 10.04.2009 22:51 Tapio Muurinen  
  Minun mielestä ne eivät olleet yleisiä. Kai se oli joku kokeilu, sillä edes kaikissa saman sarjan vetureissa niitä ei näkynyt. Pyyhkijöitä on näkynyt vain kuljettajan puolella Hr1- ja Tr1-sarjoissa. Varhaisimmat havainnot (kuvat) ovat 1960-luvun puolivälistä.
kuva 10.04.2009 22:43 Tapio Muurinen  
  Akselinaihio painaa noin 450 kg. Siihen levypyörät, jarrulevyt ja laakeripesät, niin lähentelee 2 t.
kuva 10.04.2009 00:49 Tapio Muurinen  
  Tämä ns. eläkelakko alkoi vapun jälkeen 2.5.1950. VML vaati eläke-etujen parantamista 66 %:iin laskettuna peruspalkan, ikälisien ja kalliinpaikanlisien summasta. Aikaisempi prosentti oli 60. Valtioneuvosto ei vaatimukseen suostunut. Koska lakko oli jo ehtinyt alkaa, vastavetona määrättiin kaikki 1910 ja jälkeen syntyneet reserviin kuuluvat veturimiehet kertausharjoituksiin. Poliisit alkoivat jakaa kertausharjoitusmääräyksiä 4.5. alkaen. Seuraavana aamuna kokoonnuttiin tallille käskynjaolle; tehtiin kaikenlaisia siivoushommia, lakaistiin lattiota ja pestiin ikkunoita, oltiin omissa vatteissa ja eväissä. Kouvolassa veturimestarikin sai huoltaa vetureita kaikessa rauhassa. Porkkalan junia lakko ei saanut häiritä. Jostain löytyi miehille kypärät. Marssittiin käskynjaolle varikon kentälle; toisilla oli olalla lapio, toisilla harja. Eihän sen näin pitänyt mennä. - Lakko päättyi 8.5. eduskunnan puhemiehes Fagerholmin välitysesityksen hyväksymiseen.
kuva 08.04.2009 09:38 Tapio Muurinen  
  Aivan niin, ei se hytkyminen ja keinuminen tuntunut laisinkaan epämiellyttävältä; päinvastoin, se oli kuin kaninpoikasen hypähtelyä (tulkinnanvarainen vertaus). Toisin oli joskus 1970-luvulla keväisin juuri tuolla Riihimäen pohjoispuolella, kun pikajunan Ei-vaunun jousitus iski rajusti, niin että aivan pelästytti. Seuraavalla reissulla tultiinkin sitten samoja seutuja alennetulla nopeudella.
kuva 07.04.2009 20:44 Tapio Muurinen  
  Vielä 1987 liikkui Savonlinnassa makuuvaunuja. En tiedä kauanko vielä sen jälkeen.
kuva 07.04.2009 20:37 Tapio Muurinen  
  Kun Lättähattujuna keväisin pyyhkäisi tuollaisesta yli 90-100 km/h vauhtia, tuntui se suorastaa hypähtelevän. - Pari vuotta sitten alkukesästä tapasin Kolarin radalla Hyyrylaisen koneen miehistöineen, joka tasoitteli noita ylikäytäviä.
kuva 07.04.2009 20:25 Tapio Muurinen  
  Pikkukuvasta katsoin ensin, että "aha Metsäkylä" https://vaunut.org/kuva/21290 Näköjään samoja piirustuksia on käytetty yksityisradoillakin.
kuva 06.04.2009 21:23 Tapio Muurinen  
  Ensin näytti, että tyhjänäkö siinä mennään, mutta onhan perässä "hakanen" ja sen jälkeen varmaan kunnon juna.
kuva 06.04.2009 21:06 Tapio Muurinen  
  Kovin ovat tuttuja junia aikaisemmilta vuosilta kaikki; myös tuo P0004, eli P4 Joensuu - Helsinki
kuva 06.04.2009 21:01 Tapio Muurinen  
  Tässä kuvassa https://vaunut.org/kuva/45732 jälki näyttää sellaiselta, että voisi olla seuraavilta lumilta. Kuvauspaikkakin on jokseenkin lähellä sama.
kuva 05.04.2009 22:32 Tapio Muurinen  
  Tuo kiskonkiinnitys taitaa olla spesiaalihommia. Minulle ovat tuttuja vierasperäiset termit "hey-back" ja "pandrol". Tuota sivusta iskettävää jäykkää kiilajousta olen pitänyt hey-backinä. Sitä alettiin käyttää 1959 alkaen, mutta aluksi vain 54 kg:n kiskoilla. Vanhat kiskot olivat luultavasti 43 kiloisia. Todennäköisesti tässä pannaan alle 54 kg:n raudat.
kuva 05.04.2009 19:22 Tapio Muurinen  
  Aamutunnelmia Ylivieskassa; kello lienee jotain 6:n paikkeilla. Onko Huru-13 jo vaihtanut koksijunan päätä, vai tuliko tilalle uusi vetäjä loppumatkalle Raaheen? Tuo aikansa mahtijuna 2052-2051-2052-2051 (kulkusuunnasta riippuen), Vainikkalasta Kouvolan ja Iisalmen kautta Raaheen rymisteli läpi Suomen vuoden jokaisena päivänä. Jonkun kerran satuimme Kouvolassa tapaamaan iltapäivisin 2-3 välillä.
kuva 05.04.2009 18:40 Tapio Muurinen  
  Kuivina kesinä 1950-60-luvuilla oli lähes joka päivä paikallisissa sanomalehdissä pikku-uutisia veturin kipinästä syttyneistä tulipaloista. Joskus paloi radanvartta monessa paikassa samana päivänä. Rakennuksiakin meni. Yhtenä syynä pidettiin hiilen laatua, jos se oli liian hienojakoista tai tuhkapitoista, kuumia partikkeleita lensi palamattomana läpi.
kuva 05.04.2009 18:23 Tapio Muurinen  
  Jos tätä tilannetta sivullisena yrittää tulkita, niin elementit näyttävät aivan uusilta (ovat puhtaita). Uutta sepelialustaa on tasattu ja seuraavaksi tulee lisää sepeliä ja toppauskone. Nämä elementit ovat vielä sekakiinnityksellä, joka kolmas pölkky on Hey-Back, muut ovat nauloilla. Tällaista jakoa Turun päässä käytettiin tuolloin. Betonipölkyt tulivat vasta myöhemmin. Kuva https://vaunut.org/kuva/55381 ratapihan toisessa päässä kuuluu samaan tilanteeseen (ei olla vielä näin pitkällä). Ja siinä kuvassa myös ovat uutukaisen puhtaat elementit odottelemassa maahanpanoa.
kuva 04.04.2009 18:42 Tapio Muurinen  
  Mukava katsella tällaisia tuttuja kuvia. Tuossa makasiinissa olen joskus käynyt tavaraa hakemassa. Tässä päässä oli lastaussilta hakevaunujen lastausta varten. Jää oikealta kuvan ulkopuolelle. Toisesta päästä jää ulos Fingerroosin konepajan pukkinosturi. Tämä makasiini rakennettiin 1922 ja purettiin joskus 1980-luvun alussa. Jo 1970-luvulla tuossa 3. raitella lastattiin puuta pieniä määriä. Nykyisin enemmän tai vähemmän suhdanteista riippuen.
kuva 04.04.2009 18:27 Tapio Muurinen  
  Olisiko tässä aloitettu I-raiteen nosto painumisen seurauksena? Lisättiin kantavaa paksuutta ja pantiin kiskoelementit takaisin paikoilleen. Asemarakennustakin on joskus aikaisemmin nostettu toista metriä. Seutukuntahan on paksulla savikolla kuivakuoren päällä. Erään serkkuni ensimmäinen talo sijaitsee tästä paikasta alle 200 m:n päässä, kohtisuoraan radasta 100 m. Muutamia kertoja siellä yövyttyäni koko asemanseutu taloineen hytkyi, kun raskas tavarajuna Hr12-vedolla jyristeli ohi. - Ratapiha kunnostettiin 1983 rantaradan peruskorjauksen yhteydessä. Silloin sitä nostettiin taaempana näkyvän laiturireunan tasalle. Tämä etualalla näkyvä korotus on tavaravaunuja varten.
kuva 04.04.2009 10:41 Tapio Muurinen  
  Siteeraan tässä jälleen tuttavaani Antsaa, jolle tämä "työmaa" tuli tutuksi: "Kerran lähdettiin iltayöstä Iisalmesta koksijunalla kohti
Ylivieskaa. Matti K oli kuljettajana. Masa alkoi heti lähdön jälkeen
hätäillä että kuinka päästään Lavapuron mäki ylös. Veturina oli Dr13. Vähän
ennen Kiuruvettä Matti sano, että nyt hän muisti konstin minkä isä neuvoi,
otetaan vauhtia! Matin isäkin oli veturinkuljettaja. Kylmälän notkossa,
viimenen ennen mäkeä Niemisjärven kohdalla, oli vauhtia !!-!! (jätän varmuuden vuoksi lukemat pois) tienoilla ja täys rähinä päällä. Junan sn oli kai 60. Viimesen nousun päällä oli vauhti vielä 50 ja Matti myhäili tyytyväisenä, että kylläpä isä Aatami tiesi!
kuva 03.04.2009 23:30 Tapio Muurinen  
  Veturin kohdalla näkyvä km-tolppa on 585. Tuo karre on nykyisin aivan erilainen. Puunlastaus- ja teollisuusraiteita taitaa olla 3-4 rinnakkain. Ne jatkuvat tälle suoralle saakka. Kuva on otettu aika pitkällä putkella. Seuraava km 586 on Kärkkäisen talon kulmilla https://vaunut.org/kuva/23830 Tällä suoralla oli kaasuesipastin tuolle tulotolpalle. Uusien raiteiden ja kovempien nopeuksien takia kaikkia on siirretty reilusti Pyhäsalmen suuntaan.
kuva 03.04.2009 18:46 Tapio Muurinen  
  Tällainen remontti on jäänyt minulta huomaamatta. Tämä tuskin vielä liittyy ratapihan pidennykseen, jolloin Myllytien tasoristeys poistettiin.
kuva 03.04.2009 18:36 Tapio Muurinen  
  Risto-fania tällainen vähäeleinen kuva miellyttää. Kun 1960-luvun alussa junat alkoivat pikku-miestä kiinnostaa, olivat jokapäiväiset tavarajunien linjaveturit kotikunnailla Kaakkois-Suomessa lähes poikkeuksetta Ristoja. Kaikki Kouvolaan sijoitetut Ristot 1059-1096 tuli kuitattua vuosittain. Aina tuntui jotenkin mukavalta, kun sattui näkemään joukossa jonkun pieninumeroisen Riston, kuten esimerkiksi 5.4.1963, kun samana päivänä Haminassa/Hillossa kävivät Helsinkiä kotipaikkanaan pitävät veturit 1044 ja 1045.
kuva 03.04.2009 18:05 Tapio Muurinen  
  Jahas, tuoltahan https://vaunut.org/kuva/44257 se Laajalahden Antsan kommentti löytyykin, jota yllä muistelin.
kuva 30.03.2009 13:45 Tapio Muurinen  
  Mahtoi olla ensimmäinen kerta, kun tämä hiontayksikkö vuokrattiin v. 1972 kahdeksi kuukaudeksi maahamme. Tämä tuli huhtikuun puolovälissä. Ensimmäiseksi hiottiin juuri Riihimäki - Hämeenlinna väli. Rata oli vielä silloin pätkäkiskoilla ja puupölkyillä. Radassa oli aika paljon mm. aaltoa. Hiontakerralla otettiin pois rautaa n. 0,003 mm. Hiomakivet painettiin kiskon pintaan, vesi oli huuhteluna ja jäähdyttäjänä. Pahempia paikkoja joututtiin ajamaan jopa kymmeniä kertoja. Muistan vaikutuksen ennen ja jälkeen hionnan. - Tämän käynnin jälkeen hiontajunaa vuokrattiin säännöllisesti lähes joka vuosi, ja kaikki tärkeimmät radat hiottiin.
kuva 29.03.2009 23:09 Tapio Muurinen  
  Uitto perustettiin niinkin myöhään kuin 1953 Rungon ja Nunnan väliin. Se toimi lähinnä maitolaituriseisakkeena 1950-60-luvulla. Nunnaan oli matkaa vain 1,3 km ja Runkoon 2,3 km.
kuva 29.03.2009 23:01 Tapio Muurinen  
  Aivan vasemmassa reunassa taitaa näkyä 187 km-tolppa. Eli uusi kantavampi linja tuli tämän vanhan etelä- (=lounaispuolelle)
kuva 29.03.2009 22:34 Tapio Muurinen  
  Hionta tuolla vehkeellä tarvitsi paljon voimaa, ja sitähän löytyi kun pantiin Hr13:t molempiin päihin. Lisäksi hiottava osuus piti ajaa edestakaisin useampaan kertaan; ei tarvinnut vaihtaa välillä päätä. Yleensä käytettiin samoja vetureita. Oli se sen verran kovaa hommaa, että urakan jälkeen veturitkin joutuivat pyöräsorviin. Näin olen kuullut alan miesten kertovan. Juhlaresiinassa 20-v. (2/1989) on Nummelinin hyvä kuva Lavapuron mäestä Iisalmen - Pyhäsalmen välillä, jossa hionta on menossa. Tällä välillä oli vanhat pääradan K60 kiskot, jotka olivat kuluneet tasaiseksi. Tietyillä keleillä, sopiva kosteus esim. ne olivat hyvin liukkaat. Hionnan jälkeen sopivaan muotoon pyörä alkoi taas pitää.
kuva 28.03.2009 14:14 Tapio Muurinen  
  Nämä ovat hyviä, varsinkin Jorman eksakteilla kommenteilla höystettynä! Näköjään EP:llä oli jo aikaa pysähtyä Ri:ssä. Muistelen aikaa -70-luvulla, jolloin niin kiirettä piti, ettei Hl:ssakaan joutanut matkustavaisia ottamaan saati jättämään.
kuva 28.03.2009 14:02 Tapio Muurinen  
  Korjasin, ollaankin jo Kemissä eikä enää Keminmaassa. Rajahan sijaitsi (tuolloinkin) Isohaarassa. - Melko keskikesän hetkiä tässä eletään, ehkä heinäkuun loppua kasvillisuudesta päätellen. Kello lähentelee 22:ta.
kuva 23.03.2009 22:45 Tapio Muurinen  
  Samaa seutua laajemmassa vinkkelissä https://vaunut.org/kuva/46844
kuva 13.03.2009 23:32 Tapio Muurinen  
  Aivan kuin lentoon lähdössä. - Muistoja kultaiselta 60-luvulta: Asema valmistui kesällä -60, tämä laituri -63 lopussa ja katos kesällä -66. Kaikki kuuluvat Kouvolan identiteettiin.
kuva 13.03.2009 21:56 Tapio Muurinen  
  Höyry-Ardelt komennettu näköjään vielä töihin. Vai olivatko nuo loppuun saakka höyrykäyttöisiä? Se seuraava suurnosturi, EDK 1000 tuli jotain 1980-luvun alkupuolella. Olivatko Ardeltit peräti sinne saakka käytössä?
kuva 09.03.2009 22:53 Tapio Muurinen  
  Muutama vuosi sitten huomasin Haminassa vaunun kyljessä vanhan saatelapun, jossa lähetysasema oli Piikkiö ja määräasema Heinola, Flutingtehdas.
kuva 09.03.2009 21:45 Tapio Muurinen  
  Joopase joo. Tämän junan tarkempi ajoitus jää vähän auki kuten kuvatekstissäkin epäilin. Kuva väliltä 1965 - 1967. 1965 aloin kuvata kinofilmille. Eikä kyseessä ole P12, vaikka Pekka-vetoisella sellaisella joku matka 60-luvun alkupuolelta on jäänyt muistiin ja mieleen. Vanhasta sinikantisesta lyötyy samalta päivältä, 18.8.1965, sekä Sr12 2702 että Hr1 1009, kuin myös paluumatkalla Turusta 31.8.1965 olen kuitannut Hr1:t 1009 ja 1010 Helsingin seudussa. Joltain paikkurilta tämä juna vahvasti näyttää, mutta jää ?-merkin eteen tarkemmat tiedot. Tai sitten tämä kuva on joltain syyskuun reissulta (-65 -67) Helsinkiin, jota havaintona ei tullut kirjattua muistiin.
kuva 08.03.2009 22:55 Tapio Muurinen  
  Varhaisempi muisto 9.12.1968. Kouvolan asemalla aamuvarhaisella odotteli pitkä junarunko, toistakymmentä vaunua. Keulassa höyrysi joku Risto tai Pekka, en päässyt tarkistamaan. Nousimme meille osoitettuun vaunuun. Se oli pimeä, mutta lämmintä riitti. Tummia möykkyjä makasi lattialla ja penkeillä sikin sokin, joiden yli harpoimme. Tönimme pienempään tilaan möykkyjä, jotka ynähtelivät unisina. Taisipa jotkut kekseliäät makoilla tuolla ylhäällä matkatavaraverkoissakin. Vaunu oli tullut jostain kauempaa. Konduktööriä ei tullut tarkistamaan lippuja. Olimme menossa Haminaan kurssille, joka kesti 103 päivää.
kuva 08.03.2009 22:22 Tapio Muurinen  
  Nämä ovat yleisintä mallia "Luppakorva" eli Wagner-pellit, joita oli valtaosaltaan Ristoissa ja Pekoissa sekä "Hekseleissä" (Pr2). Ne pienemmät "kuulokket", jota oli/on Rulla-Ristoissa ja -Pekoissa (+ 1014:ssä), olivar Witte-pellit. Omalla tavallaan tyylekkäitä molemmat. Jälkimmäiset antoivat modernimman vaikutelman. - Mikko avasi vastausta oikeaan suuntaan. Silloin kun veturi otti rullia, esim. pitkässä alamäessä tai asemalle saavuttaessa, poistopuhallukset eivät heittäneet savuja riittävän ylös, vaan se tuli kuin tehtaan piipusta kovalla tuulella, ja tietenkin hyttiä kohden pitkin kattilan sivuja. Savu haittasi tähystystä, mikä ymmärrettävästi asemalle saavuttaessa ei ollut kaunis asia. Noilla pelleillä sitä savun pyörimistä voitiin jotenkin ohjata kauemmas ja ylemmäs. Insinöörit tosiaan voisivat laskea miten nuo pellit muuttivat savuhiukkasten liikeratoja.
kuva 08.03.2009 21:53 Tapio Muurinen  
  Tässäpä niin mukavan tutunoloinen kuva, ettei oikein keksi mitään sanottavaa. Maanantaisin haki sopivan väljän penkin, yleensä tilaa oli. Sai oman rauhallisen looshin, sitten kengät pois jalasta, pino opiskelukirjoja vierelle, ja pari tuntia vierähti huomaamatta. - Toisenlaisia tapauksiakin oli; joulun menoliikenteessä paikat viimeistä sijaa myöten täynnä, seisomapaikatkin kysyttyjä. Ikkunat jäässä, mutta tunnelma korkealla, ALKO:n höyryjä leijaili ilmassa. Ohimennessään konduktööri lisäili kamiinaan puita. Niitä oli eteisessä ja vastapäisessä WC:ssä. - Eräs veturinkuljettaja oli matkustajana perheineen menossa joulun viettoon Riihimäen Kouvolan välillä. Meillä oli paljon mielenkiintoista juteltavaa (tai ainakin minulla kuultavaa).
kuva 08.03.2009 00:04 Tapio Muurinen  
  Lottokone arpoi tutun kuvan. Olen tuijottanut tätä tovin. Muistot palaavat yli 40 vuoden taakse, kun koulupoikana jaoin sunnuntaiaamuisin varhaisjakeluna paikallislehtiä. Tuohon oiken puoleiseen taloon ratamestarille meni kotkalainen Eteenpäin". Monasti sattui tavarajuna Riston vetämänä tulemaan "alas" Kouvolasta samaan aikaan. Useammin kuin lukemattomat kerrat näillä samoilla kallioilla poikasina muuten seikkailimme. Varsinkin tuolla valomaston takana, kääntöpöydän vieressä oli mukava seurata ratapihan tapahtumia. Vertailuna yksi mieleisimmistä kuvistani samaan suuntaan https://vaunut.org/kuva/35252
kuva 07.03.2009 23:30 Tapio Muurinen  
  Kiitokset lämmittävästä palautteesta. Kyllähän näitä piisaa. Ei se varasto ehtymätön ole, mutta onhan näitä kertynyt muutamia tuhansia. Harmi vain, kun monet arvostetut konkarit ovat jättäytyneet "hiljaisille raiteille". Toisten ottamia kuvia olisi minustakin kiva katsella ja viritellä keskusteluja, kuten takavuosina. - Ari: Kyllä se oli, aivan oikein, noihin aikoihin Iso-Huru, joka hoiteli nämä junat, P 63/64, Seinäjoen-Kokkolan pohjoispuolella aina 1980-alkuvuosiin saakka, sitä mukaa kun sähköistys eteni. Sitten kun Oulu sai sähköt 1983, siitä ylöspäin oli tavallisesti Dv12-pari Valakkojen tuloon saakka.
kuva 07.03.2009 20:34 Tapio Muurinen  
  Konduktöörivaunun (Fo) jälkeen oli tavallinen päivävaunu. Puumakuuvaunut, 3-4 kpl, olivat toisessa päässä https://vaunut.org/kuva/35679
kuva 07.03.2009 10:17 Tapio Muurinen  
  Nykyään näkee usein, kun vek kävelee kahvimukin kanssa ravintolavaunun suunnasta. Ehkä tavaraliikenteessä voi olla jossain välissä vähän luppoaikaa, että kaffet ennättää itselleen töräyttää. - Höyryjen jälkeen lämmittäjän nimikkeellä oleva henkilö lämmitti kahvipannua ja tähysti kantapäillä.
<<   >>