314-109438 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 07.03.2009 10:17 Tapio Muurinen  
  Nykyään näkee usein, kun vek kävelee kahvimukin kanssa ravintolavaunun suunnasta. Ehkä tavaraliikenteessä voi olla jossain välissä vähän luppoaikaa, että kaffet ennättää itselleen töräyttää. - Höyryjen jälkeen lämmittäjän nimikkeellä oleva henkilö lämmitti kahvipannua ja tähysti kantapäillä.
kuva 07.03.2009 10:11 Tapio Muurinen  
  Kyllä ne höyryt satamapäivystäjinä alkoivat loppua, kun -60-lukukin loppui. Olihan siellä vielä k.o. vuosikymmenellä Kukkoja, Pikku-Jumboja ja Paikkuja. Onneksi myös Katajiston Jussi oli siellä kameroineen https://vaunut.org/kuva/29731 Landelta tultiin tosiaan höyryn voimalla vielä samoihin aikoihin esimerkiksi H-junilla Toijalasta ja Kouvolasta saakka, P-lisäjunillakin, paikkureista puhumattakaan
kuva 05.03.2009 23:25 Tapio Muurinen  
  Niin, onkos se tuo tummanvihreä pusikoitunut alue sitä RR:n Penttilän sahaa. Sieltä tuli junakunnittain öisin tuoretta sahatavaraa RR:n vientilautatarhalle Haminaan "ristillä" kuivatettavaksi. Niitä tapuleita olin koulupoikana purkamassa.
kuva 05.03.2009 08:37 Tapio Muurinen  
  Sama taso tuossa Riston edessä https://vaunut.org/kuva/51089
kuva 03.03.2009 22:05 Tapio Muurinen  
  Lukemattomat haikeat jäähyväiset ja iloiset tapaamiset kätkeytvät noiden katosten suojaan yhden sukupolven ajalta "Kun päättyy tää, muisto vain jää" - Kuvassa https://vaunut.org/kuva/48614 1. ja 2. katos on valmiina.
kuva 02.03.2009 23:16 Tapio Muurinen  
  Ai että siellä hytissä ja ohjaamossa on ollut juhlavia kahvihetkiä. - Kouvolalainen Hannu Mattila, joka aloitti 1964 ja lopetti 1999, kertoili: "Kun Riston jälkeen sai Hr13:n vaikkapa Kotkan reissulle tuntui suorastaan taivaalta, kun niissä oli kahvipannutkin. Kahvit keitettiin tietenkin mennen tullen, vaikka vatsa ei olisi sitä aina sietänytkään."
kuva 02.03.2009 22:52 Tapio Muurinen  
  Swan on lähdössä jonkun Finnlinesin Amerikan-linjan kannella suoraan Atlantin yli; tai ensin Rotterdamiin ja sieltä sitten maailmalle - Välimerelle, Persianlahdelle...(ehkä)
kuva 02.03.2009 22:38 Tapio Muurinen  
  Johonkin tuohon Ob:n taustalle sijoittuisi se "Kotkan Kana", Vr1 667. Wärtsilän nosturi yrittää piilotella vaunujen päätypylväiden taakse. - Ja onkos se Vilkkaan Onnin paikallisbussi, kun laskettelee siltaa alas kierrokselleen.
kuva 02.03.2009 22:23 Tapio Muurinen  
  Noin vuotta aikaisemmin tämä veturi oli vielä Vv13 1782. Taisi tarttua muutaman kerran minunkin filmille samanlaisissa hommissa tullessaan Puistolasta säiliövaunujen kanssa.
kuva 02.03.2009 22:16 Tapio Muurinen  
  Vanhaa ja uutta fonttia tuossa vaunun numerossa. Tarkistusnumero on lisätty hiljattain. Niitä alkoi näkyä jo noin vuotta aikaisemmin.
kuva 01.03.2009 13:39 Tapio Muurinen  
  Mukavia tällaiset... Kuvassa https://vaunut.org/kuva/42342 veturit ovat jokseenkin samassa paikassa. Turun raitiovaunut varastoitiin joksikin aikaa 1970-luvun alussa kuvan oikeaan reunaan, kasarmialueen kentän reunaan. Taitaa jäädä hitusen ulos oikeasta reunasta.
kuva 01.03.2009 01:14 Tapio Muurinen  
  Ari: kyllä, tämä on vt 7:n alitus. Tie oli päällystetty neljä vuotta aikaisemmin. Eikä tuo Ristokaan ole kuin 8 v. Nykyinen vt 7 menee moottoriliikennetienä 150 m veturin edestä. Tämä tie on nro 170, Helsingintie. Eikä tuota ratakaan ole olemassa, ei siltaa, ei pengertä. Nykyinen rata on suunnilleen tässä minun päällä. Junan takana on tiesilta satamasta Lappeenrannan suuntaan, ja liittymät moottoriliikennetielle.
kuva 01.03.2009 00:46 Tapio Muurinen  
  Juu, tämä on hyvä. Sattuu vielä oikeaan aikaan, jä tästä vielä vuosi eteenpäin. Taitaa opiskelukämppäni ikkunakin Marimekkoverhoineen näkyä talosssa 1A. Kun posken litisti ikkunaan, niin näki, mikä juna, mutta tiesihän nuo muutenkin - ja äänestä tunnisti kaikki :) - Congress-Centeriä vasta rakennetaan tuohon Kaarinan kirkkoharjun soramonttuun.
kuva 01.03.2009 00:25 Tapio Muurinen  
  Kuvittelen, että nuo vaunun alla olevat säiliöt ovat korkeapainesäiliötä. Sieltä kaasu otettiin paineensäätäjän kautta lamppujen valaistukseseen. Lamput olivat sellaisia pitkiä, katosta roikkuvia, ehkä posliinia tai emaloituja, joiden alapäässä oli valkoisen kuvun suojaamana se valaiseva hehkukappale, eli sukka. Todennäköisesti kaikki sukat sytytettiin ensi pienellä kaasulla, jonka jälkeen kaasuhana avatiin "valoa"-asentoon. Niitäkin oli kaksi eri järjestelmää. Yksittäisiä lamppuja voitiin vielä erikseen säätää liekin pinentämislaitteella, vivulla, jossa oli "sulkapää"-nuoli osoittamassa suuntaa: Pimeää - Valoa.
kuva 28.02.2009 17:29 Tapio Muurinen  
  Niinkö, näinkö? https://vaunut.org/kuva/35522 :-)
kuva 28.02.2009 17:15 Tapio Muurinen  
  Olen näissä vaunuissa, joissa oli kaasuvalaistus, matkustellut useita kertoja 1960-luvulla, mutta aina päiväjunissa ja kesäaikaan. Koskaan en nähnyt kun valoja sytyteltiin. Konduktööriko kävi sytyttelemässä, yksi lamppu kerrallaan, ja millä?
kuva 28.02.2009 11:32 Tapio Muurinen  
  Kaikkein vähiten tunnustaudun asiantuntijaksi, mutta mielenkiinnosta ja monista keskusteluista "vanhojen miesten" kanssa on jotain jäänyt mieleen. - Kun veturi seisoi jonkin aikaa, eli valtaventtiili oli suljettuna, alkoivat sylinterit jäähtyä, jolloin jäähtyville pinnoille alkoi tiivistyä vesipisaroita. Veden kertyminen riippui seisonta-ajasta ja lämpötilaeroista, vrt kesä - talvi. Jos vettä arveltiin olevan, piti avata hikiventtiilit ja tehdä noita veden ulospuhalluksia kuumalla höyryllä. Muuten vaarana oli sylinterikannen halkeaminen vesi-iskun seurauksena, jollaisia tosin harvoin tapahtui. Kuljettaja ei voinut veden kertymistä mistään tietää, vaan se piti tehdä ammattitaidon opettamalla "perstuntumalla". Mieluummin vaikka varmuuden vuoksi, kuin ottaa suuri riski. Sitäkään ei saanut tehdä missä vain. - Ajonäytteen aikana matkaneuvoja hylkäsi suorituksen jos kuljettajatulokas puhalsi höyryt asemalaiturilla ihmisten jaloille.
kuva 28.02.2009 11:12 Tapio Muurinen  
  Juuri ajattelin hakea tuon saman kuvan, jonka Valtteri oli jo laittanut. Mukavia tällaiset vertailut. Maisemassa tuttuja piirteitä, muutoksia toki tapahtunut; jos ei muuten niin kasvillisuudessa yleensä, ja kalustossa ainakin!
kuva 27.02.2009 22:11 Tapio Muurinen  
  Jos kuvan "voiman näyttö" ei ole tarkoituksellista, puuttuu vain silinterin ulospuhallukset, niin sitten tässä on esimerkki, kuinka oikeasti ammattitaitoiset veturimiehet eivät ajaneet. Palaminen on selvästi epätäydellistä.
kuva 27.02.2009 09:53 Tapio Muurinen  
  Pikkupoikana oli mielipuuhia katsella Hillon ratapihan kalliolla (niitä kallioita ei enää ole) kun laskumäestä tiputeltiin tyhjiä vaunuja. Välillä ei riittänyt jarruttajaa - tai sitten ei ollut tarkoituskaan - yhden tai muutaman Hk-vaunun vauhtia hillitsemään. Kun se/ne iskeytyivät kasattavan roikan jatkoksi, kuului kova pamaus ja helinä; vaunutkin näyttivän suorastaan hypähtävän äkkipysäyksestä.
kuva 27.02.2009 09:35 Tapio Muurinen  
  Juuri tuollaisia Jorman kuvailemia tapauksia olen kuullut. Ratapihoilla roikkuvat kettingit juuttuivat lisäksi vaihteisiin, ja taas rautaa vääntyi ja kettinkejä katkeili. Aina tuollaisten tapausten jälkeen ohjeita tarkennettiin. Purkaja yleensä huolehti kettinkien sitomisesta; viime vaiheessa jarrujen tarkastaja kilisytteli irrallisia kettinkejä tolppien ympärille - mutta kun "paljon tekee, niin välillä tapahtuu".
kuva 26.02.2009 14:25 Tapio Muurinen  
  Minulle tuli kuvasta ensiksi mieleen tuo ylen ankara savutus, jollaista ei hyötykäytössä tavallisesti näkynyt. Mutta tässä se on kai tarkoituksellista yleisön hyväilyä. 1960-luvulla näkyi Pekkojen vetämiä sekarunkoja, joissa puuvaunut olivat enemmistönä.
kuva 26.02.2009 00:20 Tapio Muurinen  
  Tämä erinomainen avovaunu oli suosikkejani; kaippa se oli senkin takia, että vartuimme samoihin aikoihin 1950-luvulla. Myöhemmin kesätöissä tutustuin näihin lähemminkin. Sarjan alkupäässä oli vielä viimeisten Hdk-vaunujen ominaisuuksia. Niihin tosin eivät kuuluneet päästä laukaistavat teleskooppipylväät, jotka sarjan alkupäässä olivat neliskanttiset, sillä pyöreä putkimateriaali oli jotenkin lisenssoitu kauppapoliittisista syistä (?), ja kallista. Tämä vaunu on viimeistä vuosikertaa, alansa huippua, joita tehtiin ko. vuonna yli 800 kpl. Vaunuissa kuljetettiin myös bulk-tavaraa, esimerkiksi hiiltä. Sitä varten oli matalat sivulaidat, jotka kuvassa ovat taitettuina kehyksen alle vaaka-asentoon. Tavallisesti käytettiin vielä lisänä irrallisia lisälaitoja, jolloin saatiin korkeampi kuorma. Vaunu on kuvattu Hillon hiilisatamassa.
kuva 25.02.2009 23:53 Tapio Muurinen  
  Älä huoli, Perttu, kyllä kevät vielä koittaa. - Jos tuo puikko roikuu kuvaajan nenässä, tai parrassa, tai vaikkapa sillankaiteessa, niin minusta se on stalagtiitti :).
kuva 24.02.2009 22:18 Tapio Muurinen  
  "Vanhanakin" voi oppia jotain uutta. Tuota alleviivausta joskus ihmeteltiin, koska se joissain oli, mutta useimmissa ei. Kukahan noista huoltokorjauksista oikein päätti, että nyt tämä vaunu lähtee määräaikaishuoltoon? Isommilla asemilla oli vaunutarkastajia ja oliko vaunumestarikin. - Vielä pienenä yksityiskohtana noiden sylinteripuskimien keskellä olevat reijät. Monesti sieltä löytyi aloitettuja tai tuhoutuneita tiaisen pesiä.
kuva 24.02.2009 14:22 Tapio Muurinen  
  Tuota "ristikkotähtäintä" l. vaihdelukituksen puuttumisesta ilmoittavaa merkkiä esiopastimen päällä katselen. Normaalisti sitä ei tuossa ollut. Noihin aikoihin, ennen 1975, Turun ratapihan tulopäässä tehtiin raiteistomuutoksia, mm. laskumäki uusittiin Raunistulassa. Tuo merkki taitaa sattua juuri ko. ajankohtaan.
kuva 24.02.2009 14:15 Tapio Muurinen  
  Hk:n päädyssä näkkyy tuo vanhalla merkinnällä oleva Korjattava 5.64. Vaunu on sarjan puolivälistä, lienee valmistunut jotain 1957-59?. Onkohan tuo vielä kertaakaan käynyt täyskorjauksessa, joten merkintätapa on vanhan kaavan mukaan. Viereinen Hdk on todennäköisesti korjattu 1959, välikorjauksessakin on käynyt, koska se on maalattu yli. Tämä merkintä on sen uudemman ohjeen mukaan. Nuo molemmat merkinnät olivat kyllä hyvin tavallisia näkyjä, mutta eihän niihin tenavaikäiset sen kummemmin kiinnittäneet huomiota. Sitten oli vielä liukulaakerikalustossa, joissa oli se voitelukuppi, omat merkinnät. Niitä kai piti tehdä korjausten välilläkin.
kuva 24.02.2009 14:03 Tapio Muurinen  
  Siirränpä pohtimisen korjausmerkinnöistä vaikkapa tänne https://vaunut.org/kuva/36214
kuva 23.02.2009 23:19 Tapio Muurinen  
  Ei ole mikään ihme, vaan ihan oikea mies koppalakki päässä.
kuva 20.02.2009 21:55 Tapio Muurinen  
  Taannoin oli puhetta noista korjausmerkinnöistä. Tämän toisen saksalaisvaunun oli Pasila päästänyt maailmaan 10.1960. Ensimmäinen välikorjaus näköjään jo tehty 12.1963 Kouvolassa; tyylikkäästi 12.63. Kw. Ensimmäinen täyskorjaus todennäköisesti olisi 12.66.
kuva 17.02.2009 23:20 Tapio Muurinen  
  Jos tuo Jounin luettelo pitää paikkansa - ja mikä ettei pitäisi - niin samassa letkassa tuotiin Haapajärven Kumisevan varikolla säilössä olleet veturit 1060, 1077, 1137 ja 1144. Haapajärvi oli säilytyspaikkana pienin, mutta Ristojen varikkona suurin (32 Ristoa).
kuva 17.02.2009 12:57 Tapio Muurinen  
  Uskon, että Perttu tuntee Sysmäjärvensä, eikä tuossa ole vaarannettu mitään eikä ketään. Kysymys on vain siitä, miten, mistä kuva on otettu, onko lain kirjainta tiukasti noudatettu, mutta se on loputon keskustelun aihe.
kuva 17.02.2009 12:44 Tapio Muurinen  
  JPH, kyllä, resiinan omistaja kuvassa. Tuolla punaisella puurunkoisella itsekin tullut pumppailtua.
kuva 16.02.2009 22:00 Tapio Muurinen  
  Seuraavassa lyömätön kertomus noista veturiletkojen siirroista. Tämän kertoi tuttavani (toivottavasti vielä tämänkin jälkeen) vek. N.N. Iisalmesta, koska siteeraan häntä omalla luvallani: "Eräänä kesänä vietiin letka Ristoja Ohenmäestä. Olikohan kymmenenkunta perässä. Vetureina oli 2xSr1. Aamulla lähdettiin Iisalmesta kohti Kuopiota huimalla 15km/h nopeudella. Alapitkän ja Siilinjärven välillä, Pöljän myötämäessä huomasin, että joku Risto savuaa ja epäilin laakerin lämmenneen. Menin katsomaan ja yhdessä veturissa olikin jarrut jääneet päälle. Vain yhdessä pyörässä oli jarrulossi paikallaan, muut jarruttelivat lossikiinnitysraudoillaan. Lossi oli punavalkohehkussa ja kun liike loppui, lossi hitsautui pyörään kiinni. Sitä hakattiin irti kivillä ja raudoilla, kaikella mitä käteen sattui. Mutta hitsari oli onnistunut työssään. Ei se lossi irronnut. Ruvettiin huutelemaan apua ja Kuopion konepajalta saapui miehiä vehkeiden kanssa. Lekallakin lossia mäikyttivät, mutta kiinni pysyi. Lopulta irtosi, kun oli ensin kulmahiomakoneella pienitty pienempiin palasiin ja palanen kerrallaan irrotettiin. Pyörää hiottiin hieman tasaiseksi ja ”davai”, matka jatkui. Pikajuna meitä odotteli Siilinjärvellä parituntisen. Jouduin käymään kuulustelussa mikä meitä viivytti, mutta eipä siitä sen kummempaa tullut. - Otanmäen Ukko-Pekka 1011 on myös minun töitä".
kuva 15.02.2009 23:30 Tapio Muurinen  
  Tämäkin maisema on muuttunut täysin, kun ensi kertoja Haukkavuoren vanhasta vesitornista maisemia ihailin (1970-luvulla). Kaikki alkoi muuttua, kun tuota Norssalmen siltaa alettiin rakentaa Mussalon tarpeisiin. Jo 1950-luvulla Kotka suunnitteli satamatoimintojen siirtämistä Mussaloon, aluksi öljysatama. Rautatielinjauksia oli kaksi. Toinen olisi lähtenyt Kymin asemalta, ja tullut pohjoisesta kerran Kymijoen yli, ja toisella sillalla Mussalon saaren pohjoiskärkeen. Toinen linjaus oli tästä Norssalmen kautta, Norssaareen oli jo pengertie. Rautatiehallitus kannatti tätä Norssaaren suuntaa, koska katsottiin, että se on osa satamaraiteistoa ja tulee edullisemmaksi rakentaa yhdessä kaupungin kanssa. Kaupunki oli eri mieltä. - Tuon sillan rakentaminen, sitten kun se 1980-luvulla rakennettiin, oli kallis. Paikalla on vettä valtavasti, taitaa olla jotain 20 m (isompiakin lukemia olen kuullut). Salmessa on ollut laivaväylä Keisarinsatamaan, jossa puuta lastattiin vielä 1960-luvulla. Keisarit Aleksanteri III ja Nikolai II purjehtivat tuosta Langinkosken majalleen. - Puidenlatvojen takaa (etualalla) rannassa oli rata Puistolan öljysatamaan, Rikkihapolle, Superfosfaattitehtaalle, Myllylle (ja mitä kaikkea)
kuva 15.02.2009 21:50 Tapio Muurinen  
  Jotain muutoksia kai on tehty, kun insinöörit ja teknikot on pantu ryhmäkuvaan vaunun kupeelle tutkimaan piirustuksia. Ei nämä aivan uusia vaunuja enää ole. Tuo 104260 on saanut lommon päätyynsä. Näillä erikoisvaunulla määräaikaiskorjaukset keskitettiin tietyille vaunukorjaamoille. Olisikohan näillä ollut silloin osoitteena Kouvola. Ka-vaunuilla täyskorjausväli oli 6 v.
kuva 14.02.2009 10:30 Tapio Muurinen  
  Tämä Makarlan seutu Ohikulkutien sillan korvassa on ollut yksi suosikkipaikojani 1960-luvulta lähtien. Kuvaustilanteisiin liittyi aina hieman jännittynyttä odotusta. Junat menivät kovaa ja tilanne oli hetkessä ohi. Ei sellaiseen ollut tottunut sen aikaisilla välineillä. Vähän samanlaista jännittävää odotusta koin vielä v.2005, kun oli pakko saada muutamia kuvia rantaradan mahtijunasta, T3528:sta. Tässä Huru-kuvassa käytin 35 mm laajakulmaa. Piti saada vielä toinen ruutu perään, nopea filmin siirto ja viritys. Samassa juna oli jo kohdalla, vauhtia 100-110 km/t. - Samana syksynä kuvasin Ohikulkutien sillalta mm. tämän https://vaunut.org/kuva/52343 , jossa tämän kesäisen kuvan paikka näkyy n. 3-4 Gb:n kohdalla peltotien ylikäytävän vieressä. - Syysvehnä (?) näköjään on jo korjattu.
kuva 13.02.2009 23:28 Tapio Muurinen  
  Kas-vaunuja alettiin valmistaa 1967. Sitä ennen oli Ka, joissa oli se paineakkusysteemi. Aika uusilta nämä näyttävät, vaikka tämän kallistetun vainun pohjassa onkin jotain läiskiä. Tuota -75-Kv katselin myös vähän ymmyrkäisenä. 75 voisi olla täyskorjauksen ajankohta, mutta miksi Kv? Kaikenlaista bulk-tavaraa näillä kuljetettiin yleensä, vaikka olivat tavallisina avovaunuina myös selluloosan kuljetuksessa satamiin. Ka:t olivat ilman katetta ja tuota pressun kannatinta.
kuva 13.02.2009 23:14 Tapio Muurinen  
  Se joka on "synnitön" heittäköön minua oikein suurella kivellä, olen minä niin paljon lakia vastaan rikkonut vuosikymmenien aikana, eikä kaikkein vähiten tuota § "radalla liikkuminen sakon uhalla kielletty", että vankilaan pitäisi panna eikä koskaan kameran kanssa junien lähellekään. Mitäs mieltä vaikkapa tästä https://vaunut.org/kuva/51628 - No asiaan, jos joku saa meistä huonoja vaikutteita, niin sellaisella voi mennä muutenkin vähän heikosti.
kuva 12.02.2009 22:52 Tapio Muurinen  
  Samaa teemaa haeskelin aikoinaan, mutta tämä Pertun kuva on tyylikkäämpi, koska aivan hangen pintaan en viitsinyt ruveta makoilemaan, vrt. https://vaunut.org/kuva/29329
kuva 12.02.2009 22:13 Tapio Muurinen  
  Maailmalta kuuluu kummia. Summa myydään ja uusi tuotanto alkaa, mutta tuskin Google kiskoja tarvitsee.
kuva 11.02.2009 00:02 Tapio Muurinen  
  Lähes 10 vuotta aikaisemmin, marraskuussa 1954 tämä Risto oli toisena osapuolena, kun kaksi tavarajunaa ajoi Kotkassa Hovinsaareen pohjoispäässä rajusti yhteen. Vastapuoli oli Kotkasta lähtenyt Tr1 1034 junansa kanssa. Kouvolasta saapuva juna, jota tämä Tr1 1069 veti, oli hyvin suuri; akseleita 115 ja junapaino 1245 t. Laatikkotehtaan luona Ristot ottivat yhteen. Veturit painuivat toistensa sisään silintereitään myöten. Tämä jungilainen, 1069, oli vasta n. vuoden vanha. Onneksi pahoilta henkilövahingoilta vältyttiin. Juttua puitiin myöhemmin käräjillä, ja tuomiokin annettiin. Yhtenä keskeisenä asiana oli, katsottinko Hovinsaari suorituspaikaksi. - Muistan hämärästi tapauksen, tai ainakin juttuja siitä. Pengoin vähän lisätietoja.
kuva 10.02.2009 22:42 Tapio Muurinen  
  Mukava kuulla, jos herättää positiivisia aistimuksia. Kohtuudella pidän itsekin tästä kuvasta. Rautatiekohteiden kuvaaminen pimeällä mustavalkofilmille on tämän lajin suola ja mausteet. Varsinkin sateen jälkeen, tai jos muuten on kosteutta ilmassa ja kiiltävillä pinnoilla kuten kiskoilla. Niistä saa hyvin rytmiikkaa ja pakopisteitä kultaiseen leikkaukseen. Turun tuttu ratapiha näytti pimeällä parhaat puolensa, kuvasi sitten Satakunnantien sillalta tai tästä kevyen liikenteen sillalta. Jalusta tietenkin piti/-ää olla. En muista oliko tässä, mutta kuvaaminen oli tuolloin helpompaa vaikka sillan kaiteeseen tukien (jos ketään ei kävele lähettyvillä tärisyttämässä), koska niitä korkeita pleksiseiniä ei ollut. - Tuoksumaailma täytyy vain kuvitella, mutta oli sekin runsaampi tähän aikaan verrattuna.
kuva 10.02.2009 10:39 Tapio Muurinen  
  Helppohan tämä kuin mikä - selvästi tois puol jokke, mutta niinhän sen keskellä yötä pitää ollakin. Saatiin rauhalliset yöunet. Kuvaushetki oli myös myöhäinen. Varmaan tilanne oli kuten Niklas arveli; ajattelin ensin samoin, mutta koska en tarkemmin muista, käänsin ehdolle toisinpäin. Kyllä kai nuo tankattiin heti matkan jälkeen valmiiksi seuraavaan reissuun. Sitten talliin, jossa pikku tarkastus, että kaikki paikat on kunnossa. Aamuyöllä tavarajunassa Tampereelle tai aamulla laivapikajunassa Joensuuhun.
kuva 09.02.2009 22:58 Tapio Muurinen  
  Tässä Risto on ripustautunut omalla lenkillään Stalinin korvaan, eli SA3-kytkimen sivussa olevaan tappiin. Se oli epävarma kytkentä sen takia, että jos väli kävi löysällä, niin lenkki saattoi irrota. Sitten oli veturin ilmajohto rikki. Naapurin puolella sama oli todettu myös varmaan lukemattomat kerrat, ja niinpä heidän kalustossaan ilmaletkut eivät vaurioituneet vaikka ne vedettiinkin irti.
kuva 08.02.2009 17:55 Tapio Muurinen  
  Kyllä muistan. 1960-luvulla matkustin pikkuveljeni kanssa muutamana kesänä Kouvolan suunnasta Turkuun Toijalan kautta. Se pysähdys Hopealinjan seisakkeella oli jännittävä. Taisi olla vain P67, silloin Helsingistä Ouluun, joka siinä Vanajan sillan korvassa pysähtyi. Pitkä juna pysähtyi kaarteeseen vähän kallelleen. Seiske oli silloin ehkä parin vaunun mittainen puulaituri. Varmaan kuljettajallakin oli tähtäämistä että viimeiset vaunut sattuivat kohdalle, tai sitten siellä edessä oli merkit. Jos matkustajia sattui olemaan väärissä vaunuissa etupäässä, saattoi tulla paniikki tai hypätä korkealta portaalta penkalle. Sitten juna lähti taas verkkaisesti liikkeelle Hurun kumean urputuksen säestämänä. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/22834 olemme jo jääneet pois kyydistä Toijalassa.
kuva 08.02.2009 12:42 Tapio Muurinen  
  Jatkan vielä Markun kyselyyn Tampereen puumoteista. Esimerkiksi aikataulussa 1953 oli kolme Tampere-Toijala-Tampere vuoroa päivittäin.
kuva 08.02.2009 12:14 Tapio Muurinen  
  Samaa hyvää Hkk-alustan konstruktiota käytettiin mm. noissa Gks-vaunuissa ja Svs-sarjalaisissa, sekä laajemmin Gbk-sarjassa.
kuva 08.02.2009 12:03 Tapio Muurinen  
  Varmaan jostain 1940-50-luvun aikatauluista löytyisi tietoja Tampereelta ajetuista puumottivuoroista. Yleisesti voitaneen sanoa, että ajettiin jotain hiljaisempia vuoroja, koska niitä oli niin Tampereella, kuin muillakin varikoilla. Mm. Kouvolasta ajettiin Haminan suuntaan puumoteilla ennen Dm3-4 -aikaa, mutta tätä siltaa ne eivät ehtineet ylittää, sillä silta ja Klemolan oikaisu valmistui vasta 1962.
kuva 07.02.2009 12:23 Tapio Muurinen  
  Ai hitsi, kun on idyllisen näköinen! Olisipa tuo vielä meillä. Ai, niin sehän olisikin jo kauan sitten lakkautettu, ja olisi Senaatin myyntilistalla.
kuva 07.02.2009 12:17 Tapio Muurinen  
  Lienee Mannerheim yksin juonut tuosta pullosta ja laseista. Näitä samanlaisia pulloja oli jokaisessa matkustavaunussa. Vieressä oli se paperimukitelin, nykyisten muovimuken edeltäjä. Se paperimuki oli aika vetelä, mutta aina pikkupoikana siitä piti saada juoda junamatkalla. Sitten mehut olivat sylissä ja penkillä ja lattialla, vaikka kuinka yritti olla varovainen. - Nuo vesipullot poistettiin kai jotain 1970-luvulla, kun niistä tuli haluttuja "keräilyesineitä".
<<   >>