Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.10.2008 09:11 | Tapio Muurinen | ||
| Sama juna päiviä ennen tai jälkeen https://vaunut.org/kuvasivu.php/44829 | ||||
|
07.10.2008 21:44 | Tapio Muurinen | ||
| Mieleinen kuva Aurajoen sillan korvasta. On vain kaide päässyt rähjääntymään. Vieläkö siltaa pidetään kunnossa paikallisille jalankulkijoille, onko siinä enää lankutustakaan? Kuuvuoren laella ovat vaihtuneet monet asukkaat, niin ovat muuttuneet junatkin, mutta talot on ja silta on. | ||||
|
06.10.2008 12:14 | Tapio Muurinen | ||
| Tätäkin rataa on 1970-luvulla Hr/Dr13 vetänyt junia Kouvolasta Pieksämäelle, kun koukattiin Kuusankosken kautta. | ||||
|
05.10.2008 23:24 | Tapio Muurinen | ||
| Joo, niin onkin. Muistelin vain sitä kuljettajan reittilistan ennakkoilmoituslomaketta, joka tulostetaan ennen matkaa. Siinähän ei olekaan aikataulua. | ||||
|
|
05.10.2008 17:14 | Tapio Muurinen | ||
| Sanon pyöreästi, että 1990-luku. Ei kai enää kuljettaja seuraa aikataulua tuosta reikäkansiosta. | ||||
|
|
05.10.2008 12:37 | Tapio Muurinen | ||
| Proto joka tapauksessa; tuo peilin kiinnitys. - Konesuojan nostokorvakkeet; tosin niitäkin muuteltiin. Välillä ne olivat koukkuja, mutta tuo lenkki taisi jäädä. | ||||
|
|
05.10.2008 11:54 | Tapio Muurinen | ||
| Paikka on tunnistettu. Veturi on 2802. | ||||
|
05.10.2008 11:26 | Tapio Muurinen | ||
| Mielenkiintoinen taulukko. Aika monta eri vetäjää oli tosiaan tuolloin etelästä pohjoiseen, kun kierrettiin Hpk kautta. Veturikierto oli mietitty takoin. Parkanon oikoradan valmistuminen v.1971 muutti tilannetta huomattavasti. Jossain "heitin" aika vapaasti, että Hki - Roi väli on vedetty joskus 1971-75 samalla Hr12:lla. Teoriassa se toki on ollut mahdollista, mutta ne ovat vain muutamia muistikuvia v.1974-75, jolloin ensimmäisiä kertoja tuolla välillä matkustin. Kävin aamulla joko Ri tai Hki katsomassa, oliko sama veturi kuin illalla. Kesällä -75 P67 oli ainakin Ouluun saakka sama Hr12. Kun Sk sai sähköt, taas alettiin vaihtelemaan. Aluksi vedettiin 3.3.75 alkaen kaksi P-paria, toinen Tampereelle ja toinen Seinäjoelle. | ||||
|
05.10.2008 10:37 | Tapio Muurinen | ||
| Kivihiiliveturit olivat kuulemma pahempia tulipalojen sytyttäjiä kuin halkolämmitteiset. Eräs tapaus https://vaunut.org/kuvasivu.php/38794 Varsinkin kovissa kiihdytyksissä kipinäsuihkun saattoi jopa nähdä pimeällä. | ||||
|
04.10.2008 21:52 | Tapio Muurinen | ||
| Kirjoitin kuvatekstiin tarkoituksella "horjahtelee", sillä sitä se juuri teki, vaikka tässä ollaan ratapihavauhdissa siirtymässä 2-3 km. Eihän tämä ole verrattavissa Dr13:n heittelehtimiseen pikajunavauhdissa esim. Kontiomäen-Oulun välillä vanhalla radalla, ettei penkissä tahtonut pysyä. - Tuo Juhanan linkittämä pätkä on aika hyvä. | ||||
|
|
03.10.2008 21:53 | Tapio Muurinen | ||
| Kyllä jämpti on niin; eikä mennyt kuin jotain 10 min. Kuva on ehkä 1977-78. Veturi palaa sataman ratapihalta Hovinsaarelle. Vieläkö tuo vaihdekoppi on olemassa? - Muutaman kerran tuosta siltojen ali on tullut veneellä ajettua. | ||||
|
|
02.10.2008 23:41 | Tapio Muurinen | ||
| Jos halkopolttoisessa oli turbiinpiippu, niin se sammutti kipinät aika hyvin. Tuhkalaatikosta saattoi silti päästä kuumaa tuhkaa ja hehkuvia kekäleitä, jotka sytyttivät lähinnä ratapenkkapaloja. Kauemmas radanvarteen lentäneet kipinät olivat yleensä hiilipiipusta lentäneitä, joten arvelen syylliseksi kuitenkin tätä. | ||||
|
02.10.2008 22:46 | Tapio Muurinen | ||
| Luultavasti nämä ovat vasta huputettu ja ikkunat laudoitettu. Samassa ryhmässä, olisiko ollut viereisellä raiteella oli mm. 1050, kun itse kävin kuvia räpsimässä. Se oli ehkä -74 loppua tai -75 alkua. Veturit olivat lumivaipassa. | ||||
|
01.10.2008 13:55 | Tapio Muurinen | ||
| Tässä on maali todennäköisesti vasta kuivunut. Lätäthän huollettiin Turun konepajalla, ja tästä eteenpäin uusia maalattiin lisää aina knp.käyntien yhteydessä. On mahdollista, että matka Toijalan kautta Riihimäelle on alkamassa. Tuosta esittelypäivästä on näköjään kahta tietoa; 10.3. (VR:n historiikki) ja 14.3. (M.Alameri), mutta ihminen on jälleen noissakin takana. | ||||
|
29.09.2008 09:02 | Tapio Muurinen | ||
| Syysliukkaat ovat jälleen alkaneet. Eilen monet junat kulkivat reilusti myöhassä. Esim. P 705 kulki 70-90 min. myöhässä Kajaanin-Oulun vlillä, syyksi ilmoitettiin juurikin lehtikeli. | ||||
|
28.09.2008 16:13 | Tapio Muurinen | ||
| Erään lähteen mukaan nämä uudet L.M.Ericssonin laiturinäytöt piti ottaa käyttöön 1975 vuoden alussa yhdessä Helsingin suurasetinlaitteen kanssa. Pitikö aikataulu, siitä ei ole tarkempaa tietoa. (Käyttäjä muokannut 28.09.2008 16:14) | ||||
|
|
28.09.2008 16:04 | Tapio Muurinen | ||
| Silta valmistui 1967, joten uskon tässä olleen komeitakin höyrynäytelmiä esim. Kv-Imr-Kv, mutta tyylekäs on tämäkin. | ||||
|
28.09.2008 14:58 | Tapio Muurinen | ||
| Tuo "rappio" on mielestäni alentava termi, mutta ehkä sellainen mielikuva nykyajan nuorille tulee, kun on kyse yli 40 vuotta hyvin palvelleista ja kestämään tarkoitetuista rakenteista. Raiteet 7 ja 8 valmistuivat talvella 1964. Ensimmäisenä saapui Kotkan Dm4-vetoinen henkilöjuna tammikuussa. Nämä raiteet olivatkin tuolloin Kotkan ja Haminan suunnan käytössä. No, aikansa kutakin; jos vähän uusataan, niin toimittavat taas tarkoituksena hyvin seuraavat kymmmenet vuodet. - Muutamat kerrat noistakin on tullut laukottua. | ||||
|
26.09.2008 15:15 | Tapio Muurinen | ||
| SJ ei koreillut vetureillaan. Tunnelmaa sävyttää lisäksi tyypillinen norjalainen sää. Noihin aikoihin LKAB:lla ei mennyt hyvin. Taisi olla jopa kesäseisokki, ja vetureitakin jouti huilailemaan. | ||||
|
25.09.2008 22:49 | Tapio Muurinen | ||
| Höyryveturithan kävivät kattila-asetuksen mukaan n. joka kolmas vuosi konepajalla katsastuksessa ja samalla tehtiin täyskorjaus. Hommaa joudutti tietenkin, jos oli vaihtokattiloita tai edellisten kävijöiden kunnostettuja kattiloita valmiina. Näin ne kiersivät saman sarjan veturista toiseen. | ||||
|
|
24.09.2008 21:26 | Tapio Muurinen | ||
| Tosiaan, kattilathan saattoivat vaihtua useeampaankin kertaan. 1088:n alkuperäinen kattila jäi viimeksi Rulla-Ristolle 1093. Myös tenderit vaihtuivat. Esimerkiksi Jungin rullalaakeritenderit vaihdettiin Pekkoihin, koska ne kestivät paremmin suuria nopeuksia. | ||||
|
24.09.2008 09:29 | Tapio Muurinen | ||
| Silloin kun Eaov-vaunut tulivat liikenteeseen 80-luvulla, niin tätä mainostettiin Suomen raskainpana junana (2700 t) https://vaunut.org/kuvasivu.php/38995 | ||||
|
|
24.09.2008 08:40 | Tapio Muurinen | ||
| Tuota numeroa 1939 ihmettelen. Ei kai se voi olla kattilan valmistusvuosikaan, sillä veturihan on valmistunut 1956, vai onkohan vaihdettu jostain sarjan alkupäästä? | ||||
|
23.09.2008 23:18 | Tapio Muurinen | ||
| Veturin tyhjäpaino on 85 t ja tenderin 26 t. Tuo 157 t on kokonaispaino työkunnossa, kun varastot ovat täynnä. | ||||
|
23.09.2008 11:11 | Tapio Muurinen | ||
| Kn-vaunu näytti pitkälti näiden kaltaisilta. Periaatteena oli, että kuormalavaa voitiin ensin nostaa n.1,5 m ja sitten kallistaa. Yksi sivuluukku kolmesta kerrallaan auki, ja kuorma valui suoraan auton lavalle. Vaunut olivat sähköhydraulisia. Ne (5 kpl) tilattiin Saksasta n. 1961. Muistaakseni nostosysteemi poistettiin aika pian ja vaunut muutettiin Ka/Kas-sarjaan. | ||||
|
22.09.2008 21:47 | Tapio Muurinen | ||
| Edellisessä jäi mainitsematta lähde, jota osittain siteerasin, P.Kilkki "Risteysaseman veturimiehet" (VML:n Kouvolan osasto 1920-2000) (Käyttäjä muokannut 22.09.2008 21:48) | ||||
|
|
22.09.2008 21:32 | Tapio Muurinen | ||
| Kouvolasta n. 12 km itään, Utin Haukkasuolla, on vanha Kymiyhtiön turvetyömaa, joka toimitti turvetta Kouvolan vetureille. Sota-aikana sitä oli pakkokin käyttää, mikäli junat kulkivat. 1950-luvulla polttoainetilanne parani, mutta turvettakin vielä käytettiin. Kouvolassa siitä ei pidetty, ei varmaan muuallakaan. Turpeen käytön katsottiin aiheuttavan lämmittäjälle lisätyötä ja vaadittiin apulämmittäjää. Suunniteltiinpa eräässä vaiheessa, että yli 400 t:n junia ei ajeta turpeella Kouvola-Mikkeli välillä. Turhien yritysten jälkeen käännyttiin suoraan Rh:n osastojen ja ylilääkärin puoleen epäkohtien korjaamiseksi. Sitä ennen oli saatu vain suojalasit. Lopulta esitettiin, että jos turvetta ei voida poistaa, niin virantoimitusrahat on silloin maksettava kolminkertaisena, näennäisenä terveyshaittojen korvaamisena rahalla. Muilla varikoilla kouvolalaisten vaatimukset aiheuttivat "närästystä". Esitykset ja vaatimukset eivät menneet läpi, mutta vielä 1952 näitä epäkohtia käsiteltiin osaston kokouksissa, kunnes uudeksi aiheeksi nousi heikkolaatuinen venäläinen kivihiili. | ||||
|
|
22.09.2008 20:54 | Tapio Muurinen | ||
| Jatkan vielä vähän aiheesta. - Onkohan tuon numeroinnin kanssa käynyt niin, kuten joskus muulloinkin, että pienin numero ei olekaan vanhin. Minulla on esimerkiksi kuvat Ka-vaunuista 104001 (valm. 2.64) ja 104056 (valm. 10.64). Ne ovat lähes samanlaiset. Olen pitänyt tuota ensimmäistä sarjan vanhimpana. Mutta, mutta, vanhin taitaakin olla 104101, eli saksalaisia olivatkin seuraavasta satasesta 25 ensimmäistä 104101-104125, jotka olivat niitä "ryppykylkiä". Myös VR:n historiikki 1962-87 olisi tämän mukaan väärässä mainitessaan 104001-104025 saksalaisiksi. | ||||
|
|
22.09.2008 10:12 | Tapio Muurinen | ||
| Olli > Olen antanut tähän saakka luvan ymmärtää, että numerosarjan 25 ensimmäistä olisivat olleet saksalaisia, eli 104001-104025, mutta sehän ei ole mikään tae alkuperästä. Esim. kuva https://vaunut.org/kuvasivu.php/41538 horjuttaa tätä käsitystäni. - Muistan jokseenkin hyvin kun näitä uusia ja "hienoja" vaunuja alkoi näkyä kotinurkilla Haminan satamassa. Pikkupoikia ne kiinnostivat kovin. Ne tutkittiin yltä ja alta. Alunperin niissä oli myös käsipumppu ja öljysäiliö, joiden tarkoitus jäi selvittämättä, joku lisä- tai varajärjestelmä kaiketi. Ka-vaunuista löytyy parempiakin kuvia, joihin ehkä palataan. | ||||
|
20.09.2008 10:42 | Tapio Muurinen | ||
| Kymissä on edelleen parin henkilön miehitys päivisin lähinnä KSR:n takia ja kampikäyttöiset vaihteet, joita tarvitsee käännellä yleensä vain myöhässä olevien tai ylimääräisten junien kohtausten järjestelemiseksi. Öisin Kauko sovittaa kohtaukset joko Juurikorpeen tai Kotkaan. | ||||
|
20.09.2008 09:30 | Tapio Muurinen | ||
| Voi hyvinkin olla TK-kuvaajan ottama, koska tässä kolonna on jonnekin siirtymässä. Huom. reen valkoinen naamioväritys. Kysymys numerosta on mutua, mutta voi olla joku negatiivin järjestysnumero. Ainoa rautatiesilta Syvärin yli oli Syvärin aseman eteläpuolelta, Koskenalalta. | ||||
|
|
20.09.2008 09:08 | Tapio Muurinen | ||
| Ollilla on tarkka silmä. Ka-vaunuja on tosiaan kahta eri mallia. Numeroiden perusteella 104105 ja 104114 ovat kokonaan Pasilassa valmistettuja, 104014 on saksalaista alkuperää. Muiden numeroista ei saa selvää, koska kuva on "Felica-laatua". Ose vaunu odottelee ruotsalaista Vingaren laivaa, joka toi silloisen maailman suurimman kuivaus- ja kiilloitussylinterin Tampellan Inkeroisten uudelle tehtaalle. Painoa sylinterillä oli alustoineen 130 t. | ||||
|
|
20.09.2008 08:54 | Tapio Muurinen | ||
| Pekka hei! Kiitos palautteesta. Pannaan me mennyttä aikaa, koska ei täällä enää enää montaakaan meikäläistä ole kuviaan lataamassa. Jos kuvat painottuvat samoille paikkakunnille, niin luonnollinen selitys on, että kuvaaja on oleillut niillä main pitempiä aikoja. Ei ennen vanhaan ollut tapana eikä juuri mahdollisuuttakaan lähteä kuvaussafareille maata kiertämään. Jos hajakuvia löytyy, niin ne ovat sitten erilaisilta reissuilta. On minulla Sk:ltakin muutamia kuvia 1970-luvulta alkaen, mutta ne ovat niin tavanomaisia, ettei niitä viitsi esitellä. Ystävyydellä, Tapsa. | ||||
|
19.09.2008 22:11 | Tapio Muurinen | ||
| 1074:n näin viimeisen kerran tositoimissa Haminassa keväällä 1965 sen lähtiessä viemään tyhjää mutta pitkää Gb- roikkaa Hillosta Kouvolaan junassa T7514. Sitten veturi sai kotipaikat "akselilta" Riihimäki-Pasila https://vaunut.org/kuvasivu.php/40747 kunnes vietti loppuaikansa Oulun varikon ympäristössä tavarajunia vedellen. Keväällä 1974 veturille tehtiin täyskorjaus, mutta jo syksyllä se päästettiin lopullisesti kylmäksi ja vietiin pariksi kymmeneksi vuodeksi Haapajärven varikolle yhdessä 31 muun Riston kanssa. | ||||
|
|
19.09.2008 21:39 | Tapio Muurinen | ||
| Tämänhän oli tarkoitus mennä Rovaniemelle Pikku-Jumbon 1148 kaveriksi, ja olisi herätetty pitkästä unestaan kuljettamaan turisteja sekä muitakin matkustajia, mutta tokkopa suunnitelma koskaan toteutuu tässä muodossa. | ||||
|
|
19.09.2008 10:07 | Tapio Muurinen | ||
| Kun päivyriä selataan vielä reilusti eteenpäin, niin tänä päivänä pisimmät Vgobo-roikat ulottuvat tänne saakka. Vähän ylempää ja kuvaussuuntaa kääntäen samasta paikasta https://vaunut.org/kuvasivu.php/18753 | ||||
|
|
18.09.2008 20:52 | Tapio Muurinen | ||
| Melkein samasta paikasta kesäinen kuva 18 vuotta myöhemmin https://vaunut.org/kuvasivu.php/17640 | ||||
|
14.09.2008 14:15 | Tapio Muurinen | ||
| Sm3 - "Kuttaperkkasami" | ||||
|
14.09.2008 14:04 | Tapio Muurinen | ||
| Korjaan, ensin oli Hykkyrä, sitten vasta Sippu (4 km) - vanha muisti pätkii. | ||||
|
|
14.09.2008 11:34 | Tapio Muurinen | ||
| Kortojan silta https://vaunut.org/kuvasivu.php/42811 | ||||
|
|
14.09.2008 11:28 | Tapio Muurinen | ||
| Edessä näkyvä Haminan rata on vielä lähes suora, mutta alkaa pian kaartaa jyrkästi vasempaan n. 600 m kaarresäteellä. Kaarteessa oli kaksisiipinen semafori 1960-luvulla, mutta ehkä sekin on jo muutettu tällaiseksi valopääopastimeksi, koska käyttövaijereita ei voi erottaa. Tämä Kotkan radan tolppakin näyttää aika tuoreelta. Taustalla näkyvä alue on Sipunmäki. Kylätaajaman ja Haminan radan välissä virtaa Kortoja. Sen jykevä betonisilta on vielä olemassa. Sippu oli ensimmäinen seisake Inkeroisista Haminaan päin tariffikilometrin ollessa 1 km. | ||||
|
|
13.09.2008 22:09 | Tapio Muurinen | ||
| Lähinnä tuota vesitornia ajattelin, jos sen joku paikallinen tunnistaa, niin sitten on liian helppo. | ||||
|
|
13.09.2008 22:04 | Tapio Muurinen | ||
| Oikeilla jäljillä, eli Inkeroisten tulotoppa kuvattuna Kotkan lätän ikkunasta joskus 1970-luvulla. Haminan radan vaihde on pian edessä. Samasta kaarteesta, mutta ei välttämättä aivan samasta kohdasta tuoreempi kuva https://vaunut.org/kuvasivu.php/18468 | ||||
|
12.09.2008 11:51 | Tapio Muurinen | ||
| Opastimien toimista tiedä, mutta tuo vilkutti väritöntä tai vihreää. Vihreä kertoi tulo-opastimen (semaforin) asennon luvan ajaa pihalle. | ||||
|
12.09.2008 09:18 | Tapio Muurinen | ||
| Jos huonosti muistelen, niin tämä oli 1960-luvulla päätepysäkki aamulättävuorolle Haapajärvi-Hinkua-Haapajärvi. | ||||
|
12.09.2008 09:07 | Tapio Muurinen | ||
| Keskustelulle https://vaunut.org/kuvasivu.php/51707 jatkoa... Tokko tuolla on junia liikkunut juurikaan sen jälkeen kun "kriisihöyryvarasto" purettiin 1990-luvulla. Kiskot ovat millin paksuisen ruosteen suojaamia. Joku huimapää siellä on käynyt resiinalla sen jälkeen. Radalla on kohtuullisen jyrkkä kaltevuus, eli nousua varikon suuntaan, olisiko n. 20 promillea. - Varmaankin rata säilytetään varmuuden vuoksi. | ||||
|
11.09.2008 10:15 | Tapio Muurinen | ||
| Jahas, tämäkin on siis uusattu, eli lopetettu https://vaunut.org/kuvasivu.php/51701 Noin 5 vuotta sitten tähän tuli joku sotaharjoitusjuna ja uusia ratapölkkyjäkin vaihdettiin sivuraiteelle. | ||||
|
|
11.09.2008 09:16 | Tapio Muurinen | ||
| Samaan aikaan (kai?) poistettiin sivuraide ja alkuperäiset K30-vaihteet. Eihän sillä sivuraiteella ollut mitään käyttöä, haittasi vain puujunien liikennöintiä, sillä vaihteissa nopeus pudotettiin lähes mateluksi. Vieläköhän Kumisevassa pitää vauhtia säädellä heikkojen vaihteiden takia? Pari vuotta sitten siellä näytti tällaiselta https://vaunut.org/kuvasivu.php/26580 | ||||
|
10.09.2008 14:39 | Tapio Muurinen | ||
| Saattoi ollakin kana siinä kaakattelemassa, ei jaksa muistaa, vai olisiko sittenkin ollut tämä https://vaunut.org/kuvasivu.php/21506 | ||||
|
10.09.2008 11:42 | Tapio Muurinen | ||
| Haminan vanhanpolven kuljettaja P. Lindholm asui tässä lähellä. Kotipihan kiveen on pultattuna Trumannin kello. Kun pojat olivat pieniä annettiin kellolla käskyjä. Kolme kertaa tarkoitti "heti kotiin", jos oltiin Kirkkojärvellä soutelemassa. | ||||
|
09.09.2008 23:49 | Tapio Muurinen | ||
| Viime kesänä kävin pikaisesti "makustelemassa" ja muistelemassa mm. tässä paikassa. Tunnen muutamia kuljettajia, jotka ovat ajaneet tätä oikeaa puolta. Jos sallitaan niin siteeraan erästä heistä: "Siitä Haminan vanhasta radasta on jäänyt mieleen sen erikoinen profiili. Pienempiäkään kumpareita ei oltu tasattu ihan viivottimen kanssa ja monet kaarteet pienten mäkien kanssa tekivät siitä omannäköisensä. Eräs vanha Kouvolan kuski kertoi, että rataosalla oli sellaisia kohtia joissa valtaventtiili piti avata harkiten. Junan häntä "roikkui" kumpareen takana ja muu osa oli pakkautunut pienee notkelmaan niin varomaton veto sai aikaan ratsupiiska tempaisun, joka rikkoi junan vetolaitteet. Pajukko oli loppuaikoina vallannut ratapenkan myös kiskojen välistä ja liikenteen "kuluttamat" pajunlatvat ripsuivat pölyt veturin (Dr13) pohjasta. Samoin hiekkainen raiteentuenta, sepeliä ei ollut. Sn oli paikoin 45, perusrajoitus 60km/h. Dr13 huojui jonkun verran, mutta pienestä nopeudesta johtuen kulku oli inhimillistä. Kylät olivat ja ovat vieläkin meikäläisen silmään mukavannäköisiä Myllymäki, Metsäkylä ja muut. Rakennuskulttuuri on vanhaa kymenlaaksolaista, ei turhaa prameilua, mutta paikat yleensä siistejä". (AL) (Käyttäjä muokannut 09.09.2008 23:53) |
||||