Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.09.2008 23:49 | Tapio Muurinen | ||
| Viime kesänä kävin pikaisesti "makustelemassa" ja muistelemassa mm. tässä paikassa. Tunnen muutamia kuljettajia, jotka ovat ajaneet tätä oikeaa puolta. Jos sallitaan niin siteeraan erästä heistä: "Siitä Haminan vanhasta radasta on jäänyt mieleen sen erikoinen profiili. Pienempiäkään kumpareita ei oltu tasattu ihan viivottimen kanssa ja monet kaarteet pienten mäkien kanssa tekivät siitä omannäköisensä. Eräs vanha Kouvolan kuski kertoi, että rataosalla oli sellaisia kohtia joissa valtaventtiili piti avata harkiten. Junan häntä "roikkui" kumpareen takana ja muu osa oli pakkautunut pienee notkelmaan niin varomaton veto sai aikaan ratsupiiska tempaisun, joka rikkoi junan vetolaitteet. Pajukko oli loppuaikoina vallannut ratapenkan myös kiskojen välistä ja liikenteen "kuluttamat" pajunlatvat ripsuivat pölyt veturin (Dr13) pohjasta. Samoin hiekkainen raiteentuenta, sepeliä ei ollut. Sn oli paikoin 45, perusrajoitus 60km/h. Dr13 huojui jonkun verran, mutta pienestä nopeudesta johtuen kulku oli inhimillistä. Kylät olivat ja ovat vieläkin meikäläisen silmään mukavannäköisiä Myllymäki, Metsäkylä ja muut. Rakennuskulttuuri on vanhaa kymenlaaksolaista, ei turhaa prameilua, mutta paikat yleensä siistejä". (AL) (Käyttäjä muokannut 09.09.2008 23:53) |
||||
|
09.09.2008 22:52 | Tapio Muurinen | ||
| Vahvistan, kävellä se vielä joskus pitäisi läpi. Minä toivoisin löytäväni sieltä jotain vanhaa :) | ||||
|
09.09.2008 22:35 | Tapio Muurinen | ||
| Rata "Suurjärven kuopalle" haarautui juuri tästä järven pohjoispäästä. Vanha tiepohja on montulle on entistä ratalinjaa. Rata avattiin montulle Haminan radan rakentamisen alkuvaiheessa. Radan pituus oli vajaa 500 m, josta ainakin 100 m oli montussa, sillä junat lastattiin radan sorastuksen aikana kokojunina. Junat olivat jopa 13-15 vaunuisia (silloisia Haminan yksityisradan vaunuja). Vaunut lastattiin rautapyöräisillä kottikärryillä lankkusiltoja pitkin; on siinä lapio heilunut. Nykyinen Santamäki (Karttapaikka/karttasana) on vain pieni jäänne entisestä harjumuodostumasta, sillä koko harjun eteläpää, sen parhaat osat on viety ratapenkereiksi. Myös sataman rataa Salmenkylästä rakennettaessa 1930-luvun lopulla, täältä on kuljetettu soraa. Olisikohan viimeiset sorajunat liikkuneet Summan tehtaan rataa rekennettaessa 1950-luvulla? Korkeimmillaan leikkaus on ollut lähes 20 m (puustosta arvioiden). - Minulla on muutamia kuvia soranlastauksesta ja sorajunista, mutta kuvat ovat yksityskokoelmasta, eikä niitä voi julkaista. | ||||
|
08.09.2008 10:20 | Tapio Muurinen | ||
| Kesällä tuossa sattui erikoinen tilanne. Hakiessani vauhtia Turun satamasta (P933), edellä lähtevä Helsingin juna tärisytti ympäristöä niin, että viereisen kioskin murtohälytin "heräsi". Niin ainakin P933:n konduktöörin kanssa päättelimme. Hän soittelikin pariin paikkaan, josko joku tulisi uikutuksen vaimentamaan. Junamme läksi 20.50, ja hälytin jäi huutamaan. | ||||
|
06.09.2008 10:52 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä on muistaakseni kiirastorstai-iltapäivä. Pääsiäisliikenne on vilkkaimmillaan. Lisävaunuina oli ns. kovia vaunuja, entisiä III-luokan vaunuja. Ainoa kerta, kun sellaisessa matkustin. Penkit olivat puulistapenkkejä. | ||||
|
|
05.09.2008 22:44 | Tapio Muurinen | ||
| Kuva vanhalta sillalta tänne päin https://vaunut.org/kuvasivu.php/5267 | ||||
|
05.09.2008 20:27 | Tapio Muurinen | ||
| Moottorin jäähdytysjärjestelmä vetää 350 l. Samaa nestettä käytettiin myös vetovaunujen lämmitykseen (lisänä erillinen poltin, Autocalor/Stone Carrier järjestelmä). Käsipumpulla lisättiin pieniä vajauksia. - Matkustavaiset kuljettivat näissä junissa kantamukset mukanaan; "ei kirjattua matkatavaraa". Kahvikärryn myyjätädit säilyttivät tavaratilassa tarjoilukärryä kuljettuaan junan päästä päähän, yleensä edestä alkaen. Itse he oleilivat takaohjaamossa. (Käyttäjä muokannut 05.09.2008 20:33) | ||||
|
04.09.2008 20:55 | Tapio Muurinen | ||
| Se matkatavaraosasto oli juuri noin karun näköinen paikka kun kuvasta näkyy. Muistaakseni siellä ei ollut mitään istuimia, eihän siellä edes saanut oleilla. Matkustamon ovessa luki "Pääsy kielletty" (och samma på svenska). Tilaa käytettiin vähäisessä määrin kiitorahdin (tms.) kuljetuksiin. | ||||
|
04.09.2008 13:31 | Tapio Muurinen | ||
| Eräs tuttavani, Risto P, jonka kotitalo sijaitsi vähän matkaa Oulaisten suuntaan radan varressa, kertoi heillä olleen Äyräpää-nimisen lehmän. Lehmä oli hypännyt Kannaksen evakkojunasta radan varteen heidän kohdallaan ja säilynyt kutakuinkin ehjänä. Lehmä oli otettu talteen ja pidetty itse. Sen kaulassa oli lappu, Äyräpää. | ||||
|
03.09.2008 20:39 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä on ollut vetopätkä kalkkitehtaan vaihtoliikennettä varten. | ||||
|
03.09.2008 20:35 | Tapio Muurinen | ||
| Kesäaikana säännöllistä puunkuljetusta on ollut vain Pihtiputaalta pohjoiseen, mutta eiköhän taas talven tullen liikenne vilkastu Keitelepohjasta eteläänkin. | ||||
|
03.09.2008 16:40 | Tapio Muurinen | ||
| Olisihan_tuo_nyt_pitänyt_tuntea; hyvä minä. Pyöritellään nyt vielä vähän poloista https://vaunut.org/kuvasivu.php/21298 | ||||
|
03.09.2008 08:53 | Tapio Muurinen | ||
| Onko tässä joku tilataideteos? Paikallisia puskalöytöjä; lastauskärryt, Tervasaaren sahan rullavaunuradan akseleita, ja hmm.. noetut sääret. | ||||
|
31.08.2008 11:34 | Tapio Muurinen | ||
| Ne viljanhakureissut Omskista ja kauempaakin olivat merkillisimpiä kuljetuksia rautateiden historiassa. Jo kesällä 1917 senaatti osti Venäjältä viljaa Suomen viljapulaa helpottamaan. Viljaerä, 65000 t, maksettiinkin etukäteen. Venäläiset eivät kuitenkaan pystyneet toimitusta hoitamaan, koska alkava vallankumous sotki suunnitelmat. O.Tokoi neuvotteli asiat niin, että viljaa saadaan, mutta se on haettava itse, muuten vilja mätänee Venäjälle. Lisäksi se piti maksaa toisen kerran. Suomesta lähetettiin kolme viljajunaa, 1. Helsingistä, 2. Viipurista, 3. Turusta. Junissa oli henkilökuntaa 30-40 miestä. 1. juna varusteltiin pitkää matkaa varten Viipurissa pari päivää. Veturiksi laitettiin uusi K3 609. Miehistöä lisättiin vielä Piertarin Suomenvarikolta. K.Laaksosen matka alkoi sieltä, jossa oli palveluksessa. Tämä juna oli ainoa, joka pääsi Suomeen. Sulo Marttila oli kolmannen junan matkassa. Se reissu oli kaikkein vaarallisin (Lisää matkoista Resiinassa 1/1999:Ismo Kirves) (Käyttäjä muokannut 31.08.2008 11:40) | ||||
|
|
30.08.2008 20:34 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvassa Pauli on n. 25-vuotias. Veturimiesura alkoi hyvin nuorena. Jo helmikuussa 1944 hän oli lämmittämässä "Iitua" Vk3 489. Kuljettajana oli Kalle Laaksonen. - Kallen värikkääseen elämään kuului mm. viiden viikon mittainen viljanhakureissu Venäjältä kevättalvella 1918. | ||||
|
30.08.2008 12:10 | Tapio Muurinen | ||
| Luultavasti lähinnä niiden lämmittelyyn. Resiinavaja oli ratavartijan "valtakuntaa". Ehkä hän teki siellä erilaisia huolto- ja korjaustöitä. Onhan paljon miellyttävämpää, kun on vähän suojaa ja lämmintä ympärillä. Saattoihan siellä joku muukin käydä odotellessaan lämmittelemässä. Tässä on Turun pään vaihteet lähellä. Ratapihan toisessa päässä oli lämmitettävä vaihdekoppi. | ||||
|
|
29.08.2008 20:16 | Tapio Muurinen | ||
| Sain Paulin pojalta, kaimaltani, kuvasta lisätietoa. Hän pitää kuvaa melko varmasti keväällä 1952 otetuksi. Paulin virantoimituspäiväkirjassa on 12.4.1952 merkintöjä, mm. Sk3 397, kulj. Santanen. Ajoa vuorossa 200 km, joten pitemmällä on käyty junan kanssa. Seuraavat merkinnät ovat kohta jälleen Haminasta. Koska silloin ei kuvia "turhaan" otettu, tämä voisi olla viime hetken vaiheita ennen lähtöä kotiin. | ||||
|
|
29.08.2008 19:55 | Tapio Muurinen | ||
| Taannoin herätti keskustelua lämmitettävät resiinavajat. Mm Piikkiössä oli sellainen tiilistä muurattuine savuhormeineen. | ||||
|
29.08.2008 10:10 | Tapio Muurinen | ||
| Lisään silmukkalistaan vielä Haminan öljysatama Hillonniemessä, joka päällimmäisenä oli mielessä. | ||||
|
|
29.08.2008 08:39 | Tapio Muurinen | ||
| Salmivaara (# Salmenkylä); Kotka on myös purettu (vanha öljysataman rata Puistolaan). Mutta tiiättekös työ, missä pääsee silmukan ajamalla ympäri? | ||||
|
28.08.2008 21:29 | Tapio Muurinen | ||
| Niin - turvaliivi varmaankin. Se ei tullut heti mieleen. Huiskuttelit sitä korkealla ikäänkuin merkkinä jollekin; ehkä kollegallesi. - Ruisrock-kansaa oli silloin liikkellä runsain määrin. Morjenstaminen ei ollut rohkeudesta kiinni. Sinulla näytti olevan kiire jalan alla, ja Helsingin juna juuri lähdössä. Minulla ei ollut mitään hoppua. Olin ajanut auton Rovaniemen autovaunuun ja kävin odotellessani hakemassa vauhtia satamasta saakka. | ||||
|
28.08.2008 21:15 | Tapio Muurinen | ||
| Hyvin säilötty tilanne ja tunnelma! Tuhka- ja nokihiukkaset vai horsman siemenetkö siinä seuralee perässä. Entivanhaan horsman siemeniä eksyi välillä avoimista ikkunoista vaunun sisäänkin. | ||||
|
|
27.08.2008 08:36 | Tapio Muurinen | ||
| Kerran heinäkuussa tunnistin Larin Turun asemalla. Heilutit jotain oranssia/keltaista liinaa junan toiseen päähän; jotain merkkikieltä varmaan? | ||||
|
25.08.2008 21:54 | Tapio Muurinen | ||
| Nämä Rautuvaaran kuljetukset alkoivat 1975 lopulla. Junapainoksi nostettiin pian 1800 t; 2xSv/Dv12 ja 23 Ome:a, lisäksi ajoi toinen keveämpi juna. Näin ajettiin kolmisen vuotta, kunnes saatiin Eaov-vaunut liikenteeseen, ja taas lisättiin junapainoa ja yksi Dv12 lisää. | ||||
|
25.08.2008 21:27 | Tapio Muurinen | ||
| Se oli keväällä 1974, kun 1.luokan makuuvaunuihin alettiin myydä 2.luokan matkalippuja vaunujen käytön tehostamiseksi. Makuupaikka oli tosin kolme markkaa kalliimpi (21 mk) kuin teräsvaunun kolmen paikan osastossa (18 mk), mutta kyllä kannatti maksaa. | ||||
|
23.08.2008 23:57 | Tapio Muurinen | ||
| Eli tästäkin rakennus pyörähtää oikeaan suuntaan. Kuvaaja-Mika seisoo lähellä ravintelin ovea. Oikealta mennään laitureille, vrt. https://vaunut.org/kuvasivu.php/51220 | ||||
|
23.08.2008 23:39 | Tapio Muurinen | ||
| Onkohan tämä kuvattu tuomaritornista, vai mäen ylätasanteelta? | ||||
|
23.08.2008 15:51 | Tapio Muurinen | ||
| Oikein, silloin oli tosin hämärää, mutta vasta alkuilta ja aikaakin on vierähtänyt tovi:). Näytti niin ravintolasalin tapaiselta tuossa ovien takana. | ||||
|
|
23.08.2008 00:22 | Tapio Muurinen | ||
| Vasemmanpuoleinen pariovi vei ravintolaan. Oven pielessä nuori portsari ojenteli kättään, josko jonkun lantin saisi. Ravintolassa tavalliset antimet; hernekeitto, lihapullat Mummon muussilla, jne. Ihan syötäviä. - (Herkkähermoiset älkööt lukeko enempää) Kerran 1970-luvulla pe-iltana asemahallissa odotteli kymmeniä ihmisiä junanvaihtoa. Isokokoinen mies harppoi äänekkäästi röystäillen asemahallia edestakaisin. Yhtäkkiä ihmiset lakosivat seinustoille; kuului lotinaa, kun oksennus lensi kaaressa. Joku isompi klöntti lensi siinä mukana - tekohampaat. Mies poimi tekarit oksennusta, kloppasi ne takaisin suuhunsa ja harppoi ulos kaupungin puoleisesta ovesta (oikealla). | ||||
|
|
22.08.2008 23:18 | Tapio Muurinen | ||
| Kyllä, Hankopaanalla on silloin ollut eri kiireet. Hattua nostan näille työn sankareille. Jotain asiasta Paulin kanssa keskustelimmekin. | ||||
|
|
22.08.2008 19:54 | Tapio Muurinen | ||
| Jos ajankohtaa yrittää veikkailla, niin kuva on 1950-luvun alusta. Lakin embleemi muuttettiin k.o.-näköiseksi 1951. Sk3 397 kuului Karjaan kalustoon 1949 ja Riihimäen kalustoon 1953. | ||||
|
21.08.2008 22:40 | Tapio Muurinen | ||
| "Tunturiveturihanke" oli menestys. 270 matkustajasta noin 100 solminee työsopimuksen. Matkan aikana tehtiin jo kymmeniä sopimuksia. Matkan kokonaisbudjetti 100000 euroa saataneen verotuloina takaisin kuukaudessa (Lapin Kansa). | ||||
|
19.08.2008 16:25 | Tapio Muurinen | ||
| "Insinööri ajeloo ja kahtelloo, mestari kävelee ja kahtelloo, miehet istuu ja kahtelloo - niin syntyy raatatie" | ||||
|
17.08.2008 11:43 | Tapio Muurinen | ||
| Mukavasti tosiaan näkyy, kuinka lukemattomat höyryveturien nokivavut ovat mustanneet seinän radan yläpuolelta. Samankaltaisia mustuneita betonisiltoja näkyi joka puolella. | ||||
|
17.08.2008 11:38 | Tapio Muurinen | ||
| Pekka tarkoittaa tätä https://vaunut.org/kuvasivu.php/49917 Rataosastoilla on ollut samanlaisia vehkeitä ympäri maata. Vielä 1960-luvun alussa suurin osa radoista oli sorapojaisia. Penkkoja aurattiin tarpeen mukaan tai säännöllisesti valumien ja profiilin korjaamiseksi, myös kasvillisuuden estämiseksi. Muistan, kuinka esim. Summan tehtaan rata Haminassa aurattiin joka vuosi. Rata oli yleinen kulkureitti ja pölkkyjen päihin tuli polkupyörällä ajettavat kunnon polut. Samalla penkka vähän valui ja pölkkyjen päät paljastuivat. | ||||
|
16.08.2008 19:58 | Tapio Muurinen | ||
| Pistopalaturve, jota tavarajunavetureissa käytettiin, ei ollut suosittua. Sen ominaispaino oli kevyttä muihin polttoaineisiin verrattuna. Sitä piti mättää paljon ja lisäksi se pölisi. Juskus turvetta kasteltiin naftalla pölyämisen astamiseksi. Tenderi edellä ajettaessa oli hyvä käyttää suojalaseja. - Pikku Jumbo kulutti keskimäärin 0,1 kuutota halkoja/100 km/vaunuakseli. 30-vaunuinen juna (60 aks.) söi halkoja Sk - Vs välillä n. 4,5 kuutiota. Turvetta meni arviolta puolet enemmän ja hiiliä n. 1,5 t. Kaikilla polttoaineilla välin ajoi vaikka edestakaisin täydellä tenderillä (turpeella turvetenderi). Kulutus vaihteli tosin huomattavasti kelistä ja junapainosta riippuen. Seinäjoen varikolla oli 1950-luvulla turpeen osuus höyryveturien polttoaineesta jopa 1/3-osa. | ||||
|
16.08.2008 11:23 | Tapio Muurinen | ||
| Kiuruvedeltä lähtö Iisalmen suuntaan on helppo, sillä ratapihalta alkaa kohtalainen alamäki. Veturin tarvitsi vain nykäistä juna liikkeelle. Pyhäsalmen suuntaan olikin sitten erilainen meninki https://vaunut.org/kuvasivu.php/28049 | ||||
|
16.08.2008 10:51 | Tapio Muurinen | ||
| Kontiomäki - Helsinki (P 72) arvelen myös. Jotain vaaleaa näkyy keulassa (Hr12?), vai vai teräsvaunuja. Sellaisia junassa jo tuolloin alkoi olla. | ||||
|
16.08.2008 10:44 | Tapio Muurinen | ||
| Pari vuotta myöhemmin juna näytti Toijalassa tällaiselta https://vaunut.org/kuvasivu.php/22834 Ensimmäiset vaunut jäivät jo Tampereelle. Seinäjoella se lyheni lisää, kun Vaasan vaunut poistettiin. Joko -64 vedettiin teräsvaunuja "ylös" saakka? | ||||
|
14.08.2008 23:13 | Tapio Muurinen | ||
| Ensimmäisenä vaununa Ok. | ||||
|
|
14.08.2008 23:11 | Tapio Muurinen | ||
| "Kessua" eli turvetta lastataan Pikku-Jumbon korotettuun tenderiin. Sitähän käytettiin varsin paljon Pohjanmaalla, erityisesti Seinäjoen varikolla vielä 1950-luvulla. Harvinainen kuva. | ||||
|
13.08.2008 20:48 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä on melko uusi silta. Valmistumisen jälkeen poistui rataosan ainoa tasoristeys. | ||||
|
12.08.2008 20:48 | Tapio Muurinen | ||
| Tuosta Antin mainitsemasta rautatiekaluston "väistämisestä" esimerkki, joka sattui Haminan satamassa Palokankaan alueella (niin, koska se olikaan ?). Rekka tunki väkisin junan eteen. Veturissa (Dr14) lukkojarrutus, mutta liikettä oli sen verran, että pyörät menivät "silitysrautana" vaihderisteyksen yli. Seurauksena oli pahat lovet pyöriin, ja veturi käymään lavetilla maanteitse Helsingissä pyöräsorvissa. (Oliko täällä jossain siitä kuva?) | ||||
|
10.08.2008 11:01 | Tapio Muurinen | ||
| Antti, kun höyryjen elintapoja tunnet, niin pääsikö esim. Risto välin Ilm-Yv (n. 150 km) samoilla vesillä? Vuonna 1973 Tr1-tavarajunat ajoivat tässä säännöllisesti. | ||||
|
10.08.2008 10:32 | Tapio Muurinen | ||
| Vasemmalla jauhetaan sähköä ja taustalla paistetaan mm. rieskoja. | ||||
|
09.08.2008 16:10 | Tapio Muurinen | ||
| Siinäpä se, Imarissa. Hirvas on ns. lähellä (n. 8 km). Saman verran on junalla matkaa taitettuna Rovaniemeltä lähdön jälkeen. | ||||
|
|
09.08.2008 12:24 | Tapio Muurinen | ||
| Hyvä veikkaus, mutta ei sattunut kohilleen. | ||||
|
03.08.2008 12:12 | Tapio Muurinen | ||
| Oratop oli kait jo tuolloin valmis, joten se jäisi junan taakse piiloon. Siinä tapauksessa tuossa tehdään toista "pienteollisuushallia" (en muista alkuperäistä käyttötarkoitusta). Viimeksi siinä oli eräs autoliike. Jos näin, niin myöhemmin rakennuksen päätyä sivusi Salvelantie radan yli juuri junan kohdalla. Siinä oli valo-/äänivaroitus. Ennen radan sähköistystä sekin tasoristeys poistettiin. | ||||
|
03.08.2008 11:55 | Tapio Muurinen | ||
| Minulla on sellainen olettamus, että veturit "inhimillistettiin" vasta modernisoinnin jälkeen 1990-luvulla. Listasta puuttuvat mm. 1203-1233-1204 ja 1221-1240-1222. Mikähän niiden kohtalo lienee? Näin ja otin niistä jonkun kuvan Narvikin malmisatamassa 1977. | ||||
|
|
02.08.2008 20:32 | Tapio Muurinen | ||
| Jo vain ne saahan. | ||||
|
02.08.2008 20:01 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvittelen, että ollaan samalla suoralla https://vaunut.org/kuvasivu.php/43404 | ||||