Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.08.2008 20:01 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvittelen, että ollaan samalla suoralla https://vaunut.org/kuvasivu.php/43404 | ||||
|
02.08.2008 17:24 | Tapio Muurinen | ||
| Koppalakkimies morjestaa heilauttamalla kättään ja näyttää nauravan. Oltiinkohan me tuolloin peräti hassu näky alkeellisine kameroinemme radan varressa? Ohjaamossa näkyy olevan 3-4 henkilöä; ehkä yksi on kahvikärryn myyjätäti. (Näkyy paremmin alkuperäisessä diassa). | ||||
|
|
02.08.2008 00:01 | Tapio Muurinen | ||
| Tänne päin se tulee. Ohjaamossa koppalakkipäinen veturimies näyttää seisovan; kuljettaja (?), sillä lämmittäjä/koneapulainen istuu omalla penkillään. | ||||
|
|
01.08.2008 22:46 | Tapio Muurinen | ||
| Piikkiön artikkelin kuvatekstissä (Resiina 4/2007) junalla oli mainittu väärä kulkusuunta, mikä tässä korjattakoon. Tässä on aamupäivä, ja taustalla "kunnantalonmäki". (Ilta-aurinko ei voi paistaa tultaessa Turun suunnasta näin heleästi). - Meikäläisen muistiriepu pätki jälleen. (Käyttäjä muokannut 01.08.2008 22:52) | ||||
|
27.07.2008 11:27 | Tapio Muurinen | ||
| Mukava kuva kauniissa ympäristössä. Mielikuvitus muuttaa vetäjäksi "Mörssin" sitten "Motin"; tällainenkin tuli vastaan raskaammasta sarjasta https://vaunut.org/kuvasivu.php/18239 | ||||
|
27.07.2008 11:09 | Tapio Muurinen | ||
| Ensimmäisenä näyttää olevan Ei 22779 (valm. n. 1954), kuuluen viimeisten puupäivävaunujen valmistuserään. Eli vaunu on kuvassa vajaa 30 v. Ulkomaalausta ei ole enää katsottu tarpeellisesksi tehdä. Näissä vaunuissa oli 72 paikkaa ja penkit 2+2, ja muistaakseni oli käsinojin varustettu. Vanhemmissa Ei-vainuissa oli 100 paikka ja penkit 2+3 ilman käsinojia. - Ei-vaunussa muutaman tunnin matka sujui oikein mukavasti. Pisin yhtämittainen matka oli v.1973 Iisalmesta Kouvolaan yöjunassa. Yritin torkkua 3-paikkaisessa penkissä vaaka-asennossa, mutta koska olen huonouninen, en saanut oikein unen päästä kiinni. Varhain aamulla Kouvolassa väsytti sitäkin enemmän. | ||||
|
27.07.2008 10:44 | Tapio Muurinen | ||
| Mm. tässä kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu.php/44018 kello on viiden maissa iltapäivällä. Kupittaan järjestelijä on menossa Turun asemalle. Juna kulki ma-pe säännöllisesti vielä 1970-luvulla. Päivystäjä tuli tuolloin hommiin ehkä tuntia aikaisemmin kasaten vaunut junaksi. Aamun tulojunaa en koskaan nähnyt. Se kulki luultavasti niin varhain aamulla, tuoden vaunut ennen työpäivän alkua. (Käyttäjä muokannut 27.07.2008 10:45) | ||||
|
|
26.07.2008 21:38 | Tapio Muurinen | ||
| Anton hoi! Ei noissa puukorivaunuissa mitään epätoivottavaa ollut, päinvastoin. Tosiasiassa ne olivat poistumassa nopeassa tahdissa liikenteestä, mutta lisävaunuina niitä ruuhka-aikoina vielä pikajunissa käytettiin. Tietoisuus siitä, että pian näitäkään ei enää ole, sai minut ja monet muutkin matkustamaan aina puuvaunussa, jos sellainen mahdollisuus oli. | ||||
|
|
26.07.2008 19:31 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvassa on liikettä - juna oli viikonloppuisin pitkä, 9-10 vaunua oli tavallinen mitta. Ensimmäiset vaunut, joista löytyi parhaiten tilaa, menivät kauas. Kokeneemmat matkustajat tiesivät, että näille paikkeille se pysähtyy. Suurin ruuhka syntyi aina tunnelin suulla. | ||||
|
|
26.07.2008 19:12 | Tapio Muurinen | ||
| Niin, huomenna tämäkin päivä on mennyttä ja historiaa. - Edellisellä vuosikymmenellä juna tuli tutuksi lukemattomina perjantai-iltoina Riihimäeltä Kouvolaan. Milloin oli kuuma, ikkunat auki ja verhot lepattivat ajoviimassa, joskus verhot liehuivat ulkona; milloin oli ikkunat läpeensä jäässä, konduktööri lisäili tarkastuskäynneillään klapeja kamiinaan. Matkustajia riitti ja tunnelma oli yleensä korkealla, sillä olihan viikonloppu edessä. Eräät olivat aloittaneen jo viikonlopun vieton sillä ainoalla tuntemallaan tavalla. - Junan veturina oli enimmäkseen "Iso-Huru" https://vaunut.org/kuvasivu.php/37247 Kesällä 1978 sähkö ulottui jo Imatralle, jolloin oli mahdollista vetää tämäkin juna Sr1:llä. Niistä kyydeistä en ehtinyt nauttia. (Käyttäjä muokannut 26.07.2008 19:14) | ||||
|
20.07.2008 13:39 | Tapio Muurinen | ||
| Tuomaksella on molempia. Samoja ominaisuuksia soisi löytyvän meiltä toisiltakin. | ||||
|
19.07.2008 13:37 | Tapio Muurinen | ||
| Asemalla olen käynyt ainoan kerran jotain 1980/-90 vaihteessa. Ravintolan oveltakin kurkkasimme. Erityisesti jäi mieleen aseman yleisökäymälä, joka oli maksullinen. Maksua vastaan sai palan paperia kassatädiltä. Annoimme hänelle reilusti ruplia. Silloin meitä oli reissussa "miehiä" kolmessa polvessa. Isäni oli mainiona Viipuri-oppaana, sillä hän oli ollut V:ssa juoksupoikana 1920-luvulla. | ||||
|
|
18.07.2008 22:29 | Tapio Muurinen | ||
| Vuonna 1964 ollessamme keskikoulun viidennellä luokalla Haminan Yhteislyseossa teimme luokkaretken Leningradiin. Luokanvalvojamme oli pappi, syntyjään terijokelainen. Tällainen luokkaretki ei tuolloin ollut suinkaan tavanomainen. Ylipäätään turistimatkat Neuvostoliittoon olivat olleet mahdollisia vasta muutamia vuosia. Leningradissa oli majoituttava, mutta Viipurissa sallittiin lyhyet pysähdykset mennessä ja tullessa. Matkabussimme oli tietenkin Onni Vilkkaan joku Scania tai Volvo. Viipurin asemalle sisälle emme uskaltaneet mennä käymään. Rautatiehavainnoista muistan sikäläiset jyhkeät höyryveturit ja ratatyöläiset, joista suuri osa oli naisia. | ||||
|
18.07.2008 22:04 | Tapio Muurinen | ||
| Tupakointihan oli keskiluokkaisen, hyvinvoivan ihmisen tunnus; filtterisavuke rennosti sormien välissä, trendikästä. - Minullekin oli uutta, että istuimet olisivat olleet aluksi irtonaiset. 1970 niin ei enää mielestäni ollut. Tuo yksinäinen nurkkapaikka oli muistaakseni pyörivä. - Ne käännettävät penkit oli yli 100:ssa ensimmäisessä Eit-vaunussa. | ||||
|
|
18.07.2008 20:40 | Tapio Muurinen | ||
| Tuo päädyn erillinen paikka oli oikein mieluisa. Jonkun kerran sain sen valloitettua itselleni junassa P28 Turusta Helsinkiin. - Tämä on tupakkaosasto, koska kyynärnojassa on tuhkakupit. Ei "valkoisen laatan" osastossa tupakoitu. | ||||
|
18.07.2008 20:23 | Tapio Muurinen | ||
| Kiitokset jälleen Eljakselle arkistojen penkomisesta. Oma kommenttini oli lähinnä teoreettinen ilman faktoja. Parkanon oikoradan valmistuttua 1971 olisi jonkin aikaa ollut mahdollista, että sama veturi veti koko välin, kun Hr12 Kemijärvellä saakka kävi. Tälläisia junia olisivat voineet olla esim. P59 ja P65, jotka olivat määräaikaisia. Omat muistamiseni ovat vuosilta 1974-75, jolloin sama Hr12 veti P63/64 Hki/Roi/Hki, mutta Roi/Kjä/Roi oli Sv12-vetoinen. Nykyrovaniemeläistä asia kiinnostaa kovin. Vielä 1980-luvun alussa oli Ounaskosken sillan länsipäässä nopeusrajoitusmerkki, joka koski ainakin Dr12/13-sarjoja (olisiko ollut Sn65?) | ||||
|
12.07.2008 12:50 | Tapio Muurinen | ||
| Kauan tämäkin tasoristeys sinnetteli ainoana lajissaan Haminan radalla. Ikivanha kulkureitti, vanha Viipurintie, jo kauan ennen rautatietä, jota kuninkaalliset ja keisarin hovi olivat käyttäneet. | ||||
|
12.07.2008 11:46 | Tapio Muurinen | ||
| Hyvä, että kaikki tarkkaavaiset eivät ole kesälaitumilla. "Karelia" oli todellakin EP7/8. Tämä juna on siis P5, pe-ilta, kellon ollessa n. 20. EP7 tuli n. 25 min. perässä; ja sehän oli tyypillisesti omannäköisensä. - Korjaan kuvatekstiin. (Käyttäjä muokannut 12.07.2008 11:47) | ||||
|
10.07.2008 11:29 | Tapio Muurinen | ||
| Normaali paikallisliikenne Turusta länteen, Paimioon, oli lopetettu jo toukokuussa 1979. Tämä kokeilu, jota tuettiin kuntien ja oliko "Masa" mukana (?), kesti muutamaa päivää vaille vuoden. Tässä loppu jo häämöttää, sillä enää 10 päivää oli jäljellä. Turistiin aikataulua ei painettu. | ||||
|
10.07.2008 01:26 | Tapio Muurinen | ||
| Savolaisukko ajoi puomiristeyksessä mopolla Lättähatun eteen. Mopo vähän rikkoontui, mutta ei siinä ukolle käynyt pahastikaan. Tokaisi vain: "On se kummallista - vaikka on puomit ja valot ja kello kilkattamassa, niin vielä ajetaan päälle". | ||||
|
|
10.07.2008 01:15 | Tapio Muurinen | ||
| Tässä on joko pe- tai su-ilta. Ajelin tuolloin 6-tietä pääte-etappeina Kotka ja Juuka. Mitähän aikataulut tuolta ajalta kertovat? Luultavasti on "ei vakituinen". | ||||
|
|
08.07.2008 22:30 | Tapio Muurinen | ||
| Edellisiä kommentteja myötäillen Hr12 ajoi Kjä:lle saakka noin 1970-luvun taitteessa; ja todennäköisesti samalla veturilla etelästä saakka, mitäpä sitä suotta vaihtamaan https://vaunut.org/kuvasivu.php/37889 Hr12:lle oli paikoitellen nopeusrajoituksia. Noin 1970-luvun puolivälistä alkaen Rovaniemellä vetäjäksi vaihtui Sr/Sv12 (omia havaintoja). Todennäköisesti kauimpana, missä Hr12 on käynyt, on Isokylä (veturimiesten sightseeing), ilman varsinaista syytä. | ||||
|
08.07.2008 22:06 | Tapio Muurinen | ||
| Saulin havainnon uskaltaisin vahvistaa välille Kta-Kv. Haminassa Iso-Huru kävi erittäin harvoin. Kieltämättä se jätti nuoreen mieheen helposti jäljen, jota ei voi pyyhkiä pois. Samanlaisia tuntemuksia 1960-luvun alusta. | ||||
|
08.07.2008 21:56 | Tapio Muurinen | ||
| Kesäaikaan nuo tuppasivat kulkea aina vähän myöhässä, kun oli paljon matkustajia https://vaunut.org/kuvasivu.php/22834 Ylempänä oli sitten varaa laukottaa paremmin aikaa kiinni. | ||||
|
19.06.2008 20:03 | Tapio Muurinen | ||
| Niinpä, vaikka 5181/5182 laitettu aikatauluun käymään Kls:ssä viidesti viikossa, niin todellisuudessa käynnit riippuvat siitä, miten Savukosken kairoissa puuta hakataan, ja lastataanko toverivenäläisen myymää kuitua tässä Kemiin vietäväksi. Viime talvihan oli poikkeuksellinen, eikä rataa pidetty edes auki. Tulevaisuudessa on odotettavissa vilkkaampia aikoja, koska ennen puu vyöryi tästä ohi kumipyörillä Kemijärven tehtaalle. - Ja mitä miettiikään Yara Suomi, kun päivittää parhaillaan ratalinjaa Kelloselästä Sokliin. Saapas näkee. | ||||
|
|
13.06.2008 23:12 | Tapio Muurinen | ||
| Kyllähän täällä vielä satunnaisesti sulan maan aikaan puutavaraa kuormataan. | ||||
|
13.06.2008 23:01 | Tapio Muurinen | ||
| Lieksaan saakka olisi päässyt (K43), mutta oliko käyntejä? Joensuuhun nyt ainakin. | ||||
|
07.06.2008 11:02 | Tapio Muurinen | ||
| Varmaankin 1954 odottelee viimeistä matkaansa konepajalle. Ajankohta on silloin kuvassa toukokuu 1972. | ||||
|
26.05.2008 22:36 | Tapio Muurinen | ||
| Aika hurja kaveri! Pakoiliko vain konduktööriä, vai mitä päässä liikkui, vai oliko siellä (päässä) mitään liikkuvaa? Suomessa tuollainen on ennen näkemätöntä. Pikemminkin Afrikassa ja Aasiassa halpamatkustajia katolla on totuttu näkemään. Tuskin tuokaan kauaa katolla viihtyi, tai jos/kun havaittiin, niin seuraavalla asemalla koppiauto oli vastassa. | ||||
|
26.05.2008 09:21 | Tapio Muurinen | ||
| Syynä tällaiseen linjausratkaisuun on ollut Uronjoen vanhan uoman silmukka ja sen laajentuma pieneksi lammeksi, joka jää tuohon väliin. Se on nyt kuivunut ja puskee koivunvesaa. Uronjoelle kaivettiin itäpuolelta kokonaan uusi uoma. Uronjoki laskee Nummenjärveen (sekin on kuivattu). Nummenjärvestä alkaa tuttu Nummenjoki https://vaunut.org/kuvasivu.php/46663 | ||||
|
|
25.05.2008 22:54 | Tapio Muurinen | ||
| Tässä raiteet ovat erossa n. 800 m matkalla ja suurin etäisyys on 50 m. Muistelin väärin (yllä), sillä tämä oikea eli itäinen on uutta linjaa. | ||||
|
25.05.2008 11:03 | Tapio Muurinen | ||
| Tekniikasta tietämättömänä, mutta olen kuullut, että Kanassa (Vr1) ja Dv16:ssa oli samat pyörät. Koska Vr1-3:ssa ja Tk3:ssa oli sama mitta, 1270 mm, niin vastaus on kyllä. - Eikös tämä muuten ollut Kotkan viimeinen vemputtaja, Antillekin peräti tuttu. (Käyttäjä muokannut 25.05.2008 11:11) | ||||
|
24.05.2008 10:26 | Tapio Muurinen | ||
| Tokihan minä toisen kamerani muistan. Se oli Minoltan A5 (peruskinokompakti), ilman mitään automatiikkaa. Sillä oikeastaan opin kuvaamaan, vaikka kyllä niitä "hukkakuviakin" tuli. Jossain vaiheessa oli aika kriittinen ja heitin pois väärin valotettuja kuvia runsain määrin. Tänään niitäkin olisi voinut korjailla skannaus ja kuvankäsittelyvaiheissa. - Kuva https://vaunut.org/kuvasivu.php/36685 muistuttaa aika paljon ylläolevaa. Voi olla samasta tilanteesta. Säätyyppi oli sadeherkkä. No, se ja sama, kumpikin on mahdollista. | ||||
|
22.05.2008 23:08 | Tapio Muurinen | ||
| Ja jokaisella on tietenkin video "Riston voimaa", joka sisältää hyviä pätkiä tästä reissusta. | ||||
|
22.05.2008 22:51 | Tapio Muurinen | ||
| Heh, heh, mukava rinnastus (en muista tuota kappaletta). Toimii muuten, paitsi se maiseman täyttävä jyly yötaivaita myöten, kun Huru kiihdytti n. 1000 tonnin hiilijunaa. | ||||
|
|
22.05.2008 11:03 | Tapio Muurinen | ||
| Muistojen albumista: Olimme menossa naapurin pojan kanssa keräämään kastematoja Poitsilan kartanon mailta (Haminassa)eräänä myöhäisenä kesäiltana. Rataa ylittäessämme näimme Hillosta lähteneen hiilijunan saapuvan. Juna oli täysroikka Mak-vaunuja ja keulassa harvoin tällä linjalla nähty Hr12. Näky oli mieliinpainuva, suorastaan "kaunis". | ||||
|
|
22.05.2008 10:45 | Tapio Muurinen | ||
| Hyvä huomio; täydensin. - Kuva liittyy sarjaan Mak-vaunuista, ja kivihiilen "kärräyksestä" niillä Haminan satamasta ylämaihin, jota tuli pikku-naperosta saakka seurattua. Tosin se oli silloin jo lähes loppunut, kun sain ensimmäisen kamerani https://vaunut.org/kuvasivu.php/39341 | ||||
|
20.05.2008 23:12 | Tapio Muurinen | ||
| Tarkennusta edelliseen; muuta tavaraliikennettä päästä päähän on toki harvakseltaan ollut. | ||||
|
|
20.05.2008 22:38 | Tapio Muurinen | ||
| Tuo vararata nimitys johtuu kai siitä, että jos Pohjanmaan rata olisi mennnyt poikki pitemmäksi aikaa, niin liikennettä voitiin ohjata tämän kautta. Kesällä -73 ajettiin koemielessä Vainikkala-Raahe koksijuna, 1700 t, Hr13:lla tämän kautta. Samoin ajettiin joku samanpainoinen kiisujuna "alas". Tarkoitus oli jakaa rataosalle lisää liikennettä, myös Iisalmen-Ylivieskan välillä tehtiin samaan aikaan ratatöitä. Huru-13 sai tehdä töitä välillä täysillä. Vauhti putosi alas, mutta kiinni ei jääty, koska oli hyvä keli. Näistä koeajoista ei jatkettu säännölliseen läpiajoliikenteeseen. | ||||
|
19.05.2008 11:51 | Tapio Muurinen | ||
| Suojärvi passaisi hyvin. Wiborg Wood:n saha ja laatikkotehdas Kaipaassa, joka oli S:ärven suurin työpaikka, savuaa takavasemmalla. Kuva olisi silloin n. 1930-luvulta. (Käyttäjä muokannut 19.05.2008 11:54) | ||||
|
|
18.05.2008 22:47 | Tapio Muurinen | ||
| Jotenkin tulee mieleen vanha Kymi. Vasemmalla KSR:n rata, halkotarha ja vesitorni. Noista asemanseudun rakennuksista ei ole vertailua. Kaksi rakennusta näyttää olevan peräkkäin. | ||||
|
17.05.2008 20:06 | Tapio Muurinen | ||
| Ei ne minun kuvani sitten ole Narvikista. Täytyy etsiä jostain Ruotsin puolelta sopivampi kommuuni. Ei tuo taustakaan oikein passaa. | ||||
|
17.05.2008 12:20 | Tapio Muurinen | ||
| Luultavasti kasvuturvekäyttöön laatu ei ollut sopiva, liian maatunutta, liikaa kuituja (fiibereitä), tms. | ||||
|
17.05.2008 12:14 | Tapio Muurinen | ||
| Rata, jota siirrellään tarpeen mukaan sopivaan paikkaan. | ||||
|
|
17.05.2008 12:09 | Tapio Muurinen | ||
| Minkäslainen tuo Narvikin "muistomerkki" on? Minulla on muutamia kuvia -77, joita kuvittelen Narvikin asemalla otetuksi. - En ole ensinkään varma kuvan kohteesta. Tuo näyttää aika pieneltä. Onko malmiradan ensimmäisiä vetojuhtia? | ||||
|
17.05.2008 12:01 | Tapio Muurinen | ||
| No jaa, eihän tämä ollut sitten kuin tumppi :) Minä luulin jotain 292 aks. | ||||
|
|
17.05.2008 11:51 | Tapio Muurinen | ||
| Ihan oikean näköinen juna! Tuossa voisi olla jo helpompi lisätä tai vähentää muutamia 300 akselista. Ehkä reilu puolet junasta näkyvissä. | ||||
|
17.05.2008 11:43 | Tapio Muurinen | ||
| ... ja linkki vielä perään - https://vaunut.org/kuvasivu.php/42342 | ||||
|
|
17.05.2008 11:41 | Tapio Muurinen | ||
| Karjaan suuntaan, oikealle yli Aurajoen, oli sn65. Tästä vauhtia sai lisätä sn70, jolla köröteltiin Kupittaan ohi. | ||||
|
17.05.2008 11:34 | Tapio Muurinen | ||
| Hki-Tku-Hki pikajunat numeroitiin 121-132 3.6.1973 alkaen. Tämä oli entinen MP28 kesään 1970 saakka, jolloin lähtöikaa siirrettiin 50 min myöhemmäksi, ja veturina oli joko Hr11 tai Hr12. (Käyttäjä muokannut 17.05.2008 11:35) | ||||
|
13.05.2008 23:05 | Tapio Muurinen | ||
| 2702 on aivan uusi, saman vuoden tuotantoa, todennäköisesti ensimmäisiä havaintoja veturityypistä ylipäätään. Muistan kuinka ihaillen seurasimme junan tasaista liikkeelle lähtöä. Tuo laiturikello näyttää omituisesti 10.15, joko se on väärässä tai juna n. 40 min. myöhässä, mikä ei ollut lainkaan harvinaista tuolloin. Kotkan junaakaan ei enää näy seuraavassa laiturissa, vai olisiko tullut samaan laituriin - ei voi muistaa. Tämä on muuten myös "höyrykuva"; Risto näkyy saapuvan tavarapihalta varikolle tenderi edellä (Sr:n oikeassa etukulmassa). | ||||