Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	13.05.2008 23:05	Tapio Muurinen
		2702 on aivan uusi, saman vuoden tuotantoa, todennäköisesti ensimmäisiä havaintoja veturityypistä ylipäätään. Muistan kuinka ihaillen seurasimme junan tasaista liikkeelle lähtöä. Tuo laiturikello näyttää omituisesti 10.15, joko se on väärässä tai juna n. 40 min. myöhässä, mikä ei ollut lainkaan harvinaista tuolloin. Kotkan junaakaan ei enää näy seuraavassa laiturissa, vai olisiko tullut samaan laituriin - ei voi muistaa. Tämä on muuten myös "höyrykuva"; Risto näkyy saapuvan tavarapihalta varikolle tenderi edellä (Sr:n oikeassa etukulmassa).
	12.05.2008 23:00	Tapio Muurinen
		Lättähatuilla ajettiin Outokumpuun pari viimeistä vuotta 1956-57. Jompana kumpana Ahonkylän seisakkeella tuli jäätyä pois Lättähatusta ollessamme perhelomamatkalla. Vuonna 1954 liikenne Okuun oli hyvinkin vilkasta; oli henkilö- ja sekajunaa höyryvedolla, oli puumottia; kuusi vuoroa joka päivä, lisäksi työläisvuorot arkisin ja "juoppojunat" la-su. Kaikki III-luokassa.
	12.05.2008 13:57	Tapio Muurinen
		Kaivoksen omisti tavallisuudesta poiketen paperiyhtiö Myllykoski Oy.
	12.05.2008 13:55	Tapio Muurinen
		Lienee ollut vuosi 1979, kun "montun" reunalla tuli jollain työreissulla käytyä. Dv12 oli Ome-roikan päässä kiinni, vaunuja kymmenkunta, jos vaikka Antsa olisi ollut jarruja tarkastamassa. Käytiinköhän täällä (selän takana) koskaan Dr13:lla?
	11.05.2008 12:29	Tapio Muurinen
		Onhan siitä. Syksyllä tulee 64 vuotta. Tämän saksalaiset tuhosivat 10.10.1944 ja Suutarinkorvan sillan illalla 14.10. Laguksen joukkojen silmien edessä, jolloin eteneminen pohjoiseen pysähtyi. - Kyselit joskus noiden silta-arkkujen "jäänmurtajista" https://vaunut.org/kuvasivu.php/4235 Kyllä ne menee lähelle pohjaa kaltevana. Pohjalla on luja perusta, josta kallistus lähtee nousemaan. Sillathan on rakennettu luonnontilaiseen jokeen, jolloin vedenpinta oli huomattavasti nykyistä alempana. Esimerkiksi tässä Ounaskosken sillassa viisi kivikerrosta peittyi, josta voisi Valajaskosken padotuksen nostaneen sillan alla vettä n. 2,5 m.
	09.05.2008 22:45	Tapio Muurinen
		Lauantaisin sekarunkoa täydentää vielä Gfot https://vaunut.org/kuvasivu.php/48293 Onhan tuo 9-vaunuinen runko yhdelle Dv:lle kohtuullisen pitkä, mutta kun vauhtia ei tarvitse pitää, niin meneehän se. - Tänään joki huilaa kohisten yli 1000 m3 sekunnissa.
	08.05.2008 22:45	Tapio Muurinen
		Lapin portti, tuo ruuhilaakso tunturien välissä, näkyy komeasti. Loppukeällä kun aurinko laskee sopivasti tuohon laaksoon, niin onhan se unohtumaton näky. Samaan aikaan vielä tulisi juna Kiirunasta.
	08.05.2008 22:32	Tapio Muurinen
		Junassa oli sama veturi, Dv12 2644, kuin edellisenäkin päivänä https://vaunut.org/kuvasivu.php/48242
	03.05.2008 00:45	Tapio Muurinen
		Jo 1950-luvun lopulta kotkalaiset yrittivät saada radan kaksiraiteiseksi Inkeroisista Kymiin. Perusteluna oli vilkas tavaraliikenne. Myös henkilöjunia oli kymmenkunta vuoroa mennen tullen. Rautatiehallituksessa ei asialle kuitenkaan lämmetty. Vasta kun Haminan tavara alkoi kulkea tätä kautta, oli toinen raide "pakko" rakentaa. Jonkun kerran rakennusaikana tätä väliä kuljin ja muistan, kun uutta linjaa raivattiin. Toivottavasti olen väärässä ja Pasi oikeassa kun muistelen, että tuo läntinen (vasen) puoli on uutta linjausta. - Muuten esimerkiksi Muurmannin rata on paikoitellen Petroskoin - Kontupohjan seutuvilla pariraiteet pitkiä matkoja kaukanakin toisistaan. Väliä saattaa olla luokaa sata/satoja metrejä. Kun sitä ääneen ihmeteltiin, niin joku heitti teorian, että se olisi puolustusstrateginen juttu. Kantaa en voi ottaa.
	03.05.2008 00:06	Tapio Muurinen
		Tunnelia on säistetty ja kalustoa uusittu - entisajan IC https://vaunut.org/kuvasivu.php/32619
	29.04.2008 21:40	Tapio Muurinen
		Turun radalla on, mutta vähän idempänä.
	28.04.2008 13:38	Tapio Muurinen
		Vielä tuosta ihastusta herättävästä sanasta "Hillo", jonka etymologiaan en ole perehtynyt - esiintyy myös sukunimenä. Tässä se tarkoittaa samannimistä tilaa, josta Haminan kaupunki osti maata uuden syväsataman rakentamiseksi 1930-luvun lopulla. Rautatieaseman nimiksi tuli Hillo, joskus 1960/-70 luvun vaihteessa se oli vähän aikaa Haminan satama https://vaunut.org/kuvasivu.php/35069 Sen jälkeen aseman nimi on ollut Hamina.
	27.04.2008 22:27	Tapio Muurinen
		Palaan vielä noihin Puolassa sotavuosina rakennettuihin Gb-vaunuihin - onko ne rakennettu sikäläisellä "halpatyövoimalla"?
	27.04.2008 22:16	Tapio Muurinen
		Kaikkia Dv12-satasarjoja (ent. Sv/Sr12) on ollut Oulussa eri aikoina, joten niitä näkyi myös Oulun pohjoispuolella.
	26.04.2008 00:03	Tapio Muurinen
		Gb oli kesäkelillä sopiva työpaikka sellaiselle, joka lämpimästä piti. Vaunussa oli ainakin 40 astetta lämmintä, vaikka kaikki reijät oli auki (jos sai avattua). Täyden selluvaunun purkamisessa aloitus oli joskus työlästä. Ovelle piti saada ensin kaksi paalia rinnakkain, jotka trukki otti käpäliensä väliin. Sitten se siirtyi hieman taaemmas ja laski seuraavan aloituksen vaunun lattiatasoon, kunnes kuorma (8 paalia) oli valmis. Kun vaunuun alkoi tulla tilaa, oli sellukärryllä helpompi siirtää paaleja ovelle. Vaunun sisällä sai olla varuillaan, kun sellupinoja kaadettiin.
	25.04.2008 22:03	Tapio Muurinen
		Samasta kuvauspaikasta on myös tämä https://vaunut.org/kuvasivu.php/17640 tuosta kalliolta valomaston juurelta https://vaunut.org/kuvasivu.php/19317
	25.04.2008 21:48	Tapio Muurinen
		Hillo on minulle makea kuin mansikkahillo, koska se oli kotikyläni ja kasvuympäristöni, ja Hamina on oikein selväpiirteinen :) Tosin tietyllä murhemielellä olen kaukoseurannut alueen viimaikaisia tapahtumia. Tällaiset kuvat taas tuovat mieleen niitä parempia aikoja muistella. - Noista puolalaisvaunuista on tullut joskus mieleen, kuka tai ketkä ne oikeasti rakensi, ja millä ne ostettiin. Tästä ei ole näkynyt dokumenttia. Puola oli miehitetty ja määräysvalta oli saksalaisilla. Mielikuvitus lähtee liikkeelle...
	25.04.2008 21:25	Tapio Muurinen
		Vilkuttamisesta ja morjestamisesta puheen ollen - kun lapseni olivat pieniä ja lähtivät vielä iskän mukana radan varteen, sanoin monasti, "nyt nosta kättä". Takuuvarmasti veturista vastattiin, ja joskus tuli vielä iloinen tuuttaus päälle - kaikilla oli hyvä mieli.
	25.04.2008 12:16	Tapio Muurinen
		Vertailuksi nykypäivän kuva https://vaunut.org/kuvasivu.php/47933 Junat ovat samassa paikassa.
	25.04.2008 09:59	Tapio Muurinen
		Harvinainen, ja siinä mielessä arvokas kuva. Yleisempi kai oli yhdistelmä Dm4 + 3 puuvaunua. Samanlaisen kokoonpanon sain tallennettua noin vuotta aikaisemmin kaukaa Olavinlinnan tornista junan ylittäessä Kyrönsalmen siltaa. 1970-luvun alussa vetäjinä oli vahvempaa kalustoa ja vaunustoa oli lisätty https://vaunut.org/kuvasivu.php/28558 ja https://vaunut.org/kuvasivu.php/18552 Viimeinen omakohtainen matkustuskokemukseni Dm4:ssa oli pääsiäisen seudussa 1969 Mikkelistä Kouvolaan. Noita kiitojunanvaunuja kyllä tuli testattua vielä 1970-luvun alussa tässä samaisessa junassa.
	24.04.2008 10:59	Tapio Muurinen
		Taisi olla 1980-luvun alkupuolta, kun jonkun matkan teinkin tarkoituksella tuollaisessa entisessä I-luokan vaunussa. Niissä oli jotenkin "juhlava interiööri", jota vielä höysti tietoisuus, että pian nämäkin katoavat. Vaunussa oli muistaakseni 10 kahden petipaikan hyttiä, ja makuupaikan hinta oli halvempi kuin teräsvaunussa kolmen hytissä. Junaparissa P63/64 oli mm. käytössä esim. https://vaunut.org/kuvasivu.php/29716 ja https://vaunut.org/kuvasivu.php/35679 (Käyttäjä muokannut 24.04.2008 11:03)
	24.04.2008 10:29	Tapio Muurinen
		Se toinen kytkintanko jää sopivasti tuon ison "päätangon" alle piiloon, ja koska liikeradatkin olivat samat, niin tahtoi pysytelläkin piilossa. Esim. kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu.php/28833 sen voi siellä nähdä mitenkuten.
	21.04.2008 22:51	Tapio Muurinen
		Se 73 tyhjää "Goboa" kulkee vielä yhdellä Sr1:llä. Gobon "laskennallinen" mitta taitaa olla 12 m (vai 14 m?). Pisimmät junat esimerkiksi Vainikkalasta Kotkaan ovat olleet erikoisluvalla jo yli kilometrin pituisia.
	21.04.2008 22:39	Tapio Muurinen
		Mitä, onko Vanha Viipurintie (nyk. Salmenvirrantie) kaivautunut radan ali? Näillä vanhoilla "pyytömailla" tulee nykyään harvemmin käytyä. Keväisin luontoihmisen aika ei käynyt pitkäksi junia odotellessa, kun samalla voi seurata vaikkapa vesilintujen touhuja Savilahdella. Lahden toisella puolella entisen koulun massiivi muistuttaa menneistä, kun junasta piti laskea aina vaunut, eikä kuullut mitä opettaja sanoi. (Käyttäjä muokannut 21.04.2008 22:41)
	21.04.2008 22:09	Tapio Muurinen
		Hienoa! Pisteet sekä kuvasta, että paikasta. Aina kun olen paikkakunnalla käynyt, olen pyrkinyt käymään myös tässä. Reitkallin-Lankamalmin tie menee tästä kallion päältä vähän matkaa, tunnelin yli. Sitä kai Tuomas käytti? Itse tulen mieluummin tuolta horisontista toisen tien kautta. Junan puolivälin paikkeilla on kallioleikkaus, josta saa paluusuuntaan vaikkapa seuraavanlaisen kuvan https://vaunut.org/kuvasivu.php/20868
	19.04.2008 00:21	Tapio Muurinen
		Ja sehän näyttää tällaiselta https://vaunut.org/kuvasivu.php/47879
	18.04.2008 23:43	Tapio Muurinen
		Jos noin on, niin hyvä näpäytys tämä on minullekin. - Taidan piiloutua mustaan jätesäkkiin. Tällainen tapahtuma on kokonaan pyyhkiytynyt kaukomuistin syövereistä. Tai vähän annan itselleni anteeksi ja puolustukseksi, että en kirjannut minnekään kuvauspaikkoja enkä tarkkoja aikoja. Jollaisellakin tarkkuudella ne eri asiayhteyksien kautta ovat paremmin tai huonommin löytyneet. Koko ajan pidin tätä itsestään selvänä Paimion-Halikon peltoaukeille. Kuusiaidan sisällä oleva Pukkilan kartano ei tullut mieleenkään. Samanlaisia aitoja on muuallakin radan varressa, mutta ei näin lähellä. Sen takaa Littoisten tietä olen ajanut pyörällä ja erilaisilla autoilla varmaan kertoja satalukuisen määrän. Jotain tuttua maisemassa kuitenkin on; ei vain mitä?? Tämä juna https://vaunut.org/kuvasivu.php/46758 lähestyy vastakkaisesta suunnasta Rungon kaarteen jälkeen samaa paikkaa. Nyt on pakko laittaa erilainen kuva samasta paikasta. Tulee tuota pikaa...
	17.04.2008 23:26	Tapio Muurinen
		Tästä veturista minulla on jokunen haalistunut muistikuva. Leikki- ja uimapaikkamme oli Summan tehtaan radan varressa. Tehdasta ehkä vielä rakennettiin, kun Satikka vei tavarajunaa tehtaalle. Kerran eräs kuuro ikätoverimme oli vähällä jäädä junan alle tässä https://vaunut.org/kuvasivu.php/45657 Muut muistiin tallennetut ovat lähinnä höyrypillin vihellyksiä ja epätarkkoja näköhavaintoja Summan ratapihaa reunustavista vadelmapensaista. (Käyttäjä muokannut 17.04.2008 23:27)
	17.04.2008 23:08	Tapio Muurinen
		Nämä Haminaan varastoidut Hv:t enteilivät omalla hiljaisella tavallaan yhden aikakauden päättymistä. Toki olihan ajan sivu aina poistunut kalustoa vanhemmasta päästä, mutta tilalle oli rakennettu uusia ja entisiä tehokkaampia, parempia. Silloin, kun ensi kerran nämä näin talvella -65 ajaessani koulun ruokatunnilla pyörälenkin tallin kautta, ajattelin että Haminan henkilöjunia aletaan ajaa höyryvedolla. Kuitenkin ne näyttivät niin "apaattisilta", ja talven edetessä vain kuura ja lumekerros peitti keveiden kiskojen laukkaajia. Edes yhtään valokuvaa en ottanut, vaikka lukuisia kertoja olisi ollut tilaisuus. Mitäs turhia, filmiä vain haaskaantuu. Eri asia, jos veturit olisivat olleet kiidättämässä henkilöjunia Haminasta Inkeroisiin/Kouvolaan. Nyt olen nähnyt näistä kaksi kuvaa. Toinen on kopio sanomalehtileikkeestä ja tämä, veturinkuljettajan pojan, I.Hiltusen ottama, jonka on kuvaksi kehittänyt toisen kuljettajan poika T.Lindholm.
	16.04.2008 23:20	Tapio Muurinen
		Kerro joskus, tai laita linkki Karttapaikkaan. Minä en malta kesään saakka odottaa :)
	16.04.2008 10:45	Tapio Muurinen
		Tämä jää nyt vähän epävarmaksi. Piikkiöstä kuva ei mielestäni ole, en ainakaan muista tuohon suuntaan kuvanneeni. Kun on tuhansia kuvia, niin aina on joukossa "varmoja". Jos ja kun ensi kesänä liikun seudulla, niin katselen maisemia uusvanhoin silmin. Pitää vielä tarkistaa, onko dia ollut väärinpäin.
	16.04.2008 00:03	Tapio Muurinen
		Lippuja tarkistaessaan konduktööri merkkasi omaan "reittikorttiin" ne seisakkeet, joilla oli pysähdys vain tarvittaessa, eli matkustaja halusi jäädä pois. Soittokellolla hän voi ilmoittaa esim. "lyhyt - pitkä", pysähdys seuraavalla. Samalla syttyi varmuuden vuoksi tuo vihreä valo. Kovassa ajomelussa se oli varmistus, jos kelloa ei sattunut kuulemaan. Muistan vielä hyvin kaksi lyhyttä soittoa, jolla konduktööri ilmoitti pysähdyksen jälkeen, että valmis lähtöön. Se kuului hyvin matkustamon puolelle, kun junassa oli hiljaista.
	15.04.2008 23:36	Tapio Muurinen
		Vielä vuonna 1962 oli 761 sarjastaan ainokaisena Kouvolassa, mutta 1965 näkyi kavereina olevan ainakin 762 ja 769.
	15.04.2008 23:25	Tapio Muurinen
		Aivan, ei tämä oikein hyvin istu nykypäivän Pitkäportaaseen. Minulla on v. 2006 kuvia ko. aukeilta. Se vain päällimmäisenä kummittelee. Karttasulkeisten jälkeen rakennuksia eikä metsää saa kunnolla sijoitettua, tosin aikaakin on vierähtänyt. "Kuninkaantien" varresta tämän uskon kuitenkin olevan. Pieni mahdollisuus, että vanhalta linjalta jostain Hajalan ja Halikon väliltä. Silloin kulkusuunta olisi päinvastainen. Merkki on nopeusrajoitus. Ratapenkkaa on vastikään sorastettu.
	14.04.2008 09:27	Tapio Muurinen
		Reseptorit ovat viestineet vilkkaasti vielä aamupuolella. Toivottavasti ei kenenkään yöunet menneet, mutta oikea paikka kuitenkin löytyi. Lahtihan tämä. Kuva on Helsingintien sillalta (ent. 4-tie). Juna on P11 Imatralle, eli kello on noin 19.30. Vuodesta en ole aivan varma, mutta mieluummin 1975 kuin 1974 (koskahan tuo ratapiharemontti sähköistystä varten tehtiin?)
	12.04.2008 18:42	Tapio Muurinen
		Numeroinnissa tapahtui "remonttia" juuri noihin aikoihin. Ei mikään ihme, jos muisti ei riitä. Esimerkiksi Hangon henkilöjunat muuttuivat 421-436, ja parilliset numerot merelle päin (kuten kuvassa). Jos tämä on sama juna kuin https://vaunut.org/kuvasivu.php/41562 niin silloin numero on H428. - Tyylikäs ajankuva, ja veturikin vielä Vv15. (Käyttäjä muokannut 12.04.2008 18:48)
	12.04.2008 13:39	Tapio Muurinen
		Sso on tuo laitimmainen merkkivalo oikealla (vihreä), ajojohto- ja jarrupainemittarin alla.
	12.04.2008 13:27	Tapio Muurinen
		Jos tuota tekstiä tarkoitat, niin siinä lukee: "Keskustelu kuljettajan kanssa ajon aikana kielletty" (och samma på svenska). - Hiljaiselta päältä näyttää.
	10.04.2008 21:35	Tapio Muurinen
		Tarkoitat Toikkalan seutua? Juuri tuon taustan perusteella yritän löytää oikeaa sijaintia. Sen muistan, että Pitkäportaan aukeilla olen joskus kuvaillut. Alkuperäisessä kuvassa näkyy radan suuntainen oja, joka voisi olla Pitkäportaanoja. Mietintä jatkuu...
	10.04.2008 20:02	Tapio Muurinen
		Samoilta seutuvilta, olettaisin, löytyi tuoreempi kuva https://vaunut.org/kuvasivu.php/13855 Eri liikesuunta.
	10.04.2008 00:07	Tapio Muurinen
		En tiedä, millaiset säännöt NL:ssa on ollut junamiehistön matkustamisesta veturissa esim. lyhyissä siirroissa, mutta onhan tuo sentään suojaisa paikka. Muut vaihtoehdot ovatkin sitten paljon huonompia. - Pikkupoikana suunniteltiin, että olisipa jännä olla tuolla salamatkustajana.
	09.04.2008 23:56	Tapio Muurinen
		Veturina näyttäisi olevan melko tuore Sv12 26xx.
	08.04.2008 13:53	Tapio Muurinen
		Suomen kautta on mennyt paljonkin nesteytettyjä hiilivetyjä transitona NL:sta/Venäjältä Eurooppaan, mm. Haminassa on kaasusatama sitä varten. Se liikenne on kovasti hiipunut. Taitaa mennä nykyään Venäjän omista satamista Suomenlahden etelärannalta. Noista vihreistä säiliönpäistä en tohdi sanoa, mutta minusta se on "perusväri", jota on päällemerkinnöin usein maalailtu uudelleen.
	08.04.2008 13:40	Tapio Muurinen
		Vai oliko se huuliharppu, jota Mauno soitteli viimeisellä työvuorollaan?
	07.04.2008 23:41	Tapio Muurinen
		Haitaria soittavan entisen konduktöörin "pääkonttori".
	07.04.2008 23:32	Tapio Muurinen
		Venäjältä se tulee ja menee Suomen kautta transitona jonnekin Eurooppaan. Saattaa tulla kaukaakin Uralin takaa esim. https://vaunut.org/kuvasivu.php/22551 tuskin kuitenkaan kaikki samasta paikasta. Ajoittain on tullut jopa juna päivässä a 3000 t kerralla.
	07.04.2008 13:57	Tapio Muurinen
		Kotkassa neljä ja Haminassa kaksi, eli sielllä on aika vahva keskittymä. Nykyään kai koneet eivät ole samoilla paikkakunnilla vuositolkulla niinkuin ennen, vaan niitä heitellään tarpeen mukaan paikkasta toiseen.
	06.04.2008 22:32	Tapio Muurinen
		Muistelin kai jälleen "aikoja entisiä" tuosta säännöllisyydestä, ja mieluummin näin päin kuten kuvassa, että Haminasta ylöspäin. Kävin vain vilkaisemassa, että jokos se alkaa olla lähtövalmiina. Kotkaankin meni metanolijunia 5-10 vuotta sitten, kunnes vienti keskitettiin Haminan kautta. Oletko Tuomas sattunut näkemään niitä yli kilometrin mittaisia konttijunia, joita Kotkan suuntaan on mennyt?
	06.04.2008 22:16	Tapio Muurinen
		Mikäpä ettei "taitava matkustaja" voisi soveltaa ohjeita tänäkin päivänä. - Paikkalippujen varausjärjestelmä muuttui kesällä 1959, jolloin varausaika ei ollut rajoitettu, mutta lunastus vasta neljä viikkoa ennen matkan alkua. "Lippua lunastaessa ostajan tulee, jos suinkin mahdollista, maksaa hinta t a s a i s e l l a r a h a m ä ä r ä l l ä". (Käyttäjä muokannut 06.04.2008 22:19)
	06.04.2008 13:43	Tapio Muurinen
		Makuasia, mutta minusta nämä Haminan metanolijunat ovat kaakkoisen Suomen näyttävimpiä. Paikkakunnasta tulee lisäpointseja. Kulkukin lienee melko vakio? Sopivalle paikalle vain kamera tanaan, ja tyytyväisyystakuu on luvassa, kuten https://vaunut.org/kuvasivu.php/45520
	06.04.2008 13:24	Tapio Muurinen
		Tämän komean talvikuvan kontrastiksi kesäinen kuva https://vaunut.org/kuvasivu.php/38996 samalta vt 21:n sillalta junan menosuuntaan. Junassa oli 30 vaunua ja mittaa n. 600 m.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset