Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.02.2008 19:44 | Tapio Muurinen | ||
| Olinkohan minä se kaveri, ai niin en, koska menin etuperin ojennetuin vartaloin puolikierteellä, zag. | ||||
|
05.02.2008 22:48 | Tapio Muurinen | ||
| Nyt en muista, oliko säiliö väriltään oranssi vai "Nesteen vihreä". | ||||
|
05.02.2008 21:56 | Tapio Muurinen | ||
| Koko ratapiha-alue on aidattu. On siinä tilaa lisäraiteillekin, jos pituus riittää, mutta muistaakseni silloin kun kalliot vietiin pois ja alue tasattiin, puhuttiin VR:n varastokentästä; kontteja tms. Ei ole ollut vielä tarvetta sellaisille toimille. | ||||
|
05.02.2008 20:46 | Tapio Muurinen | ||
| Ai, kävit täällä saakka, "Kaukaan-puolella". Vasemmalla oli ennen Kaukas-Hackmannin henkilökunnan asuintaloja. - Kiitos näistäkin lukemattomia muistoja herättävistä kuvista. On nämä minullekin pakollisia käyntikohteita aina, kun Kymenlaaksossa 1-2 kertaa vuodessa tulee käytyä. | ||||
|
05.02.2008 20:35 | Tapio Muurinen | ||
| Tässä rata ylittää Hillonlahden pohjoiskärjen. Tuolla toisella rannalla on pieni levypalkkisilta, tai nyt se on betonielementtisilta. Ylämaista laskee ojia vasemmalla olevaan pohjukkaan, ja vesien pitää päästä mereen. Muistan tämän radan rakentamisestä jotain. Maansiirtoautoilla ajettiin ensin louhetta penkaksi, putkiräjäytyksillä räjäytettiin savimassoja syrjään ja nopeutettiin louheen vajoamista. Ne savipenkat levisivät aika laajalle. Sanoivat, että savea olisi ollut toistakymmentä metriä. Kauempaa katsottuna rata on tässä selvästi notkolla. Räjäytysputkia törrötti kauan siellä täällä penkan vierellä. Kuivakuoren muodostuttua vuosien jälkeen savipenkoilla voi kävelläkin. | ||||
|
|
05.02.2008 20:14 | Tapio Muurinen | ||
| Ennen kuin suora Ensontie rakennettiin Summasta suoraan satamaan ja työkansa alkoi autoistua, tämä rata oli aivan yleinen työmatkareitti sataman puolelle, postiin, kauppaan, linja-autolle... Seisot muuten meidän entisellä laiturillamme, joka yhdessä naapurin kanssa tähän uuteen paikkaan rakennettiin :) | ||||
|
05.02.2008 20:03 | Tapio Muurinen | ||
| Kilometritolppa on se 246. Näistä kirjoittain vaikka novelleja, mutta ei ole tämän foorumin paikka. Montako kertaa tästä ylikäytävästäkin olen kulkenut - tuhansia. Radan vasemmalla puolella matalassa pohjukassa, jota Lammashaaksi kutsuttiin, Pikku-Tapsa on opetellut uimaan. Tällä tasolla kerran eräs kuuro ikätoverimme oli vähällä jäädä Satikan (?) vetämän puujunan alle; nuorempi veljensä pelasti viime hetkellä. Sikäkään tilannetta en unhoita koskaan. | ||||
|
05.02.2008 19:47 | Tapio Muurinen | ||
| Aivan oikein tarkensit, yleisesti puhuttiin vain eteläpää ja pohjoispää, kai siksi, että tuosta kun mennään tarpeeksi pitkälle, niin päästään vaikkapa Kouvolaan :) - Pikkunappuloina kokeiltiin usein tehdä kiskollakävelyennätystä. Kerran tästä lähdettiin menemään. Alun horjunnan ja totuttelun jälkeen se alkoi sujua ihmeen hyvin. Edessä vasemmalla näkyy kilometri 246. Seuraavalle tolpalle 245 kävelin, sitten lopetin, sillä muuten oltais jouduttu Hillon ratapihalle. Sen onkin miun enkka. - Kisko on 43 kg. | ||||
|
05.02.2008 19:27 | Tapio Muurinen | ||
| Vieläkö vaihteessa luki "Perusasetus poikkeavalle"? Rata vie kuorimolle ja oli sen jälkeen, kun massa teko muuttui kuumahiereelle (joskus 1970-luvulla?) pääasiallinen kulkutie https://vaunut.org/kuvasivu/30433 Kaksi välissä olevaa raidetta olivat lajittelua varten. Suora tie vasemmalla meni ennen kuivaan päähän varastolle ja selluaikana pulpperille. - Omaa selluahan täälle ei keitetty -. Se olikin hiljainen pätkä viimeiset parikymmentä vuotta, koska sitä ei tarvittu. Joskus sieltä lähti pieniä eriä junakuljetuksena NL:oon ja muualle Aasiaan. | ||||
|
05.02.2008 10:20 | Tapio Muurinen | ||
| Tuomakselle vinkkinä; käväisepä samassa paikassa keväällä tai alkukesällä. Rannat ovat keltaisenaan rentukoista, tuomet kukkivat ja tuoksuvat Summan radan varressa, juhannuksen tienoilla villiruusut. Kiskot ovat ehkä silloin jo paksussa ruosteessa, mutta pyttyjunat jymisevät tuossa lahden takana entiseen malliin, eikä Palokangas ja Lakulahti kokonaan hiljene, vaikka vähän aluksi notkahtaa. - No, löytyyhän niitä Kymen varrestakin kauniita kohteita kesällä. | ||||
|
|
05.02.2008 09:41 | Tapio Muurinen | ||
| Tuomas/Eljas, tunnistan molemmat kiroukset, mutta vain osittain. Tämä digiaika on pahempi (=mielipide). Ennen kuvia tuli otettua harkiten, vain ruutu tai pari kohteesta, ja se oli siinä. Filmiä oli pakko ostaa kustannussyistä "paljon" kerrallaan metritavarana. Ei se loppunut. Halutut kuvatkin vielä löytyvät kohtuullisella penkomisella, vaikka filmi- ja dia-arkistot on myllätty moneen kertaan. Digikuvia tulee aivan eri tahtia; kaikkia ei millään ennätä käsitellä eikä lajitella. Ne menevät originaaleina varmuusvarastoihin, hae sitten sieltä tuhansien joukosta "juuri sitä tiettyä kuvaa tässä ja nyt". Oliko se kesällä 2004 vai syksyllä 2006, milläköhän reissulla? - hakeva löytää, mutta löytyy useampia samanlaisia; minkähän näistä ottaisin...? | ||||
|
04.02.2008 21:40 | Tapio Muurinen | ||
| Ei oikein muutakaan selittävää tekijää löydy. Siinä se minustakin oli. Sitä ei ole näköjään vielä tarvinnut kokonaan tasoittaa. | ||||
|
|
04.02.2008 21:31 | Tapio Muurinen | ||
| Onhan Tuomas ottanut kuvan ratapihalle sivustakin. Pitää vain hakea paikka kaukaa sataman tien varresta. Ennen kallio ulottui ratapihan reunaan, jota voi käyttää tukevana jalustana https://vaunut.org/kuvasivu/18746 - Kun kerroit käyneesi Haminan suunnalla kuvailemassa, odottelinkin lisää hienoja kuvadokumenttejasi. Kiitokset näistä mieltäni lämmittävistä kuvista. | ||||
|
|
04.02.2008 21:17 | Tapio Muurinen | ||
| Kehitys kehittyy, ja niinhän sen pitää. Jokseenkin samaa kuvauslinjaa, linkkikuvassa https://vaunut.org/kuvasivu/31729 kääntöpöydän yli Nuutniemen kärkeen, alettiin rakentaa amerikkalaista Zeofinn:n tehdasta v. 1966, joka sekoittaa paperiteollisuudelle erilaisia tuotteita. - Onhan tuokin kasvanut. - Muita yhtäläisyyksiä kuvista on vaikea löytää, vai näkyivätkö Raatihuoneen torni (vasemmalla), ortodoksisen kirkon kellotorni ja kirkon kupoli sekä Vehkalahden kirkon torni minun epätarkassa Felicalla otetussa kuvassa. | ||||
|
04.02.2008 20:49 | Tapio Muurinen | ||
| Nyt ei saa enää lähtijöistäkään kunnollisia kuvia, kun inspiraatiokallioni on viety merenpohjaan. Vielä 1990-luvun alussa saattoi ottaa vaikkapa tällaisen kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/18748 kohtisuoraan ratapihalle. Tämäkin tasainen kenttä piti ottaa VR:n käyttöön, mutta näköjään mäntyä pukkaa pelkkä kalliolouhekin. | ||||
|
04.02.2008 20:36 | Tapio Muurinen | ||
| Dr14 ja Vr11 https://vaunut.org/kuvasivu/18868 ovat jokseenkin samassa paikassa. Mitä, onkos tästä jo senkin verran kuin 45 v. väliä. Kappas, kuin aika rientää! | ||||
|
|
04.02.2008 20:26 | Tapio Muurinen | ||
| Voi, kuva entisestä kotirannastamme. Juuri tällä paikalla oli ensimmäinen venelaiturimme. Hillonlahden perukkan toisella puolella alkaa Lakulahden ratapiha, joka jatkuu oikealle satamaan saakka. Ennen tämäkin ranta oli täynnä kyläläisten veneitä. Samoilta sijoilta hiukan vasemmalle kääntämällä avautui seuraava näkymä Summan tehtaan radalle 40 v. sitten https://vaunut.org/kuvasivu/19615 (kyyneleitä vastaan taistellen). (Käyttäjä muokannut 04.02.2008 20:28) | ||||
|
04.02.2008 20:07 | Tapio Muurinen | ||
| Ne jotka sanoivat Wagoner, saavat 1 pisteen; Cherokeen kannattajat saavat 0,5 pistettä. Alkuperäistä kuvaa suurennettaessa tuo peräpeili näyttää olevan 1970-1978 Wagonerista (katsokaa Eliaksen linkistä). Ja nyt kiireellä muihin aiheisiin. Tuolla näytti olevan Tuomaksen kuvia entisiltä kotikunnailta. | ||||
|
|
04.02.2008 15:32 | Tapio Muurinen | ||
| Pojat, pojat, sovitaan, että se on jeeppi ja tämä on junasivu :) - Tuollaisia perävaloja muistelen monasti katselleeni ja kuskin paikallakin istuin silloin tällöin 1981 alkaen. Cherokeeksi sitä silloin kutsuttiin. Valtio osti niitä virka-autoiksi moniin laitoksiin, VR:llekin. Olivat halpoja ostaa, mutta kallita pitää - hirveitä pensasyöppöjä ja kylmiä ainakin pohjoisessa. Ohjaus oli tunnottoman ylitehostettu. - Jk. mitä minun muistiin ja perävaloihin tulee, niin välille voi vetää katkoviivan. | ||||
|
03.02.2008 22:30 | Tapio Muurinen | ||
| Vuonna 1992 nosturi oli vielä kasassa, mutta tämän näköisessä kunnossa https://vaunut.org/kuvasivu/44096 - Mikään salamalähtijä tämä ei ole ollut. Riippuen onnettomuuden suuruudesta, kuinka paljon tarvittiin miehiä ja muuta kalustoa. Yleensähän rata meni poikki. Tunteja varmaan kesti, ennen kuin raivausporukka oli paikalla, ja muutama tunti lisää kunnes päästiin nostoihin; painetta höyrykattilaan, nosturille hyvä paikka, tassujen alle kunnon pedit ratapolkyistä, jne. Jos liikenne pääsi esimerkiksi ratapihalla kiertämään muita raiteita, niin sitten ei ollut senkään vertaa hoppua. (Käyttäjä muokannut 03.02.2008 22:32) | ||||
|
03.02.2008 22:06 | Tapio Muurinen | ||
| Rata on rakennettu oikeastaan kahdessa vaiheessa. Juuri Talvisodan sytyttyä rata avattiin 1.12.1939 Hyrynsalmelle. Vuosina 1940-1942 tehtiin vain vähäisiä töitä Hyrynsalmen ja Pesiökylän välillä. Jatkosodan aikana Hyrynsalmelle kohosi saksalaisten valtava varikko, ja siitä alkoi vankityövoimalla rakennettu Kuusamon kenttärata. Toinen rakennusvaihe sodan hävitysten ja korjausten jälkeen alkoi 1950. Rata seurasi saksalaisten kenttärataa Korvualle saakka (n. 30 km Taivalkoskelta), vain suurimmat mutkat ja mäet oiottiin. Korvua-Taivalkoski on uusinta rataa, 1959 jälkeen rakennettu. Kiskot ovat vanhoja 30 kiloisia, jostan tärkeämmiltä rataosuuksilta siirretty. | ||||
|
03.02.2008 21:36 | Tapio Muurinen | ||
| Valitettavasti tämäkin rata pusikoituu nopeaa tahtia. | ||||
|
|
03.02.2008 12:00 | Tapio Muurinen | ||
| Kiitokset vain tarkkaavaisuudesta kummallekin. Minulle tässä on ollut vuoden toleranssi, koska kumpikin on mahdollinen. Täältäkin https://vaunut.org/kuvasivu/32933 hain sivustatukea. | ||||
|
03.02.2008 11:50 | Tapio Muurinen | ||
| 60-luvun puolivälissä oli etelään, Saarijärven kautta, kolme edestakaista - lisäksi maanantaiaamuisin Hinkuan meno-paluu (mitähän sekin siellä, keskellä ei mitään?). On varmaan ollut asemalla elämää; paljon vilkkaampi poikkiliikenne Iisalmen - Ylivieskan välillä, ja tavaraliikenne lisäksi. | ||||
|
|
03.02.2008 11:34 | Tapio Muurinen | ||
| Takakaarteessa oli ennen Iijoen sillan valmistumista Taivalvaaran seisake kolmioraiteineen. Tosin tästä Lättähatut jatkoivat vielä kirkonkylän tuntumaan kilometrin verran Taivalniskan seisakkeelle. Taivalniskaltakin pääsi jo junan kyytiin, mutta ensimmäinen kilometri tultiin liitevaunu edellä (jos sellainen oli). Aikatauluun oli varattu Taivalvaarassa 10-15 min kolmiossa kääntymiseen. | ||||
|
03.02.2008 11:26 | Tapio Muurinen | ||
| Keskusliikenneasema. | ||||
|
|
03.02.2008 11:24 | Tapio Muurinen | ||
| Täässähän on vielä kiiltävät kiskot. Jokunen puujunakin vielä kulki tämän lisäksi. Paikka taitaa olla Lipon pohjoispuolella. Taustalla oikealla kohoaa Mäkilamminvaara, jonka yli junat kiipesivät = Suomen rataverkon korkein kohta. | ||||
|
|
02.02.2008 21:33 | Tapio Muurinen | ||
| Näillä kuvilla taitaa olla jotain yhteistä https://vaunut.org/kuvasivu/29715 Samalla säädän kuvausvuotta pykälällä. Ensimmäinen Jeeppi on Cherokee, viimeineen "jeeppi" on minulle vähän tutumpi maasturi. | ||||
|
02.02.2008 13:52 | Tapio Muurinen | ||
| Paineimalla toimiva? | ||||
|
02.02.2008 13:35 | Tapio Muurinen | ||
| Koskiko ne pikakorjaukset noita siirtoseiniä? Joskus ne näytti olleen pois paikoiltaan; varsinkin talvella väkisin koneella avattu. Eikä tuo muutenkaan ollut täysin vesitiivis meikäläisessä ilmastossa - ja paperia piti kuljettaa. | ||||
|
|
02.02.2008 13:28 | Tapio Muurinen | ||
| Moro vaan entiselle kotkan pojalle! Oma varma muisti kuvien tukemana riittää vuoteen 1962. Talvella 1963 näitä alkoi näkyä tuliterinä sitä mukaa kun Pasila ennätti valmistaa. Ne ensimmäiset saksalaiset koevaunut 5+5 kpl taisivat tulla vähän aikaisemmin, n. 1960 paikkeilla, mutta niistä ei ole sen aikaisempaa muistikuvaa. | ||||
|
02.02.2008 12:40 | Tapio Muurinen | ||
| Enpä vain olisi tunnistanut suoraan, mutta nyt autettuna tuttu paikkahan tämä on. Tie johtaa Hillonlahden suulle Matinsaateen, jossa oli pari mökkiä. Myöhemmin summalaiset alkoivat pitää täällä veneitään. Tehdas rakensi kunnon kelluvan venelaiturinkin työläisilleen ja kunnosti tien. Ennen tie oli hyvin kapea, ja päällystetty tehtaan voimalaitoksen kivihiilituhkalla ja kuonalla. Seuraavat kuvat ovat tuosta risteyksen takaa https://vaunut.org/kuvasivu/30438 ja https://vaunut.org/kuvasivu/45479 Saas nähdä jääkö tuo Stop-merkki, vaikka junia ei jatkossa kulkisikaan. Toivottavasti isoille tehdaskiinteistöille jotain käyttöä löytyy. | ||||
|
|
01.02.2008 00:28 | Tapio Muurinen | ||
| Näin mentiin ennen ja näin https://vaunut.org/kuvasivu/45520 tänään. | ||||
|
31.01.2008 20:36 | Tapio Muurinen | ||
| Ai kuinka mukavalta tuntuu nähdä toistenkin ottamia kuvia tästä minulle niin tutusta paikasta - erinomaisia digikuvia. Tämä "sataman rata" on Salmenkylästä etelään muuten samoilla sijoillaan, kuin alkuperäinen vuodelta 1937. Vain tässä junan häntä taipuu itään loivaan S:ään, koska tehtiin uudet sillat vanhan levypalkkisillan viereen. Vanha linjaus meni suoraan Poitsilan ratapihan päähän. Maisema on kovasti muuttunut viime vuosikymmenien aikana. Nytkin on tullut näköjään teräsverkkoaita lisää sitten viime käymisen. Vertailuksi kuva samasta paikasta, suuntakin on sama; https://vaunut.org/kuvasivu/38560 ja siitä jatkolinkki. | ||||
|
31.01.2008 15:33 | Tapio Muurinen | ||
| Samoja asioita katselin. Tämä on "sekoitus vanhaa ja uutta" pääasiassa 1930-luvulle päivitettyä. Myös Kotkan radan uusi lähtö Teholasta näkyy puuttuvan (n.1933). | ||||
|
31.01.2008 15:25 | Tapio Muurinen | ||
| En ole asiantuntija, mutta tehtaalla ei omia varastoja pidetä. Kaikki valmistuva tuote on mennyt suoraan koneelta satamaan n. 4 kilometrin päähän autoilla. Saa nähdä mitä radalle tapahtuu. - Viimeisen rullan valmistumisesta löytyy video ja kuvia täältä http://www.kymensanomat.fi/page.php?page_id=226 jos ketä kiinnostaa tällainen surullinen tarina. | ||||
|
30.01.2008 23:21 | Tapio Muurinen | ||
| Mikähän oli veturinpuhdistajan ja esim. lämmittäjän työnjako. Nousiko puhdistaja koneen päälle, vandringille tms. vai kuuluiko se jo veturimiehistölle? Lämmittäjä kai ainakin lakaisi hytin lattian varpuluudalla. | ||||
|
|
30.01.2008 23:14 | Tapio Muurinen | ||
| Arvelen tämän olevan NL:n sotilaskäyttöön tarkoitettu, johon on sekoitettu vanhaa ja uutta karttamateriaalia. -Sallan perältäkin löytyi eräs kartta, jossa oli Jaurujärviseeozero! (hyvänä juttuna kerrottu). | ||||
|
|
30.01.2008 11:31 | Tapio Muurinen | ||
| Tähän sopii jatkokuvaksi kommentteineen https://vaunut.org/kuvasivu/7438 | ||||
|
30.01.2008 10:52 | Tapio Muurinen | ||
| Se kakkonen ajettiin alas maanantaina (toissapäivänä). | ||||
|
|
30.01.2008 10:51 | Tapio Muurinen | ||
| Vielä linkki tehtaaseen, jollaisena sen pahaiten muistan https://vaunut.org/kuvasivu/30444 Höyryvoimalaitoksen piippun huippu huippu näkyi kotipihallemme kallioiden takaa. Aikoinaan, 1950-60-luvulla, tehtaan höyrypilli ilmoitti päivävuorolaisille töiden alkamisesta ja päättymisestä klo 7.00, 11.00, 12.00 ja 16.00. Eipä tarvinnut kelloa muutaman kilometrin säteellä silloin. | ||||
|
29.01.2008 23:41 | Tapio Muurinen | ||
| Korian ja Kausalan välillä, ennen kuin rata nousee Salpausselälle, olisiko jossain Suurensuon paikkeilla raiteet ovat normaalia kauempana toisistaan. Samasta syystä ilmeisesti, eli kantavuuden takia. Saadaan levemmät penkat ja vastapenkereillä passattua. | ||||
|
|
29.01.2008 20:49 | Tapio Muurinen | ||
| Vesikallio on tosiaan ollut niillä main, koska siellä oli pari taloa (on vieläkin), mutta seisake lakkautettiin jo 1960-luvun alkupuolella. Miksi raiteet eivät sitten ole vierekkäin, on varmaan rakennustekninen. Vanha linja on pienen Uronjoen varressa, varmaankin savikkoa ja vanhaa suopohjaa. Uusi linja siirrettiin vajaan kilometrin matkalle kantavammalle pohjalle. | ||||
|
29.01.2008 20:41 | Tapio Muurinen | ||
| Tällä osuudella on liikkunut kovimpina vuosina yli 5 milj.tavaratonnia (netto). Juurikorpi-Kouvola on kolmanneksi vilkkain tavaraliikenteessä Kouvola-Luumäen ja Luumäki-Vainikkalan jälkeen. Alunperinkin tämä kuului sähköistyksen I-vaiheen jatkosuunnitelmaan, kunhan ensin sähkö saadaan Kouvolaan. | ||||
|
29.01.2008 10:06 | Tapio Muurinen | ||
| Kotkan historiassa kerrotaan, että Tsedejeffin vuorelle rakennettiin ravintola Universalgarden ja näkotorni kaupungin perustamisvuonna 1879. Palotorninvuoreksi sitä alettiin kutsua myöhemmin. Mutta missäs palovartijantorni on; eikö sitä ole vielä rakennettu, vai olisiko jo palanut? | ||||
|
28.01.2008 23:06 | Tapio Muurinen | ||
| Arvelen tämän kuuluneen Kouvolan kalustoon suurimman osan 1960-lukua (alkupuoli) ja muutamat viimeiset vuodet Pieksämäellä. Viimeinen ajo oli kesällä 1970. - Mm. 11.12.65 tämä toi RUK-kurssin (120.) Haminaan, seuraavan kerran pongasin tämän Kv:ssa joko "kansainvälisen" keulassa tai varikolla 26.7.66. - Varastoitiin Lievestuoreen asevarikolle, suojattiinkin pari kertaa. Lakkasi olemasta höyryveturi 30-vuotiaana. | ||||
|
28.01.2008 14:57 | Tapio Muurinen | ||
| En muista, miten Kinnissä on/oli raiteita, mutta se. Ja juna on P 78. | ||||
|
|
28.01.2008 10:56 | Tapio Muurinen | ||
| Peruutan edellisen ja palataan 1-raiteiseelle. Puheet kuosista ja väärää puolta ajamisesta voidaan unohtaa. - Olisin itsekin ylpeä tällaisesta kuvasta. | ||||
|
|
28.01.2008 09:36 | Tapio Muurinen | ||
| Kirjokivessä oli kaikilla kolmella raitelle omat sähkötolpat. Kuosista päätellen jonnekin Pietarin radalle tämän sijoittaisin, tarkemmin en osaa sanoa. Tuollaista vahtitupaa en muista. | ||||
|
28.01.2008 09:16 | Tapio Muurinen | ||
| Aivan, tämä on la-ehtoopäivä. | ||||
|
27.01.2008 23:00 | Tapio Muurinen | ||
| Onhan tuossa yksi resiina :) - No leikki, leikki, kaikki kalusto on tienaamassa, eikä se jouda pihoilla maleksimaan. Tosiasiassa tämäkin piha on parhaat päivänsä jo elänyt, kun päivässä käsiteltiin toista sataa vaunua. Karhulan veturi lajitteli vaunut firmoittain Insuliitille, Korkeakosken kartonkitehtaalle, Sunilaan , Hallaan, Ahlstömin Karhulan tehtaille ja Sunilan satamaan; ja vei sitten osoitteeseen. | ||||