4453-170416 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 08.01.2008 22:13 Tapio Muurinen  
  Hiilen varmuusvarastoksi sitä yleisesti sanottiin, mutta mikä lienee ollut bilateraalisen vaihtokaupan oikku. Neuvostoliitto on voinut vain ilmoittaa, että nyt tulee 70000 tonnia hiiltä rajan yli, ja se oli sijoitettava johonkin radan varteen. Samoihin aikoihin tuli Haminan sataman kautta kovimpina kuukausina sama määrä.
kuva 08.01.2008 19:42 Tapio Muurinen  
  491:n sijoitustietoja. Veturi on ollut Pasilan kirjoilla aina 1920-luvulta vuoteen 1953. Se perusteella kääntäisin tämän takaisin pääkaupunkiseudulle.
kuva 08.01.2008 19:30 Tapio Muurinen  
  Summanjoki virtaa heti tuossa rataosaston koppien takana. Muistaakseni kolmaskin raide on ollut. 1962 saakka ratapiha päättyi tuonne kaarteeseen, ja linja kääntyi vielä jyrkemmin vasempaan (itään). Heti sen jälkeen rata ylitti joen. Kesäkuussa 1960 vanhalla etelävaihteella törmäsivät Ristojen vetämät tavarajunat. Kouvolasta tuli ylimääräinen tavarajuna, jota veti Tr1 1063. Sen olisi pitänyt pitänyt mennä sivuun ja odottaa Hillosta tulevaa T7514:ää. Oliko pohjoinen vaihde väärin, vai menikö jarrutus pitkäksi? 1063 kärsi pahempia vaurioita ja putosi kokonaan kiskoilta. Toinen Risto (nro ?) putosi vain osittain. Useita vaunuja ja kuormia hajosi. Yksi vaunu nousi pystyyn. Taas tarvittiin Kouvolan Ardeltin apuja raivauksessa.
kuva 08.01.2008 11:54 Tapio Muurinen  
  Arton vinkkiä tarvittiin. Arsyttävän hyvin kävisi Metsäkylä tosiaan 1980-luvun alussa.
kuva 08.01.2008 10:36 Tapio Muurinen  
  Vailla tarkkaa tietoa: Höyrykaudella veturimiehen koulutus kesti kauan, jotain 4-5 vuotta. Kansakoulun jälkeen pyrittiin VR:n konepajakouluihin Helsinkiin, Viipuriin, Tampereelle, Turkuun, Kuopioon ja Ouluun. Koulutus painottui lähinnä metallitöihin, ja höyryveturin tekniikkaan. Välillä käytiin teoriatunneilla, välillä tehtiin käytännön töitä lämmittäalokkaana koulutuksen myöhemmässä vaiheessa. Koulun kunnialla suorittanut sai lämmittäjän paperit n. 20 vuotiaana. Aikaisemmasta koulutuksesta tai työkokemuksesta saattoi saada jotain helpotuksia.
kuva 08.01.2008 10:14 Tapio Muurinen  
  Kuvatekstin mukaisesti voisi hyvin kuvitella, että miehet ovat tarkoituksella kokoontuneet sillalle ihailemaan junan saapumista. Oikealla "uittojätkiä" kipurakärkisine lapikkaineen, vasemmalla nuoria valkokaulusherroja. Juna on tulossa ehkä pohjoisesta, sillä Vähähaaran lyhyempiä terässiltoja ei voi erottaa.
kuva 07.01.2008 20:31 Tapio Muurinen  
  Pohjoisen maisemia ja vuolas joki. Kemijoki ja Isohaara.
kuva 07.01.2008 09:00 Tapio Muurinen  
  Makuuvaunujen määrä vaihteli 1-3 sesonkien mukaan.
kuva 05.01.2008 22:33 Tapio Muurinen  
  Ei ajeta vielä käärmettä pyssyn piippuun. Sattumalta näin kuvan Kv:n Vanhasta tallista v. 1950 (vain osan), mutta tuo ikkunajako passaisi 1:1.
kuva 05.01.2008 20:45 Tapio Muurinen  
  Se Heinosen kirja hyvä omakohtainen muistelmateos, kirjoitettu romaanimuotoon ja pääkohdiltaan useimmiten paikkansa pitävä, mutta kirjoittaja on käyttänyt myös kirjailijan vapautta, eikä kaikilta kohdiltaan ole tarkka dokumentti. Kiinnostuneille voin ehdottomasti suositella.
kuva 05.01.2008 20:29 Tapio Muurinen  
  Tosi mielenkiintoinen linkki. Melkoista "vuoristorataa" tuo Karjaan - Turun väli näyttää edelleen olevan, vaikka sitä on moneen kertaan oiottu. Pellon loppuosalla jyrkkyyttä ei voi oikein hahmottaa. Tämä voisi selittää myös seuraavan edessä olevan kaarteen, eikä puskettu suoraan liiaan kovaan nousuun.
kuva 05.01.2008 11:14 Tapio Muurinen  
  Kiitti tiedosta. Eli noin karkeasti Paimion puoliväliin on nousua, sitten lähtee laskuun. Tästä Makarlanjoen jälkeen nousu näytti kaikkein jyrkimmältä, mutta alkaa sitten vähitellen tasaantua. Tästäkin https://vaunut.org/kuvasivu/13600 on vielä noin kilometrin verran, kunnes helpottaa. Ilmankos Deeverit ärisivät niin tosissaan, mutta vauhti vain hidastui.
kuva 04.01.2008 23:41 Tapio Muurinen  
  Koskaan en onnistunut näkemään Hr11:ta tavarajunan keulalla, muutaman kerran sentään pikajunassa; ollut sellaisen kyydissäkin.
kuva 04.01.2008 23:34 Tapio Muurinen  
  Tuohon veturien taakse jää kaltevuusmerkki "nouseva", mutta en muista eikä mistään kuvistakaan saa tukea, kunka jyrkkä ja kuinka pitkä. Olettaisin karttojen perusteella, että vähintään sen 10 promillea ja n. 2 km.
kuva 04.01.2008 11:18 Tapio Muurinen  
  Vain viitteenä, että 176 oli sodan jälkeen Rovaniemellä. Tavallisesti samasta sarjasta sijoitettiin peräkkäin samalle varikolle.
kuva 04.01.2008 11:12 Tapio Muurinen  
  Vanhasta tallista pitäisi nähdä joku laajempi kuva noilta ajoilta. Tallejahan muuteltiin, varsinkin ovia jouduttiin muuttamaan vetureiden kasvaessa. - Lähinnä tämä pieni henkilökunnan ovi vasemmalla ja tiiliseinän kulmat (mutta tämä on vain mielipide).
kuva 04.01.2008 10:36 Tapio Muurinen  
  Jousista päätellen nämä säiliöt näyttäisi tyhjiltä. Lukeeko kyljessä punaisella "Tulenarkaa (?)-lk.
kuva 04.01.2008 10:32 Tapio Muurinen  
  Mukavia muistelmia Jormalta uran akutaipaleelta :). Jos jaksan muistaa, niin tämä juna meni jotain 18.30 - 19.00 Piikkiön ohi, P 30:n perään.
kuva 04.01.2008 10:22 Tapio Muurinen  
  Minulla on jotenkin sellainen olo, ettei tämä olisi Märkäjärvi. Taustalla tosin näkyy vähän lammen tapaista ja sen rannoilla aika runsaasti asutusta. Onko liiankin paljon? Lisäksi rautatien ja maantien haamua pitäisi näkyä tuolla rakennusten keskellä.
kuva 04.01.2008 10:16 Tapio Muurinen  
  Mielenkiintoinen kuvakavalkadi, mutta vahvaa kantaa näihin on vaikea ottaa enempää taustoja tuntematta. Salmivaaran kuopasta tiedän, että sinne lähtö oli n. 1 km Salmivaaran "asemalta" Kursuun päin. "Pääradalta" sinne mentiin kolmioraiteen kautta. Vaunut vietiin painamalla 2-3 km. Kuoppia oli kaksi n. kilometrin etäisyydellä toisistaan. Kolmiosta voitiin sitten lähteä vetämään itään tai länteen.
kuva 03.01.2008 11:44 Tapio Muurinen  
  Tuolta Kansallisarkiston digikokoelmasta jäi mieleen, että jotkut rakennukset olisivat tuhoutuneet kahdesti. Onhan toki ne voineet palaa jo muulloinkin. - Hetki sitten soitin rovaniemeläiselle, yli 80 vuotiaalle kuljettajalle, joka tuntee paikat noilta ajoilta (mustaa myös hämärästi Erkki "kaima" Herrasen). Hän oli ensimmäisessä työjunassa lämmittäjänä (Sk3 176), joka pääsi Kjä:lle jo 23.1.1946 yöllä. "Oli aivan hiljaista, ketään ei ollut vastassa. Huudatettiin pitkään pilliä, että nyt on juna saapunut". Tavoitteena oli saada rata avatuksi maaliskuun loppuun, mutta päästiinkin etuajassa. Erkin mukaan saksalaiset hävittivät vanhan aseman ja tämä parakki oli väliaikainen, mutta toimi asemana useita vuosia.
kuva 03.01.2008 00:05 Tapio Muurinen  
  Kemijärven vanhan aseman kohtalosta ei tunnu löytyvän "helppoa". Sellainen tutina minullakin on, että Kuva olisi Kjä:ltä. Hävitys oli perusteellista. Useat aseman ympäristön rakennukset tuhottiin jopa kahteen kertaan. Uusia rakennuksia pystytettiin 1943, mutta nekin poltettiin. Tämä väliaikainen asemarakennus odottelee ilmeisesti uuden, nykyisen aseman tuloa. Kuva on oletettua myöhemmin, sillä ensimmäinen korjausjuna sai avattua välin Rovaniemeltä maaliskuun loppuun 1946. Jotain uutta on jo ehditty rakentaa, tuo varasto taustalla ja kioskiyrittäjän kioski. Mukavasti maitotonkkia laiturilla ehkä lähdössä sekajunan kyytiin.
kuva 02.01.2008 09:26 Tapio Muurinen  
  Yksityiskohtia ko. tapauksesta en muista tarkemmin, mutta voisi kuvitella, että tilanne tuli yllättäen, veturi oli vielä "outo"; seurauksena hätääntyminen. Puuklapeilla sitä yritettiin pysäyttää, mutta raskas veturi litisti ne ja meni yli. Etupää putosi monttuun vauriotuen samalla, myös kääntöpöytä vaurioitui. No Ardelt nosturi oli lähellä.
kuva 01.01.2008 18:03 Tapio Muurinen  
  Kouvola sai 1959 nuo 10 alkupään Trumppaa vaihdossa viiteen Ristoon. Kesällä 1960 nro 1302 ajoi Vanhan tallin monttuun, kun stokerin korjauksen takia tenderi oli irrotettu ja ilma pois. Tallipäivystäjä oli alkanut siirtää veturia, mutta ei saanutkaan sitä jarrutettua eikä suunnanvaihtokaan toiminut, koska sekin toimi ilmanpaineella.
kuva 01.01.2008 17:48 Tapio Muurinen  
  Mielenkiintoisia asioita minustakin - tieto hakee oikeaa ja tarkentuu. Lähteeni mukaan ympärivuotisen säännöllisen matkustajaliikenteen Turusta Tukholmaan alkoi 1898. On helppo uskoa, että matkustajajunat ajoivat silloin rantaan saakka, mahdollisesti kesäaikana aikaisemminkin.
kuva 01.01.2008 12:40 Tapio Muurinen  
  Mielenkiintoisia kysymyksiä, vailla varmoja vastauksia. -Junia on ajanut Aurajoen suulle jo 1876 alkaen, mutta oliko silloin vielä matkustajia niin paljon, että FSJ/VR olisi heitä palvellut. S/s Bore aloitti ensimmäisenä matkustalaivana Turusta Tukholmaan 1898. Laivavuorot olivat harvassa ja ehkä ei heti ympärivuotisia, oli kelivaikeuksia, välillä käytiin karillakin. Ensimmäisissä matkustajunien aikatauluissa ei näkynyt mainintoja, että satamaan saakka olisi ajettu. Siteeraan edelleen sivua eräistä 1930-luvun aikataulusta, yhteispeli toimi: "Laivan myöhästyessä juna voitaan lähettää xx.xx tai yy.yy ja ylimääräinset junat zz.zz ja ää.ää", tai "jos vähintää 60 matkustajaa ilmoittautuu ajoissa, voidaan junaan sinä päivänä liittää yksi 3.-luokan vaunu", tai "kesäaikana (1.4.- 31.8.) juna jatkaa Turun satamaan" (= puolen yön jälkeen; tosin Tukholman laiva oli lähtenyt jo tunteja sitten, ja seuraava lähtisi vasta aamulla). Sotavuosina oli lisämerkintä "Laivapäivinä Turun satamaan"
kuva 31.12.2007 19:13 Tapio Muurinen  
  Jo 1930-luvulla Helsingin junissa oli mainintoja "Vaunut viedään Turun satamaan". Tarkempaa tietoa minulla ei ole. - Osaisiko joku puolestaan kertoa minulle, minkä suuren laitoksen piippu pistää noin kuvan keskivaiheilla? Se näkyy monessa Turun silhuettikuvassa.
kuva 30.12.2007 23:10 Tapio Muurinen  
  On vähän reissussa rähjääntynyt. Näitä vaunuja oli viisi kappaletta; tulivat TB:lle 1966-1967. Muistan nämä uuden uutukaisina ja muusta "porukasta" erottuvina, kun TB rahtasi neuvostoöljyä Haminan öljysatamasta Itä-Suomen varastohinsa ja asiakkailleen. - Muuten vaunun numerossa 8 tulisi olla 6.
kuva 30.12.2007 22:45 Tapio Muurinen  
  KUORMAUS: Tarkista ennen kuormausta, että kaikkien pylväiden salvat ovat ala-asenossa ja vaunun päissä olevat varmistustapit paikoillaan.
PURKAUS: Tarkista, että varmistustappi on paikoillaan. Käännä laukaistavien pylväiden kohdalta salvat yläasentoon. Poista "tämän jälkeen" (alleviivattuna) varmistustappi ja työnnä (lyö) laukaisutankoa "puskimeen päin" (alleviivattuna), jolloin pylväät laukeavat.
VARO LAUKEAVIA PYLVÄITÄ! - Joskus osasin nämäkin ohjeet ulkoa. - Pylväskettingit piti olla toisiinsa kiinnitettynä, muuten pylväät lensivät laukeavan kuorman mukana ties minne. Haminalainen satamatyönjohtaja/ystäväni kertoi, kuinka hän oli laskuveden aikana "onkinut" merestä useita pylväitä ja nostanut ne samaan vaunuun. Kiitosten sijaan hän olikin saanut VR:ltä moitteita :/
kuva 30.12.2007 22:21 Tapio Muurinen  
  Joskus sattui, että kova tuuli pani lupaa kysymättä näitä vaunuja liikkeelle, mikäli jarruja ei ollut veivattu tarpeeksi tiukkaan. Tiedän Inkeroisissa tapauksen, kun "aavevaunu" oli rullannut kovassa tuulessa Kotkan Motin raiteelle, tosin vaunu pysähtyi umpivaihteeseen, mutta yhteentörmäyshän siitä tuli.
kuva 30.12.2007 01:10 Tapio Muurinen  
  Parasta "Iso-Huru" aikaa Kouvolassa oli 1960-luku, ennenkuin vahvempi pikkuveli Hr13 valtasi kaakonkulmat. Esimerkiksi Kouvolan-Pieksämäen välillä 6 tavarajunaparia ajettiin Hr12:lla. Varikollakin niitä näkyi sekä sisällä, että ulkona. Vielä 1970-luvulla se oli aika yleinen läpiajavissa pikajunissa itään ja länteen https://vaunut.org/kuvasivu/19378 myös pohjoisen yöjunissa vielä 1970-luvun lopulle. Mutta sittenpä nuo Kouvolasta käytännössä katosivat, kuten totesit. Olet kymmenkunta vuotta liian nuori :)
kuva 29.12.2007 19:30 Tapio Muurinen  
  Onkohan näillä kuvilla jotain yhteistä https://vaunut.org/kuvasivu/44572 Jos on todellisesta tilanteesta, niin melkoista kyytiä on Keravan paikkeilla ajettu. Edellisessä kommentissani oli sikäli virhe, että Kouvolasta Helsinkiin juna oli MK, ja Kuopion yksikkö oli ensimmäisenä, koska kulkusuuntahan oli Kouvolassa vaihtunut.
kuva 29.12.2007 11:56 Tapio Muurinen  
  Se hautapaikka on erään talon pihapiirissä, radan rarressa tosin, n. 1 - 1,5 km Enonjärven asemalta pohjoiseen. Olisiko yksityinen hauta, ehkä vainajan kotipaikka. Muistaakseni se sijaitsee tässä http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?cx=2561297&cy=6982071&scale=16000&tool=merkitse&styles=normal&lang=&tool=merkitse&map.x=287&map.y=95
kuva 28.12.2007 22:25 Tapio Muurinen  
  Tyttö poseeraa keskellä Poromiehentietä. Eilen viimeksi tästä ohi kävelin. Nykyään rakennus on vaalean vihreä.
kuva 28.12.2007 22:16 Tapio Muurinen  
  Onkohan Helsingin yöjuna saapunut, kun on vaunuja ratapihalla.
kuva 28.12.2007 21:57 Tapio Muurinen  
  Tuosta sillan alta, jossa kirkonkylän seisake sijaitsee, on vielä yksi tariffikilometri Kannonkosken asemalle. Sillä sattui outo onnettomuus talvella 1960, kun työjunan kuljettaja kuoli palamaan syttyneen veturin hyttiin yöllä. Kuljettaja oli jo varsinaisesti eläkkeellä, mutta ajoi vielä näitä työjunia. Rata oli tuolloin Kannonkosken - Keitelepohjan välillä keskeneräinen.
kuva 28.12.2007 21:40 Tapio Muurinen  
  Ykköset päälle ja matkaan. Saattajille on jätetty hyvästit ja otettu terveiset välitettäväksi. He vielä vielä varmistavat portaiden yläpäässä, että matkalaiset pääsevät onnellisesti junaan. Hyvä paikka seisakkeelle, katoskin on valmiina, mutta ei hyvä huonojalkaiselle.
kuva 28.12.2007 21:31 Tapio Muurinen  
  Oikealla taitaa näkyä vähän Syväjärven rantaa, l. tie 648 tulee aivan radan ja rannan väliin. Hyvä kuva 1960-luvun maaseutumaisemasta, jota uusi rata halkoo; eikä ole vielä pusikoita näkyvyyttä haittaamassa.
kuva 28.12.2007 12:43 Tapio Muurinen  
  Kuvasta saa sellaisen käsityksen, että silta olisi ensin räjäytetty (saksalaiset vetäytyessään 1944). Väliaikaiset sillat tehtiin puusta. Tällaisia siltapaikkoja on lukuisia. Työjunalta ratapölkkylasteineen näyttää. Rata Märkäjärvelle (Sallaan) saatiin avattua maaliskuussa 1947.
kuva 27.12.2007 15:03 Tapio Muurinen  
  Helsingin kulmilta. Rantaradalla oli sepelöityjä pätkiä jo ennen sotia, mutta päärataa alettiin sepelöidä 1951. Tarkemmin en osaa sanoa.
kuva 27.12.2007 14:57 Tapio Muurinen  
  Tuosta tallin räystään koristeellisesta tiilireunuksesta tämän saisi ehkä "kiinni", mutta Pasilaa arvelen.
kuva 27.12.2007 14:52 Tapio Muurinen  
  Sepelöidyn radan perusteella arvelen väliä Pasila - Riihimäki, ja hieman myöhemmäksi.
kuva 25.12.2007 20:15 Tapio Muurinen  
  Kolme Dm8-runkoa peräkkäin. Juna voisi olla MP78. Ensimmäinen yksikkö Joensuusta, toinen Kuopiosta ja tämä viimeinen, jonka takaohjaamon ikkunasta kuvattu, Savonlinnasta.
kuva 22.12.2007 21:08 Tapio Muurinen  
  Ihmeen öljyinen on rata. Ensi ajettelin sen perusteella Vainikkala-Luumäki väliä. Mutta ei löytynyt sopivaa paikkaa siltä suunnalta. Tuohon aikaan ei vielä Hr/Dr13 ollut tällä välillä tiputtelemassa. (Käyttäjä muokannut 22.12.2007 21:09)
kuva 22.12.2007 20:27 Tapio Muurinen  
  Kuvan veturimiehillä on ns. Wega-mallin virkalakki ja embleemin siivet vaakasuorat. Tämä malli oli käytössä n. 1930-1950. Kuva rajoittuu siten 1930-luvulle. Ymmärtääkseni N-sarja (Pr1) oli jo tuolloin syrjäyttänyt "Iitat" Helsingin vaikituisesta paikallisliikenteestä, mikä ei tietenkään tarkoita, etteikö esim. 491 olisi voinut Helsingissä ollakin. Veturin sijoituksista minulla ei ole tietoa. Muita "Iitun" kotivarikoita olivat Turku, Oulu, Kouvola, Viipuri, Pieksämäki ja Joensuu. Tallin ovista ja ikkunoista, ja tiiliseinän kulmista voisi saada lisävinkkejä. Mielelläni sijoittaisin tämän kuvan Kouvolaankin, Vanhan tallin seinustalle, ennen ovien korotusta ja muutosta. Vain varhainen aamuaurinko kävisi silloin, muutoin ei. "Iitu" oli noihin aikoihin Kouvolassa hyvin yleinen. Esimerkiksi Inkeroisten - Haminan henkilöjunat vedettiin n. 1920 - 1940-luvun loppuun näillä. Todennäkoisesti ei kuitenkaan ole Kouvola.
kuva 21.12.2007 00:40 Tapio Muurinen  
  Tietyn ikäluokan lapsille Kuurila-nimellä on synkkä sävy. Olisiko ollut jo heti seuraavana kesänä vai vasta 1958, kun matkustimme tästä ohi. Kohta isä sanoi: "Näillä paikkeilla se tapahtui". Muistan vieläkin, kun tarrasin penkistä lujasti kiinni. Kuurila taitaa olla tässä viimeisiä aikojaan pystyssä. Ei kauaakaan, kun paikalla oli vain kasa hirsiä. Sähkölangoissa ei ole vielä voimaa, mutta kymmenen kuukauden kuluttua oli.
kuva 20.12.2007 09:43 Tapio Muurinen  
  Siitä Lavapuron mäen kiskonhionnasta on Nummelinin hyvä kuva (30.7.80) Juhla-Resiinassa 2/-87. Dr13 2321 vetää ja 2349 työntää neuvostoliittolaista hiontajunaa. Molemmat tekevät töitä täysillä.
kuva 19.12.2007 23:27 Tapio Muurinen  
  Toinen laakasija on ollut etulinjassa ja toinen https://vaunut.org/kuvasivu/24451 varmistaa. - Hyvä uimapaikka tästä oikealle.
kuva 19.12.2007 23:15 Tapio Muurinen  
  Vielä palaisin tähän kuvaan ja sekaannukseen Ome/Kas välillä, kun en katsonut kunnolla vaunuston kylkiä. Muistaakseni myös Ome:ssa on käytetty joskus kuormapeitteitä, vai muistelenko aivan omiani?
kuva 19.12.2007 17:52 Tapio Muurinen  
  Kesäpäivä on jo ehtoopuolella. Aurinko paistaa länneltä. Nousin radan varteen korkean horsmikon läpi. Sopivaa kuvauspaikkaa haeskellessa en ennättänyt ilmeisesti valmistautua kuvaustilanteeseen, koska EV (=esivalinta) objektiivin aukko jäi liian isolle ja kuva ylivalottui. Kuvankäsittelyllä tätä pystyi hieman parantelemaan.
kuva 19.12.2007 15:42 Tapio Muurinen  
  Tero oli tarkkana. Kasseja näyttää olevan tässä alkupäässä. Molemmilla vedettiin. Ome-roikkakin olisi löytynyt, mutta olkoon nyt tämä. - Paikka on lähempää asemaa, km 585-586 välillä. Suunnillen tämän https://vaunut.org/kuvasivu/23830 perän kohdalta.
<<   >>