587-117330 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 04.05.2007 22:04 Tapio Muurinen  
  Kaikki me, jotka muistamme höyrykauden, ja muuttumisen dieseleiden kautta sähkökauteen, voidaan varmasti olla samaa mieltä, mutta kehitys kehittyy ja rautatiemaisema "köyhtyy". - Näinhän sen pitääkin olla.
kuva 04.05.2007 21:53 Tapio Muurinen  
  Onhan toki maisema muuttunut 40 vuodessa. Silta eikä ratakaan ole enää tässä kohdassa. Junan takana on ollut jo yli 20 vuotta uusi sataman tie, joka ylittää tämän vanhan 7-tien, joka puolestaan jäi paikallistieksi. Uusi 7-tie on tämän vieressä pohjoispuolella. Uusi rata ylittää nämä kaikki itäpuolelta, l. kaupungin puolelta. Tästä sillasta rata siirtyi n. 30 m.
kuva 04.05.2007 11:10 Tapio Muurinen  
  No niinpä onkin! Havaintoni oli vähän epäselvä. 2302 saapui Suomeen vasta joulukuussa. - Siteeraan leikettä Eteenpäin-lehdestä (10.11.62). "Maassamme on parhaillaan koekäytössä moottoriveturi HR-13 , joka tämän kuun lopulla saapuu koeajettavaksi Kouvolan konejakson alueelle..."
kuva 04.05.2007 10:22 Tapio Muurinen  
  Hyvin usein tosiaan näkyi, että koneapu seisoi, joskus kuljettajakin seisoi ajon aikana. Ilmeisesti välillä haettiin vaihtelua niistä hankalista ja epämukavista penkeistä.
kuva 03.05.2007 20:25 Tapio Muurinen  
  Löysin sattumalta tiedon, että Viljavaraston ja Leca Oy:n raide avattiin Korian alaisuudessa 10.10.1950. Kiskot olivat jostain muualta tuotuja ja kuluneita K25/30.
kuva 03.05.2007 00:47 Tapio Muurinen  
  Kaikista ensimmäinenkin löytyi muistivihkosta, joka oli ollut kauan kadoksissa. Se oli aito ranskalainen 2302, veturin ollessa koeajossa Kouvolan konejaksolla, päivätty 29.11.1962.
kuva 03.05.2007 00:23 Tapio Muurinen  
  Havainnollinen sarja suuren ratapihan nykypäivästä. Tamperehan automatisoitiin vasta parikymmentä vuotta sitten. Sitä ennen paljon vahvoja ja nopeita jalkoja ja käsiä, kuten esimerkiksi Kotkassa https://vaunut.org/kuvasivu/36314 ja monessa muussa suuressa laskumäessä.
kuva 03.05.2007 00:06 Tapio Muurinen  
  Veturihan kaunis kuin vastasyntynyt lapsi. Tuplavalonheittimet pois, edellinen logo, viheltimet katon alle piiloon, sähköradan johdot ja betonipölkyt pois; niin ollaan vuoden 1965 lopussa. Sellaisena näitä putkahteli maailmaan muutaman viikon välein 1963 - 1965. Oma ensimmäinen havaintoni tästä veturista on tosin vasta 5.12.1965 Haminassa.
kuva 02.05.2007 01:00 Tapio Muurinen  
  Historian kirjat kertovat, että väli Korialta Voikkaalle valmistui 1940 lopulla. Voikkaalta oli yhteys Haarankallioon, noin 2 km Harjun pohjoispuolelle. Näitä yhteyksiä myös käytettiin sodanaikaisessa liikenteessä varsinkin 1941. Myös sodan jälkeen oli yleistä tavaraliikennettä vähän aikaa, kunnes kiskot vietiin muualle. Myöhemmin 1950-luvun alussa kiskotettiin Korialta alkaen uudelleen 6 km:n matkalta teollisuusraiteeksi. Onkohan juuri tätä väliä.
kuva 01.05.2007 20:24 Tapio Muurinen  
  Historiikin (1962-1987) mukaan ensimmäiset Ohn:t valmistuivat 1970. Viimeiset tehtiin 1984. Yhteensä valmistettiin 666 kpl.
kuva 01.05.2007 13:32 Tapio Muurinen  
  1960-luvulla hake tuli tärkeäksi sellu- ja paperiteollisuuden raaka-aineeksi. Rakennettiin yli 1000 hakevaunua (kolmea eri mallia). Alustoina käytettiin vanhoja Hdk-vaunuja, etupäässä sarjan uusinta kalustoa, joissa oli rullalaakerit. Kuvassa lähinnä Hhc 92406 https://vaunut.org/kuvasivu/36317
kuva 30.04.2007 18:32 Tapio Muurinen  
  Veijo, kuvien henkilöt olivat vain näkötuttuja. Nimiä en tiennyt. - Samoin hauskan vapun toivotukset Rovaniemen kupeesta. Illalla taidan lähteä kuuntelemaan teerien soidinta.
kuva 30.04.2007 16:26 Tapio Muurinen  
  Rautatielaitos oli aikoinaan byrokratian kukkanen, mitä esimerkiksi ammattinimikkeisiin tulee. Vielä 1950-luvulla nämäkin henkilöt olisivat kuuluneet linjahallintoon, johon kuului 100 eri virkanimikettä. Mikäli oikein ymmärrän, niin jarrumiehet poistuivat junista sitä mukaa, kun ilmajarrut yleistyivät. Hehän kulkivat junan mukana. Uskoisin Vagonin, ammattilaisen, tulkintaa.
kuva 30.04.2007 08:49 Tapio Muurinen  
  Että seutu hahmottuisi vieraillekin, niin kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu/18233 Huru kiertää laskumäen vasemmalta l. itäpuolelta. Uusi junatoimistokin on työn alla.
kuva 30.04.2007 00:01 Tapio Muurinen  
  Deevereillä kohtalaisen kova nousu tuossa(kin).
kuva 29.04.2007 22:42 Tapio Muurinen  
  Kyllähän näihin työvaiheisiin liittyi ymmärrettävästi paljon vaaratekijöitä. Vaunuilla oli joskus kovakin vauhti, ja ne piti ottaa juosten kiinni. Jarrukengällä otettiin pois kovinta vauhtia, mutta kokonaan vauhtia ei pysäytetty. Sen takia se piti ohjata pyörän alta pois. Edessä oli lisäksi vaihteita, jota ennen se piti myös poistaa.
kuva 29.04.2007 22:31 Tapio Muurinen  
  Mitä minä seurasin tuota "pukutyyliä", niin se näytti melko vapaalta. Veturimiehilläkin oli milloin mikäkin T-paita tai lyhythihainen kauluspaita ja farkut. 1980-luvulla oli jo toisin.
kuva 29.04.2007 22:27 Tapio Muurinen  
  Juu, korjausraiteet olivat siellä laitimmaiset vasemmalla. Jotain pienempiä remontteja tehtiin, oikomisia, jarruremontteja, tönkkien ja letkujen vaihtoja jne.
kuva 29.04.2007 22:14 Tapio Muurinen  
  Varmuuden vuoksi lisäsin vanhemmalle miehelle "natsoja". Todennäköisesti junamies hänkin, mutta nuoremmat hyppelivät vaunujen päällä.
kuva 29.04.2007 17:55 Tapio Muurinen  
  Pientähän tämä oli siihen verrattuna, mitä vetureista ja varsinkin idän säiliövaunuista tippui.
kuva 28.04.2007 11:35 Tapio Muurinen  
  Alkujaan ratapihan hyötypituus oli 600 - 650 m, joka riitti hyvin silloisille junille. Myös vaunuvaaka tuli joskus 1970-luvulla. Ennen sähköistystä raiteisto kutakuinkin pysyi ennallaan, mutta hyötypityys kasvoi 800 - 900 m:iin. Entiselle "tulotielle" (raide 1. vasemmalta), voidaan ottaa erikoistapauksessa 1050 m:n juna. Muistaakseni myös 2-raiteelle sopii 1000 m. Entinen tulotie oli Keskiratapihalle saapuvien ja sieltä lähtevien junien käytössä. Myös Nuutniemen raide on yhdistetty vaihteella eteläpäästään. Nykyisin lähtevät junat käyttävät milloin mitäkin keskellä olevista vapaista raiteista https://vaunut.org/kuvasivu/27836
kuva 28.04.2007 00:37 Tapio Muurinen  
  Minunkin piti vähän palautella vanhoja asoita mieleen. Katsoin filmipakkauksen kyljestä, mitä siinä seisoo. Ennenhän herkkyys ilmoitettiin DIN/ASA. DIN (saksalainen teollisuusnormi) on logaritminen ja ASA (American Statistical jne...) oli aritmeettinen asteikko. Nykyisin ASA on jätetty pois ja sitä vastaa ISO (International jne...).
kuva 27.04.2007 23:21 Tapio Muurinen  
  Muistan nähneeni fotoliikkeen hyllyssä Kodachromen 10:ä, mutta en koskaan käyttänyt sitä. Sen sijaan pykälää nopeampi 25 ja siitä reilun pykälän verran nopeampi 64 olivat hyvinkin tuttuja.
kuva 27.04.2007 23:09 Tapio Muurinen  
  Se Nikkilän hiljennyshän tuli paikallisten asukkaiden valituksista, että raskaat junat ajavat liian kovaa,joka puolestaan tärisyttää taajamaa häiritsevästi. Seurasi mittauksia eri nopeuksilla, ja onko se sopiva, että 40 km/t?. Hyvin tuntemani kotkalainen kuljettaja on kertonut mielenkiintoisia juttuja noista Sköldvikin reissuistaan. Kertaakaan hän ei ole jäänyt mäkeen, mutta moni on.
kuva 27.04.2007 22:32 Tapio Muurinen  
  Minä laskin vain nuo lajitteluraiteet :)
kuva 27.04.2007 13:09 Tapio Muurinen  
  Ai kun söpö, juuri tuo.
kuva 27.04.2007 12:57 Tapio Muurinen  
  Ei näistä tullut niin "siistejä" kuin oli toiveissa. Edellä kerroin, että vanha palvelijani Canon AE-1 Program (yli 20 v. ja monta tuhatta laukausta) sippasi juuri tässä paikassa. Vain osa ruudusta valottui suljinvian takia ja kaikki alivalottuivat. Nämä ovat rankkoja osasuurennuksia. Lasi oli kyllä hyvä, Canon FD(L),300/4 (fluoriittilasi).
kuva 27.04.2007 12:43 Tapio Muurinen  
  Kaikki tuon aikainen kalusto tuli tutuksi, koska niiden parissa tuli temuttua, kun koululaiselle alkoi ikää karttua sen verran, että pääsi lautatarhalle ja satamaan kesätöihin. Ja ennemminkin nämä kuuluivat jokapaiväiseen maisemaan.
kuva 27.04.2007 12:34 Tapio Muurinen  
  Noista erinomaisista Hk-vaunut ensimmäiset valmistuivat 1954. Jatkossa tulee myös molemmista vaunuista kuvia erikseen, joista eroja on helppo huomata. Tuo punavärisyys on minustakin vähän mystinen juttu, koska vanhaa kalustoa alettiin maalata punaiseksi myöhemmin, noin 1970-luvun alkupuolella. Joku erikoisvaunu se kaiketi on ollut, l. virkavaunu. Muistaakseni myös raivausjunissa käytettiin punaista kalustoa.
kuva 27.04.2007 10:15 Tapio Muurinen  
  Mukavaa, Emppu, että ehdit "kiireiltäsi" listoille.
kuva 27.04.2007 10:12 Tapio Muurinen  
  Hdk on numeron perusteella sarjan loppupäätä, n. 1948-49. Siinä on jo samanlaiset sylinteripuskimet, kuin Hk:ssa. Lieneekö varsipuskimet vaihdettu jossain vaiheessa vai oliko jo ensiasennuksena? Puskimen keskellä oleva reikä oli eräiden kolopesijöiden suosima. Esimerkiksi tianen saattoi tehdä sinne muutamassa päivässä pesänsä.
kuva 27.04.2007 09:58 Tapio Muurinen  
  Sielläkö on liikennettä myös vastavirtaan. Kunnekkahan kauas lie menossa?
kuva 27.04.2007 09:52 Tapio Muurinen  
  Tällaiselta maisema näyttää vähän ylempää https://vaunut.org/kuvasivu/31730
kuva 26.04.2007 22:53 Tapio Muurinen  
  Junapituus 925 m täyttyy n. 70 vaunulla (Vgobo). Saattaa olla 72 - 73 vaunuisiakin, mutta silloin juna on todennäköisesti tyhjänä paluumatkalla itäänpäin. Hiljattain kuulin, että joku/jotkut Sköldvikin junista olisi kilometrin mittaisia, jolloin tuo 80 vaunua on mahdollista. Jo nykyään Venäjä on siirtynyt rajaliikenteessään 1100 m:n juniin. Tarkoituksena olisi, että vuoteen 2010 mennessä Vainikkalan - Kouvolan väli voitaisiin ajaa sellaisenaan, ja vähitellen Kotkaan, Haminaan ja Sköldvikiin, mutta se edellyttää kohtauspaikkoijen ja ratapihojen pidennyksiä.
kuva 26.04.2007 15:57 Tapio Muurinen  
  Vanhoja kemian muistoja verestäen; eikös näissä kuljetettu VR:n "virkakaasua", jota se käytti lähes kaikkeen liikkuvan kaluston valaisemiseen ennen generaattoreiden yleistymistä noin sadan vuoden ajan. Valokaasu on erilaisten kaasujen seos, jonka koostumus on vähän vaihtelee. Siinä on n. puolet vetyä, n. 10 % typpeä ja loput hiilivetyjä (häkä, metaani ja raskaampia..).
kuva 26.04.2007 15:38 Tapio Muurinen  
  Samat tekstit, tai ainakin samanlaiset näyttävät olevat, mitä alkuperäiset. Nykyään jokainen raahatkoon omat taakkansa. Kuriiripalvelutkin lopetettiin tämän vuoden alussa.
kuva 25.04.2007 22:21 Tapio Muurinen  
  Sitten pitää taas mennä kauas kuvaamaan, jos meinaa koko junan saada sopimaan :)
kuva 25.04.2007 22:17 Tapio Muurinen  
  Koska kaikille ei ehkä tule Resiinaa, niin kerrataan: Kuvassa näkyvä on Rovaniemen kolmas veturitalli. Ensimmäisen saksalaiset räjäyttivät syksyllä 1944. Samalle alueelle rakennettiin puinen talli kahdelle veturille. Aluksi se toimi sodassa kärsineiden veturien kunnostustilana, ja sittemmin väliaikaisena tallina vuoteen 1951. Paikka sijaitsi nykyisen linja-autoaseman itäpäässä. Tämä viimeinen valmistui 1951 lopussa.
kuva 25.04.2007 22:01 Tapio Muurinen  
  Taitaa olla aamupäivän hetki, koska 63:n vaunut on jo siirretty huoltoraiteelle ja 68 on kolmosella lähdössä etelään.
kuva 25.04.2007 21:45 Tapio Muurinen  
  Se on juuri noin, kun P.E. sanoi. - Tuota noin, valon tasaisen jakautumisen kannalta pylväät on sijoitettu laitureiden väliin (näin arvelee hän). Muita valaisimia ei laitureilla ollutkaan (paitsi ratapihan valomastot). Noin ne olivat jo 10 vuotta aikaisemmin.
kuva 25.04.2007 21:35 Tapio Muurinen  
  Vasta muutama päivä sitten skannasin samanlaisen vaunun 1960-luvun alkupuoliskolta. Näyttäisi olevan Ggl, l. lihavaunu. Jäähdytys kesällä jäillä, lämmitys talvella kamiinalla (kamiinan torvi on tästä poistettu). Tätä tyyppiä oli 25 kpl.
kuva 24.04.2007 09:42 Tapio Muurinen  
  Sellainen selitys on ollut "liikkeellä", että laidat suojaavat matkustajien autoja esim. pikkupoikien heittelemiltä kiviltä.
kuva 24.04.2007 09:39 Tapio Muurinen  
  Voe, voe, onhan siitäkin aikaa, kun tässä on Risto ja Pekka pyörähdellyt; 1970-luvun alussa vielä kuitenkin. - Kumma, että kääntöpöytä on jätetty paikoilleen maatumaan, eikä pilkottu ja viety sulatusuunin kautta uusiokäyttöön.
kuva 24.04.2007 00:30 Tapio Muurinen  
  Vanha matalampi osa on vuodelta 1927. Laajennusosa on 1950-luvun alusta.
kuva 24.04.2007 00:25 Tapio Muurinen  
  Haminan uusi asemarakennus ja veturisuoja valmistuivat sataman puolelle 1982. Tuskin päällekkäistä toimintaa on ollut. Jonkinlaisena varastona on saattanut olla vähän aikaa sen jälkeen, kunnes myytiin/luovutettiin kaupungille, joka puolestaan vuokrasi tallia pikkufirmoille, mm. veneenrakentajille. Aika rappeutuneessa tilassa näyttää valitettavasti olevan tällä hetkellä. Purkamistakin on kuulemma mietitty, mutta aikakautensa edustajana sitä ei ole raaskittu tehdä. Ilmeisesti jotain suunnitelmia on kuitenkin olemassa.
kuva 23.04.2007 14:04 Tapio Muurinen  
  Miksi laitoin nämä sumuiset kuvat juuri Jokelan onnettomuuspäivänä, ei tarvinne mainita.
kuva 22.04.2007 22:31 Tapio Muurinen  
  Jokaisessa vaunussa oli Autocalor-merkkinen, öljyllä toimiva lämmityslaite, siis öljypoltin, mutta kiertoilmalämmitys. Moottorivaunuissa lisälämpöä saatiin moottorin jäähdytysvedestä. Samaa lämmityslaitetta voitiin käyttää myös moottorin esilämmittämiseen.
kuva 22.04.2007 13:15 Tapio Muurinen  
  Ammattimiehen työtähän tämä!
kuva 22.04.2007 12:30 Tapio Muurinen  
  Kiitokset paikan tunnistuksesta, saan tämänkin kuvan kartalle. Laita vain Mikko se ratapihakaavio.
kuva 22.04.2007 10:42 Tapio Muurinen  
  Muistaakseni tämä oli ennen Hämeenlinnaa, joten voisi olla Turenki, jos silloinen raiteiden luku passaa. Ryttylässä taisi olla vähemman raiteita. - Yritin saada kuvaan vähän dramatiikkaa, mutta tuskin onnistuin. Muistaakseni osallistuin joskus tällä kuvalla erääseen kuukausikilpaisuun. En muista menestystä. Silloinkin käytin samaa Seis-nimeä, jolloin se meni täydestä. Täällä asiaan ei kannata takertua, koska kuva on takaikkunasta Riihimäen suuntaan.
kuva 20.04.2007 12:09 Tapio Muurinen  
  Päivitys "traktorijunasta", hyvä!
<<   >>