Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.03.2007 22:08 | Tapio Muurinen | ||
| Olihan tässä tietynlaista ärhäkkyyttä, vaikka liikkeet olivatkin verkkaiset - Vv, murinamylly, ryykkirauta, pässi... Kerran istuimme uimapaikkamme vieressä ratapenkalla kuivattelemassa itseämme. Erään pojan uimahousut kuivuivat kiskolla. Juna saapuu Vv:n vetämänä Summan tehtaalta ja housut saivat kunnon mankeloinnin. Niistä ei ollut sen jälkeen enää uimahousuiksi. | ||||
|
|
22.03.2007 17:18 | Tapio Muurinen | ||
| Puulaatikon sisältöä en koskaan päässyt tutkimaan, mutta tunkkia veikkaisin. Tämä Vv14-sarja oli 1950-60-luvun taitteessa Haminan tyypillisisntä vetovoimaa. Joskus koko sarja 1705-1709 oli samaan aikaan Haminassa. | ||||
|
22.03.2007 16:42 | Tapio Muurinen | ||
| Tarkastajien mielestä turha maalaus vastasi tuolloin rahassa n. neljän miestyövuoden palkkaa. Tämän päivän euroiksi muutettuna n. 45000. Moite lienee koskenut myös näitä https://vaunut.org/kuvasivu/19612 jotka samoihin aikoihin vaihtoivat väriä. | ||||
|
|
22.03.2007 12:05 | Tapio Muurinen | ||
| = vanhoissa markoissa. | ||||
|
|
22.03.2007 11:15 | Tapio Muurinen | ||
| Nuo jäähdytinsäleikön edessä olevat viimasuojat olivat jotain vihreää pressukangasta. Veturi oli tosiaan saanut uudet värit hipiäänsä. Vielä vuosi aikaisemmin tämä oli tummanvihreä https://vaunut.org/kuvasivu/28833 Valtion tilintarkastajat antoivat moitteet yhdeksän vihreän veturin maalaamisesta turhaan pääjohtajan määräyksestä. Maalaus maksoi 2,4 milj. mk. | ||||
|
22.03.2007 00:35 | Tapio Muurinen | ||
| Niitä parempia versioita, jotka oli maalattu keltaiseksi ja joissa oli enemmän rautaa, käytettiin vielä pitkälle 1980-luvulla, ehkä myöhemminkin. Niissä oli oma moottori ja hydraulinen siipien ja terän säätö. Tätäkin auraa on vielä 1980-luvun alussa käytetty, kuten linkkikuvasta voi päätellä, mutta 1983 se oli jo hylkyjonossa ikkunat särjettyinä. Välillä tämä aura oli pukattuna Summan tehtaan ratapihalle pois "jaloista". Todennäköisesti sama aura Poitsilan ratapihalla 1970-luvulla https://vaunut.org/kuvasivu/18524 | ||||
|
20.03.2007 23:55 | Tapio Muurinen | ||
| Suurennettuna ja terästettynä näkyy, että vaunun nro on 22 (samalla näkyy myös linjatunnus 3). - Mikäli muistan oikein L-Suomen Maalaistentalon, A.Aallon tunnettu rakennus, niin se on samalla puolella kuin tämä, mistä kuva on otettu; siis oikealle, l. rautieaseman suuntaan. Mielestäni kadun tämä puoli on pysynyt kutakuinkin entisellään. | ||||
|
|
20.03.2007 21:40 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä on Puutarhakadun ja Yliopistonkadun noin puolivälistä, ehkä Humalistonkatu 7. Tällä puolella oli alhaalla pari elokuvateatteria, josta toinen oli Astor (sellainen pieni sali). | ||||
|
|
20.03.2007 17:11 | Tapio Muurinen | ||
| Sitten kun Turun raitsikat lakkasivat kulkemasta 1972 lopulla, näitä kärrätiin lavetilla kohtalainen kokoelma entisen Porin Pr:n kentälle, yliopistonmäen ja Helsingin radan väliin. | ||||
|
19.03.2007 22:57 | Tapio Muurinen | ||
| Otin nuo sininumeroiset raidenumerot korostetusti esille, koska kerran eräs minulta sellaisia tiedusteli. Silloin en varmuudella muistanut niitä olleen. Oli vain hämärä muisti, että niitä olisi ollut. Ja näin tosiaan. Niitä on ollut sekä sinisin että mustin numeroin. | ||||
|
|
19.03.2007 22:22 | Tapio Muurinen | ||
| On tämä sitten kuitenkin kolmonen. Muutan oitis. | ||||
|
|
19.03.2007 21:59 | Tapio Muurinen | ||
| Reiteistä en tohdi sanoa, kun niitä ei tarvinnut vakituisesti käyttää. Ainakin 3 meni rautatieaseman kautta. Tämän vaunun sivuikkunassa oleva numero on (suurennettuna) mieluummin 2 kuin 3. | ||||
|
19.03.2007 10:03 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvassa näkyy hyvin tapa, jolla kiskojen välit ja pölkkyjen päät peitettiin tuollaisilla pystylankutuselementeillä. Ne oli helppo poistaa esimerkiksi kiskon korjauksen tai pölkkyjen vaihdon takia. Polkupyöräilijälle paikka oli kavala, jos ajoi yli liian loivassa kulmassa. | ||||
|
19.03.2007 09:50 | Tapio Muurinen | ||
| Teoriassa kai kolme junaa samassa kuvassa voisi olla mahdollista, mutta onko aikataulujen mukaan. Metanolijuna on vaihtanut puolta siirtyessään oikoradalle. Se ajaa sen jälkeen "väärää puolta" Kotkan/Haminan suuntaan erkanemisvaihteelle, jossa tarkkaillaan värejä. Ymmärtääkseni näin. | ||||
|
19.03.2007 09:41 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä on muistaakseni se talvi, jolloin erittäin märän syksyn takia maanviljelijöiltä jäi korjuutöitä ja syyskyntöjä tekemättä. Niitä mentiin sitten jatkamaan tammi-helmikuussa. | ||||
|
|
19.03.2007 09:32 | Tapio Muurinen | ||
| Ei ollut arvokas, mutta aivan käyttökelpoinen, kompakti kiinteäobjektiivinen kinokamera, Minolta A5, ilman valotusmittaria. Olin ostanut sen reilu vuosi aikaisemmin, hinta jotain 200-250 mk. Sillä oli hyvä opetella ja perehtyä valokuvauksen suurenmoiseen maailmaan. | ||||
|
18.03.2007 19:48 | Tapio Muurinen | ||
| Numerosarja 59000 kertoo, että vaunu oli rakennettu Puolassa sotavuosina ja oli ilmajarruton. 1960-luvun lopulla raskaita pystypaneliovia alettiin muuttaa näihin keveämpiin vanerioviin. Oviaukosta näkyy, kuinka kori on vino. Joskus kuorma oli matkan aikana liikkunut ovea vasten, eikä ovea saanut miesvoimin auki. Sitten trukki työnsi oven auki väkisin "käpälällä", jonka seurauksena tuli vaurioita ja ovea oli entistä raskaampi liikutella. | ||||
|
18.03.2007 11:05 | Tapio Muurinen | ||
| Ei mv-kuva ole lainkaan ankea. Moniin rautatieaiheisiin se sopii erittäin hyvin, kuten tähänkin (tosin jälleen kerran; kauneus on katsojan silmässä). - Hintavertailuja tehdessä täytyy asennoitua tilanteeseen 30-40 v. sitten, jolloin nuorukaisella (opiskelija tms.) oli rajallinen budjetti. Filmin kulutus oli kuitenkin kohtalaisen suurta, vaikka kuvattiinkin harkiten. Mv-filmi metritavarana ja itse kehitettynä oli monta kertaa halvempaa kuin kuvaaminen värille. Väridialle kuvattiin esimerkiksi matkakuvia tai erityisen "hienoja" kohteita. Tosin tällöinkin säästi, jos osti diafilmin 30 m:n rullissa, pätki sopiviin palasiin ja kehitti itse; nimim. "kokemusta on" | ||||
|
|
18.03.2007 10:43 | Tapio Muurinen | ||
| Keväiset vedenpaisumukset olivat tyypillisiä tasaisilla ratapihoilla. Alusta oli vielä jäässä, eikä imeytymistä sitä kautta tapahtunut. Kevääntulo oli mukavaa, tilanne kesti hetken, ja tällainen kuului asiaan. - Onkohan Gb:n sisällä kuorma heilahtanut tai peräti kaatunut, kun kori on antanut vähän periksi. Joskus sellunippuja kaatuili esimerkiksi vaunuja heitettäessä, ja jälki saattoi olla tuon näköistä. | ||||
|
|
17.03.2007 10:26 | Tapio Muurinen | ||
| Bingo, jos tuossa sillalla tulisi etelästä vielä kolmas juna, mutta onkohan mahdollista? | ||||
|
17.03.2007 09:53 | Tapio Muurinen | ||
| Ei anneta tämän piimiä. Ensimmäinen sähkörata, joka oli koerata, tehtiin Helsinkiin elokuussa 1963. Sen pituus oli 400 m, yhdeksän kannatinpylvästä. Sillä haettiin malli tuleville ratkaisuille, joita alettiin sitten jatkossa toteuttaa. | ||||
|
17.03.2007 00:26 | Tapio Muurinen | ||
| Valmetteja olivat ja kaasupullo näytti useimmiten olevan kyydissä tai sijoitettuna rakenteisiin. | ||||
|
|
17.03.2007 00:17 | Tapio Muurinen | ||
| On tämä edelleen kompa :) | ||||
|
|
16.03.2007 23:44 | Tapio Muurinen | ||
| Helpotetaan; tämä kuvassa näkyvä (huomasin itsekin kysymyksen asettelun vajavaisuuden). | ||||
|
|
16.03.2007 23:10 | Tapio Muurinen | ||
| Tähänpä voisi panna tietäjille kysymyksen; koska valmistuikaan ensimmäinen sähkörata Suomessa? | ||||
|
|
16.03.2007 23:02 | Tapio Muurinen | ||
| Joskus sattui matkatoverikeni Turun konepajalla opiskelevia tulevia veturimiehiä. Eräs heistä, Pohjanmaan radan varresta kotoisin, kertoi Tampereella pyrkivänsä mieluusti Lapponian veturiin. - Kotitalon kohdalla sitten ylimääräinen pysähdys, joka yleensä aina onnistui. | ||||
|
|
16.03.2007 20:47 | Tapio Muurinen | ||
| Tyypillisen tyylekästä on. Metanolijuna on todennäkäisesti matkalla Haminaan suoraan kolmioraiteen kautta, koska metanolin vienti on keskitetty Haminaan. Kuvassa näkyy hyvin myös silta, jota pitkin tavarajunat etelästä saapuvat Kouvola T:lle. | ||||
|
16.03.2007 20:24 | Tapio Muurinen | ||
| Tämän päiväistä tietoa ei ole. Silloin, kun tapasin miehen koirineen, hän tuntui viihtyvän uudessa asunnossaan. | ||||
|
|
16.03.2007 14:50 | Tapio Muurinen | ||
| Mukavan leppoisaa ajankuvaa. Entinen Dm7 riisuttu penkeistä, leikattu liukuovi kylkeen ja muutettu kiitotavaravaunuksi. - Savon rataa vasta tuolloin sähköistettiin. Kouvolasta Pieksämäkeen avattiin sähkölle seuraavana vuonna. | ||||
|
|
16.03.2007 14:16 | Tapio Muurinen | ||
| Vuonna 2000 vesitornissa asui eräs mies Suomen suurimman bernhardilaiskoiransa kanssa (koira painoi yli 100 kg). Mies oli ostanut vesitornin 10 mk:lla. Hän oli remontoinut torniin kodin itsellen ja koiralleen. | ||||
|
12.03.2007 10:37 | Tapio Muurinen | ||
| Ennen virkalakki oli hyvin tärkeä osa virkamiehen ulkoista olemusta. Sen käyttöön velvoitettiin ja käyttöä myös valvottiin. Nykyaika on tuonut tähänkin käytäntöön omat joustonsa. Ei kauankaan, kun lakki vielä piti olla mukana, mutta sitä ei ollut pakko pitää aina päässä. - "Jos lakkia ei löydy, niin vaihdetaan miestä". | ||||
|
11.03.2007 22:16 | Tapio Muurinen | ||
| Aha, tasa-arvo jyllää sielläkin. Joskus vuosia sitten kuulin "alan miehiltä", että naiskuskeja ei sellaisissa T-junissa käytettäisi, joissa pitää mennä väliin. | ||||
|
11.03.2007 22:05 | Tapio Muurinen | ||
| Vaunut ovat tyhjiä jousista päätellen, joten hyvinkin saattavat rullata omineen, ja onhan hyvä hillitsijä heti edessä. - Kotkaan, Puistolan öljysatamaan, tuli 1960-luvulla tankkilaivoja, jotka purkivat masuttia (= musta öljy). Lienee ollut jotain raskasta polttoöljyä muistuttavaa, jonka laatuvaihtelut olivat suuret. | ||||
|
|
11.03.2007 21:49 | Tapio Muurinen | ||
| Joskus, ehkä 1960-luvulla oli nainen veturimieskoulutuksessa. Koulutus annettiin silloin vielä höyryvetureille. Myös hänen isänsä oli kuljettaja. Apu-lehti teki jutun, kun nuori nainen oli Tr1 1050:n lämmittäjänä. Muistaakseni paikka oli Tampere tai Seinäjoki. Valitettavasti ura katkesi vakavaan sairauteen. - Naiskuljettajia ei kai vielä käytetä tavarajunissa. | ||||
|
11.03.2007 14:03 | Tapio Muurinen | ||
| Samoja asioita katselin, eli noita kuuraisia kylkiä. Turun seudulla ollut varmaan lämpöasteita jo alkuviikolla, jolloin Emppu on käynyt kuvailemassa. Kylmän ja lämpimän kohtaamisen huomaa hyvin näissä Venäjän pönttöjunissa, jotka saattavat tulla tuhansien kilometrien takaa mantereen kylmiltä alueilta. Suomen rannikolle saapuessaan niillä on talvella usein paksu kuurakerros koristeena. | ||||
|
11.03.2007 13:47 | Tapio Muurinen | ||
| Omana kommenttinani lisään, että juuri noina vuosina tästä tuli kuljettua vähintään kahden viikon välein mennen tullen, mutta tuon sillan rakentaminen ei jäänyt erityisesti mieleen. Rakenteillahan se selvästi on. Hyvä Timo, kun otit asian esille. - Ensimmäinen kuvani Sr1:stä on valitettavasti muuttanut värejään vuosikymmenien aikana, mutta kovalla väännöllä PS:ssa jotain sain pelastettua. Veturin väritys on ehkä hieman liian räikeä. | ||||
|
|
11.03.2007 10:53 | Tapio Muurinen | ||
| Aika pitkä on letka. Laskin, että ainakin 40 vaunua löytyy. On siinä kolmelle Deeverille töitä, silloin kun täytenä kulkevat. | ||||
|
10.03.2007 23:32 | Tapio Muurinen | ||
| Paikkaan ei ole lisättävää. Rakennukset ovat huoltorakennus ja sauna. | ||||
|
10.03.2007 20:09 | Tapio Muurinen | ||
| Pitäisi olla joko kovin vanha (ja muisti tallella), tai hyvä tietolähde käsillä, että voisi valomastokysymystä pohtia, mutta eräässä kirjassa on valokuva Kouvolan järjestelyratapihalta 1930-luvulta. Siinä erottuu heikosti kolme korkeaa valomastoa. Olivatko juuri tällaisia, ei saa selvää. 1950-60-luvulla näitä pystytettiin lisää runsaasti. Valaistustehokin lisääntyi huomattavasti elohopeahöyrylamppujen yleistymisen myötä. | ||||
|
10.03.2007 19:43 | Tapio Muurinen | ||
| Kuusi vuotta aikaisemmin tässä oli vielä suota ja metsää. Laskumäkiautomatikkahan otettiin Pieksämäellä ensimmäisenä maassamme käyttöön, eli edellisesä vuonna. Näiden kuvien arvostus nousee koko ajan, mitä useammin katselee. Tällaisia näkee harvoin. | ||||
|
|
10.03.2007 10:11 | Tapio Muurinen | ||
| Katsen kuvat käänteisessä järjestyksessä. Tästähän olisi pitänyt aloittaa. | ||||
|
10.03.2007 10:08 | Tapio Muurinen | ||
| Sanoisinko näin, että aihe oli tuohon aikaan tavallinen ja kauneus on katsojan silmässä. Osaamisesta en halua puhua mitään; uudella kinofilmipokkarilla, valotus arvioimalla manuaalisesti, kuonakanaalin sillalla seisten, käsivaralta - tälläinen siitä tuli. Onneksi otin kuvan. | ||||
|
10.03.2007 09:57 | Tapio Muurinen | ||
| Hyvä ja informatiivinen sarja Pm:n laskumäestä. | ||||
|
10.03.2007 09:54 | Tapio Muurinen | ||
| Laskumäkijarru näkyykin tässä hyvin. | ||||
|
|
10.03.2007 09:52 | Tapio Muurinen | ||
| Tässä on käytössä tuo laskumäkijarrunvanhempi versio, l. sivulta puristava malli. Se piti pyörien sivutkin kirkkaina. Erään tiedon mukaan Kouvolassa ei saanut laskea mäestä vapaasti kaasu- ja kloorivaunuja enää 1965 alusta, eikä toiset vaunut saaneet niihin iskeä. | ||||
|
|
10.03.2007 00:34 | Tapio Muurinen | ||
| Tällaisessa paikassa hiljaa seistessä ja kuunnellessa vetureiden ääniä, tuntee olonsa kovin juhlalliseksi. Vaikka esimerkiksi Ristot olivat kaikki lähes samannäköisiä, oli niillä yksilöllisiä eroja. Ennen sanottiin, että höyryvetureilla oli sielu. | ||||
|
09.03.2007 22:05 | Tapio Muurinen | ||
| Noin kevyille kiskoille on vaikeaa löytää mitään käyttöä. Purkukustannukset eivät kata edes romuraudan hintaa, jos joku ei sitten tee sitä ilmaiseksi. | ||||
|
08.03.2007 11:59 | Tapio Muurinen | ||
| Aivan niin, olisi ollut niin oivallinen paikka luonnonläheiseen elämysmatkailuun vaikkapa resiinan päällä. | ||||
|
08.03.2007 10:25 | Tapio Muurinen | ||
| Aikamoisia urheilusuorituksia :) Jos joku sivullinen on saatunut näkemään, niin on varmaan kertomista riittänyt. Eikös ollut alunperin tarkoitus, että n. 8-vaunuinen juna voitaisiin pitää Claytonilla lämpimänä. Myös Hr12:n höyrynkehitin temppuili välillä, mutta olikohan se varmempi kuitenkin? | ||||
|
|
08.03.2007 00:46 | Tapio Muurinen | ||
| Mielenkiintoista, että noinkin uutta rautaa on laitettu. Omat havaintoni ovat arvelemaltani väliltä, jossa maisema on kovin samanlaista, ja iltapäivän aurinko lännenpuolella. | ||||
|
|
07.03.2007 23:42 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä kuva taitaa olla Aatsingin kylätien ja Kelloselän väliseltä pätkältä, jota porot mieluusti käyttävät ja väli pysyy avoimena. Kylätien jälkeen rajalle päin oli ylitettävä Aatsingin haudaksi nimitetty ruhje. Sen yli oli rakennettava pengerrys, jota pidettiin Suomen korkeimpana. Saattaa olla edelleenkin. Välirauhansopimuksessa NL velvoitti Suomea rakentamaan radan Kemijärveltä rajalle ja NL rakentaa omalle puolelleen. Sopimukseen kuului NL:n kauttakulkuoikeus Perämerelle. Aluksi suomalaiset rakensivat rataa verkkaisesti ja se kiskotettiin tarkoituksella vanhoilla Kruppin K25 kiskoilla (1882 ja 1888 vuosilukuja näkyy). Sidepulttejakin käytettiin vain yhdet kumpaankin kiskoon (vai olisiko materiaalipula ollut sodan jälkeen niin kova, että toiset poistettiin). Suomi ei kuitenkaan saanut purkaa kiskoja omalta puoleltaan. Sitä valvottiin ja linja täytyi pitää avoimena. Omalla puolellaan NL käytti raskaampaa kiskotusta, K43, jotka se käytti parempiin tarkoituksiin. Ehkä osa meni betoniraudoiksikin. | ||||