999-79805 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 07.02.2007 20:50 Tapio Muurinen  
  Jos toisista kuvista yrittää saada muistille tukea, niin kuva voisi olla vielä vähän matkaa tämän junan etupuolelta https://vaunut.org/kuvasivu/31013 Kuvaajan selän taakse jäävät Kupittaan liikennepaikkamerkki ja toisella puolella ollut AGA:n valoesiopastin. Lisäksi jo rispaantunut varuskunta-alueen aita on jo loppunut ja vasemmalla alanurkassa näkyvä polku oikaisee Arvidsoninkadun päähän PV:n vaihdetta en enää muista 1970-luvulla olleen, mutta heti Aurajoen sillan jälkeen lähti teollisuusalueelle l. vastakkaiselle puolelle (oikealla) raide, joka näkyy aidan ja veturin välissä. Siinä oli välillä vaunujakin. Vatselantien alikulkuun, josta tuolloin mentiin tasossa yli, on noin 150 m (sanoisinko ?). Tämä oli herkullinen kuvauspaikka, josta on useita kuvia. Ehkä niitä vielä näkyy lisää silloin tällöin.
kuva 07.02.2007 11:57 Tapio Muurinen  
  Nöyränä otan oikaisut vastaa. Vuodet eivät ole vahvuuteni, jos en saa niitä jostain erityisestä tapahtumasta kiinni, hyvä jos edes oikealle kymmenelle sattuu :-) Samalla saan kuva-arkistoa ajantasalle. Säädetäänpä taas kerran.
kuva 07.02.2007 11:16 Tapio Muurinen  
  Voi olla, että olen vielä vähän etusessa. Dian reunassa ei ollut merkintää kuvausajankohdasta. Päättelin näin eräistä asiosta. Joka kesä kävin tässä uskollisesti, niin kauan kuin se oli mahdollista. Esim. tämä kuva https://vaunut.org/kuvasivu/31223 on otettu taustalla näkyvällä laivapurkaamolla.
kuva 06.02.2007 22:53 Tapio Muurinen  
  Tuli ikäänkuin vastapainoksi tuon sinun pakkaskuvasi kanssa (joka on hieno reaaliaikainen kuva). - Tarkemmin en osaa määritellä, mutta jostain näiltä paikkeilta nykyinen Helsingin tie sukeltaa radan ali. - Tämä kuva oli sikäli hankala tapaus, että Agfacolorin nega oli muuttanut pahoin värejä. Oikeastaan koko kuva piti "rakentaa" uudelleen.
kuva 06.02.2007 22:00 Tapio Muurinen  
  Niin, se ensimmäinen tapaamisemme oli 1963.
kuva 06.02.2007 21:56 Tapio Muurinen  
  Vaikka veturimiehet eivät näiden perään haikailekaan, niin sallittakoon se meille ikuisille "pikkupojille". Kun ensimmäisen kerran tällaisen näin uutuuttaan kiiltelevänä saapuvan tavarajunan keulassa Kouvolasta Haminaan, niin jättihän se ikuisen jäljen. Kaikki nämä tuli parin seuraavan vuoden aikana pongattua ja vihkoon merkittyä, useimmat kameran linssin eteenkin pääsivät vuosien kuluessa. - No, eipäs päästetä nostalgioita liikaa valloilleen...
kuva 06.02.2007 21:36 Tapio Muurinen  
  Mukava nähdä kuvia konehuoneen puoleltakin. Se on varmaan aika ahdas, jos vertaa vaikka Dr12:een; ja melu ajon aikana huumaava. Eihän siellä ollut suotavaa edes olla, muuta kuin käydä pakkotilanteessa, ja hyvät kuulosuojaimet korvilla. Oliko se silloinkin rajoitettu muutamaan minuuttiin korkeintaan?
kuva 06.02.2007 21:26 Tapio Muurinen  
  Kytkimiä alettiin muuttaa noin 1985, kun idän raskaita junaia alettiin vetää perivedolla. Aluksi muutetiin tätä varten 10 veturia. Samana vuonna valmistuivat sarjan viimeiset, jos 3111:tä ja 3112:ta ei huomioida. Viimeiset vaihdot tehtiin 1988.
kuva 05.02.2007 20:39 Tapio Muurinen  
  Korjaus omaan kommeenttiini sikäli, että matkat tehtiin alkuvuodesta 1918, kuten Juhani mainitsi. Ensimmäisen, Helsingistä lähteneen junan veturina oli vasta edellisenä vuonna valmistunut tämä 609, joka otettiin matkaan Viipurista. Junan päällikkönä oli vek. Jaakko Rahja. Velimiehet, ensin Jukka, haavoittumiseensa saakka, sitten Eino olivat suuren asejunan päällikköinä Venäjältä Suomen punakaartilaisille.
kuva 05.02.2007 20:13 Tapio Muurinen  
  Tässähän on paljon muitakin mielenkiintoisia elementtejä. Paitsi lapsen ihmettelevä poseeraus, Raunistulanmäen silhuetti on tutun näköinen vielä tänäänkin, kilometritolppa 198 keskellä siltaa ja tuttu sillan kansirakenne. Mutta itse silta on vielä vanhaa mallia. Alla olevat ristikkojänteet uusittiin levypalkeiksi kolme vuotta myöhemmin (1955). Ne ovat edelleen Suomen pisimmät levypalkit, 34 m. Suurena apuna sillan uusimisessa olivat vasta hankitut Ardelt-höyrynosturit.
kuva 05.02.2007 11:48 Tapio Muurinen  
  .., mutta käytännöllistä :)
kuva 05.02.2007 09:00 Tapio Muurinen  
  Historian lehtiä on kiinnostava selata, vaikkakin erillisinä tapahtumina - kytkentä tämän 609:n kautta. Kuten Juhani mainitsi, Venäjä myi Suomelle leipäviljaa, joka käytiin hakemassa kolmella junalla 1917-1918. Pisimmät matkat ulottuivat Uralin taakse. Lapsuudesta Haminassa muistan veturinkuljettaja Kalle Topias Laaksosen, "Kala-Kallen", joka kuului erään junan miehistöön. Erään toisen haminalaisen veturinkuljettajan poika kävi haastattelemassa kasettinauhurille Kalle Topiasta noilta matkoilta. Minulla oli siitä kopio vielä kymmenen vuotta sitten, mutta etsinnöistä huolimatta en ole sitä enää löytänyt, mitä nyt kovasti harmittelen.
kuva 05.02.2007 08:30 Tapio Muurinen  
  Lämpimänä vuodenaikana oli hiljaisessa vauhdissa yleensä sivuikkuna auki, josta oli hyvä tähystää, esim. vaihtotyöt. Talvella ikkunan edessä käytettiin joskus "erkkeriä" suojana. Matka-ajossa harvemmin roikuttiin ikkunassa, sillä hytin etuseinässä, kattilan vieressä on kapea pystyikkuna, josta tähystettiin. Tosin ulkokaarteessa kattila esti näkyvyyttä kovin pitkälle, mutta myös lämmittäjä tähysti omalta puoleltaan, silloin kun omilta töiltään kerkesi.
kuva 05.02.2007 08:19 Tapio Muurinen  
  "Matkaneuvojamme" O.K. antoi hyväksytystä ajonäytteestä diplomin allekirjoituksellaan. Se on edelleen tallessa :)
kuva 05.02.2007 08:16 Tapio Muurinen  
  Olisin varmasti huomannut 1033:n (kurssijunamme paluuveturi Haminasta 1969), jos olisi ollut maisemissa sillä hetkellä. 776 oli tallilla lämpimänä. Olisiko juuri silloin ollut varoventtiilin säätö menossa tms?
kuva 04.02.2007 11:31 Tapio Muurinen  
  Aina mukava nähdä kuvia "vanhasta" Kotkasta. Vielä tuolloin Kotkassa tuli käytyä harvemmin; meripäivät oli pakollinen, tai sitten piti olla muu tärkeä syy. Pelkkä kuvausreissu ei ollut riittävä, mitä nyt voi vain harmitella. Kuva taitaa olla Kantasataman itäpäästä, koska Miljoonamöljän nostureita näkyy taustalla. Hiiltä on purettu laivasta suoraan Hdk-vaunuihin, joita Kana siirtää/työtää ylemmäs. Tämä sataman osa on hiljentynyt jo kauan sitten, koska laiturisyvyys on aika matala eikä muutenkaa sovellu nykyisille lastausmenetelmille. Miljoonamöljässä on vielä toimintaa, mutta suurin osa tavarasta kulkee Mussalon ja Hietasen kautta.
kuva 04.02.2007 10:59 Tapio Muurinen  
  Harvinaisempaa oli, että vaunun kylkeen maalattiin logo. Tämäkin oli sellainen pelkistetty malli. Kaikenkaikkiaan niitä on näkynyt kymmenkunta versiota eri paikoissa. Tässä aika hyvä valikoima http://www.junatoimisto.net/?sivu=vrlogojuttu
kuva 03.02.2007 20:39 Tapio Muurinen  
  Nuo ensin mainitsemasi lähtöajat olivat oikeat. Lapponia lähti illalla Helsingistä ja aamulla Oulusta, Polaria toisinpäin. 1980-luvun loppupuolella, kun matka-aika oli vajaan tunnin lyhyempi, Oulusta lähdettiin myöhemmin ja saavuttiin Helsinkiin aikaisemmin. Tämän kuvan yhteydessä oli aika paljon juttua https://vaunut.org/kuvasivu/17900
kuva 03.02.2007 11:33 Tapio Muurinen  
  Noista suojalaseista tulee aina mieleen Renoirin elokuva "Ihmispeto": Jean Cabin hurjana veturinkuljettajana; hiilenpölynen naama ja valkoiset silmänympärykset. - Suojalaseja käytettiin mielellään myös kessu- l. turvevetureissa, kun ajettiin tenderi edellä - ymmärrettävistä syistä.
kuva 02.02.2007 23:37 Tapio Muurinen  
  Rytmi-Riihi oli maalattu isoin valkoisin kirjaimin ladon seinään, joten junamatkustajillekaan ei jäänyt epäselväksi, mikä paikka oli kyseessä. - Kouvolan Risto on lähtenyt käymään kylässä ja päässyt sepelin vetoon. Vasta noihin aikoihin Riihimäen - Kouvolan välin peruskorjaus alkoi olla valmis, sekä sepelöity ja kiskotettu K54:lla.
kuva 02.02.2007 23:18 Tapio Muurinen  
  Kiitokset Artolle ja Kimmolle. Noihin aikoihin tuli usein pyörittyä Kotkassa, mutta nuo Motit ja Lätät olivat niin tuttuja, ettei niihin kummemmin tullut kiinnitettyä huomiota. Nyt vasta asia kiinnostaa, ja sen takia kysyin. Jäi myös mieleen heikot iltayhteydet Kotkan ja Kouvolan välillä. Useimmiten oli käytettävä linja-autoa, niitäkin kulki harvoin tai sopimattomasti junien kanssa. Yöjunayhteydet Kouvolaan/-sta olivat tosi heikot. Ilmeisesti jo silloin huonoilla liityntäyhteyksillä oli tarkoitus ajaa paikallisliikenne vähitellen alas. Vuodet olivat henkilöautoliikenteen vahvaa nousukautta.
kuva 02.02.2007 22:52 Tapio Muurinen  
  Pannaan nyt vaikka tähän - Aivan mielettömän hieno kuvasarja Riihimäeltä hyvien selostusten kera - Isot kiitokset. Samoihin aikoihin Ri tuli minullekin tutuksi kesäisillä junamatkoilla Turun puoleen, tosin useimmiten vaunun ikkunan läpi tai joskus junaa vaihdettaessa. Ri vaikutti silloin eläväiseltä ja monipuoliselta risteysasemalta, mitä se vielä silloin olikin. - Kerro vielä ensimmäisen kamerasi merkki, millä näin hienoja kuvadokumentteja olet taltioinut.
kuva 02.02.2007 21:07 Tapio Muurinen  
  Tyypillistä, mutta varmaankin ajan kultaamia muistoja :)
kuva 02.02.2007 20:51 Tapio Muurinen  
  Vieläköhän Dm4:lla ajettiin 1972 puolella? Olisi mielenkiintoista tietää? Ainakin 1971 oli vielä joku vuoro Kouvolasta Kotkaan. Tällä välillä ajettiin 1960-70-luvulla välillä kaikki vuorot Dm4:lla, ja välillä Dm7:n kanssa sekä että. Olisiko kenelläkään aikataulua esim. 1971/72, kuinka Kotkan vuorot oli merkitty? Tosin ne eivät välttämättä enää aina pitäneet paikkaansa. - Turkuun kai tämäkin 1620 oli matkalla, jonne lajikumppaneita jo aikaisemmin kerättiin, mutta romutettiinko nämä Dm4:t myös Turussa vai jossain lähialueella? (luultavasti ei Turussa).
kuva 02.02.2007 20:36 Tapio Muurinen  
  Turkuun kerätiin näitä "Motteja" juuri noihin aikoihin, vai olisiko olleet muutenkin Turkuun sijoitettua vetokalustoa. Niitä oli 3-4? Omissa kuvissani on hylkyletkassa 1617:n lisäksi lisäksi ainakin 1614 ja 1601. Ei kestänyt kauaakaan, kun "pikku-pojat" keksivät nämä ja kivittivät ikkunat rikki.
kuva 02.02.2007 20:29 Tapio Muurinen  
  Onkohan kuvassa nuori Herra "jtt"? Vieläkö Sinun aikanasi piti aloittaa ura konepajakoulun kautta?
kuva 02.02.2007 11:36 Tapio Muurinen  
  Monet ristikkosillat jouduttiin muuttamaan sähköistyksen takia, eli yläpaarteet piti korottaa.
kuva 02.02.2007 11:23 Tapio Muurinen  
  Omaa mielikuvitteluani: Juna vekslailee Matkaselässä, ottaa lisää vaunuja ja tulee Niiralaan. Puiden määränpäänä on Uimaharju.
kuva 01.02.2007 20:27 Tapio Muurinen  
  Kiitos jälleen ajankohdan tarkennuksista. Olisin haarukoinut tämän 1968-70, mutta mitä todennäköisimmin -68 on oikea. Tuo iso puurakennus torneineen ja useine kattokolmioineen katosi joskus 1970-luvulla; taitaa ainakin tässä häämöttää Gb:n takaa https://vaunut.org/kuvasivu/28827 , mutta on jo 1980 kadonnut https://vaunut.org/kuvasivu/18424 Kaipa se sai väistyä keskusohjaamon tieltä, joka rakennettiin tontille 1976. - Simo kyseli tuosta matkatavaravaunun loppuopastelevystä; kyllä se sellainen on.
kuva 01.02.2007 01:02 Tapio Muurinen  
  Tuttuja elementtejä kuvassa, kuten nuo suuret konepajarakennukset oikealla; Kalarannan Konepaja -> Wärtsilä -> Kotkan konepaja. Kuva näyttää vanhemmalta kuin 1931 jälkeen otetulta, jolloin Kotkantien silta ratapihan yli valmistui. Olisiko tuossa ollut aiemmin tällainen vanha silta, ehkä osittain puurakenteinen? Ei oikein saa selvää. Rautatieasema jäisi heti vasemmalle, kuvan ulkopuolelle, jos vuosiluku niin edellyttää.
kuva 01.02.2007 00:37 Tapio Muurinen  
  Ajankohdan saisi jotenkin kiinni, koska Virastotaloa parhaillaan rakennetaan. Nuo vaunut olivat tuossa kauan, vuosia. Ne olivat "klapivaunuja", joissa säilytettiin polttopuita vaunujen kamiinoihin. Silloin niihen ei kummemmin tullut kiinnitettyä huomiota - Ja Moskovan juna onkin mieluummin raiteella 4.
kuva 01.02.2007 00:25 Tapio Muurinen  
  Pannaan nyt vielä kertauksena. Tämä oli sen "rautakanavan" toinen pää, kun Saimaan kanava oli pois pelistä sotien jälkeen vuoteen 1968. Toinen pää oli Haminassa, Hillon Lakulahdessa.
kuva 31.01.2007 19:35 Tapio Muurinen  
  Jo vain.
kuva 31.01.2007 19:32 Tapio Muurinen  
  Lietmajärven - Kotskoman väli valmistui 2001 pitkällä aikataululla. Se lienee ollut alunperin jonkinlainen strateginen hanke, mutta sitten aika ajoi siitä ohi ja aikataulu venyi. Useita vuosia meni, ettei siellä tapahtunut juuri mitään. Rahoitusta ei tullut, välillä sotilaitakin oli lapiohommissa. NL:n hajottua Venäjän valtio ei myöskään ole pitänyt asian kanssa kiirettä. Omaakin yhtiötä siihen on ollut suunnitteilla.
kuva 31.01.2007 19:18 Tapio Muurinen  
  Suuressa maassa ei ole oltu kovin tarkkoja. Jos lovipyörä lonksuttaa, niin antaa lonksuttaa, pahasti kuluneta pyöriä, tai jos jarruletku vuotaa, niin tehokas kompressori pystyy pitämään painetta, jne. On toki parannusta tapahtunut koko ajan sielläkin.
kuva 31.01.2007 09:11 Tapio Muurinen  
  Tietäisikö Jorma tai joku muu, oliko näissä isoissa vesitorneissa omaa vedenlämmitystä, vai oliko vaihtuvuus niin suuri, ettei jäätymisvaaraa ollut kovillakaan pakkasilla? Pohjoisen pienemmissä vesitorneissa oli oma keskuslämmityskattila.
kuva 31.01.2007 09:01 Tapio Muurinen  
  Pitäisiköhän tuohon laittaa käyttöohjeet: Kahva on tarkoitettu lähinnä miesasiakkaille istuinosan ylösnostamista varten.
kuva 30.01.2007 23:56 Tapio Muurinen  
  Raahattiinkohan nämäkin ensin Hyvinkäälle odottelemaan lopullista tuomiota? 1970-luvun alussa näitä säilytettiin Kouvolassa käytästä poiston jälkeen. 1621 on jossain kuvassa yhdessä 1604:n ja 1606:n kanssa jo työnsä tehneenä Kv:n varikolla.
kuva 30.01.2007 23:35 Tapio Muurinen  
  Mukavaa, että laitoit "Pulla-Hurusta" tämän sarjan, vaikkakin jo työnsä tehneenä. Eihän näitä liiemmälti kuvissa ole paistatellut. Jonkin matkan sain näidenkin vetämissä pikajunissa Helsingin - Turun välillä matkustaa.
kuva 30.01.2007 23:28 Tapio Muurinen  
  En tiedä, mutta jos arvata saa, niin siitä lähti vivut tai vaijerit päävalonheittimelle, jota voitiin vähän säädellä.
kuva 30.01.2007 10:16 Tapio Muurinen  
  Merkillisiä nuo liike-elämän lait. Miljoona tonnia jää kerralla pois. Sitten kun Kokkolan transitoliikennekin siirtyy vielä Muurmanskiin, niin avot.
kuva 29.01.2007 23:36 Tapio Muurinen  
  Kaunis kuva. Puuttuu vain noin 8 matkustajaa, jotka nousevat pian saapuvaan henkilöjunaan, asemamies kärryineen ja Hajalan nimikyltti pääoven yläpuolelta.
kuva 29.01.2007 22:19 Tapio Muurinen  
  Kovasti ollut liikennettä vielä tuolloin, koska kiskot ovat noin kiiltävät. Ajattelin jopa vielä aikaisempaa ajankohtaa henkilöliikenteen ajoilta, 1968 saakka.
kuva 29.01.2007 22:03 Tapio Muurinen  
  Yleensä toimi; silloin läpi meni hyvin lompakot ja tekaritkin (=tekohampaat). Jos putkeen oli survottu WC-paperirulla tai Stetson, silloin toimi huonommin.
kuva 29.01.2007 14:56 Tapio Muurinen  
  Vähän haikeaa, kuin vanha kaveri. - 1964-66 nuorena poikana pidin havaintokirjaa Haminassa kävijöistä. Tämä oli eräs useimmin siellä käyneistä. Monia muitakin mukavia muistoja 1082:een liittyy.
kuva 29.01.2007 13:27 Tapio Muurinen  
  Lukemat ovat suuria, mutta näin on. Kaikki menee kerralla, mitä 2xSr1 tuo. Joskus voidaan ottaa vähän ylimääräisiäkin. Siirtomatkat eivät ole pitkiä, n. 2-3 km. Tämäkin kuljettajamme kertoi, että joskus on Mussalossa ollut 6000 t koukussa.
kuva 29.01.2007 11:05 Tapio Muurinen  
  Pihtipudas on. Tuota pukkinosturia ei ole ollut yli 10 vuoteen. Vuodesta en mene sanomaan, mutta voisi olla 1970-luvulta.
kuva 29.01.2007 09:47 Tapio Muurinen  
  Juu, on "kotkan poikii", mutta kotipesä oli tästä vajaan kilometrin päässä, kuten allekirjoittaneellakin :)
kuva 28.01.2007 22:13 Tapio Muurinen  
  Pertti, tuollainen merkintä oli kaiketi harvinainen kokeilu tai "virhepainama". Heikko muistikuva on, että jossain Dr13:ssa olisi ollut samanlainen. Olisiko ollut sama maalari?
kuva 28.01.2007 20:30 Tapio Muurinen  
  Kyllähän näillä liikutellaan vaihtotöissä paljon raskaampiakin reteleitä.
kuva 28.01.2007 20:27 Tapio Muurinen  
  Tästä Poitsilasta on helppo lähteä näin päin, koska ratapiha viettää etelään. Joskus alkuaikoina (1950-luvulla) sattui junien karkaamisia "läpi länkien". Tämäkin juna lähti lähes itsestään liikkeelle, kun jarrut löysättiin.
<<   >>