Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	23.04.2014 14:49	Tapio Muurinen
		Korjaus kommenttiini 22.03.2013: Rovaniemen ratapihalla vain r.8 ja r.9 kiskotettiin K43-raudoilla v.1965. Muilla raiteilla noudatettiin K30-kiskotuksen nopeus- ja akselipainorajoituksia. Rovaniemeltä Misiin oli sorapohjainen K54, myös Nivavaaran, Kuluksen, Vian ja Misin II-raiteet.
	23.04.2014 12:49	Tapio Muurinen
		En koskaan nähnyt vastapainojen siirtoa, mutta todennäköisesti ne hidasvälitteisellä käsivinssillä ja vaijerilla siirrettiin lähelle nosturia, joka nosti painot vahvoilla ketjuilla ylös, joko yhden tai molemmat tarpeen mukaan, ensin toisen ja sitten toisen. Vastapainot liikkuivat kiskoilla pienillä teräspyörillä. Kampisysteemi näkyy vastapainovaunun päässä kuvassa https://vaunut.org/kuva/56671 Toisessa kuvassa kaikki vastapainot ovat käytössä, koska nostosäde on suuri https://vaunut.org/kuva/66773?tag0=18%7CTnk-Rto%7C
Kuvasarja: Aikakauden loppu	22.04.2014 00:06	Tapio Muurinen
		Voisivatko romutuskuvat olla kesältä 1969? Syksyllä 1970 aloin matkustaa taajaan Riihimäen kautta, enkä muista tällaista työmaata nähneeni enää. Varmasti olisivat jääneet mieleen. Vuosia myöhemmin (1974) kun Riihimäen Ristoja poistettiin liikenteestä, niitä kasattiin aseman edustalle ulommille raiteille ja ilmeisesti suojattiin ennen vientiä Lievestuoreen varikolle. Ne muistan hyvin.
	21.04.2014 15:06	Tapio Muurinen
		Yhden veturin perässä 62 pönttöä https://vaunut.org/kuva/27834?u=832&kv=2004&kv2=2007&paik=Hamina+%28uusi%29
Kuvasarja: Peltosaaren siltatyömaa	21.04.2014 13:16	Tapio Muurinen
		Mainitsemani vuosiluvut on napattu jostain lehdistötiedotteesta, kun siltaa alettiin rakentaa. Suunnitelman mukaan sen piti valmistua syksyllä 1973, mutta kuten tuohon aikaan usein kävi, aikataulut eivät pitäneet. Rautatieuutisten mukaan sillalla tehtiin suuri valu vielä lokakuussa 1973 (ilmeisesti kansi). Kuvat ovat näiltä ajoilta. Laudoitusten purkamisen jälkeen sähköistystöitä Iittalaan voitiin jatkaa. Lopullinen valmistuminen meni 1974 puolelle, joten Timo muistaa aivan oikein. - Itsekin matkustin tuosta ali viikoittain mennen tullen, mutta eihän tällaiset asiat jää tarkoin mieleen, ellei niitä tallenna johonkin.
	20.04.2014 23:53	Tapio Muurinen
		Kiitokset lisätiedoista. Nyt on vinkkejä sen verran, että liputan P13:n puolesta. P13 ajoi hieman löysemmällä aikataululla kuin P11. Helsingistä Lahteen kului P13:lla 1t 55´- 1t 58´ ja P11:llä 1t 46´. Tosin P13 pysähtyi kerran enemmän (Keravalla) ja seisoi Riihimäellä 2´ pitempään kuin P11. Lahden jälkeen P13 ajoi H-junana pysähdellen Uudessakylässä, Mankalassa (x), Kausalassa ja Korialla. Jos kuvassa olisi P11, olisi keulalla todennäköisesti pariveto, että tuollainen 9-vaunuinen runko pysyisi Porkkanan kanssa samassa ajassa (=omia pähkäilyjä). Todennäköisesti kyseessä kuvassa on juuri pe-ilta. P13 kiihdyttää Korian pysähdyksen jälkeen viimeiselle etapilleen ennen Kouvolaa. - Vertailuna kuva P13:sta, jonka ajoitus "tarkka" (mutta ei viikonloppujuna) https://vaunut.org/kuva/37789
Kuvasarja: Peltosaaren siltatyömaa	20.04.2014 13:34	Tapio Muurinen
		Kuvat ovat syksyltä 1972, koska silta otettiin käyttöön syyskuussa 1973, kun kaikki liikennejärjestelyt oli saatu valmiiksi.
	20.04.2014 12:49	Tapio Muurinen
		Mukavia kuvia 1970-luvun alusta. "Tosijätkiä" työssä ja poseerauksia työn ohessa. Hyvä, että Kalle on ottanut kameran mukaan töihin (?) ja tallentanut tilanteita. Ei tällaisia liian usein näe.
	19.04.2014 19:42	Tapio Muurinen
		Kiskot vaihdettiin n.1964-65, ja hitsattiin jatkuvaksi pian sen jälkeen. Mankala-Kouvola oli koepätkä VR101-pölkyillä. Tosin kuvassa näyttäisi olevan puupölkyt ja Hey-Back -kiinnitys. Puupölkkyjä suosittiin betonisilloilla tärinän vaimentamiseksi. Arvelen edelleen kuvauskohteeksi P11 n.1970-71. - On Sr12 saanut taistella aikataulua vastaan, kuten "ilmeestäkin" voi päätellä. Yleensä (myöhemmin) tämän mittaiset vaunustot vedettiin parivedolla.
	18.04.2014 14:31	Tapio Muurinen
		Oho!
	18.04.2014 14:24	Tapio Muurinen
		Tämä kuva kaipaisi hieman tulkkausta, koska ajoitus on epävarma. Kuvausvuosi on n. 1970 (+/-). Jos vuosi on 1969, niin voisi olla ehkä P13, mutta on aika pitkä P13:ksi. P11 ajettiin tuolloin Porkkanoilla. Jos 1970, niin vieläkö P13 oli kulussa; entä P11, oliko vielä Dm8/9? Aikataulut 1970-72 puuttuvat. Veikkaan P11, mutta vuosi on hakusessa, ehkä 1970-71. Reistasin syksystä 1970 alkaen useinkin P11:llä, vaan kun ei muista - Kuva on myös Resiinassa 3/2006, mutta siinä on väärät tiedot.
	18.04.2014 12:56	Tapio Muurinen
		Aikojen kuluessa, ja ehkä paikallisestikin, on käsite "mustalainen" saattanut tarkoittaa myös pakonykäisyä, kuten yllä on arveltu. Petri Nummijoki selitti oikean "haagertin". Se ei kai virallisesti ole koskaan ollut luvallinen temppu, vaikka sitä on paljon tehty kiireessä ja riskillä. Osaava porukka on pitänyt olla asialla, tietää paikat missä sellaisen voi tehdä ja sopiva vetokalusto. "Kanalla" Vr1 oli nopea suunnanvaihto paakilla, ja ymmärtääkseni Vv14, jossa oli mekaaninen vaihteisto, mustalainen onnistui. Oli ehkä muitakin vaihtovetureita. - 1950-luvulla (JT 1957) ei suositellut edes pakonykäisyä, mutta se sallittiin konduktöörin luvalla, jos nykäistävien vaunujen jarrut ovat kunnossa ja vaihdetta käyttää tottunut vaihdemies. Lisäksi konduktöörin ja kuljettajan oli varmistettava raiteilla oleva vapaa tila. Pakonykäisyn teko muulla tavoin oli tuolloinkin kielletty (vrt. mustalainen) - Kuvassa https://vaunut.org/kuva/23420?u=832&kv=2003&kv2=2008&paik=Hamina+%28uusi%29 ollaan aloittamassa nykäisy.
	15.04.2014 12:31	Tapio Muurinen
		Kesällä 1972 kartoittaessani karttalehden "Pyhäntaka" (311204) tuli tämä radanvarsikin mitenkuten tutuksi. Niin Seesta (ent. LV/S), Mäkelä (PYS) ja Haikula (S) jäivät mieleen. Vilkas Lättähattu-liikenne oli jo hiljentynyt (1968 kesän alussa), mutta joskus kuului T-junien liikettä. Niitä ei arvannut jäädä odottelemaan, eikä varsinkaan kameran kanssa. Yhtään kuvaa radasta ei siltä kesältä tallentunut.
	14.04.2014 10:17	Tapio Muurinen
		En ole perehtynyt asiaan syvemmin, mutta ainakin neljä eri linjausta matkusta-aluksille on yli 100 vuoden aikana ollut. Ensimmäinen oli Turun linnan itäpuolelta Aurajoen rantaan ja Kanavaniemen laituriin, toinen ja kolmas (kuvassa) olivat linnan länsipuolelta; toinen oli hieman lännempänä. Nykyinen, neljäs, tulee taas linnan itäpuolelta. Mielenkiintoista karttasafaria voi tehdä vanhoista kaupunkikartoista esim. http://koti.kapsi.fi/timomeriluoto/Sivut/Paasivu/KARTAT/Kaupunkikartat/Kaupunkikartat.html
	13.04.2014 22:16	Tapio Muurinen
		Vuonna 1965 (Käskylehti) annettiin sellainen määräys, että yöjunien asemakuulutuksissa piti ilmoittaa, missä ollaan, että kaikki herkkäuniset varmasti saivat pätkäunensa, esim. Seinäjoella: "Pikajuna 64 Seinäjoelta Helsinkiin lähtee klo 3:00"
	13.04.2014 20:34	Tapio Muurinen
		Eli tässä etualalla "pelästytitte" Belaruskuskeja https://vaunut.org/kuva/72660?u=832&paik=Hamina+%28uusi%29 - kun muistetaan, että joskus 1970-luvun lopulla noista Hiilisataman suunnan läntisimmistä raiteista 2-3 käännettiin Hiirenkarin ja Öljysataman suuntaan.
	10.04.2014 13:44	Tapio Muurinen
		Ns. kaksoislenkkiripustus, joka otettiin käyttöön v.1958 ensimmäisenä kai Ggv-lämminvaunissa. Sittemmin se yleistyi lähes kaikkiin tavaravaunuihin. Esim. https://vaunut.org/kuva/45317?t=kaksoislenkki
	08.04.2014 00:35	Tapio Muurinen
		1980-luvulla P61/62 oli yleensä 1,5-2,5 päivävaunua (+0,5 ravintolav.). Sesonkiaikoina oli 1-2 päivävaunua lisää.
	05.04.2014 19:59	Tapio Muurinen
		Suattaapa olla niinnii että olette veteraanit ensi kuussa samalla kymmenellä. - Ei, mutta mukava lukea noita vanhoja juttuja, miten ennen taisteltiin isojen rautojen kanssa, kun luontokaan ei aina ollut ihmisen puolella. Eipä noitakaan sivullinen tavan tallaaja tietäisi, eikä kaikkia kiinnostakaan - ja hyvää vertailua kravattikaulaisille nykykuskeille, jotka mukavissa ilmastoiduissa kopeissaan joystickejä nypläävät ja tietokoneita räpläävät.
	05.04.2014 13:12	Tapio Muurinen
		Eräs mukava junamatka tuli mieleen, kun matkustimme Jaskan kanssa Grängesbergistä Smedjebackeniin (kuntakeskus ja asema) n. 15 km Ludvikasta Fagerstan suuntaan. Joku väli (vai kokonaan?) oli "Paprika-tåg" https://vaunut.org/kuva/76041?u=832&maa=141 Haimme Smedjebackenista eräästä pienestä autovuokraamosta tuliterän VAZ Combin. Sitä tarvittiin lisäautona, kun seuraavaksi läksimme Norrbotteniin Arjeplogiin. Jaska halusi ajaa VAZ:in sinne; törmäsi onneton vielä poroon jossain Luulajan yläpuolella.
	04.04.2014 20:43	Tapio Muurinen
		Ludvikan asemamiljööstä ei jäänyt juuri mitään muistikuvia, kun kesällä-syksyllä 1978 tässä muutamia kertoja jäin pois junasta iltamyöhäsellä. - Sitä ennen Arlandasta lentokenttäbussilla Stockholm C:n, etsiä Västeråsin (muistaakseni) pikajuna, jossa vaihto "Paprika" sm-junaan. Ludvikasta edemmäs ei päässyt kuin taksilla, joka vei Grängesbergiin "Nitro-Nobelin" portille, keskellä yötä. Sitä taksikuskit vähän ihmettelivät. - Kerran matkustimme työkaverini Liikkasen Jaskan kanssa Grängesbergistä etelän kautta. Ensin sähkölätällä Frövihin, jossa vaihto pikajunaan ja Mälarenin eteläpuolitse kauniissa maisemissa Tukholmaan https://vaunut.org/kuva/38436 - Mikä oli matkustellessa, kun työnantaja maksoi ja antoi vielä päivärahatkin.
	04.04.2014 14:10	Tapio Muurinen
		... vai onko tuo puuvaunu Eik? Jotain ylimääräistä lukee kyljessä ja ikkunajako.
	04.04.2014 13:57	Tapio Muurinen
		Tätä kuvaa olen joskus mietiskellyt - missä koneapulainen luuraa? Jos ei konehuoneen puolella, niin sitten tämä oli niitä junia, joissa sellaista ei tarvinnutkaan olla, eli ajettiin yhdellä miehellä.
	04.04.2014 13:52	Tapio Muurinen
		Nämä tamperelaiset olivat lyhyitä, yleensä 5-vaunuisia. Välissä (P155), tai päässä (P152) oli Ei tai/vai Eik. Kahvilavaunua opiskelijan ei tarvinnut käyttää. Jatkokuva tälle on seuraava ruutu https://vaunut.org/kuva/64902?u=832&paik=H%C3%A4meenlinna
	03.04.2014 23:42	Tapio Muurinen
		Pitkään tämä oli minullakin Toijalan kansiossa, mutta tuo vaihtokielto-opastin sillan pielessä ja Huru-junien kohtaus käyttämilläni yhteyksillä eivät passanneet, sekä taustalla kohoava mäki (=Aulanko). Eli tamperelaiset P155 (tulo Hl 15:17) ja P152 (lähtö Hl 15:12) kohtaavat Hämeenlinnan eteläpuolella talvella (1974 aikataulu). P155 oli hyvin yleinen käyttämistäni junista Kouvolasta Turkuun 1970-luvulla: P10 - P155 - P104. Kuvausvälineenä kätevä Rollein automaattipokkari, joka mahtui kämmeneen ja liipaisu peukalolla. - Alex arveli ensin oikein.
	03.04.2014 19:09	Tapio Muurinen
		Tässä ilmeisesti puukuorma oli siirtynyt veturin syliin.
	02.04.2014 13:23	Tapio Muurinen
		Yara edellyttää Suomen valtiolta n. 100 M€ Soklin radan rakentamiseen. Se on koko hankkeen edellytys. Neuvottelut jatkuu...Jotain päätöksiä pitäisi tulla kevään/kesän aikana.
	02.04.2014 12:59	Tapio Muurinen
		Rohkenen pitää kuvausvuotena 1974, vaikka Huru ajaa sammutetuin lyhdyin. Toinen vaihtoehto olisi 1972, mutta eräät muut seikat panevat vasaan. 1972 Mankalassa ei vaihdettu puolta, P12:n vetäjänä oli yleensä Sv/Sr12 joko yksin tai pareittain, puretuissa lennätinlinjoissa oli vielä pylväät pystyssä. 1974 pylväätkin olivat kadonneet. Myös uutta sepeliä on ajettu, josta korkokepit ovat vielä jäljellä.
	02.04.2014 00:34	Tapio Muurinen
		Entisen kotikaupunkini (v.1976-81) tuttua, mutta rankasti muuttunutta maisemaa. Mussalon rata myötäilee vanhaa Keisarinsataman raidetta, joka päättyi Norssaareen ennen isoa siltaa. - Mutta asiaan aiheesta "rautatiealueella liikkuminen". Pidän kertomusta totena koska se on veturimiehen suulla kerrottu. En muista sattuiko tapaus hänelle itselleen vai kollegalle. Yksityiskohdissa saattaa viirata. - Muistaakseni se oli jossain Tampereen - Helsingin välillä 1970-luvulla. Radan varressa epänormaalissa paikassa oli oudosti käyttäytyvä naisihminen, joka kiinnitti vet.miehistön huomion. Soitto kauko-ohjaajallelle paikkatiedoin millä paikkeilla suunnilleen, että ilmoittaa seuraavan vastaantulevan junan kuljettajalle olla valppaana ja ajaa hiljennettyä siinä kohdassa. Ihminen oli noussut radalle kiskojen väliin kyhjöttämään. Hänet havaittiin riittävän ajoissa ja veturi laski hiljaa aivan lähelle. Vet.miehistö huuteli, "mikä hätänä?" ja "väistäisitkö että päästään jatkamaan!". Nainen ponkaisi ylös ja alkoi syytää sepeliä veturin ikkunaan huutaen: "Sxxxxxa kun et uskalla päälle ajaa!"
	01.04.2014 19:58	Tapio Muurinen
		Eli jokaisella perheellä täytyi olla oma halkoliiteri/varasto. Halot voi ostaa VR:n polttoainevarastolta. Rautatiehallitus määräsi vuosittain ja liikennealueittain haloille mottihinnat joko 1/1- , 1/2-, 1/3- tai 1/4-metrisinä. Pätkimisestä tuli lisämaksua. Koivuhalko oli tietenkin arvokkainta, esim. Tampereella koivumotti maksoi v.1964 18:10 mk, joka oli taksan kalleinta päätä. Halvimmat hinnat olivat Pohjois-Karjalassa. Sekahalot (ei koivua joukossa) oli 2 mk koivua halvempaa. - Ehkä tämä rakennus oli jo 1960-luvulla muutettu keskuslämmölle, miten lienee?
	01.04.2014 00:12	Tapio Muurinen
		Olisiko 1003 ollut. Samoihin aikoihin noita katselin varmaan kymmeniä ellei satoja kertoja ohikulkumatkoilla viikoittain.
	01.04.2014 00:05	Tapio Muurinen
		Onkohan nykyajan "ratajätkällä" edes lekaa ja ratanauloja taskussa, saati taitoa niitä käyttää. Helpompi kai laittaa uusi pölkky valmiilla viisnelosen kiinnityksillä, ja tuikata nailon- vaimikäliekovamuovisovitealuslevy nelikolmosen alle.
	30.03.2014 14:01	Tapio Muurinen
		Oikealla, jää hieman kuvan ulkopuolella, oli kolmen rakennuksen ryhmä, yksi lämmin, kaksi kylmää ja pieni pottumaa. Olisiko ollut Hovinsaaren ratavartijan vahtitupa. Rakennukset näkyvät peruskartoilla v.1967, ja 1980 (jolloin kaikki kylminä). Aikoinaan niihin ei kiinnittänyt mitään huomiota, ei ainakaan muistijälkeä ole jäänyt.
	30.03.2014 13:48	Tapio Muurinen
		Ei myö, mutta noi pojat! - Kertausta: Joskus n. 50-luvun (ehkä) juhannuksena valtio oli jättänyt pitkän tyhjävaunuroikan Summan radalle https://vaunut.org/kuva/45657?u=1375&paik=Hamina+%28uusi%29 Loppupää oli sopivasti uimapaikkamme kohdalle. Ehkä miehillä oli ollut kiire juhannuksen viettoon, tai ratapihalla oli täyttä. Uintireissuilla otimme hyödyn ja huvin täysillä. Irrotimme viimeisen Hk:n, jota työnsimme kakaraporukalla kymmeniä metrejä takaisin tehtaalle päin. Sitten työnnettiin kunnon alkuvauhti, jota navakka merituuli etelästä avitti - kaikki kyytiin - ja annettiin vaunun puskea rämähtäen roikan päähän - ja eikun sama uudelleen ja uudelleen. Myös jarruttaen kokeiltiin; jarrumiehen paikasta kilpailtiin. Kun leikistä oli saatu sillä erää tarpeeksi, kytkettiin lenkki ja ilmaletku takaisin (jos letkut olivat olleet kiinni). - Vaunuroikka radalla haittasi myös kyläläisten "vapaata" liikkumista sataman ja Hillon puolelle. Hillonlahden pohjukassa oli lyhyt levypalkkisilta, jonka vaunut peittivät. Jalkamies/-nainen siitä kyllä meni avovaunuja pitkin, mutta polkupyörällä oli tekemätön paikka.
	29.03.2014 20:54	Tapio Muurinen
		Näissä Hk-vaunuissa oli "tuppelo" tuossa keskilaidassa (polttojälki näkyy). Tiedä sitten mitä varten? Jotkut tunkivat siihen puupylvään ymmärtämättömyyttään, sillä se esti tukkikuorman siistin purkautumisen, kun teräspylväät laukaistiin. Puupylväistä tuli sanomisia ja kieltoja. Näköjään tuppelot jossain vaiheessa poistettiin. - Olisiko siitä puolikas leikattuna uuden siirtosangan kiinnikkeeksi. Myös siirtosanka on muuttanut muotoaan ja paikkaansa. Alun perin se oli U-muotoinen lenkki hitsattuna lähelle vaunun sivupäätyä. Sellaiset lenkit aiheuttivat vaarallisia tilanteita, kun hitsaukset pettivät. Tämä uusi lenkki näyttää lujalta.
	29.03.2014 18:47	Tapio Muurinen
		Kyllä sitä osasivat muutkin kuin rautatieläisten kakarat.
	29.03.2014 18:41	Tapio Muurinen
		Tämä Hovinsaaren pohjoispään alikulku valmistui ja otettiin käyttöön syyskuussa 1973, eli kuvassa se on jokseenkin vuoden ikäinen.
	28.03.2014 14:24	Tapio Muurinen
		Teoriassa kuvausvuodet voivat olla 1972 (kesätöissä Vierumäellä), vai 1974-75 (kesätöissä Korpilahdella); olenko saanut isän Datsunin lainaan, vai oliko jo oma Tippa-Rellu käytössä (1975). Toisessa kuvassa, jossa Hr13 2310 tuo P3 itään (eivät aivan päässeet samaan kuvaan), näkyy vielä suoralle kylvetyn uusia puuratapöllejä. Mikä oli radan kunnostuksen tilanne tuolloin ja kuinka se eteni? Tällaisia ajoitusmääritteitä joutuu joskus käyttämään, mutta sovitaan että 1975.
	28.03.2014 13:55	Tapio Muurinen
		Kuva on epäonnistunut kehitysvirheen takia (sekoitin Tetenalin diakehityssatsin jotenkin väärin). Kaikki värit piti "leipoa" Photoshopissa uudelleen. Kuva puolustanee kuitenkin sijaansa aikakauden dokumenttina. - Näkymä samalta jalustalta tulosuuntaan https://vaunut.org/kuva/57021?u=832&paik=Nastola&tag0=1%7CSv12%7C2545 Viittaus myös kuvaan https://vaunut.org/kuva/54629 jonka paikantamisessa olin epävarma, ollaanko Mankalan länsi- vai itäpuolella.
	28.03.2014 13:01	Tapio Muurinen
		P81 oli myös postijuna. Pieksämäen-Joensuun väli ajettiin H-tunnuksella, ja Varkauden jälkeen postia alettiin "jakaa" jokaiselle asemalle ja lv:lle. - Kumma, että jotain muistoja on jäänyt mieleen juuri tästä ensimmäisestä junamatkastani (v.1952). Seuraavasta matkasta muutamia vuosia myöhemmin en muista muuta kuin hyörinän Pieksämäen asemalla, mutta se olikin päiväjuna.
	26.03.2014 23:58	Tapio Muurinen
		Pitää korjata tämä kuvauspaikka. Vaikka ollaan lähellä Sitikkalan mäkeä, niin paikka on kuitenkin Mankalan laiturivaihteelta n. 2,7 km länteen, eli P12:n edessä on Honkarouvinkallion leikkaus Nastolan puolella, km 157-158 - Tiedot: MaMe.
	26.03.2014 12:34	Tapio Muurinen
		Se ensimmäinen rautatiesilta, teräsristikko tuossa siltojen välissä, kannattelee nykyään kevyenliikenteen väylää. Sitä ennen se oli valtateiden 6 ja 12 yhteinen silta, jossa liikenne jyräsi vuorotellen suuntaansa liikennevalojen ohjaamana https://vaunut.org/kuva/77279?u=832&paik=Koria - Tuossa "rivinteerauksen" paikkeilla oli siltavahdin koppi, josta liikennevaloja käytettiin. Katajiston Jussilla on hieno kuva v.1973, jossa Tr1 1095-vetoinen T-juna on ylittämässä Korian siltaa. Se siltavahdin koppi on myös kuvassa.
	23.03.2014 00:12	Tapio Muurinen
		Pojat purkaa Gb-vaunusta jotain säkkitavaraa pienelle laiturille. Mitähän säkeissä lienee ja minne matka? Venematka kuitenkin edessä.
	22.03.2014 00:09	Tapio Muurinen
		Jospa hytässä on kahvituokio menossa. - Höyryveturien jälkeen tuntuivat dieselit aluksi suorastaan "taivaalta". Kun sai dieselin vaikkapa Kotkan reissulle, ja kun niissä oli kahvipannut, keitettiin kahvit mennen tullen, vaikka vatsa ei sitä olisi aina sietänytkään. (H. Mattila)
	21.03.2014 12:06	Tapio Muurinen
		Ohjaamossa molemmat miehet seisovat. Ilmeisesti oli välillä mukavampi niin, kuin taiteilla Hurun epämukavilla istuimilla, johon veturin jousitus antoi oman lisänsä ja Kotkan vanha sorapohjainen rata K43 kiskoineen. - Veturihan oli alun perin tarkoitettukin seisoaltaan ajamiseen
	20.03.2014 23:52	Tapio Muurinen
		Tyhjävaunujen palautuksina näitä näkyi täyspitkinä roikkina esim. https://vaunut.org/kuva/35252?u=832&kv=1965&kv2=1967&paik=Hamina+%28uusi%29 , https://vaunut.org/kuva/71930?u=832&kv=1965&kv2=1967&paik=Hamina+%28uusi%29 Vieläkin sen kumean jyminän kuulee, mikä noista vaunuista lähti. Kouvola jakoi sitten vaunut eri paperitehtaille tilausten mukaan, ja muutaman päivän kuluttua ne olivat taas "täällä".
	19.03.2014 13:23	Tapio Muurinen
		Ei mitään anteeksipyytelyä, koska oma kuva löytyy yleensä helpoimmin, jos jotain esimerkkiä tai vertailua haluaa tehdä. - Nämä kaksi ensimmäistä Vr12:ta olivat aluksi sijoitettu Riihimäelle, mutta testattiinko näitä myös muilla ratapihoilla? Sijoittelulistan mukaan olisi 1852 ollut myös Kouvolassa kesällä 1969 https://vaunut.org/kuva/21152?u=224. Tähän listaan uskoen ajoitin ensimmäiset Vr12 kuvani Kouvolassa, kuten https://vaunut.org/kuva/60356?u=832&tag0=1%7CVr12%7C
	19.03.2014 13:03	Tapio Muurinen
		Noita mallikkaan siistejä kuormia katselee ihaillen. Ja muistoksi vierailusta jäi isot sykkyrät 6 mm:n rautalankaa.
	19.03.2014 12:50	Tapio Muurinen
		Pari kertaa olen kuljettanut autoni talvella Gfot:ssa - kesällä paljon useammin. Silloin ei vielä ollut lämmitysmahdollisuutta. Mutta oliko se myöhemmin niin, että lämmityssähkö ei ole koko matkaa päällä, vaan kytkeytyy ajastimella vasta 2-3 tuntia ennen saapumisaikaa, ja sisätilalämppäriä ei saa käyttää?
	19.03.2014 12:42	Tapio Muurinen
		Nuo apukettingit poistettiin roikkumasta 1970-luvun alkupuolella (n.1973-74?) ainakin Hr13:sta. - Se minun näkemäni tapaus vetolaitteensa murtaneesta vaunusta oli myös kytketty junaan viimeiseksi.
	18.03.2014 13:37	Tapio Muurinen
		Vähän on heikosti erottuva esimerkki tuosta lenkistä ruuvin karaan ripustettuna (mahdollisesti) https://vaunut.org/kuva/18428?u=832&paik=Kouvola&tag0=2%7CSr1%7C - Pikkuveljen tekosia näköjään.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset