Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.08.2006 22:33 | Tapio Muurinen | ||
| Risteysvaihdekin l.engelsmanni näkyy olevan laitureiden välissä (Vempun tällä puolella) | ||||
|
24.08.2006 22:21 | Tapio Muurinen | ||
| Kun näitä vaunuja alkoi ilmestyä 1962, ne näyttivät tosi siroilta K14-teleineen vanhoihin Ok-vaunuihin verrattuna. Vaikka vaunu painoi n. 23 t, se lähti tasaisella radalla hyvin työmtämällä liikkeelle yhden miehen voimin. Vaunussa oli paljon irtonaista osaa, päädyt, pylväät, kettingit. Räminä ja helinä oli valtava vaunuja heitettäessä tai tyhjän roikan rymistellessä ohi. | ||||
|
24.08.2006 22:08 | Tapio Muurinen | ||
| Ja Sakarilla on hyvä muisti :-) | ||||
|
|
24.08.2006 21:54 | Tapio Muurinen | ||
| Tuo Lättien takana näkyvä vaihtokielto, joka on n. 45 asteen kulmassa, onkohan se juuri sulkeutumassa? Tai sitten vaijereissa on löysää. Tuollainen väliasento on outo. | ||||
|
|
24.08.2006 20:40 | Tapio Muurinen | ||
| Ja vuosituhatkin ennätti vaihtua ennenkuin selvisi, mikä on tuo teline ja kumiletku vasemmassa alanurkassa - kaasuposti, kiitos kaiman (Keränen) aikaisemman selostuksen. | ||||
|
24.08.2006 09:47 | Tapio Muurinen | ||
| Jotain sellaista noiden viimeisten Pekkojen elinkaareen kuului. Viimeksi ne taisivat olla henkilöjunien vedossa Seinäjoen - Vaasan välillä. - Mutta onneksi 1021 kulkee jälleen :) | ||||
|
|
24.08.2006 08:56 | Tapio Muurinen | ||
| VR:lle valmistui vielä 1957 kaksi Rulla-Pekkaa, 1020 ja 1021 (Lokomo), sekä neljä Rulla-Ristoa 1093-1096 (Tampella). 1096 oli viimeinen VR:lle valmistettu höyryveturi. Veturit poistettiin käytöstä jo alle 20-vuotiaina, eli höyryvetureiksi hyvin nuorena. | ||||
|
23.08.2006 09:19 | Tapio Muurinen | ||
| Samasta paikastako kuvattu tuttu kansikuva? (M.Alameri: Suomen rautatiet). Porkkana vain on vaihtunut Pendoliinoon. Ennen tämän paikan kohdalla hätäisemmät matkustajat, aivan kuin käskystä, alkoivat vailmistautua Riihimäellä vaihtoon. Puettiin päällysvaatteita ja kerättiin matkalaukkuja. | ||||
|
23.08.2006 09:11 | Tapio Muurinen | ||
| Vaikka onkin tyypillinen poseerauskuva, niin myös hyvä ja kertova ajankuva, kuinka ennen sotajoukot matkustivat. Gb:n matkustusmukavuutta ei voi paljoa kehua, mutta kyllä kai tunnelma ja huumori korvasivat muut puutteet. Tästä kai nimitys "karjavaunu", kuljetettiin kuin karjaa. | ||||
|
22.08.2006 13:27 | Tapio Muurinen | ||
| Tane, asiallinen huomio. 1960-luvulla, ainakin vielä 1966, kulki H 33/34 Hki-Tku-Hki, mutta sen lähtiessä Turun päästä nämä lapsukaiset olivat vielä nukkumassa. | ||||
|
22.08.2006 09:27 | Tapio Muurinen | ||
| Jaha, jahkailin taas 5 min :) | ||||
|
|
22.08.2006 09:25 | Tapio Muurinen | ||
| Nämähän poistettiin jo n. 20 vuoden palvelun jälkeen. Syinä olivat epävarmuus, huoltokustannukset ja uudet paremmat sarjat; Hr12, Hr13. Kaipa sähköistyksen tulokin jotain vaikutti. | ||||
|
22.08.2006 09:19 | Tapio Muurinen | ||
| Eilen tilailin lippua tähän junaan (P60) syyskuun lopulle Rovaniemeltä Tikkurilaan. Ja kas, numero onkin P266. Näin varmaan muuttuvat kymmenet muutkin junat 3.9. alkaen. Eihän näitä muista enää "Vanha-Erkkikään". (Mutta onko se niin tarpeenkaan) | ||||
|
21.08.2006 09:06 | Tapio Muurinen | ||
| Ilmeisesti samainen P28 on myös tässä kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu/18552 Paha vain, kun ei tuolloin tullut talletettua esim. kuvausvuottakaan kunnolla mihinkään muistiin. "Pyöristin" hieman kuvan tietoja vastaamaan paremmin todellisuutta. Luotan enemmän "Yppiksen" muistiin ja S.K.Salon kuvateksteihin (k.o. Resiina 4/1992), kuin itseeni. | ||||
|
|
20.08.2006 22:46 | Tapio Muurinen | ||
| Nuoruudestani muistan ainakin jonkun matkan 60-luvulta, kun matkustin tämän vetämällä junalla Helsingistä Turkuun. Se oli päiväpikajuna P35. Silloin se tuntui lievältä pettymykseltä, kun ei vetämässä ollutkaan kunnon Huru. Mieleen jäi Maybach:n kitkerät pakokaasut, samankaltaiset kuin GM:ssä (Dm4). 70-luvun alussa aikatauluni eivät sopineet Hr11:n vetämiin juniin. Tämä taisikin olla viimeinen kevät, kun Helsingin - Turun välillä näitä liikkui. | ||||
|
|
20.08.2006 12:53 | Tapio Muurinen | ||
| Aikatauluja juuri tuolta ajalta ei ole, mutta saapuminen Turkuun oli jotain klo 10 - 12 välillä. | ||||
|
|
20.08.2006 12:47 | Tapio Muurinen | ||
| Siteeraan soveltaen Timo Lehtosta (Resiina 4/1992). "Ajaminen HR11:llä oli varsin yksinkertaista: Valitaan suunta, jarrut irti, tehonsäätövivusta lisää pykäliä (6 portainen) , vaihtamiset tapahtuvat automaattisesti paineilmalla. Tietenkin sillä edellytyksellä, että veturi sattuu toimimaan... Ohjaamo muistutti Dm4:n ohjaamoa, eli oli ahdas. Koneapulainen istui poikittain "kukkalaudalla". Kaikki mittarit, niin tärkeät kuin vähemmän tärkeät, olivat yhtä suuret ja samassa paneelissa ajan tavan mukaan. Westinghousen jarrut olivat tutulla paikallaan oikealla. Tehonsäätövivun tolppa oli keskellä lattiaa ja tuntui olevan aina tiellä. Tehoja säädettiin vasemmalla kädellä. (Samassa vivussa taisi olla myös turvalaite). Erikoisuutena oli suunnattava päävalonheitin. Kyllä kai työmaa höyryveturiin verrattuna oli parempi, mutta tuskin esim. Hr12:n veroinen". | ||||
|
19.08.2006 18:21 | Tapio Muurinen | ||
| Ei oteta Hannulta lisennssiä pois, vaan annetaan bonuksia paremmasta ja todennäköisesti oikeasta ehdotuksesta. Kuvauspaikka oli itsellenikin epävarma, paitsi että Jy - Hpk väliltä. Karttoja selailemalla päädyin Asunnan länsipuolelle. Kiitän oikaisusta ja korjaan tuotapikaa. | ||||
|
19.08.2006 14:22 | Tapio Muurinen | ||
| Haapajärven - Äänekosken väliltä tällaisia paikkoja löytyy lukuisia. Jos tietäisi, onko kuvaussuunta pohjoiseen vai etelään. Siis takana on tasoylikäytävä? Tarjoan jotain mutkaa Saarijärven - Äänekosken väliltä. | ||||
|
19.08.2006 10:25 | Tapio Muurinen | ||
| Vetureiden taukopaikat aseman edessä näkyvät hyvin radalle valuneesta voiteluöljystä. - Ymmärtääksäni kävitte pisimmillään täällä https://vaunut.org/kuvasivu/17640 eli täällä https://vaunut.org/kuvasivu/19317 | ||||
|
18.08.2006 23:00 | Tapio Muurinen | ||
| Jos tuo numerointi on juokseva, niin näitä on valmistettu yli 3000 kpl? | ||||
|
|
18.08.2006 22:47 | Tapio Muurinen | ||
| Oikein näet! Nyt vasta huomaan itsekin, että tunnukset ovat erilaiset, kaksipäinen kotka ja punakeltainen lippu, toisessa punainen tähti ja punavalkoinen lippu ?? | ||||
|
18.08.2006 22:39 | Tapio Muurinen | ||
| Hyväksytään ja muutetaan :) | ||||
|
|
18.08.2006 20:27 | Tapio Muurinen | ||
| Kiinnostava kysymys. Osaisiko joku selittää? | ||||
|
18.08.2006 09:40 | Tapio Muurinen | ||
| Oletus: Vokeissa on koksia Rautaruukille. | ||||
|
17.08.2006 23:12 | Tapio Muurinen | ||
| Tuo punainen ohut kerros kallion pinnalla on hematiittia, mutta se on syntynyt orgaanisen bakteeritoiminnan tuloksena. Tässä geologia ja biologia menevät ihanasti lomittain luonnonlakien mukaan. Ilmiö on yleinen varsinkin Pohjois-Suomessa tuoreilla kallion- tai kivenpinnoilla, mutta se kestää vain muutamia kymmeniä vuosia, kunnes kehittyneemmät kasvit, esim jäkälät peittävät pinnan uudelleen. | ||||
|
17.08.2006 22:49 | Tapio Muurinen | ||
| 1960-luvulla (ehkä vielä 70-luvullakin) Rovaniemeltä saapuvat Lättähatut ajoivat ensin suoraan kolmioraiteen kautta Pajulaan, josta ne peruuttivat Kemijärven asemalle. Pikajuna 63 saapui etelästä Kemijärvelle vasta iltapäivällä kello 14:n maissa, josta jatkettiin Lättähatulla Kelloselkään. Aivan 60-luvun alussa oli myös suora Lättävuoro Oulu-Kelloselkä-Oulu, H665/666, joka oli eräs Suomen pisimmistä Lättähattulinjoista. Juna miehistöineen yöpyi Kelloselässä. | ||||
|
13.08.2006 10:21 | Tapio Muurinen | ||
| Leo, vilkaise vaikka täältä http://www2.lingsoft.fi/~ronkaine/Jt/opast6.html | ||||
|
12.08.2006 20:18 | Tapio Muurinen | ||
| Lauserakenteessa jälleen säätämistä; siis Pönttövuoren tunnelikuvaa tarkoitin. | ||||
|
12.08.2006 19:51 | Tapio Muurinen | ||
| Tämän hetken tilanteesta en ainakaan minä osaa tarkemmin sanoa. Koska muisti ei haraa kovin lujasti vastaan, niin tämä olisi ollut aikoinaan lähinnä Kotkan suunnan käytössä. Nyt kotkalainen, H724, taitaa olla tuossa raiteella 8 lähtövalmiina. | ||||
|
12.08.2006 17:50 | Tapio Muurinen | ||
| Vieläköhän tuossa pienessä saaressa, radan eteläpuolella on jonkun kesämökki? | ||||
|
|
12.08.2006 17:43 | Tapio Muurinen | ||
| Pitkään kuvittelin, että tämä olisi Pönttövuoren tunnelista, sillä sellainenkin pitäisi jossain olla. Kaikki palaset eivät kuitenkaan sovi Pönttövuoreen. | ||||
|
|
12.08.2006 17:20 | Tapio Muurinen | ||
| Eimerkiksi tämä kuva https://vaunut.org/kuvasivu/20507 ja muutamat muut kuvat molemmin puolin kuuluvat samaan reissuun. | ||||
|
|
12.08.2006 13:00 | Tapio Muurinen | ||
| Jokainen saa olla "mieltä", mutta nämä laiturikatokset sopivat Kouvolan miljööseen kuin mäntä kirnuun. Ne ovat 1960-luvun "haitekkia", samalta ajalta kuin nykyinen asemarakennuskin (1960, arkkitehti Eero Kajava). Muistaakseni alussa oli vain kaksi laiturikatosta, ensimmäisellä ja toisella välilaiturilla (raiteet 3 ja 4, sekä 7 ja 8). Tämä kolmas valmistui myöhemmin. Ilmavuus johtuu varmaankin siitä, että Kouvolassa on 4 - 3 raidetta laitureiden välissä. Tuskin arkkitehti on suunnitellutkaan katoksia ylhäältäpäin ihailtavaksi, mutta tarkoituksensa ne hyvin kyllä täyttävät. Jos betonisaumoissa on vuotoja tai talvella vedenpoistossa ongelmia, niin pieniä huoltohommia tarvittaessa, nimim: "Miljoona kertaa tässä junaa vaihtanut" | ||||
|
06.08.2006 18:06 | Tapio Muurinen | ||
| Aikoinaan Suuresta ja Mahtavasta naapurimaasta vuokrattiin kiskonhiontajuna miehistöineen, jolla pääradat hiottiin muutaman vuoden välein. Vetäjinä olivat Hr/Dr13:t, jotka olivat molemmissa päissä. Se oli vetureille raskas urakka. Lieneekö tässä vehkeessä sama periaate, että hiomakivet painetaan kiskon pintaan ja kuumaa rautaa lähtee. Samat Hurut hoitivat hiontajunan vedon ja sitten mentiinkin pyöräsorvin kautta. Voin sanoa, että eron huomasi junan kulussa ennen ja jälkeen hionnan | ||||
|
06.08.2006 14:19 | Tapio Muurinen | ||
| Puhakoskessa on suuri padotuskorkeus. En varmuudella voi sanoa, että juuri tässä olisi ollut nippujen siirtoa padon yli. Jotain siirtoa varten tässä on kuitenkin kiskot olleet olemassa, ehkä vain veneitä varten. Tuo puutavaranippujen siirto vain tuli ensimmäisenä mieleen. | ||||
|
|
06.08.2006 10:31 | Tapio Muurinen | ||
| On käytetty puutavaran nippu-uitossa siirrettäessä nippuja rullavaunuilla yläaltaasta ala-altaaseen 1960-70-luvuilla. Jollain voimalaitoksella näin tälläisen toiminnassa. Täysi nippuvaunu veti alasmennessään tyhjän vaunun vaijerilla ylös. Puolivälissä oli automaattivaihde, jossa ne sivuuttivat toisensa. Kätevän näköistä. | ||||
|
05.08.2006 14:06 | Tapio Muurinen | ||
| Mukavaa Jyrki, että olet laittanut näitä historian dokumentteja näytille. Esimerkiksi tämä Karjalan rata Viipurista Joensuuhun valmistui jo 1894, eli kuusi vuotta suunnitemasta. Katkoviivat ovat eri vaihtoehtoja. Tuskin tuolloin kovin perusteellisia maastotutkimuksiakaan tehtiin. Kartalta katsottiin suuntia isot vesistot kiertäen, joet yli sopivista kohdista ja muuten maastossa mentiin tilanteen mukaan. | ||||
|
05.08.2006 09:56 | Tapio Muurinen | ||
| Haminaan olisi rakennettu 14 km:n mittainen rata Tavastilasta, jos osa rahoituksesta olisi saatu muualta kuin valtiolta. Väli oli kallioista ja hankala rakentaa. Sippolan ja Vehkalahden vauraat kunnat eivät olisi hyötyneet tästä suunnasta, sillä väli oli lähes asumatonta "erämaata". Myös Haminan suunnan kapearaidevaihtoehdosta Tavastilasta alkaen puhuttiin. Tavasilan - Haminan rata hylättiin valtiopäivillä 1884 lähinnä talonpoikien ja papiston vastustukseen. Hamina joutui rakentamaan yksityisen rautatien alkaen Inkeroisista. Vasta 100 vuotta myöhemmin tämä kuvassa näkyvä suunnitelma kutakuinkin toteutui; nykyinen rata Juurikorvesta Haminaan. | ||||
|
05.08.2006 00:18 | Tapio Muurinen | ||
| Eli aika lähellä ominaisuuksiltaan Sr1:tä, tehoa taitaa olla hieman enemmän hevosilla mitattuna. | ||||
|
05.08.2006 00:10 | Tapio Muurinen | ||
| Ehkäpä "isot pojat" ovat juuri noin tehneetkin :) | ||||
|
30.07.2006 14:07 | Tapio Muurinen | ||
| Ei suoranaisesti liittynyt siihen. Valtion "virkamopoilla" liikuttiin. Kaunista seutua tuo Salpausselkien välimaasto. | ||||
|
30.07.2006 12:00 | Tapio Muurinen | ||
| koojii: Kun rata Elisenvaarasta Savonlinnaan valmistui 1908, oli matkailu venäläisen herrasväen keskuudessa mieluista ajanviettoa, johon Punkaharju tarjosi upeat puitteet. Rakennettiin myös iso ja komea asemarakennus (omia harhaisia kuvitelmiani). | ||||
|
|
30.07.2006 10:12 | Tapio Muurinen | ||
| Tarkennus edelliseen - siis Vv15, eikä Dv15 vielä tuolloin. | ||||
|
|
30.07.2006 10:08 | Tapio Muurinen | ||
| Kesällä 1972 olin opiskelijana kartoittamassa näitä maisemia. Muistan Seestan ja Mäkelän jotenkuten - ja taas kerran: Muistia parantaisi kummasti, jos olisi älynnyt silloin ottaa edes muutaman kuvan. Dv15 -vetoisia tavarajunia näkyi joskus liikkuvan. | ||||
|
29.07.2006 22:02 | Tapio Muurinen | ||
| Luston asemalla taitaa olla jotain yhteistä metsäkulttuurin vaalimisen ja tiedekeskuksen kanssa. | ||||
|
29.07.2006 13:14 | Tapio Muurinen | ||
| Ja vielä yksi kuva aikakoneeseen https://vaunut.org/kuvasivu/18751 Kuvauspaikka on sama, mutta polttoväli vähän pitempi | ||||
|
29.07.2006 13:05 | Tapio Muurinen | ||
| Tällainen maisema avautui samasta paikasta yli 40 vuotta sitten https://vaunut.org/kuvasivu/18525 | ||||
|
29.07.2006 12:59 | Tapio Muurinen | ||
| Ensimmäinen https://vaunut.org/kuvasivu/23866 ja viimeinen. Välissä aikaa lähes 23 vuotta. | ||||
|
29.07.2006 00:27 | Tapio Muurinen | ||
| Varmaan noin, kuten Juha kertoi. Tuskin niitä uusia merkintöjä heti vaihdettiin, vaan ehkä vasta seuraavassa huollossa ja maalauksessa 1961 alkaen. Hr11:n logo oli komea, valettu (vai prässätty) kohokuvio, joka sopi hyvin sen päätyyn. | ||||
|
29.07.2006 00:03 | Tapio Muurinen | ||
| "Tietoähteeseen" viitaten Dr16:t tulevat noin vuodenvaihteessa. Haapamäkeläiset ovat kiinnostuneet 2038:sta. 2039:n kohtaloa en tiedä. | ||||