Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.04.2006 11:56 | Tapio Muurinen | ||
| Vertailukuva otettu samalta paikalta https://vaunut.org/kuvasivu/20408 | ||||
|
24.04.2006 10:45 | Tapio Muurinen | ||
| Sikäli on varmaa tietoa, että alussa ärtsyjen aineiden haittavaikutuksia ei tiedostettu. Ne paitsi tappoivat kasvillisuuden ja pieneliöstön, olivat pitkäikäisiä ja joutuivat aikanaan pohjaveteen. Samoja aineita löytyi ruiskuttajien verestä. Syöpätapauksistakin mainittiin, mutta näyttö oli vaikea. Tästä ruiskutusten huono maine. Ei oli tarkempaa tietoa, missä määrin ruiskutuksia vielä tehdään, mutta tiettävästi käytetään samantyyppisiä, hajoavia kasvuhormoneja, kuin maataloudessa. Mekaaninen torjunta on kuitenkin vallitseva. Se DDT, joka oli hyönteismyrkky, kiellettin Suomessa 1976. Pitkä-ikäisenä se kiertää luomakunnassa vielä pitkään. | ||||
|
23.04.2006 20:17 | Tapio Muurinen | ||
| Aika usein, kun vaunut seisoivat ennen pitempiä aikoja paikoillaan, näkyi rautatiekaluston koloissa joko aloitettuja tai tuhoutuneita pikkulinnun pesiä. Oletko Jorma kuulut sitä tapausta, kun jonkun Riihimäen vaihtoveturin rakenteisiin oli pikkulintu (harmaasieppo, tiainen ?) rakentanut pesänsä? Se tunnisti aina oman veturinsa, seurasi sitä, ja sai hoidettua pesueensa maailmalle. Lieneekö totta, mutta tälläinenkin tarina on jäänyt mieleen. On voinut tapahtua ehkä 1950-60 -luvulla. | ||||
|
23.04.2006 12:57 | Tapio Muurinen | ||
| Jos oletetaan, että vaunu on noin puolillaan, mutta siinä on täysi lasti, eli 70 t, niin täytenä kokonaispaino olisi n. 160 t. – Nyt jos haluaa ”säätää pilkkua”, niin hyväntahtoisesti niin voisi tehdä. Yleiskäsitteenä tuo ”malmi” tietenkin menettelee, mutta oikeastaan malmi on taloudellinen käsite. Esiintymä voi muuttua malmiksi, jos hyvin käy. Näissä junissa kuljetetaan ns. happamia pellettejä. Rautarikaste on sopivassa kaasuseoksessa kuumennettu sulamispisteeseen, jolloin pyörivässä uunissa muodostuu halkaisijaltaan 1-2 cm:n pellettipallosia, jotka ovat hauraita ja huokoisia kuin valurauta. Mukana on enää hyvin vähän sivuaineita. Samanlaista tavaraa kulkee LKAB:n junissa Narvikiin. - Kirjoitin siitä Rautuvaaran jutusta, jonka minulle kertoi tuo lastaaja itse, Rauno N. Hän oli tullut uutena miehenä töihin ja teki aluksi liian suuria kuormia. Rautuvaarastahan rikaste lähti sellaisenaan Raaheen. | ||||
|
23.04.2006 01:07 | Tapio Muurinen | ||
| Tuollaisia saunoja parempia saa hakea. | ||||
|
23.04.2006 01:03 | Tapio Muurinen | ||
| Jos näen ja ymmärrän oikein, niin katolla olevat piiput ovat ilmanvaihtohormeja, vai olisiko kellareissa ollut myös lämmityskamiina. Kelloselän asuntojen maakellareissa oli lämmitysmahdollisuus, etteivät potut talvella jäätyneet. | ||||
|
22.04.2006 22:25 | Tapio Muurinen | ||
| Kyllä se ohjaamo tuossa etummaisessa osassa on. Sen takana oleva nivelletty "paketti" osallistuu myös työhön ja on ilmeisen raskas. - Reijolle: Kombinaatti eli rikastamo ja sintraamo, jos bussimatkaa osaan arvioida, on parin kilometrin päässä jossain selkiemme takana. Junat kiertävät tuolta kaivoksen takaa aika kaukana. Niillä on siellä kohtauspaikkoja. Nousut ovat varmaan prosenttien luokkaa. Rata saattaa kiertää kehää, tai nousu voi olla järjestetty sik,sakkina. Näimme vain osan tuosta suuresta kaivoksesta. | ||||
|
22.04.2006 00:23 | Tapio Muurinen | ||
| Hienoa ja samalla harmillista. Kaipiaisten veturivarikkoa vuodelta 1870. Asemalla oli tuolloin suuren aseman kansainvälinen ilmapiiri. Tästä piti ensin tulla Savon radan risteysasema ja lyhyin rannikolle eli Haminaan. Vaan toisin kävi. Minäkin muistan sen puisen säilytystallin. Satuin muuten olemaan juuri Kouvolan asemalla vaihtamassa junaa, kun nro 9:ää oltiin hinaamassa Hyvinkäälle vuonna 197? | ||||
|
|
22.04.2006 00:04 | Tapio Muurinen | ||
| Reijo näkee aivan oikein. Bensapumppu lienee joku muuntaja. Vaikka junat liikkuivat melko hiljaa, niitä oli paljon. Aina oli seuraava jo odottamassa lastausvuoroa. | ||||
|
|
21.04.2006 23:58 | Tapio Muurinen | ||
| Se virroitin on sellainen "piiska". Kuvassa se erotuu heikosti. Veturi on kaksiosainen, ilmeisesti suuremman vetovoiman takia. | ||||
|
|
21.04.2006 23:52 | Tapio Muurinen | ||
| Ilmajohto on tolppien varassa vähän sivussa. Veturin virroitin on myös sivussa, ei suoraan päällä, kuten ollaan totuttu näkemään. | ||||
|
21.04.2006 23:42 | Tapio Muurinen | ||
| Lyhyesti kaivoksen historiasta: Malmi tuli tietoon jatkosodan aikana, kun desanttien kompassit menivät alueella sekaisin. He pyysivätkin paikallisia asukkaita oppaikseen. Sodan jälkeen NL:n geologit kartoittivat esiintymän todeten sen laajaksi. Rautapitoisuus on kuitenkin suhteellisen alhainen ja sijainti oli syrjäinen. Presidentti Kekkosen aloitteesta kombinaatin perustaminen otettiin esille. Se työllistäisi runsaasti suomalaisia yrityksiä ja tarjoaisi työtä Kainuun vajaatyöllisyysalueelle. Vuonna 1973 allekirjoitettiin sopimuspöytäkirja, joka tarjosi rakennustöitä vuoteen 1981 saakka. Rakentamisen arvosta 30 milj. silloista ruplaa maksettaisiin pellettitoimituksina Rautaruukki Oy:lle. | ||||
|
|
21.04.2006 23:23 | Tapio Muurinen | ||
| Tämän lähehemmäksi ei päässyt. Seuraavassa kuvassa vain käytin zoomia tapissa l. 210 mm. Kaivinkone on oikea jätti. Se täytti vaunun muutamalla kauhallisella. Nykyisin kaivosalueelle on turistin vaikea päästä. | ||||
|
21.04.2006 22:27 | Tapio Muurinen | ||
| Varmaan niin Kokkolassa kuin Kemissä ja sillä välillä. Kun puhutaan Sallan radan tulevaisuudesta ja sen kautta mahdollisesta Kuolan liikenteestä, mikä tuntuu aika utopistiselta, niin tässä on valmis yhteys olemassa. On vain vähän pitempi. | ||||
|
|
21.04.2006 22:04 | Tapio Muurinen | ||
| Tämän radan nykytilanteesta minulla ei ole tarkkaa tietoa, mutta ilmeisesti jonkinlaista tyhjäkäyntiä on ollut. Ainakaan suomalaisten toiveet eivät ole toteutuneet odotetulla tavalla, kuten Perämeren pohjukan satamissa toivottiin. Rata on ns. II-kategorian rata. Ensivaiheessa olisi kuljetettu n. 5 milj. t/v, ja tavoitteena 20 milj. t/v. Junapainoksi kaavailtiin 5500 t. Rata myös sähköistetään, ellei niin ole jo tapahtunutkin. | ||||
|
|
21.04.2006 21:52 | Tapio Muurinen | ||
| Niin on hienompaa, ja vielä pätkäkiskoa, mutta "ratanaulat" ovat jämerää tekoa. Kisko on muistaakseni 60-kiloista. | ||||
|
21.04.2006 21:46 | Tapio Muurinen | ||
| Nuo betoniset sähköpylväät tosiaan yrittivät ensin hämätä. Valitettavasti yhtään junaa ei sattunut lyhyen bussipysähdyksen aikana kulkemaan ohi. | ||||
|
|
21.04.2006 21:42 | Tapio Muurinen | ||
| Nuo hiilikerrostumat ovat laajoja, yleensä melko vaaka-asennossa olevia. Jos se otetaan avokaivoksesta rouhimalla, niin saatetaan kääntää maisemaa todella laajalti. Tämäkin kaivos laajenee koko ajan. Vuosittain louhitaan malmia n. 25 milj. t. (ainakin on tavoite). | ||||
|
21.04.2006 10:07 | Tapio Muurinen | ||
| Tuota noin, kyllä aggregaattia ja Gfot:a on kevään sesonkiliikenteessä Kemijärven radalla näkynyt. | ||||
|
20.04.2006 13:12 | Tapio Muurinen | ||
| Kuulemma, jos vaikka parivedossa ajetaan pelkillä vetureilla, niin molemmissa on veto päällä. Tietävämmät voinevat selittää, miksi? | ||||
|
20.04.2006 08:55 | Tapio Muurinen | ||
| Aika paljon lunta radalla pääsiäisenä, kasvillisuus ei-lappilainen. Säännöllistä liikennettä, koska kiskot noin kirkkaat, A-luokan rata (?). Ruopaisujälkiä kiskon pinnassa, joten raskaitten puujunien kanssa on tehty vaihtoliikkeitä. Aivan samanlainen maisema olisi ollut tulo Keitelepohjaan etelästä, mutta ei sitten :-) | ||||
|
|
19.04.2006 21:20 | Tapio Muurinen | ||
| Keitelepohjan lähellä ollaan. Mutta en sano kummalla puolella. | ||||
|
19.04.2006 21:14 | Tapio Muurinen | ||
| Joo, selvä tapaus. Minulla on samoilta jalanjäljiltä kuva viime toukokuulta. Silloin oli yksi työntöaisa paikoillaan, nyt ei ole. Komea vesitorni siinä vieressä on selän takana. | ||||
|
19.04.2006 17:04 | Tapio Muurinen | ||
| Mielenkiintoinen kysymys tuo värikoodi, mutta edelleenkään en tohdi "syvällä rintaäänellä" sanoa, miten on. Nämä metanolijunat kulkevat yleensä kokojunina, vaunut ovat melko uusia, eri kokoisia, mutta samalla tavalla maalattuja. Pieniä vivahde-eroja löytyy. Lisäksi aine ei ole "sotkevaa", joten värityskin säilyy. Yleensä vaunut on suunniteltu jonkun määrätyn aineen kuljetukseen, ja sen laatu on merkitty värinauhalla ja tekstillä vaunun kylkeen. Kuulemma aikojen kuluessa käyttötarkoitus on voinut muuttua ja aina ulospäin ei näy, mitä vaunu todellisuudessa sisältää. Sitten niihin on voitu tehdä uusia merkintoja maalaamalla tai liimattu tarroja kylkeen. Noita vihreitä päätyjä näkyy eri tuotteiden säiliövaunuissa. | ||||
|
18.04.2006 23:00 | Tapio Muurinen | ||
| Nykyisin kulkee arkisin, paitsi lauantaisin, kolme puujunaa. Kymmenkunta vuotta sitten oli pari tavarajunaa enemmän, taisi olla yksi kiitotavarakin Pasilasta. Toisaalta puujunat lisääntyivät, kun Kemijoen uitto siirtyi kiskoille. | ||||
|
18.04.2006 22:45 | Tapio Muurinen | ||
| Nopeusrajoitus on Äänekoskelta pohjoiseen 16 - 20 t:n akselipainoilla 50 km/t. Siellä on varsinkin pohjoispäässä vielä muutamia vanhoja K30 vaihteita, joissa pitää vauhtia pudottaa 35:een (?). Jos 20 t ylittyy, niin sitten ajellaan 40 km/t. | ||||
|
|
18.04.2006 22:33 | Tapio Muurinen | ||
| En ole mikään asiantuntija, mutta tuskimpa ainakaan tärkeimmissä standardi-merkinnöissä on eroja, jotka koskevat ko. sisältöä ja varo-ohjeita. Ehkä kotiasemilla on jotain omia lisämerkintöjä eri väreillä laitettu. | ||||
|
17.04.2006 22:12 | Tapio Muurinen | ||
| Veturin kohdalla alkava Keskitalli on/oli Kouvolan suurin. Tallien väliin rakennettiin kattilahuone, jonka piippu hallitsee maisemaa, sekä korkea vesitornirakennus kahdella vesisäiliöllä. Vesitornin alla oli aluksi korjauspaja ja tallipäivystäjän tilat. Alkuvaiheessa vesi saatiin hyvistä pohjavesikaivoista. Pumppuasemakin laajeni omaksi sähkölaitokseksi. | ||||
|
|
17.04.2006 22:00 | Tapio Muurinen | ||
| Hyvä Simo, virkakäyttöön tai tavarankuljetusvaunuksi minäkin sitä arvelin. Samassa letkassa näytti olevan ainakin joku Fo. | ||||
|
17.04.2006 17:54 | Tapio Muurinen | ||
| Kuuma tuhka ja kuona pudotettiin ensin kiskojen välissä oleviin, n. metrin syvyisiin, pitkiin betoniseinäisiin kuonamonttuihin, josta se jäähtyneena lapioitiin takaisin ylös penkalle. Siitä sitten taas edelleen lapioilla vaunuihin pois vietäväksi. Sellainen muistikuva on, että kuonakenttä olisi ollut tavararatapihan eteläsivustalla, jossa oli aika laaja varastoalue kaikenlaista "romua". | ||||
|
17.04.2006 17:44 | Tapio Muurinen | ||
| Aivan niin, niitä kylmäksi päästettyjä Kanoja ja Kalkkunoita säilytettiin tallien takana. En muista, olisinko niitä vielä tällä reissulla siellä tavannut. Ei ainakaan ole merkintöjä. Muilla reissuilla kyllä kuvasinkin niitä. Ja noita Juhanin kaipaamia vetureita en tällä pääsiäisreissullani nähnyt. | ||||
|
|
17.04.2006 17:34 | Tapio Muurinen | ||
| Halkovaunusta minä arvelen, että haloilla sytytettiin alkutulet, jos veturi oli päästetty välillä kylmäksi. Sellaisia vaunuja näkyi paikoitellen tallien kulmilla. | ||||
|
17.04.2006 17:29 | Tapio Muurinen | ||
| Nuo Kukot, josta on havainto, olivat 754 ja 755 (todennäköisesti kuvassa, mikäli numerosta saa selvää). Kanat olivat 661, 662, 664, 668 ja 669. Ratapihallakin oli jotain savuja, mutta siellä en käynyt. Talleissa näytti myös olevan kalustoa, mutta ovia pidettiin kiinni, ja koneita lämmitettiin siellä. Yöllä oli muistaakseni ollut vielä pakkasta. | ||||
|
17.04.2006 14:04 | Tapio Muurinen | ||
| Ei pysty, ei. Tunnelma oli jotenkin sellainen juhlallinen, kun tuolla vetureitten väleissä kameran kanssa kierteli. Tallimiehet eivät pitäneet nuorta kuvailijaa ensinkään "vaarallisena". Näyttäidyin reilusti heille ja juttelinkin muutaman sanan. Sainpa luvan käydä jonkun Riston hytissäkin. | ||||
|
|
17.04.2006 13:54 | Tapio Muurinen | ||
| Aivan kuvan oikeassa reunassa, läntisen asetinlaitteen kohdalla on Ukko-Pekka liittämässä lisävaunua lähtevän pikajunansa alkupäähän. | ||||
|
|
17.04.2006 12:12 | Tapio Muurinen | ||
| Tämä Hv3 oli yksi niistä 12:sta Hv2-3 sarjalaisista jotka viettivät pari talvea kylminä Haminan tallilla. Veturia ei vielä kuitenkaan lopullisesti hyljätty, vaan se otettiin uudestaan ajoon viiden muun Haminassa lopun aikoja odotelleen lajitoverinsa kanssa. | ||||
|
|
17.04.2006 11:58 | Tapio Muurinen | ||
| Kukko on todennäköisesti 755, Kana-letkan ensimmäinen on 664, ja niiden vasemmalla puolella kuvassa on Pekka 1021. Leporaiteella on 6 veturia, joista suurin osa (kaikki?) on Ristoja. | ||||
|
|
17.04.2006 11:52 | Tapio Muurinen | ||
| Kuvankäsittelyllä ja rajauksella yritin korjailla tuota pahaa heijastumaa vasemmassa reunassa. Jälki näkyy, mutta ehkä kuva hieman parani. | ||||
|
16.04.2006 23:08 | Tapio Muurinen | ||
| Kas vain, on tämä perinteinen Ristojen leporaide annettu jo Pikku-Jumbojen huilipaikaksi ojennella jäseniään. Vielä pari vuotta aikaisemmin tässä koivujen alla oli 5 - 10 Ristoa odottelemassa seuraavaa keikkaa, joko etelään, pohjoiseen, itään tai länteen. | ||||
|
16.04.2006 11:06 | Tapio Muurinen | ||
| Voi, voi, voi... | ||||
|
16.04.2006 10:50 | Tapio Muurinen | ||
| Kerran 1970-luvun lopulla tinkasin erään oululaisen kollegan kanssa, että ei Oulussa voi olla enää höyryvetureita, kun ei niitä ole muuallakaan. Hän oli nähnyt tämän "pullon", ja minä olin jälleen väärässä:) | ||||
|
16.04.2006 10:43 | Tapio Muurinen | ||
| Yksi Gks:kin on säilynyt nykyaikaan. Onko nämä kaikki "museofirman" omaisuutta? | ||||
|
16.04.2006 10:40 | Tapio Muurinen | ||
| Hieno ja nostalginen Felica-kuvahan tämä on. Sateinen sää ja vähän valoa. Onkohan koko roikka lähdössä Uureenkaupunkiin, Vv15 ja joku Hv. | ||||
|
14.04.2006 00:36 | Tapio Muurinen | ||
| Keltainen koeväritys maalattiin vain tähän yhteen Huruun. Olet nähnyt aina tämän saman. | ||||
|
13.04.2006 09:41 | Tapio Muurinen | ||
| Vielä tuosta epävirallisen liikenteen aloittamisesta / radan viralliset avajaiset, jotka pidettiin 1.2.84. Kutsuvierasjuna ajoi uudella radalla 31.1.84. Seuraavana päivanä 1.2.84 oli yleisökiertoajeluja uudella ja vanhalla radalla yhteensä neljä kertaa. Ajot tehtiin Dm9:llä. | ||||
|
|
13.04.2006 09:30 | Tapio Muurinen | ||
| Meikäläiset voivat ihmetellä sähköistyksen viivästymistä, mutta on siihen varmaan järkevät perusteet. Itse olen ajatellut, että vanha rata oli jo niin heikossa kunnossa, että uusi otettiin heti käyttöön, kun se oli mahdollista. Kuten kuvakin kertoo. 14 km:n matka ei ollut ilmeisesti niin hankala toteuttaa liikenteen "alla". Toisaalta vanha rata oli vielä seuraavaan kesään tarvittaessa käytössä, jolloin sähköistys oli jo pääasiassa rakennettu. Sähköthän kytkettiin vasta 8.10.84. | ||||
|
|
13.04.2006 00:48 | Tapio Muurinen | ||
| Uudella radalla on näköjään ollut liikennettä jo aikaisemmin, kuin mitä virallinen tieto kertoo, esim VR:n historiikki 1962-87. Sen mukaan rata avattiin 1.2.1984. | ||||
|
13.04.2006 00:33 | Tapio Muurinen | ||
| Ompa siellä keväisen näköistä. Hyvä ettei kohta vihreää ala pukkaamaan. | ||||
|
13.04.2006 00:27 | Tapio Muurinen | ||
| Riston yläpuolella näkyy Salmenkylän vaihdekoppi. Eräs järjestelymestari muisteli, kuinka hän nuorena ollessaan oli ollut yöllä kopilla päivystämässä. Hänen olisi pitänyt antaa Kouvolasta saapuvalle tavarajunalle läpiajo-opaste. Kuinka ollakkaan, nuorta miestä oli alkanut väsyttää, ja hän oli nukahtanut. Hän oli herännyt ja pelästynyt, kun veturimiehet olivat tulleet kysymään: "Saako tästä ajaa ohi?" | ||||
|
13.04.2006 00:04 | Tapio Muurinen | ||
| Eikö vain tuonnekin isketty teräsbetonipaalua niin maan perusteellisesti savikkoon. Taitavat tolppien päät vähän kupruilla. | ||||
|
|
12.04.2006 22:11 | Tapio Muurinen | ||
| Ja pari vuotta myöhemmin maisema ja junat näyttivät tällaisilta https://vaunut.org/kuvasivu/20863 | ||||