Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.11.2015 13:45 | Heikki Jalonen | ||
| Heh. Taitaa olla moottorina Deutz MAH-tyyppi, nestejäähdytteinen (kiehutusjäähdytys) makaava 1-sylinterinen päkättäjä. Moottorin kokomerkki saattaisi olla 711 eli 6 hevosvoimaa, sitkeähköä rotua. Lieneeköhän tämä yksilö valmistettu vieläpä sodan aikaan, johonkin teollisuus- tai linnoitusponnistukseen? Ei tainnut olla mitään valmistajan lätkää nakyvillä? | ||||
|
15.11.2015 18:54 | Heikki Jalonen | ||
| Avaimien merkitys lienee kaikille ilmeinen. | ||||
|
13.11.2015 14:10 | Heikki Jalonen | ||
| Mosset näyttävät olevan peräti Moskvitsh 423-mallia, eli Kombi. Näin ainakin kuvaajaa lähimmät pari yksilöä. Ensimmäistä 423-sukupolvea valmistettiin 1957...58. Se perustui 402-sedan malliin, 1.2 l sivuventtiilimoottorilla. Seuraava sukupolvi 423N (perustuen 407-sedaniin, 1.3 l kansiventtiilimoottorilla) oli tuotannossa 1959...63. Tästä katselukulmasta on mahdoton sanoa, kummasta versiosta ja mistä täsmällisestä vuosimallista on kyse. Haarukka on kuitenkin 1957...63. Mahtanevatko nuo porraspallit olla tuossa tavallisia matkustajia varten, enemmän tuntuisi todennäköiseltä jokin virkamiesten (tulli ja rajavartiosto) kulkemistarve silloin, kun juna ei syystä tai toisesta mene yleiseen laituriin? |
||||
|
10.11.2015 13:38 | Heikki Jalonen | ||
| Hieno historiamuistuma. Piste erisnimen perässä lienee ollut vanhan, hieman horjuvan oikeinkirjoitustavan seurausta. Vertaa vaikka höyrykuunari "SALAMA." (siis Salama Piste). Kyltin fonttikin hieman horjahtelee, lienee jonkin paikallisen kylttimaakarin tuotoksia, ilman ammattigraafikkoa sommiteltu. Mutta mikäs tuossa pisteessä lopulta vikaakaan olisi, päätepisteessähän sitä ollaan ja "Piiska-Nikolain" (siis Nikolai I) kunniaksi nimetty on kaupunki. Siitä ei paljoa auttanut toisen Nikolain (II) aikaan valitella; ellei sitten kovasti halunnut jonnekin ihan toiseen päähän rautatieverkkoa; kauas, erittäin kauas... Vaasa oli Nikolainkaupunki vuosina 1855...1917. Nikolai I itse ei hyväksynyt moista imartelua, lupa saatiin vasta Aleksanteri II:lta, kaupungin pormestarin erinäisten juonitteluiden tuloksena. Nikolaita kunnioitettiin Vaasassa, hän oli korkeimman omakohtaisesti tukenut (myös rahallisesti) kaupungin jälleenrakennusta 1852 palon jälkeen. Aseman nimikyltti on tietysti aikaisintaan siltä ajalta, jolloin Vaasan asema valmistui ja rautatie tuli, siis 1882...1883. Ehkäpä kyse saattaa jopa olla väliaikaisesta nimikilvestä, virallisemmalla pian korvattavaksi alunperinkin tarkoitetusta? |
||||
|
23.10.2015 14:55 | Heikki Jalonen | ||
| Vaan mitäpä tekee tuo kuvan vasemmassa reunassa oleva "harvinaisempi" seiten-nolla-kakkonen, Fiat 702-traktori? Mikä traktori- ja konekokoelma sinne oikein on asettunut? Haapamäen oloja paremmin tuntevat voinevat valaista meitä, joille asia on outo. | ||||
|
05.10.2015 13:09 | Heikki Jalonen | ||
| Tämä kuva olikin vielä jäänyt kommentti-paitsioon, korjataanpas tilanne. Taustalla näkyy EFiti 23664. Mitähän se Kuopiossa tekee? Näyttäisi olevan vieläpä, että runko on suljettuna. Jokin siirto Pm-Ol? Dr18-ovessa näyttäisi olevan perinteinen virittyvä junan oven lukko, mallia Ymos. Tässä tietysti jo S&S-valmistetta. Ulkopuolella varmaankin Kaba-avainsylinteri. |
||||
|
02.10.2015 15:21 | Heikki Jalonen | ||
| Mitenkäs nuo puskinlyhtyjen ohjaukset: sehän mahdollistaa eurooppalaisen puna-valkoisen valoyhdistelmän puskinlyhtyihin. Onko tämä Suomessa ollut aiemmin mahdollista missään veturissa (paitsi entisinä irrallisten värilasien aikoina)? | ||||
|
28.09.2015 11:09 | Heikki Jalonen | ||
| Mukava tieto, kiitos. | ||||
|
|
27.09.2015 21:28 | Heikki Jalonen | ||
| Panitko Toni sattumalta merkille, oliko EFiti 23664 ovissa "Suljettu"-lappuja? | ||||
|
18.09.2015 22:01 | Heikki Jalonen | ||
| Nuo EMW-vaunut ovat mallia 340, joka tosiaan on koriltaan 4-ovinen limousine. Se perustui sotaa edeltävään BMW 326-malliin. Autoa pidettiin aikanaan varsin mainiona ja edustavana vaununa. Moottorina oli 2-litrainen suora kuutonen; jotenkin tutun oloista myös myöhemmille läntisille BMW-sukupolville, sitten kun Isettasta ja 700-mallista eteenpäin päästiin. Puna-valkoinen EMW-logo ilmestyi käyttöön vuonna 1951, johon saakka kaikki BMW-autot (Baijerin väreissä) olivat tosiasiassa tehty Eisenachissa, DDR:ssä eli Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeellä. Tätä episodia eivät nykypäivän BMW-kuljettajat - kumma kyllä - tunne tai tahdo suuremmin muistella. Eisenachissa tehtiin myös tavattoman kaunista kaksiovista EMW 327 Coupe-mallia, jota sai jopa rättikattoisena. Sittemmin (vuoden 1955 jälkeen) DDR sitten "järkiintyi" ja tuollaiset nelitahtiset, ylellisyyttä hakevat hapatukset lopetettiin ja siirryttiin realististen kaksitahtisten katettujen kottikärryjen tuotantoon. Järkeä luultavasti tuotiin Moskovasta, todennäköisesti jollain vihreällä telaketjualustaisella kulkuvälineellä... |
||||
|
18.09.2015 21:25 | Heikki Jalonen | ||
| Tämäpäs onkin kutsuva paikka: Bup Uttahättäl... Täytyy ehtottomasti vierailla! Aika kauniisti näkyy tuo nimen alkulähdekin tuolla takana. |
||||
|
18.09.2015 13:49 | Heikki Jalonen | ||
| Siis tämähän on käytännössä token. | ||||
|
|
17.09.2015 16:24 | Heikki Jalonen | ||
| Täsmennetään vielä sen verran, että kyseessä on mitä luultavimmin juuri se myyttinen 23-ikkunainen, jollain markkina-alueilla (US) markkinanimellä Volkswagen Samba Microbus Deluxe-myydystä vekottimesta. Että Suomessa semmoinen kerran oli, edes käymässä. Kilpiähän emme näe, joten sehän voi olla vaikka minkä maiden lehtimiesten tms. käytössä oleva ajokki. | ||||
|
|
17.09.2015 16:17 | Heikki Jalonen | ||
| Voisivatkohan nuo bussit olla mallia ZIS 154? Länsimaissa harvinaista herkkua. Taisivat kadota kisojen päätyttyä takaisin kotimaahansa. Olisi tänään aika eksoottinen latolöytö jos jostain nuupahtaneesta suulista semmoisen sattuisi tapaamaan. EMW-vaunuja kuvassa on peräti kaksittain, mutta niiden etupuolella on jotain vähän outoa. Onko se tosiaan osarättikattoinen Volkswagen Typ 2 "Sonderbus"? Maailman mittakaavassa kaikkein himotuin junakeula? Olisi tänään latolöytönä todellinen bingo ja jättipotti... |
||||
|
02.09.2015 12:52 | Heikki Jalonen | ||
| Moottoripolkupyörä on Tunturi, luultavimmin Tuisku 1959. Putkirunko-mallia, ennen peltirunkojen aikakautta. Aika hieno. Ja aivan mahdollista oli, että sellainen joskus ihkauutena matkusteli jotain pidempää reissua Lätän tavaraosastossa. Mukavampi kyyti mopedistille varsinkin kovemman pakkasen sattuessa. Eikä paljon kalliimpaakaan. | ||||
|
28.08.2015 21:13 | Heikki Jalonen | ||
| Raide onkin varmasti aivan väliaikainen - peräti kapinallista Etelävaltioiden 60" suuruutta. Joka tuolloin eleli jo ihan omaa elämäänsä jossain kaukaisella Venäjänmaalla. Baldwinin kaltaisella aikansa globaalilla toimijalla varmasti osattiin pelata vaikka millaisten raideleveyksien kanssa, tehtiinhän siellä vetureita vaikka minkalaisiin maihin ja paikkoihin ja tarkoituksiin. |
||||
|
|
28.08.2015 17:06 | Heikki Jalonen | ||
| Ostaja lienee ollut Venäjällä toiminut kauppahuone ja välittänyt amerikan tekniikkaa aroille. Tenderin kyljessä kyrilliset Ж ja Д, siis железная дорога (rautatie) mutta arvoitus on minkä paikan rautatiestä on kyse. On hieno kuva! |
||||
|
28.08.2015 16:56 | Heikki Jalonen | ||
| Lisäys on ajalta (ellei sitten ole väärennys): "Given me by the agent of the contractor for 4 same sort of engines for the Hangö line in Helsingfors. March 1873." Siis Hangon radan rakentamisen aikoihin ja Baldwinin edustajan antama muistokki. Kirjoittaja on varmasti suomalainen tai ruotsalainen, ruotsia äidinkielenään puhuva, sen juoruaa "Hangö" ja "Helsingfors". Englantia äidinkielenään puhuva puolestaan olisi mitä luultavimmin kirjoittanut ainakin sanat "Agent" ja "Contractor" isoilla alkukirjaimilla. Aika hieno ja ainutlaatuinen dokumentinmurunen, onnittelen! |
||||
|
26.08.2015 14:08 | Heikki Jalonen | ||
| Vielä maaliskuussa 1980 ajettiin Välivainion puolelta Kuusamontielle siten, että mentiin Korjaamontietä Kemiran raiteen yli ja käännyttiin heti vasempaan väliaikaiselle kiertotielle, siis pääradan ja Kemiran radan väliselle alueelle. Kiertotie seurasi Kemiran vanhan ratalinjan reunaa ja päättyi Kuusamontien reunaan ratasillan työmaan jälkeen. Pääradan, Kemiran ja Ruskon ratasillat olivat rakenteilla tuon väliaikaistien eteläreunalla, pääradalla oli väistöraide siltatyömaan ajan. Kemiran ja Ruskon liikenne kulki Tuiran kautta kuten ennenkin. Muistelen, että ratasillat otettiin käyttöön lokakuulla 1980, jolloin vanhat Kemiran ja Ruskon suunnan raiteet Tuiraan purettiin. Sen jälkeen voitiin rakentaa (=kaivaa) loppuun miljoonamontun autoväylät. Jos nimittäin vain mitenkään tapahtuman oikein mieleeni palautan, se oli juuri maaliskuussa 1980 kun ikäkulu ja rähjäinen keltaisehko Fiat 600 (née Seat) - silloinen autontekeleeni - suvaitsi taas kerran korkata vetoakselin ulkopään boorikappaleen. Juuri tuolle kiertotielle ja tietenkin juuri siihen kapeaan mutkaan ennen ennen raiteen ylitystä. Onneksi ei sentään raiteelle. Ja tietenkin kello 16 aikoihin, tarvitseeko sanoakaan. Hieman meinasi puurota liikenettä ennen kuin fiude oli tönätty Korjaamontien muuntajan viereen, korjattavaksi tien päällä taas kerran... |
||||
|
25.08.2015 22:55 | Heikki Jalonen | ||
| Henkilökunnan määrästä riippumatta, jollakulla on ollut aikaa kiillottaa soittokello. | ||||
|
25.08.2015 22:52 | Heikki Jalonen | ||
| Puskinpalkin päällä, lyhtyjen välissä, on teekat. Mihinkähän kaikkeen niitä on tarvittu tämän ison veturin kanssa työskenneltäessä? Aikana ennen "jännitteisiä ajojohtimia"... | ||||
|
|
20.08.2015 16:30 | Heikki Jalonen | ||
| Ehdottomasti Tuira. Taustalla näkyvä rakennus oli tuolloin J.F.Pyykkö Oy:n vanerivarasto. Sitä ennen se oli armeijan makasiinina ja alunperin se oli saksalaisten rakentama, pikku-Berliinin laitamien varastorakennuksia. Ehkä alun alkujaan ammus- tai räjähdysainevarasto koska oli tehty aika kauas varsinaisesta parakkialueesta. Rakennus oli vahvasti palo-osastoitu, yksi katkomuureista näkyy kuvassa selvästi. Pieni pätkä rakennusta saattaa oola edelleen olemassa. Taustalla näkyvä klassinen Tannenbaum-pylväs oli alkuperäisiä Merikoski-Yläsiirtola-Leväsuo 110 kV-voimajohtolinjan pylväitä 1940-luvulta. Kuvan Seepra luultavasti valmistautuu painamaan tyhjää ammoniakkivaunuletkaa kohti Kemiran tehdasta, täydet letkat pyrittiin aina ottamaan raiteelle 3 jossa oli 43 kg/m kiskotus. Raiteella 4 (jossa juna) ja ja 5 oli kevyempi kiskotus. Pääkulkutie on kuvan etualan raide. Toppilan raide jää kuva-alan taakse. Noin viidennen vaunun kohdalla oli alikulkutunneli, josta noina vuosina kuljin päivittäin kouluun ja kotiin.... |
||||
|
19.08.2015 13:46 | Heikki Jalonen | ||
| Oivallinen kuva. Samainen Menck & Hambrock-höyrylapio esiintyy useammassakin finna.fi tietokannan Imatran voimalaitoksen rakennustyömaata esittävässä kuvassa, useimmat niistä ilmoitetaan kuvatuksi vuonna 1923 (joskus kysymysmerkin kera). Kuvien haltijana Sähkömuseo Elektra. Kone oli po. työmaan ainoa kaivinkone. Menck & Hambrock toimi Hampurissa, Altonassa, vuosina 1868-1978. Firma jäi hieman jumiin vaijerikoneisiin eikä ehtinyt nykyaikaisten hydraulisten koneiden markkinoille mukaan ja päätyi lopulta konkurssiin. Eräät sen konstruktiot päätyivät Liebherr-yhtiön omistukseen, ollen siis tavallaan nykyisten Liebherr-suurkoneiden esi-isiä, siis siinä 300+tonnia, ristikkopuomi + vaijerit-sarjassa. |
||||
|
17.08.2015 11:39 | Heikki Jalonen | ||
| Huomaavaista. Kansalainen voi jonotuksen kestäessä valistaa itseään ja toveripiiriään lukemalla Neuvostoliitto-lehden asiantuntevia artikkeleita. Olisi tietysti suotavaa, että myös Pravda ja Izvestija olisivat yleisön saatavilla. Punaisia jakkaroita sopisi ehkä kaunistaa jollain ylentävällä kuvamotiivilla, vaikkapa modernilla Kosmos-aiheella. Siten ne paremmin sopisivat sisustuksen sangen harkittuun mutta samalla jatkuvaa edistystä kuvastavaan yleisilmeeseen. Erikoisteknisestä materiaalista valmistetut pöytäliinat lienevät suoraan GUM-tavaratalon runsaista valikoimista, tulevan talvikauden raikkaissa suosikkisävyissä. |
||||
|
14.08.2015 23:35 | Heikki Jalonen | ||
| Joo, Itsenäisyydenkatua nouseva vaunu ei tosiaan ehkä ole rollikka, katolla vähänlaisesti tavaraa. Mutta, saattaisiko se olla Rollikka-Aasi, Valmet-AEC Regal-dieselbussi? Kaksiosainen takaikkuna näyttää kovasti sellaiseen sopivalta. Olivatko ne liikenteessä vuoteen 1972 saakka? Ja tuo auto arvatenkin silloin linjalla 2, kuvassa siis matkalla kohti Rauhanniemeä. Rollikka-Aasien peruslinjoja ja ajossa myös La-Su. On melko ilmeistä, että kuva on otettu lauantaina. Kuvassa kello on noin 16.55 mutta liikenne hyvin vähäistä. Toisaalta, Transitti ei ehkä noina aikoina olisi ollut tavaran haussa sunnuntainakaan, lepopäivä oli lepopäivä. Mikä liputuspäivä sattuisi lauantaille kesällä 1966 tai 1967? Olematta yleinen vapaapäivä? PV lippujuhlapäivä 4.6. saattaisi olla tosiaan osuma ja vuosi siis 1966. |
||||
|
|
14.08.2015 15:44 | Heikki Jalonen | ||
| Ja muuten kun tarkemmin isossa ruudussa nyt katselee, niin eikös siellä yksi rollikka punnerra ylös Itsenäisyydenkadun mäkeä, Tullikamarin muurin nurkalla. Maukas kuvaherkku kaiken kaikkiaan! | ||||
|
|
14.08.2015 11:47 | Heikki Jalonen | ||
| Postiauto on vähän hankala ajoituksen lähde: se taitaa kuvassa olla jo vähän iäkäs. Ajokki-korilta vaikuttaa, vuosikertaa noin 1965; kuskin ikkunan vyötärölinja on muita sivulaseja alempana. Matkustamon ikkunat ovat silti vielä vanhanaikaisen pieniä ja vyötärölinja niiden kohdalla korkealla. Olikohan Ajokilla varastossa vanhempia lasituksia, jotka piti syödä pois ennen malliston uudistamista... Se sijaan, aseman parkkipaikan kulmaruudussa on sininen Saab 95 tai 96, joka on ns. pitkänokkaista mallia, siis vuosimalli 1965 lähtien. Siiten on epämääräisempää, ehkä Buick noin 1960, ei tue ajoitusta. Ja punaisen Kuplan ikähaarukassa piikit ovat leveällä, ei apua ajoitukseen. |
||||
|
13.08.2015 15:56 | Heikki Jalonen | ||
| Juuri näin lienee asian laita - varsinkin kun kuvassa vaikuttaisi olevan ainakin pari tyhjää kärryä, sopivasti saapuvaa postia varten. Jos postia olisi paljon, ei varmaan onnistuisi postivaunun tilojenkaan puolesta ensin kuormata lähtevää ja vasta sitten purkaa saapuvaa kun kärryt on saatu lähtevän alta vapaaksi. | ||||
|
13.08.2015 15:43 | Heikki Jalonen | ||
| Aijai, kyllä nämä A-kysymykset saavat aikaan kaikensorttista sääntelyhullutusta ja kaksinaamaista peliä muuallakin kuin Suomessa. Sattuuko muuten jollakulla olemaan kuvaa tai muistikuvaa jossain Lontoon metrovaunuissa tupakoimattomien (sic!) osastossa joskus muinoin olleesta savukemainoksesta: "Here can't you smoke - not even Abdullas". Ajat ja tavat ovat muuttuneet vaan mainonta pysyy ja yrittää vaikuttaa meihin kaikilla mahdollisilla keinoilla kaikissa mahdollisissa paikoissa... |
||||
|
|
13.08.2015 15:17 | Heikki Jalonen | ||
| Ehkä tuo likaavan tavaran vaunu on jotain muuta kuljetusta varten, ovikin on kiinni. Toisekseen, kuvatekstin sanamuodosta on itse asiassa melko vaikea päätellä, onko kyseessä Suomeen lähtevä posti vaiko Suomesta saapuva posti sillä siinä ei sanota kuka tai mikä vastaanottaa: Suomen vaiko Venäjän postilaitos. Postia kaitsevat virkamiehet vaikuttavat sinällään melkoisen suomalaisilta - Venäläiset postivirkamiehetkin näyttivät venäläisiltä virkamiehiltä venäläismallisine virkapukuineen; jollaisia tosin saattaisi pari kuvan keskellä ollakin. Toisaalta taas, noina aikoina Suomessa vallitsi varsin laajasti sangen kriittishenkinen suhtautuminen Venäjän vallanpitoon ja tietenkin myös sen virkavallan virallisiin kirjeisiin ja ukaaseihin. Olisiko ehkä sittenkin siis kyseessä S.V.R. vaunutoimiston poliittinen kannanotto lähettää virkapostin kuljetukseen "likaavan tavaran" kuljetukseen varattu vaunu? |
||||
|
12.08.2015 15:04 | Heikki Jalonen | ||
| Heh. Siellähän odottelee jatkoyhteyksien varalta GAZ 69M. Sillä ajeleminen onkin hupaisaa touhua. Ja katsojilla on toisinaan vielä hauskempaa... | ||||
|
10.08.2015 13:40 | Heikki Jalonen | ||
| Tietääkö joku, milloin Rautatiehallitus antoi määräyksen lankkihattujen (kuvunsuojien) maalaamisesta? Siitähän saisi vielä yhden ajoitustekijän. | ||||
|
06.08.2015 13:03 | Heikki Jalonen | ||
| White oli todellakin erittäin maastokelpoinen - sillä pääsi täsmälleen sinne mihin bensiini riitti. Mikä paikka tosin ei kovin kaukana lähtöpisteestä ollut; ajokin bensiininkulutus oli suorastaan legendaarista. Vain Famo paini samassa bensantuhoojien raskaassa sarjassa. Whiten alkuperäinen lava oli teräsrakenteinen ellei kyse ollut alustamallista. Ylijäämävarastoista meille toimitetut tulivat kaikki alustamallina, päällirakenteet niihin tehtiin Suomessa. Syynä saattoi olla lavan/korin jonkunasteinen panssarointi, joka piti poistaa jotta kyse ei ole sotatarvikkeesta vaan ylijäämämarkkinoille kelvollisesta siviiliesineestä. Toki hukkapainokin samalla väheni. White-vaunuja oli paljon käytössä metsäyhtiöillä, monia myös umpihytillä m. Virtanen tai vastaava. White-vaunuja käytettiin myös kivennostovaunujen ja salaojakoneiden alustoina, jälkimmäisiä rakenteli PL Santahaminan tehdas. Useimmat niistä menivät Pellonraivaus Oy:n käyttöön ja useimmat niistä dieselöitiin. Sitkeimmät yksilöt olivat työssä vielä 1970-luvun alussa, toki jo pikkuisille salaojaosuuskunnille tai yksityisille siirtyneinä. Muutama on myös säilynyt nykypäiviin, ainakin yksi jopa toimintakuntoisena. |
||||
|
|
05.08.2015 13:03 | Heikki Jalonen | ||
| White-puolitela-autoja tuli Suomeenkin Liittoutuneiden ylijäämävarastoista loppuvuodesta 1946 lähtien melkoisen runsaasti, puhutaan ehkä noin 200 yksilöstä. Kuitenkin, noissa autoissa on kaikissa kotimaiset Virtas-hytit. Ja melkoisen kuluneen oloisina jo, jopa tuulilasia on rikki. White-vaunuihinkin paljon toki asennettiin Virtas-mallin hyttejä, mutta kuvaushetkellä niiden olettaisi olevan vielä melkoisen uusia ja siistejä. Siksipä oletan, että kuormassa on sodan käyneitä ex-SA-kuorma-autoja. Silloin todennäköisin merkki on Ford ja paras arvaus vuosimalliksi 1940. Silloin niitä saatettaisiin tuossa olla rahtaamassa korjattavaksi siviililiikenteen tarpeisiin, ehkä Hämeenlinnaan Vanajalle tai Hernesaareen Hopalle. Lähtöpaikka vaikkapa Tampere, jossa niitä runsaasti huutokaupattiin ulos armeijan kirjoista. Koska lavat puuttuvat, niitä on luultavasti jo valmisteltu jossain esilajittelukorjaamossa, vaikkapa Romu-Soinilla Hatanpäässä. |
||||
|
27.07.2015 14:39 | Heikki Jalonen | ||
| Kommentoitu lisää ensimmäisen kuvan yhteydessä. | ||||
|
27.07.2015 14:37 | Heikki Jalonen | ||
| Ei sittenkään taida olla, optinen harhama taisi iskeä: tässähän on sisäpuolinen luistinliikunta (Stephenson tietenkin) ja sylinteri hieman eri asennossa kuin tavallisesti. Silloin luisti on sylinterin päällä vandringin alla piilossa, vain paineentasausluistin pesä on sivullepäin näkyvissä. | ||||
|
|
25.07.2015 23:45 | Heikki Jalonen | ||
| Mutta kummallista: ei kai tuossa voi olla Müllerin luistit? Mikäs tässä nyt mättää? Hiekkapöntön kansi on raollaan, ties vaikka siellä olisi västin pesä... |
||||
|
13.07.2015 21:27 | Heikki Jalonen | ||
| Henkilökohtainen mielipiteeni: tenderin puuttuminen häiritsee. Olisiko lasikaappi tullut liian kalliiksi jos se olisi tehty tarpeeksi suureksi myös tenderille? Vai olisiko lisätila niellyt "liikaa" arkkitehdin visioimaa sisääntulokäytävää? Vai olisiko "maskotin" kunnostukseen varattu budjetti ylitetty? Tavallinen kauppakeskuksen normikävijä tuskin huomaa mitään puutetta, ei siis väliä eikä vaikutusta kassavirtoihin. Sitäköhän tämä lopulta lienee? Samallahan sen "veturin" voisi tehdä vaikka muovista, kukaan tuskin huomaa? |
||||
|
Kuvasarja: Hevospuomeja |
08.07.2015 20:38 | Heikki Jalonen | ||
| Kyllä nykyaikakin tarjoaa hyvää käyttöä hevospuomille. Tosin moraaliton ja lakia kunnioittamaton aikamme on muuttanut käyttölogiikan toisenlaiseksi: kunnon hevospuomiin kun kryptoniitilla pistää fillarinsa kiinni niin jääpä jopo rosvoilta viemättä... | ||||
|
07.07.2015 20:57 | Heikki Jalonen | ||
| Taidat Kari olla oikeassa: kuvausvuonna 1970 Leukut taisivat olla jo kanakoppeina, Vainajat (1961) puolestaan ajelivat vielä. | ||||
|
|
07.07.2015 11:12 | Heikki Jalonen | ||
| Onpas namukas kuva! Ajan kulumisen suorastaan kuulee... Paunulainen taitaa olla Leyland Royal Tiger "LOPSU"-alustainen, Paunun omalla (Takra Oy Tampere) korilla, vuoden 1953 nurkilta. Yksi tuollainen on jopa säilynyt ja entisöinnissä Paunun Kangasalan tallilla. |
||||
|
18.06.2015 22:00 | Heikki Jalonen | ||
| Räjäytetty maatuki oli siis venäjän puoleinen, huomatkaa tuttu semafori kuvan vasemmassa reunassa. Vesitorni jää kuva-alan vasemmalle puolelle. Tässä saattaisi olla kyseessä jopa Suomalais-Neuvostoliittolaisen rajakomission jostain virallisesta katselmuksesta, ehkä sillan uudelleenrakentamiseen liittyen. Joen yli on rakennettu vaihtelevasti tilapäinen polkusilta, samoin näkyy Venäjän puolella jonkinlainen "vyöhykeaita" portteineen. Voisiko kyse olla tilapäisliikenteen tarkastus- ja ylityspaikasta? |
||||
|
18.06.2015 21:52 | Heikki Jalonen | ||
| Huomatkaa semafori vesitornin edessä. | ||||
|
18.06.2015 21:49 | Heikki Jalonen | ||
| Kuvan venäläissotilaat on ilman muuta retusoitu kuvaan, antamaan kuvalle "rajan eksotiikkaa". Hehän seisovat itse asiassa Suomen puolella, rajan tarkka paikka näkyy sillan kaiteen (oikealla) värin muutoksesta. Eikä retussimestarin taito valojen ja varjojen suuntaamisessa ole ollut ihan parasta mahdollista. Vesitorni on korjattu ja sen ja joen välissä seisonut semafori on kadonnut. | ||||
|
15.06.2015 12:55 | Heikki Jalonen | ||
| Scania Omniexpress 340 2009. Sama auto oli aikaisemmin Helsingissä, lentokenttäliikenteessä, teipattuna Finnairin logoihin. | ||||
|
11.06.2015 13:55 | Heikki Jalonen | ||
| Taitaapa olla. Eikös Kiina ollut tuon rakentamisen aikoihin peräti naapurivaltio? Täälläkin miljöö on kiitettävän siistiä, vrt. Šiauliai-sarja. Joku on ottanut asian hoitaakseen. Ilmeisesti asia on aivan tosissaan päätetty panna kuntoon ja hoitoon koko maassa. Erinomaista. |
||||
|
11.06.2015 13:49 | Heikki Jalonen | ||
| Silmiinpistävän siistiä ympäristöä! On ilmeistä, että täällä joku ottaa vastuuta ympäristön siisteydestä ja hänellä on tarvittavia resursseja käytössään. Mitenkäs Liettuassa on tämä infrapuoli, onko se erotettu omaksi yhtiökseen vai kuuluuko se edelleen LG:n vastuulle? | ||||
|
08.06.2015 16:44 | Heikki Jalonen | ||
| Tässäpäs onkin sattunut mukavasti eri joukkoliikennemuotoja kuvaan. Metro vain puuttuu. Ja ehkä saarilaiva, Tukholman seudulla kun ollaan. | ||||
|
02.06.2015 12:49 | Heikki Jalonen | ||
| Ehkä kuitenkin ensisijaisesti halkojen kuljetusta varten? Päätehtävä ehkä höyrylaivan halottaminen, miksei myös halkolotjan purku. | ||||
|
26.05.2015 14:44 | Heikki Jalonen | ||
| Häiritsevä vihreys pilaa muutoin aitopuhtaan teollis-urbaanin miljöön... | ||||
|
14.05.2015 00:17 | Heikki Jalonen | ||
| Lisättäköön tähän vielä pieni varauma: on tässä projektissa silti jotain perin kummallista. Parhaassa tapauksessa jopa jotain sellaista, josta syntyisi Suomen sotahistoriaa koskeva väitöskirja, aivan koskemattomalla aiheella. | ||||