3106-104956 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 13.08.2015 15:56 Heikki Jalonen  
  Juuri näin lienee asian laita - varsinkin kun kuvassa vaikuttaisi olevan ainakin pari tyhjää kärryä, sopivasti saapuvaa postia varten. Jos postia olisi paljon, ei varmaan onnistuisi postivaunun tilojenkaan puolesta ensin kuormata lähtevää ja vasta sitten purkaa saapuvaa kun kärryt on saatu lähtevän alta vapaaksi.
kuva 13.08.2015 15:43 Heikki Jalonen  
  Aijai, kyllä nämä A-kysymykset saavat aikaan kaikensorttista sääntelyhullutusta ja kaksinaamaista peliä muuallakin kuin Suomessa.

Sattuuko muuten jollakulla olemaan kuvaa tai muistikuvaa jossain Lontoon metrovaunuissa tupakoimattomien (sic!) osastossa joskus muinoin olleesta savukemainoksesta: "Here can't you smoke - not even Abdullas". Ajat ja tavat ovat muuttuneet vaan mainonta pysyy ja yrittää vaikuttaa meihin kaikilla mahdollisilla keinoilla kaikissa mahdollisissa paikoissa...
kuva 13.08.2015 15:17 Heikki Jalonen  
  Ehkä tuo likaavan tavaran vaunu on jotain muuta kuljetusta varten, ovikin on kiinni.

Toisekseen, kuvatekstin sanamuodosta on itse asiassa melko vaikea päätellä, onko kyseessä Suomeen lähtevä posti vaiko Suomesta saapuva posti sillä siinä ei sanota kuka tai mikä vastaanottaa: Suomen vaiko Venäjän postilaitos. Postia kaitsevat virkamiehet vaikuttavat sinällään melkoisen suomalaisilta - Venäläiset postivirkamiehetkin näyttivät venäläisiltä virkamiehiltä venäläismallisine virkapukuineen; jollaisia tosin saattaisi pari kuvan keskellä ollakin.

Toisaalta taas, noina aikoina Suomessa vallitsi varsin laajasti sangen kriittishenkinen suhtautuminen Venäjän vallanpitoon ja tietenkin myös sen virkavallan virallisiin kirjeisiin ja ukaaseihin. Olisiko ehkä sittenkin siis kyseessä S.V.R. vaunutoimiston poliittinen kannanotto lähettää virkapostin kuljetukseen "likaavan tavaran" kuljetukseen varattu vaunu?
kuva 12.08.2015 15:04 Heikki Jalonen  
  Heh. Siellähän odottelee jatkoyhteyksien varalta GAZ 69M. Sillä ajeleminen onkin hupaisaa touhua. Ja katsojilla on toisinaan vielä hauskempaa...
kuva 10.08.2015 13:40 Heikki Jalonen  
  Tietääkö joku, milloin Rautatiehallitus antoi määräyksen lankkihattujen (kuvunsuojien) maalaamisesta? Siitähän saisi vielä yhden ajoitustekijän.
kuva 06.08.2015 13:03 Heikki Jalonen  
  White oli todellakin erittäin maastokelpoinen - sillä pääsi täsmälleen sinne mihin bensiini riitti. Mikä paikka tosin ei kovin kaukana lähtöpisteestä ollut; ajokin bensiininkulutus oli suorastaan legendaarista. Vain Famo paini samassa bensantuhoojien raskaassa sarjassa.

Whiten alkuperäinen lava oli teräsrakenteinen ellei kyse ollut alustamallista. Ylijäämävarastoista meille toimitetut tulivat kaikki alustamallina, päällirakenteet niihin tehtiin Suomessa. Syynä saattoi olla lavan/korin jonkunasteinen panssarointi, joka piti poistaa jotta kyse ei ole sotatarvikkeesta vaan ylijäämämarkkinoille kelvollisesta siviiliesineestä. Toki hukkapainokin samalla väheni.

White-vaunuja oli paljon käytössä metsäyhtiöillä, monia myös umpihytillä m. Virtanen tai vastaava. White-vaunuja käytettiin myös kivennostovaunujen ja salaojakoneiden alustoina, jälkimmäisiä rakenteli PL Santahaminan tehdas. Useimmat niistä menivät Pellonraivaus Oy:n käyttöön ja useimmat niistä dieselöitiin. Sitkeimmät yksilöt olivat työssä vielä 1970-luvun alussa, toki jo pikkuisille salaojaosuuskunnille tai yksityisille siirtyneinä. Muutama on myös säilynyt nykypäiviin, ainakin yksi jopa toimintakuntoisena.
kuva 05.08.2015 13:03 Heikki Jalonen  
  White-puolitela-autoja tuli Suomeenkin Liittoutuneiden ylijäämävarastoista loppuvuodesta 1946 lähtien melkoisen runsaasti, puhutaan ehkä noin 200 yksilöstä. Kuitenkin, noissa autoissa on kaikissa kotimaiset Virtas-hytit. Ja melkoisen kuluneen oloisina jo, jopa tuulilasia on rikki. White-vaunuihinkin paljon toki asennettiin Virtas-mallin hyttejä, mutta kuvaushetkellä niiden olettaisi olevan vielä melkoisen uusia ja siistejä.

Siksipä oletan, että kuormassa on sodan käyneitä ex-SA-kuorma-autoja. Silloin todennäköisin merkki on Ford ja paras arvaus vuosimalliksi 1940. Silloin niitä saatettaisiin tuossa olla rahtaamassa korjattavaksi siviililiikenteen tarpeisiin, ehkä Hämeenlinnaan Vanajalle tai Hernesaareen Hopalle. Lähtöpaikka vaikkapa Tampere, jossa niitä runsaasti huutokaupattiin ulos armeijan kirjoista. Koska lavat puuttuvat, niitä on luultavasti jo valmisteltu jossain esilajittelukorjaamossa, vaikkapa Romu-Soinilla Hatanpäässä.
kuva 27.07.2015 14:39 Heikki Jalonen  
  Kommentoitu lisää ensimmäisen kuvan yhteydessä.
kuva 27.07.2015 14:37 Heikki Jalonen  
  Ei sittenkään taida olla, optinen harhama taisi iskeä: tässähän on sisäpuolinen luistinliikunta (Stephenson tietenkin) ja sylinteri hieman eri asennossa kuin tavallisesti. Silloin luisti on sylinterin päällä vandringin alla piilossa, vain paineentasausluistin pesä on sivullepäin näkyvissä.
kuva 25.07.2015 23:45 Heikki Jalonen  
  Mutta kummallista: ei kai tuossa voi olla Müllerin luistit? Mikäs tässä nyt mättää?

Hiekkapöntön kansi on raollaan, ties vaikka siellä olisi västin pesä...
kuva 13.07.2015 21:27 Heikki Jalonen  
  Henkilökohtainen mielipiteeni: tenderin puuttuminen häiritsee. Olisiko lasikaappi tullut liian kalliiksi jos se olisi tehty tarpeeksi suureksi myös tenderille? Vai olisiko lisätila niellyt "liikaa" arkkitehdin visioimaa sisääntulokäytävää? Vai olisiko "maskotin" kunnostukseen varattu budjetti ylitetty?

Tavallinen kauppakeskuksen normikävijä tuskin huomaa mitään puutetta, ei siis väliä eikä vaikutusta kassavirtoihin. Sitäköhän tämä lopulta lienee? Samallahan sen "veturin" voisi tehdä vaikka muovista, kukaan tuskin huomaa?
Kuvasarja:
Hevospuomeja
 
 08.07.2015 20:38 Heikki Jalonen  
  Kyllä nykyaikakin tarjoaa hyvää käyttöä hevospuomille. Tosin moraaliton ja lakia kunnioittamaton aikamme on muuttanut käyttölogiikan toisenlaiseksi: kunnon hevospuomiin kun kryptoniitilla pistää fillarinsa kiinni niin jääpä jopo rosvoilta viemättä...
kuva 07.07.2015 20:57 Heikki Jalonen  
  Taidat Kari olla oikeassa: kuvausvuonna 1970 Leukut taisivat olla jo kanakoppeina, Vainajat (1961) puolestaan ajelivat vielä.
kuva 07.07.2015 11:12 Heikki Jalonen  
  Onpas namukas kuva! Ajan kulumisen suorastaan kuulee...

Paunulainen taitaa olla Leyland Royal Tiger "LOPSU"-alustainen, Paunun omalla (Takra Oy Tampere) korilla, vuoden 1953 nurkilta. Yksi tuollainen on jopa säilynyt ja entisöinnissä Paunun Kangasalan tallilla.
kuva 18.06.2015 22:00 Heikki Jalonen  
  Räjäytetty maatuki oli siis venäjän puoleinen, huomatkaa tuttu semafori kuvan vasemmassa reunassa. Vesitorni jää kuva-alan vasemmalle puolelle. Tässä saattaisi olla kyseessä jopa Suomalais-Neuvostoliittolaisen rajakomission jostain virallisesta katselmuksesta, ehkä sillan uudelleenrakentamiseen liittyen.

Joen yli on rakennettu vaihtelevasti tilapäinen polkusilta, samoin näkyy Venäjän puolella jonkinlainen "vyöhykeaita" portteineen. Voisiko kyse olla tilapäisliikenteen tarkastus- ja ylityspaikasta?
kuva 18.06.2015 21:52 Heikki Jalonen  
  Huomatkaa semafori vesitornin edessä.
kuva 18.06.2015 21:49 Heikki Jalonen  
  Kuvan venäläissotilaat on ilman muuta retusoitu kuvaan, antamaan kuvalle "rajan eksotiikkaa". Hehän seisovat itse asiassa Suomen puolella, rajan tarkka paikka näkyy sillan kaiteen (oikealla) värin muutoksesta. Eikä retussimestarin taito valojen ja varjojen suuntaamisessa ole ollut ihan parasta mahdollista. Vesitorni on korjattu ja sen ja joen välissä seisonut semafori on kadonnut.
kuva 15.06.2015 12:55 Heikki Jalonen  
  Scania Omniexpress 340 2009. Sama auto oli aikaisemmin Helsingissä, lentokenttäliikenteessä, teipattuna Finnairin logoihin.
kuva 11.06.2015 13:55 Heikki Jalonen  
  Taitaapa olla. Eikös Kiina ollut tuon rakentamisen aikoihin peräti naapurivaltio?

Täälläkin miljöö on kiitettävän siistiä, vrt. Šiauliai-sarja. Joku on ottanut asian hoitaakseen. Ilmeisesti asia on aivan tosissaan päätetty panna kuntoon ja hoitoon koko maassa. Erinomaista.
kuva 11.06.2015 13:49 Heikki Jalonen  
  Silmiinpistävän siistiä ympäristöä! On ilmeistä, että täällä joku ottaa vastuuta ympäristön siisteydestä ja hänellä on tarvittavia resursseja käytössään. Mitenkäs Liettuassa on tämä infrapuoli, onko se erotettu omaksi yhtiökseen vai kuuluuko se edelleen LG:n vastuulle?
kuva 08.06.2015 16:44 Heikki Jalonen  
  Tässäpäs onkin sattunut mukavasti eri joukkoliikennemuotoja kuvaan. Metro vain puuttuu. Ja ehkä saarilaiva, Tukholman seudulla kun ollaan.
kuva 02.06.2015 12:49 Heikki Jalonen  
  Ehkä kuitenkin ensisijaisesti halkojen kuljetusta varten? Päätehtävä ehkä höyrylaivan halottaminen, miksei myös halkolotjan purku.
kuva 26.05.2015 14:44 Heikki Jalonen  
  Häiritsevä vihreys pilaa muutoin aitopuhtaan teollis-urbaanin miljöön...
kuva 14.05.2015 00:17 Heikki Jalonen  
  Lisättäköön tähän vielä pieni varauma: on tässä projektissa silti jotain perin kummallista. Parhaassa tapauksessa jopa jotain sellaista, josta syntyisi Suomen sotahistoriaa koskeva väitöskirja, aivan koskemattomalla aiheella.
kuva 14.05.2015 00:07 Heikki Jalonen  
  Kyllä tässä on vielä selvittämistä, eivät osu palaset kohdilleen. Hevossaari on kuitenkin niin pieni saari, että se olisi tuommoisilla kapasiteeteilla louhittu käden käänteessä olemattomiin. Eivätkä polttoainesynteesit tarvitse sellaisia kiviä, joita Suomesta ja Heinolan Hevossaaresta löytyy. Eikä tuon järeysluokan rakennelmia tehdä pelkän rakennusvaiheen tarpeisiin, kyllä niillä täytyy olla varsinainen prosessitarve.

Eri asia olisi jos tuossa syöttöpäässä olisi muutaman sadan neliökilometrin ruskohiilikenttä. Tai edes suunnaton suo. Mutta kun ei ole. Järvi tietysti on, Ruotsalainen. Josta yhteys Päijänteeseen Kalkkisten kanavan kautta. Siispä, yksi mahdollinen selitys olisi, että rakennelman ajateltu tarkoitus olisi ollut toimia laivojen tai proomujen purkukuljettimen tai vastaavan rakenteena, vesiteitse tuotavaa raaka-ainetta (puu, turve) varten.

Siltikin, kyllä tässä nyt ensimmäisenä tulee mieleen pyörivän rumpu-uunin perustus. Sitäkään ei oikeastaan kuulu Bergius-IG-prosessiin jota voisi olettaa ajatellun korvikepolttoaineen tuotantoon käytettävän. Pieni kaato (2..3 astetta) materiaalin kuuluisi ominaisesti siihen, materiaalin kulkusuuntaan. Uunin käyttötarkoitus tietysti olisi silloin tietenkin syötteen hiilto, vetypitoisen prosessikaasun saamiseksi.

Vaan sitten haetaan tietoa ja järkeillään. Weppi ei nyt auta vaan pitää mennä kirjahyllylle. Sieltä otetaan vaikkapa Talvitien Kemian Teknologia, osa I. Södikan painamaa. Painoksen pitää olla 2, vuodelta 1947. Painos 1 ei vielä tätä asiaa tunne, ennen sotaa ei pulatuotanto ollut vielä ajankohtaista. Sivut 207...208 antavatkin jo jotain tietoa.

Puukemia Oy perustettiin Valtion hankkeena 1943. Laitoksen päätarkoitus oli tosiaan etanolin tuottaminen puuta lähtöaineena käyttäen. Etanoli on - kuten tiedämme - monien tahojen kovin himoitsema tuote. Myös Kansanhuollon. Polttoaineeksi liikenteelle. Muitakin käyttötarkoituksia kyllä tunnetaan. Siis muitakin. Kuten vaikkapa ruudin valmistus - ne luolat antavat vahvan vinkin että sellaista oli ainakin suunniteltu sinnepäin.

Prosessi perustui prof. Olli Ant-Wuorisen kehitystyöhön, hän myös toimi yrityksen teknisenä johtahjana. Menetelmä perustui ns. Schollerin sokerointiprosessiin, mutta reaktioliuos pohjautui rikkihapokkeeseen - siis rikkidioksidin vesiliuokseen rikkihapon asemesta.

Ja nyt ollaan ehkä jäljillä: rumpu-uuni saattaisi (tai siis sen perustuksen puolivalmis teos) olla kyseessä, vaan ei puuta tahi turvetta varten vaan kiisu-uuni, rikkidioksidin saamiseksi. Ehkäpä syötteeksi oli ajateltu jotain köyhää kiisumineraalien jätejaetta, jotain muuta kuin Outokummun arvokasta kuparikiisua jota Lappeenrannassa käytettiin rikkihappotehtaan syöteaineena. Jotain ylijäämää, jota ei voitu polttaa tavallisella (sellutehtaissa koetellulla) Lurgi-uunilla. Yksinkertaistettuna, rikkihapokeliuoksella suoritettiin selluloosan muunto käymiskelpoiseksi sokeriksi, josta ahkera hiiva käytti edelleen etanolia. Prosessi on sukua sulfiittitehtaan jäteliemen käytölle, mutta jakeet poikkeavat.

Periaatteessa kyseessä voisi olla myös kuorimarummun perustus, mutta siinä olisi vähemmän järkeä: tässä prosessissa nimenomaan haluttiin hyödyntää sellaista tavaraa, joka ei sovellu sellun keittoon, siis roskapuuta. Se taas sopii huonosti rumpukuorintaan ja on oikeastaan tarpeeton vaihe tässä prosessissa. Muutoinhan laitos olisi voitu sijoittaa vaikka jonkin jo toimivan sellutehtaan yhteyteen. Kuten tämän prosessin pilottilaitos oli: se oli rakennettu Ouluun (Nuottasaareen) jo vuonna 1942.

Kaiken kaikkiaan, mielenkiintoinen teollisuushistoriallinen kohde. Ilman noita paria valokuvaa näitä tiedonmurusia tuskin olisi tullut etsittyä esille.
kuva 13.05.2015 14:07 Heikki Jalonen  
  Kiitos J.M. mielenkiintoisista kuvista! Tämähän onkin jännittävä saari jossa todella outoja löydöksiä!

Mahtaakohan tuon pääkannattimen kompassisuunta olla noin 100° (tai pitäisikö ilmaista 10-28)?
Onko tuo rannanpuoleinen pää alempana vai ylempänä kuin toinen pää? Ellei sitten ole jokseenkin vaakasuora?
Jos rakenne on (ollut) kalteva, saattaisikohan mistään enää päätellä kallistuskulmaa?

Selvää on, että tämä rakenne on jäänyt pahasti kesken. Valettuna on vain varsinainen pääkannatinpalkki. Sen sijaan varsinainen kansiosa on jäänyt valamatta. Tartuntaraudat palkin selässä ovat sitä varten. Samalla "säästökivet" olisivat menneet piiloon ja olisivatpa jopa toimineet vähäisenä lisätartuntana palkin ja kannen välillä. Pula-ajan normiratkaisuja.

Rakenne on muutoin suhteettoman järeä (kallis ja vaikeatekoinen) ollakseen tehty pelkän pienen kivilouhimon tarpeisiin. Joko kyseessä on jonkilainen retortti- tai rumpu-uunin perustus, keskenräinen. Tai sitten ihan jotain muuta...

Ja Puukemia Oy: oudon huonosti löytyy mitään mainintoja, mistään. Ja ne luolat: kyllä nyt haiskahtaa vahvasti että ollaan äärimielenkiintoisen hys-hys-sotareliikin jäljillä!
kuva 11.05.2015 10:52 Heikki Jalonen  
  Olisiko kellään sattumalta lisää kuvia tästä erikoisesta kuljettimen rauniosta?
kuva 30.04.2015 13:20 Heikki Jalonen  
  Lastivaunu näyttää olevan Chevrolet, vuosimalli melko tarkkaan 1930. Siis jo 19 vuotta vanha kuvaa otettaessa. Silti erinomaisen hyvässä ja ryhdikkäässä kunnossa, renkaita lukuunottamatta. Tanskassakin pula-aika vaikutti, renkaiden saatavuus oli varmaan yhä huonoa. Auto on yksityisen liikennöitsijän, taisi olla autostaan tarkka isäntä tuo M. Jensen. Nimen alla on kaiketi osoite, ehkä "Rosensg. 30". Vieläköhän Chevy on ajossa - eipä olisi ihme vaikka olisi säilynyt meidän päiviimme tuolla pidolla?

Laiva on jokin Gustaf Eriksonin varustamon höyrylaiva, näyttää todella hyväkuntoiselta ja melko uudelta. Voisiko se olla S/S Kungsö (valmistui Turussa 1948)?
kuva 28.04.2015 15:25 Heikki Jalonen  
  Hieman pitää vielä täsmentää: MAN-BW K98MC ei missään nimessä ole "vanhempaa" tekniikkaa, kuten ehkä edellisestä kommentistani saattoi joku päätellä vaan ihan tämän päivän ykkösvaihtoehtoja isommille laivoille. Sille ilmoitettu (spesifikaation mukainen) sylinteriöljyn kulutus tarkoittaa tietysti jatkuvalla täydellä teholla esiintyvää suurinta takuuarvoa.

Vastaavasti, esimerkkinä Wärtsilä 20-sarjan keskinopea moottori (4...9 sylinteriä, tehoalue 800...1800 kW, 1000 r/min); 4-tahtinen turboahdettu moottori; ominaisöljynkulutus enintään 0,5 g/kWh (täydellä teholla jatkuvana).

Eli, nykyaikaisella kaksitahtidieselmoottorilla öljyn ominaiskulutus näyttäisi olevan karkeasti noin kaksinkertainen verrattaessa nelitahtiseen vastineeseen. Deltic on vielä ehkä oma juttunsa: ainakaan toistaiseksi mistään ei ole tullut vastaan sen kulutusarvoja, siis ihan noin mitattuina numeroina tai testiarvoina. Hyvän Brittiläisen tavan mukaan se varmaan vuotaakin sen litran tunnissa...

Summa summarum: henkilöautojen moottoreiden vertaaminen laivamoottoreihin (tai veturimoottoreihin) on melko harhaanjohtavaa myös öljynkulutuksen suhteen. Jälkimmäiset on aina mitoitettu jatkuvan nimellistehon kuormalle (tai vähintään tuntiteholle). Jos taas jostain Hinku-Vinku-Tuplakuuleri-Triplaturbosta revitään 24 tuntia 100% irti se mainoksen kehumat kilowatit (vaikkapa 235 kW) niin eihän siitä moottorista ole jäljellä kuin kupliva tinalammikko...
kuva 27.04.2015 22:58 Heikki Jalonen  
  Hups sentään. 30 kW (ominaiskulutuksella 0,2 kg/kWh) = 6 kg/h vastaisi litroissa 7,2 l/h (tiheydellä 0,84 kg/l) eikä mitään 4,8...

Eipä taida millään nykypäivän diesel-Volskulla mennä niin paljoa millään; viitoset ovat maantieajossa realismia (5L/100 km). Takaisinpäin laskien silloin mennään (1 h=100 km) noin 4,2 kg/h ja (ominaiskulutuksella 0,2 kg/kWh) siten keskiteho noin 21 kW.

Jos öljyn ominaiskulutus olisi 1 g/kWh, olisi tuntimenekki keskiteholla sellaiset 21 g. Ja siitä 50 km/h todellisella keskinopeudella (realismia, sellaissa lukemissa oman ajotietokoneeni näyttämä pyörii) saataisiin matkaan suhteutettu kulutus luokkaa 0,42 g/km. Eli puolisen litraa per 1000 km. Kun totuus on kuitenkin paljon vähemmän, niin on todettava, että kyllä nykyajan 4t-turbo-ic-diesel päihittää vanhemman tekniikan.

Sikäli kun tiedän, on maahantuojan ilmoitus Volkkarin nykydieseleiden "normaalin" öljynkulutuksen rajasta 1L/10000 km. Siis 1/5-osa edellä lasketusta. Ollaan siis suuruusluokassa 0,2 g/kWh. Oma autoni ei ole Volkkari, joten hieman mutu-osastolle mennään. Kaikki autothan ovat joka tapauksessa yksilöitä. Huollon, ajomäärän ja käytön suhteen.

Silti, olisi kiva hieman kuulla juuri noiden Deevereiden MGO-moottoreiden voiteluöljymenekeistä. Sellaiselta joka on niiden kanssa pelannut käytännön työssä. Ja vertailla tuloksia laiva- tai voimalaitosmoottoreihin, jotka toimivat vakiotehoilla pitkiä jaksoja.
kuva 27.04.2015 12:58 Heikki Jalonen  
  TDi Volkkarin omistajat voinevat kommentoida (karua) todellisuutta tarkemmin...

(Henkilö)auton dieselmoottorin kehittämä keskiteho tavallisessa ajotilanteessa saattaisi tosiaan olla luokkaa 30 kW (vastaten polttoaineenkulutusta 6 kg/h = 4,8 l/h, ominaiskulutuksella 0,2 kg/kWh) ja Kimmon laskelma oikea.

Mutta, öljy on tosiaan kulutustavaraa. Toteutuneita lukemia osannevat antaa ne, jotka Deevereiden MGO:n öljyjä tankkailevat. Vetureissakin moottorin antama toteutunut keskiteho jäänee alle puoleen nimellistehosta. Henkilöautossahan tuo arvo on kuitenkin enintään 1/3.
Kuvasarja:
Bluebell
 
 27.04.2015 11:00 Heikki Jalonen  
  Taitaapa jopa olla niin, että "rautatieharrastus" on keksitty Britanniassa. Josta se ei - päinvastoin kuin niin moni muu brittiläinen keksintö - ole onneksi lähtenyt pois.

Hienoja kuvia. Pelkästään nuo Deltic-veturit ovat monessa mielessä ainutlaatuisia ja muutaman huomion arvoisia.
kuva 27.04.2015 10:50 Heikki Jalonen  
  Kaksitahtidieselin ominaisöljynkulutus on suurempi kuin vastaavan tavallisen nelitahtisen, mikä näkyy ei-mustana savutuksena.

Tämä pätee sekä tavallisempiin (täyttöaukot sylinteriputkessa-pakoventtiilit kannessa, kuten GM Detroit Diesel) tai näihin OPE-moottoreihin (vastamäntärakenne, Opposed Piston Engine, sekä täyttöaukot että poistoaukot molemmat sylinteriputkessa), joihin Napier Deltickin kuuluu. Jälkimmäisessä rakenteessa ominaisöljynkulutus on vieläpä hieman suurempi, kun sekä meno- että poistoporteissa tapahtuu voiteluöljyn sekoittumista kaasuvirtaukseen.

Mäntien lakien jäähdytys hoidetaan öljyllä, jäähdytyssuihkuilla. Jäähdytysöljyä pääsee väistämättä karkuun helmarenkaan ohi, jolloin sekin joutuu huuhteluaukoille. Erikoisesti tämä koskee tietysti "ylämäntiä" eli niitä vasemman ja oikean penkin ylempiä mäntiä jotka ovat sylintereissään pohja ylöspäin. Varsinkin moottorin pidempään seisottua tästä vuodosta aiheutuu käynnistysvaiheen savutusta.

Lisänä on Deltic-moottorin tapauksessa huomattava, että moottorin kolmesta kampiakselista kaksi on yläpuolella. Juuri niin, luit oikein. Napier Deltic-moottorissa kun on tavallisessa paikassa olevan alakampiakselin lisäksi kaksi yläpuolista kampikselia. Mutta ei mitään "kannen yläpuolista" sillä sylinterinkansia siinä puolestaan ei ole ollenkaan. Rakenne olisi siis lyhennettynä "DTC", Double Top Crankshafts... Yläpuolisten kampikoneistojen (kuluneessa moottorissa) voiteluroiskeiden päätyminen palotilaan on siten myös väistämättä suurempaa. Deltic-moottorissa on yksi yhteinen öljy kaikelle, ei siis erotettuja kiertoja eikä parasta optimiöljyä.

Napier Deltic-moottorin syntyjuuret ovat sinänsä varsin itsestään selvät: katsokaapa netistä löytyviä monia kuvia. Mihinkähän laitteeseen tuon muotoinen moottori sopisi vallan erikoisen hyvin? Sellainen moottori, jonka tehotiheys (teho/tilavuus/paino-suhde) oli aikansa ehdotonta huippua. Voisikohan se olla jokin harmaa, veden pinnalla nopeasti liikkuva vihanpitoväline...?

Mainittakoon vielä vertailun ja esimerkin vuoksi, että nykyaikaisen suuren kaksitahtidieselmoottorin (kuten MAN-BW K98MC) sylinteriöljyn ominaiskulutukseksi ilmoitetaan 0,7...1,1 g/kWh (siis suhteessa kehitettyyn tehoon ja aikaan). Arvo saavutetaan tarkoitukseen optimoidulla sylinteriöljyllä, moottorissa on erotetut voitelujärjestelmät sylintereille ja kampikoneistolle ym. "Suuri" tarkoittaa tässä laivamoottoreiden sitä kokoluokkaa, jossa sylinteriin mahtuu seisoskelemaan; parikin miestä (halkaisija 960 mm, isku 2660 mm). Arvo ei häpeä millekään tavallisemmalle pienelle nelitahti-turbodieselille. Volkkarin TDi vie suhteessa öljyä enemmän...
Kuvasarja:
Äänekoski Ja Suolahti 24,04,2015
 
 24.04.2015 23:55 Heikki Jalonen  
  10 p. Hyvä on nyt dokumentoida olevaista tilannetta. Täälläpäin on odotettavissa suuria muutoksia jo ihan kohta; parin vuoden päästä näyttää aivan toisenlaiselta.
kuva 24.04.2015 23:40 Heikki Jalonen  
  Vasemmalla ylhäällä Brittiläisen AWS-järjestelmän (Automatic Warning System) eli yksinkertaistetun JKV-systeemin "päivänkakkara"-näyttö, osoittaen käsitettä "varo". Meilläpäin hieman oudompaa tekniikkaa. Sumuisilla Saarilla järjestelmä otettiin käyttöön noin vuodesta 1956 lähtien.
kuva 23.04.2015 09:40 Heikki Jalonen  
  Kuvassa päällimmäisenä näyttää olevan tyhjöpumppu, tyhjöjarrujärjestelmän käyttöä varten.
kuva 23.04.2015 09:38 Heikki Jalonen  
  Turistiradan erikoisvaatimuksia: ovat tainneet saada riittävän monta valitusta vaatteensa sotkeneilta ihmisiltä... Puskimethan ovat tehokkaat sotkimet.
kuva 22.04.2015 22:51 Heikki Jalonen  
  Olisikohan peräti Welsh Wangarti-laadun hiiltä? Sitä parasta. Sitä jota vanha McAndrew (siinä Kiplingin hymnissä) niin kovin arvosti.
kuva 11.04.2015 21:13 Heikki Jalonen  
  En nyt sentään. Minun tietoni eivät niissä TM:n tunnistuskisojen loppupeleissä olisi riittäneet todellisiin tietäjiin verrattuna kovinkaan pitkälle. Tutkimme tottakai kaveriporukalla niitä lehdessä olleita karsintasarjan kuvia tarkkaan ja tiukasti. Se olikin meillä tiukkaa peliä. Mutta, kyllä se silti oli jo sen perusteella selvää, että huipulle on vielä matkaa...

Ja nykyisinhän ei enää kenenkään tarvitsekaan tietää yhtään mitään yhtään mistään. Kysäisee vain kuukkelista ja kaikki selviää in no time at all. Ei niin obskuuria brittiläistä pienmerkkiä, ranskalaista erikoisuutta, saksalaista poikkeamaa tai italian ihmettä olekaan etteikö heti löytyisi sataa kuvaa ja valmistenumeroiden listaa ja alkuperäisten tilaajien luetteloa ja korinveistäjien kokeiluja. Maailma on nykyään jotenkin erilainen. Varmaan parempi. Pakkohan sen on olla, onhan se niin kovasti "edistynyt".
kuva 10.04.2015 13:35 Heikki Jalonen  
  Hmm. Selvä Frankentein M70. Elimenluovuttajana on toiminut ainakin GAZ-63, antaen oliolle kauniin keulapalansa. Umpikorin etureunan aerodynaaminen muoto on huoliteltu ja epäilemättä tarpeen niissä suurissa nopeuksissa joihin tällä vaunulla tähtäillään.
kuva 10.04.2015 13:03 Heikki Jalonen  
  Täydennetään vielä edellistä hieman: edessä oleva pakettiauto on puolalainen FSC Zuk (A-05). Tuon näköiseksi se muuttui vuodesta 1963 alkaen (jos nyt oikein tulkitsin Puolankielistä esitettä...) ja jatkoi itämaiseen tyyliin samannäköisenä jonnekin 1990-luvulle.

Perustuu lievästi venäläisen GAZ-tekniikan pohjalle ja vähemmän Fiat-teknologiaan, on enimmäkseen Puolalaisten oma konstruktio.

Ladan takana lienee Skoda Octavia (sitä ensimmäistä lajia), 1950-luvun lopusta vuoteen 1964.

Muuten melkoisen ajaton kuva. Ilman noita paljastavia autoja voisi kuvateksti hyvin olla vaikkapa: "Berliinin pikajuna saapumassa Sudeettialueen vapautettuun pääkaupunkiin Prahaan..."

Ja sitäpaitsi, kun kuvaajan nimi on "Jaroslav Hasek", pitää lukijan ottaa osa vastuusta itselleen. Vaikka kyseessä ei olisikaan juuri se Sotamies Švejk'in kirjailija...
kuva 10.04.2015 12:45 Heikki Jalonen  
  Tämän kuvan aikaisin mahdollinen (teoreettinen) ottovuosi on 1966. Silloin toisena oleva auto olisi ensimmäisen mallivuoden Fiat 124. Sellaisen osuminen Tsekkiläiseen katukuvaan olisi harvinaisuus, muttei mahdottomuus - ei varmasti ollut tavallisen kansalaisen auto.

Lada oli Tsekissäkin sitten jo toinen tarina ja tavallisen kansalaisenkin ulottuvilla. Mutta niitä alettiin valmistaa vasta 1970. Ja juuri nimenomaan Lada 1200 tuo luultavasti on, ei Fiat 124.

Etummaisena luultavasti Puolassa lisenssillä tehty Fiat 238-johdannainen. Sen vuosimalli menisi mieluimmin 1970-luvun puolelle, Fiat-esikuva esiteltiin 1967.
kuva 07.04.2015 14:45 Heikki Jalonen  
  Tässäpä onkin mielenkiintoiset jarrusymboliikat:
ep-jarruja eri lajeihin, mutta myös EBO. Suomessahan hätäjarrun ohitusta ei kaiketi ole vielä ollut missään kalustoyksilössä käytössä?
kuva 07.04.2015 13:44 Heikki Jalonen  
  Jos kuvauspäivä (12.6.1948) pitää paikkansa päivä on lauantai. Kello on ilmeisesti noin 15.50 (jos aseman kellon oikein saa luettua) ja liikennettä ja liikkujia on enää hyvin vähän näkyvissä. Kaikilla taisi olla silloin kiire kotiin, saunaan ja pyhän viettoon kun kahden maissa töistä pääsivät.

Tässä kuvassa erikoisesti huomiota kiinnittävät monessa paikassa edelleen näkyvät suuret halkopinot. Osakeyhtiö Attilan laajennusosa (nyk. Yliopistonkadun puolella) on vielä rakentamatta (rakennettiin 1955...56), koko piha on halkopinojen vallassa, samoin kuin nykyinen Tullikamarin aukio. Tuontipolttoaineiden valtakausi oli vasta edessäpäin.

Onkohan tuosta vaununkääntöpöydältä sivulle menevä raide joskus yltänyt Attilalle saakka, siis kenkätehdasta palvellen? Kuvasta ei erota eikä asiasta varmuutta saa.

Kiinnostava huomata, että suurin piirtein nykyisen Apteekkimaailman kohdalla on joskus ollut pukkinosturi.

Lankarullakioski on edelleen paikallaan ja toiminnassa. Kuvan oton aikoihin sieltä melkoisen todennäköisesti ei kuitenkaan saanut kebapia, falafelia tai vegepurilaisia kuten nykyisin... Synkeetä ja väärää korkeintaan.
kuva 02.04.2015 12:59 Heikki Jalonen  
  Oi noita aikoja, jolloin presidentit olivat Kekkosia, Neuvostoliitto oli ystävä ja Moskvits 1500M oli vakavasti otettava autovalinta... Huomatkaa kuljettajapatun hattuvalinta ja mustat lasit: blues ja ironia kytkeytyivät tuollaiseen asustevalintaan vasta paljon myöhemmin.
kuva 02.04.2015 12:54 Heikki Jalonen  
  Ah noita aikoja! Linja-autoissa oli toisinaan vielä rahastajakin, toisinaan taas ei. Näkyi olleen myös Imatralla käytäntönä, että kuljettajan rahastamat vuorot eroteltiin rahastajallisista tunnuskirjaimella "E" (Etuovesta sisään). Samaa käytäntöä noudatettiin ainakin Oulussa, entäs muualla?

Auto on Wiiman korittama (M68) Volvo (B5760), vuosikerta 1973, Viipurin Linja (vai olisiko Wiipurin Linja oikeampi...). Linjanumero on suorastaan proosallinen "1" ja mausteena vieläpä hieman improvisoidun oloinen lisäkilpi "Huhtasenkylään". Koululaislisävuoro ehkä? Montakohan linjaa Imatralla muuten tuolloin mahtoi tosiasiassa liikennöidä?

Tosi hieno ja monisärmäinen liikennekuva!
kuva 26.03.2015 16:52 Heikki Jalonen  
  Mahtaisikohan nosturi olla Grove TM 1075? Värien perusteella M. Sjömanin kone.
kuva 25.03.2015 20:06 Heikki Jalonen  
  Juhana: kiitos täsmennyksestä. Lahden KABUS oli todellakin Koiviston Auton peruja ja Varkauden koritehdas tuli mukaan vasta fuusiossa juuri Kuopion Liikenteen kautta. Serkuksia siis paremminkin, semmoisesta uusioperheestä...

Entäpäs jos tuo auto olisikin tosiaan tehty Petterin alustalle? Merkkilätkä sopisi oikein hyvin Bedford-logon muotoon ja tyyliin. Ja toisekseen, Scania-Vabis-lätkähän kiinnitettiin useimmiten puskuriin. Ja maskin yläpuolella vain aarnikotka tai aarnikotkalla koristeltu syylärin tulppa. Mikään jättiläinenhän tuo vaunu ei ole, ja sittenkin etupyörät piilottelevat aika syvällä korin kätköissä - niin englantilaisen pidättyvästi...
kuva 25.03.2015 11:11 Heikki Jalonen  
  "Piiskan" (Nikolai I) aikaan vankiloita tosiaan alkoi nousta ympäri laajan Venäjänmaan kuin myrkyllisiä sieniä kylmän tihkusateen jälkeen, myös täällä Suuriruhtinaskunnassa. Ennen rautateiden aikaa tietysti pääsääntöisesti vain merkittävimpiin kaupunkipaikkoihin. Sittemmin rautateiden solmukohdat olivat loogisia sijoituspaikkoja, vankiloiden "asiakaslogistiikka" helpottui suuresti. Siksipä asemat ja vankilat niin hyvin viihtyvät keskenään edelleenkin.
kuva 25.03.2015 10:26 Heikki Jalonen  
  Ooh. Tässäpä oikea kuvaherkku. Linja-auto on "hieman" vaikea pala tunnistettavaksi: taitaa olla jotain niinkin harvinaista kuin Varkauden koritehtaan korittama vaunu, vuosikertaa noin 1956...57.

Tehdas oli Kuopion Liikenteen kotipaja eikä se ilmeisesti oikeastaan koskaan toimittanut muille liikennöitsijöille mitään. Nykyisen ja nyt myös entisen KABUS'in edeltäjä. Ja KABUSin kautta Linkkerin edeltäjä. Ajankohtainen merkki HSL-seudulla juuri nyt.

Maskin yläpuolella mainitaan luultavasti alustan merkki, kilven pituuden ja tumman asun perusteella siinä voisi olettaa lukevan "Scania-Vabis". "Mercedes-Benz"-kilpi oli ilmiasultaan yleensä vaalea - ja Mersu oli harvinaisempi alustavalinta, varsinkin Kuopiolaisille. Jotka kyllä yleensä suosivat Volvoa. Mutta, olisiko Volvon merkkilätkä noin pitkä?
kuva 12.03.2015 16:44 Heikki Jalonen  
  Traktori taitaa olla Mörkö-Majuri, Fordson E27 (1945-52). Lyhdyn "mörönsarvi" paljastaa. Lieköhän sitä käytetty vaunujen siirtelyyn?
<<   >>