Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.03.2015 16:44 | Heikki Jalonen | ||
| Traktori taitaa olla Mörkö-Majuri, Fordson E27 (1945-52). Lyhdyn "mörönsarvi" paljastaa. Lieköhän sitä käytetty vaunujen siirtelyyn? | ||||
|
12.03.2015 13:13 | Heikki Jalonen | ||
| Joo, jos tämä helppoa olisi niin herrathan tätä tekisivät... siis valokuva-arkeologiaa. Saattaisi tosiaan olla nro 9 pihan puoleisia siipirakennuksia. Branderin kuvassa niitä ei näy. https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005%3A000000as Semmoiset siipirakennuksethan olivat monesti pulpettikattoisia ja ikkunoita oli missä sopi olla. Palomuurinahan ne myös toimivat naapurin suuntaan ja siksi korkeampi seinä ulkopuolella. Pulpettikatto tuossa nimittäin on, muuten eivät nuo piiput näkyisi katon harjalta noin. Semmoinen talon puolikas, varsinkin sitten jos naapuri puretaan/palaa... Ja äkkiäkös muurari ja timpuri uusia ovia ja ikkunoita umpiseinäänkin aukoivat jos tarvittiin. |
||||
|
|
12.03.2015 11:01 | Heikki Jalonen | ||
| Pikaisesti kuukkeloimalla löytyi yksi Signe Branderin kuva (1907) jossa näkyvät Kaivokatu 9 ja 7, näkymä Kaivokadulle lännestä päin. Nro 9 oli aika nuutuneen näköinen puinen liiketalo, nro 7 jonkinsortin tiilimuuri. Liike-asuintalo kumminkin. Sama talo näkyy myös Timiriasevin kuvassa toisesta suunnasta. Helsingin konepaja oli melko kaukana noista rakennuksista, joten aika epätod. näk. ne siihen liittyvät. Hurjasti ovat näkymät muuttuneet noilla nurkilla nykypäivää ajatellen! |
||||
|
|
12.03.2015 09:40 | Heikki Jalonen | ||
| Kiitos! Nythän se tämäkin sijaintikysymys ratkesi yksikäsitteisesti. Olisikohan tuo mainosseinan rakennus muuten osa jotain Helsingin Konepajan rakennuksiin kuulunutta? Hyvä sijainti tuollaista seinämainontaa ajatellen joka tapauksessa. Jos rakennus on vieläpä ollut VR:n hallussa, kyseessä oli jo silloin nykyisinkin niin kovin tuttu mainostilan myyntikonsepti. |
||||
|
11.03.2015 14:21 | Heikki Jalonen | ||
| Ja venäjän kielessä on hirmuinen määrä lainasanoja ranskasta, kuten vaikkapa tsofjor (шофёр)... Auto on Daimler, luultavasti malli TE20 (1912..14) eli 20 p.s. Luultavasti senaatin tai kuvernöörinviraston kalustoa. Ei vaikuta taksilta, liian luksukas. |
||||
|
11.03.2015 13:05 | Heikki Jalonen | ||
| Herra josta Suomessa pidettiin tavattoman vähän. | ||||
|
11.03.2015 11:43 | Heikki Jalonen | ||
| Ja "pari" selattua kuvaa myöhemmin... Auto on jokseenkin varmasti Buick, vuosimalli 1920-1921. Siitä siis ensimmäinen ajoituspaalu tälle kuvalle. Ja kuvaaja (kenraali evp.) Timiriasevin kuolinvuodesta 1927 toinen ajoituspiste. Ollaan varmaan lähempänä jakson alkupäätä, auto on vielä varsin terveen ja tuoreen oloinen. Voisiko se olla jopa kuvaajan oma auto - hänhän toimi noina aikoina Veckans Krönika-lehden ja Suomen Kuvalehden valokuvaajana ja joutui siten liikkumaan työssään paljon. Kuljettaen mukanaan raskasta laakafilmikamerakalustoa, aikana ennen kinofilmin valtakautta. Jalusta varmasti myös käytössä joka kuvassa, puinen raskas tripodi tietenkin... Takana näkyvä rakennus: voitaisiinko olla jossain Sörnäisten nurkilla? Mainosseinä puolestaan ei oikein vaikuta asuintalon seinältä vaan kuuluu mieluimmin jonkinlaiseen varasto- tai teollisuusrakennukseen. Vähemmän tyypillistä ydinkeskustan rakennuskantaa siis. Mainoskohteet ovat sinänsä hajallaan varsinaisen keskustan alueella (Mikonkatu, Espa, Yrjönkatu). Olisiko seinä siis jossain (kauan sitten kadonneessa) Hämeentien reunarakennuksessa. Valistamassa kaupunkiin saapujia tarjolla olevista palveluista. |
||||
|
10.03.2015 15:08 | Heikki Jalonen | ||
| Mahtaakohan tämä olla VR Helsingin Konepajan rakennuksien loppuja? | ||||
|
10.03.2015 15:03 | Heikki Jalonen | ||
| Mutta kaivinkone tuottaa murhetta: ihan selvät Kockumin raidat olisi mökin kyljessä. Mutta kun ohjaamo on väärällä puolella... Åkerman tai Jussi-Åkerman (myöh. Fiskars)? Koneessa paikallaan kuokkavarustus, mutta myös pistokaivuvarustus on tuotu paikalle odottelemaan. Isompi työmaa edessä, ison muurin monttu ehkä? Mitäs tässä kohti nykyään onkaan? | ||||
|
10.03.2015 14:43 | Heikki Jalonen | ||
| Stenbergin rannan liiketalon (sittemmin Wärtsilän pk.) katto mainostelee Ootekolonkia. Milloinkas olette tuollaisen Neon-mainoksen viimeksi nähneet? | ||||
|
10.03.2015 14:39 | Heikki Jalonen | ||
| Saattaisikohan tämä olla otettu samaan aikaan toisen saman kuvaajan ottaman kuvan kanssa, sen asema-aukion autiuden? Silloin ajoitus olisi selvä. | ||||
|
10.03.2015 14:36 | Heikki Jalonen | ||
| Autojen puute ja kuvaajan venäläisyys (ammattimainen kiertävä kuvaaja ehkä???) vaikeuttavat ajoitusta. Asema näyttää kuitenkin jo päällepäin näkyviltä osiltaan melkoisen valmiilta. 1914? Myöhemmin sotilaita näkyisi ehkä enemmän? Ja kuvaaminen saattoi tavalliseen venäläiseen tapaan olla kiellettyä (sotilaskohde)? Tai sitten ollaankin jo vuoden 1918 jälkipuoliskolla. Tätä puolestaan tukisi myyjien kirpputorimainen valikoima. Mutta mitenkäs silloin menestyi venäläinen kuvaaja näillä kulmilla? | ||||
|
|
10.03.2015 14:25 | Heikki Jalonen | ||
| Hoo, jos minä olen... Tuon Titan-valkoisen mainoksen sanoma ja ajatus ovat ehkä tämän päivän valossa lievästi sanoen pol.ep.kor. Lieköhän vastuullinen taho vieressä mainostava O/Y Propaganda A/B? Pitänee tiedustella puhelimella, numerohan on 7540. Auton merkiksi veikkaisin Buick, tunnistuskulma hankala ja detaljit vajavaisesti esillä. |
||||
|
03.03.2015 15:52 | Heikki Jalonen | ||
| Naapurikuvassa mutten näkyy, että kuormaa tehdään kantamalla, 1 paali per mies. Paalin paino ei siten liene juuri enempää kuin korkeintaan 50 kg. Kuvan vaunussa on kuormana ehkä semmoiset 40 paalia = enintään siis 2000 kg. Melko vaatimaton kuorma siis. | ||||
|
03.03.2015 13:04 | Heikki Jalonen | ||
| Makoisa kuva tosiaan... Turvepehku taisi muuten olla melko tulenarkaa tavaraa. Ja pitkävihaisesti kytevää. Kuvassa näkyy epäilyttävä piippu, jossa on jonkinsorttinen kipinänsammutin tai syklooni. Ehkä kattilan tai lokomobiilin piippu tai voimakoneen pakoputki? Onko enää tiedossa, mikä oli VR:llä suojavaunuvaatimus (jos oli) turvepehkukuorman ja veturin väliin? Mahtoikohan kuormia palaa koskaan, joko veturin kipinästä tai muusta syystä? |
||||
|
25.02.2015 19:59 | Heikki Jalonen | ||
| Pohdittiinkin sitten H.P.:n kanssa samaa asiaa samaan aikaan. Tätä värisilmää... | ||||
|
|
25.02.2015 19:56 | Heikki Jalonen | ||
| Totta. H.P. mainitsee saatesanoissaan, että kuvat olivat kovin haalistuneita ja vaativat remasterointia. Värikorjailu on voinut vaikuttaa tuon Lätän sävyyn. Siitä huolimatta, tai sen johdosta, tuon vaunun sininen näyttää jotenkin tutulta ja oikealta. Minun värisilmäni ei kyllä tunnetusti kovin häävi ole, mutta sittenkin. Ja yksilöitähän junatkin ovat, toiset seilaavat auringossa ja toiset varjossa. Värit muuttuvat, jos alun perinkään ovat aina ihan samoja olleet. | ||||
|
|
25.02.2015 17:05 | Heikki Jalonen | ||
| Nuo värisävyt ovatkin aina vähän monisyisiä, varsinkin malliharrastajat tuntevat ongelman. Nykyisinhän VR:llä on erityinen graafinen ohjeisto, jossa on hyvinkin tarkoin määrätty muun muassa värisävyt ja niiden CMYK ja muut tiedot. Mutta milloin se lienee julkaistu ensimmäisen kerran? Vasta Sinisen Kauden jälkeen? Jos näin, niin "sen täsmälleen oikean" VR-sinisen määrittely voi olla vähän hankalaa. | ||||
|
|
25.02.2015 13:09 | Heikki Jalonen | ||
| Hoo! Siinä onkin komea rivi aitoa kotimaista Valmet-teknologiaa: Valmet-laituriauto, Valmet 500-traktori ja Dm7-kiskobussi. Kaikki melkein kuin paraatipotretissa. Olivatpa huolellisia Mikkelissä. Traktorissa on etukuormaaja, varmaankin Vilske, ehkäpä tyyppi 1300 ja harjalaite, ehkä Lankisen laitteita; kaikki kotimaista tuotantoa. Traktorin kohdalla on menossa jonkinlainen VR-sininen-väritysprojekti: etukuormaaja ja takavanne ovat jo sinisiä, muu taas normisinappia. Tai sitten nuo osat on siirretty jostain toisesta, sinisestä koneyksilöstä. Traktori on vuosimallihaarukkaa 1968..71. Ovessa koneen kalustonumero tyypillisellä VR-sinisellä; siis VR:n omaa kalustoa. Numeroa ei kuvasta pysty lukemaan, harmi. |
||||
|
23.02.2015 15:15 | Heikki Jalonen | ||
| Todella hieno työmiljöökuva, menneen maailman menoa ei ole koskaan dokumentoitu liikaa, varsinkaan tämmöisiä "ihan vaan tavallisia töitä". Vanhat konekuskit ymmärsivät myrkky-asiat hyvin. Siksipä he polttivatkin ketjussa suodatinsavukkeita, mieluimmin Punasta. Ne suodattivat kaikki myrkyt tehokkaasti ja keuhkoihin saakka pääsi vain ihan puhdasta savua... Toista oli olla töissä jossain huurukopissa, jossa tupakinpoltto oli palovaaran takia pannassa. Vaikkapa mätkimässä kiinni aluslevyjä. Käsipelissä, kuten sarjan toisessa kuvassa tehdään. Ja mestari vaanimassa koko ajan, että moskula heiluu ja tupakit eivät röyhyä. |
||||
|
22.02.2015 17:40 | Heikki Jalonen | ||
| Tunnistus onkin vaikea. Mielestäni kuvan autossa on kuitenkin keskeltä alaspäin vekattu nokkapelti, joka oli vain R8:ssa. Kympissä se oli suora ja lisäksi suhteessa pidempi, tavaratila oli suurempi. Kympissä oli lisänä kyljessä melko näkyvä lista, jota kuvasta ei pysty erotamaan. Meillä myydyissä kympeissä oli luullakseni aina suorakaiteenmuotiset ajovalot. Ovet ja katto olivat molemmissa samankokoiset ja -muotoiset. Toisekseen, R.K. mainitsee, että auto oli ostettu Pinninkadun itäpuolelta 1967. Ilmeisen käytetynä, eihän siellä mitään Renaultin piirimyyjää ollut. Vanhinkin kymppi olisi silloin ollut vasta parivuotias, luultavasti siis vielä merkkiliikkeen vaikutusvallan piirissä. Kasihan esiteltiin jo 1962 joten sen kanta oli jo tuolloin huomattavasti suurempi ja tarjolla olevat myynnit monenlaisia. |
||||
|
|
22.02.2015 12:45 | Heikki Jalonen | ||
| Niin, Renault 8. Kuvasta on mahdoton tyypittää tarkemin, pitäisi nähdän enemmän keulan suunnasta. Oliko pelkkä 8 vaiko tuplalamppuinen 8S vaiko peräti (siniseen väriin vihjaava) lekendraarinen G... Viimeksi mainitun kulkuhalut olivat kuuluisat ja aivan omissa sarjoissaan muihin nähden. Tyypistä riippumatta, tuossa Renault-korissa olivat ovien lukot kerrassaan täydellisen naurettavia: lukkotelkenä oli joutava pieni muovinen (!!!) segmentin tapainen. Se ei edes kulumattomana pitänyt ovea luotettavasti kiinni, kuluneesta nyt puhumattakaan. Ja kun kori oli muuten melko paperia ja joustavan notkea origami, eipä ollut ihme että ovet pomppivat auki vähänkään terävämmän röykyn sattuessa. Tai vanhemmiten kuskin oven avaamiseen riitti pelkkä kaartaminen oikealle... |
||||
|
19.02.2015 16:53 | Heikki Jalonen | ||
| Eiköhän tuon senkkauksen tarkoitus ole lukita laakerin vuori paikalleen sekä sivusuunnassa että pyörimisen suhteen. Tässä kuvassahan laakerin valkometallivuori on paikallaan ja kanki valmiina asennettavaksi. On siis tehty viimeisenä työvaiheena prässillä painamalla, vastaava kolo on tietysti koneistettuna kangen silmän sivussa. Ennen senkin prässäystä laakerin vuori on tietenkin puristettu paikalleen ja avarrettu oikeaan mittaansa. Huomatkaapa, että avarruksen työstönaarmut kulkevat samalla syötöllä myös senkatun kohdan pohjalla. Laakerin kuormankantokyvyn kannalta tuolla ei ole kovin suurta merkitystä tuossa paikassa. Voitelua tuommoinen potero varmasti vain parantaa, jakaa voitelun melkein koko kammentapin leveydelle. Samanlainen senkki saattaa olla muuten myös (tässä kuvassa näkymättömissä) silmän yläpuolella. Ratkaisu on melko varmasti aika koeteltu, sadan vuoden ja miljoonan laakerin kokemuksella. |
||||
|
19.02.2015 13:13 | Heikki Jalonen | ||
| Niinhän asia tietenkin onkin, kiitos täsmennyksestä. Nuo irtoperät eivät tietenkään ole edes kytkettyinä toisiinsa, vaan ruuhka-ajan lähestyessä saapuva vaunu käy sieltä nyppäämässä itselleen lisäkapasiteettia jonon päästä. Onko kellään enää tietoa, monellako vaunulla Turun linjan 2 arkipäivän vuorokiertoja hoidettiin? Miten ruuhkaperät liikkuivat, oliko kaikille linjan vaunuille sellainen saatavilla? Tämä perävaunujen käyttö raitioteillä on nykyisin jo melkoisen eksoottista touhua, ainakin Suomessa. Jo naapurissa eri juttu. |
||||
|
|
19.02.2015 11:12 | Heikki Jalonen | ||
| Kaksi raitiovaunua. Kaksi (tai kolme) jalankulkijaa. Neljä polkupyörää. Eikä yhtään ainutta autoa... Sodasta on jo ehkä muutama vuosi aikaa: kauempana olevat talot ovat kovasti rintamamiestalojen kaltaisia, joten ne siis olisi jo ehditty rakentaa. Myöhemmin kuvaan olisi sitten varmaan sattunut niitä autojakin. |
||||
|
19.02.2015 11:05 | Heikki Jalonen | ||
| Aseman parkkipaikalla klassinen Citröen 7CV (tai 11CV). Mutkapuskurista päätellen mieluimmin jo ennen sotaa tehtyä mallistoa. | ||||
|
17.02.2015 22:40 | Heikki Jalonen | ||
| Leonid Iljits kävi itse asiassa akulla. Kahden viikon latauksella saatiin kaksi päivää toiminta-aikaa. | ||||
|
|
17.02.2015 20:19 | Heikki Jalonen | ||
| Vihannekset olivat hyvin harvinaisia ja niistä otetutuilla virallisilla valokuvilla koristeltiin paikkoja joissa niitä ei muutoin oltu tavattu. Huomatkaapa muuten nuo ihka-aidot DDR:n liput: ne ovat varmasti joskus koristaneet jotain juhlajunia. Ehkä oli olemassa jokin DR-standardi, joka määritteli päästään kartiomaisen lipunvarren ja sille kiinnitystupen, kiinnitettäväksi määräpaikkaan veturin tahi muun yksikön katossa. Lyhyempivartinen lippu pienemmille pomoille, pitemmällä punaisella varrella varustettu isompia kihoja varten... |
||||
|
|
17.02.2015 15:13 | Heikki Jalonen | ||
| Tarkkaavainen havainto! Mustavalkoinen kuva vasemmalla: istuva henkilö kuvan oikeassa laidassa on mitä todennäköisimmin Walter Ulbricht. Kuva on arvatenkin otettu juuri tässä kombinaatissa, jonkin vierailun ja juhlallisuuden yhteydessä. Berliinin muurin rakentaminen oli nimenomaan Ulbrictin (silloinen SED:n pääsihteeri) "projekti". Honeckerista tuli Ulbrichtin seuraaja pääsihteerinä v. 1971, Ulbrichtin jatkaessa kuitenkin valtioneuvoston puheenjohtajana eli valtionpäämiehenä kuolemaansa v. 1973 saakka. | ||||
|
12.02.2015 13:08 | Heikki Jalonen | ||
| Ooh mikä kuvanamunen! Olipa kerran sellaisetkin ajat, että kotimainen teollisuus valmisti vähän vaikka kaikenlaista ja otettiin hankinnoissa huomioon. Kaikki Vanajat peräti nelivetoisia. Luultavasti saman yksityisen isännän autoja, joskaan nimiä ei luettavaksi näy. Keskimmäisen auton ovessa häämöttää jokin tavallisen mallinen nimi, mutta ei ole luettavissa tästä kulmasta. Kaikissa autoissa rekisterilaattojen ympärillä nälkäkehät (tai velkaraamit, kuten yksi tuttu niitä nimitti...). Vasemmanpuoleinen Vanaja on varusteltu monikäyttöä varten: siinä on valmiudet myös puutavaranosturille, mekaaniselle Joutsalaiselle. Tyypilliset keulaharuksen tolpat näkyvät puskurin päissä, heti ojaviitan vieressä. Soralava pois, tilalle pankkolava nostureineen ja ei kun savotalle. Tyypillinen yksityisen yrittäjän sovellus tämäkin, aikoinaan. Valtiolla ja muilla isoilla pelureilla oli eri vehkeet eri hommiin. Ja eri kuskit, ne eivät toistensa töihin ja ajoihin sotkeutuneet. Taustalla työskentelee pieni puskukone penkanputsarina, mahdollisesti vanhempi D4 vipumallin levynnostolla. Henkilöauto jää tunnistamatta, on liikaa piilossa. Jokin isompi laatuvaunu kumminkin, ei mikään Warre, IFA tai Mosse. Ehkä Opel Rekord? |
||||
|
11.02.2015 19:53 | Heikki Jalonen | ||
| Ehkä kyseessä on nosturin luovutuskoe ja vastaanotto. Nipuissa näyttää olevan koivukuitupuuta, lyhyttä kaksimetristä. Nipun tilavuus silmämitalla ehkä noin (2,2x2,2x2 m) = 8,8m3 = 7,9 kiinto-m2. Koivukuidun keskitiheys on luokkaa 850 kg/m3, siten yhden nipun massa voi olla luokkaa 6700 kg. Yhteensä nostossa siis luokkaa 13,5 tonnia. Koivu on raskasta tavaraa nostella. | ||||
|
|
11.02.2015 10:24 | Heikki Jalonen | ||
| Nosturin on tosiaan valmistanut (tulloin Fiskars-konserniin kuulunut) Salon Sähkö- ja Konetehdas. Sittemmin Finox Oy, joka nykyisin on osa Konecranes-konsernia. Salossa valmistettiin myös Fiskars-puutavaranostureita, sittemmin Loglift/Cargotec. Kaikkien tuotanto Salossa on normitapaan lopetettu. Salon Fiskars-tehtaasta on muuten ennestään kuva täällä vorgissa: https://vaunut.org/kuva/38101 Huomatkaapa vielä korkeatyöturvalliset tikkaat jotka nojaavat nosturipukin vasemman jalan poikkiorteen! Asennusliike HuTeRa urakoi. |
||||
|
|
10.02.2015 16:27 | Heikki Jalonen | ||
| Näin on. Kyseinen moottori (BM 1113) oli Bolinderin oma konstruktio. Piinlujan laatupelin maineessa eikä materiaaleissa ja työnlaadussa pihistelty. Vieläkin Ruotsissa kunnioitettu peli. Moottori on pitkäiskuinen (130 mm), siinä väännön salaisuus. ÖSA metsäkoneet (Östbergs Fabriks AB, Alfta ja Filipstad) olivat alansa pioneereja ja näyttivät monessa asiassa suuntaa sille, miltä toimivan ajokoneen pitää näyttää. Ne ovat myös yrityskauppojen seurauksena kuormaa kantavien John Deere (Timberjack) metsäkoneiden kantaäitejä. Joita nykyisin valmistetaan Joensuussa, vain seitsemisenkymmentä kilometriä tuon kuvan ottopaikasta. Ympäri käydään yhteen tullaan. Kuvan peräkärryssä lienee muinainen Teijolainen eli "köyhän miehen" nousuteli (oikeastaan apuakseli) joka vielä vinks-vonksottaakin vähän. Niitä asennettiin useimmin Mercedes-Benz-kuorma-autoihin, olisikohan tuotteen myynti ollut Vehon käsissä? Banjon koppakin on jotenkin "mersumainen" eli tasainen pohjastaan; siispä voisi veikata että kärryn alusta on M-B. Boxer sopi joka tapauksessa hyvin vetävän kärryn kiskomiseen, olihan siinä vakiona myös ajovoimanotto. Ja tasauspyörästön lukko. Varusteita joita monesta muusta merkistä sai hakea. |
||||
|
09.02.2015 13:27 | Heikki Jalonen | ||
| Olisikohan tuo oikealla (selin) oleva herra peräti toimittaja, ehkä jopa Yleisradion, vasemmassa kädessään mikrofoni ja laukussa Nagra? Tekemässä reportaashia ratatyömaalta? Taustalla joku valokuvaa kaksisilmäisellä. Toimittajan kollega vaiko ratavaltion valokuvausta harrastava hra? | ||||
|
|
09.02.2015 13:22 | Heikki Jalonen | ||
| Mieluimmin Volvo Boxer, ei Bisonkaan mahdoton ole mutta oli paljon harvinaisempi. Vaikea tunnistaa kun kaikki on rakenteiden peitossa - paitsi etuakseli. Kuormain Ösa 69 kiinnitys-hyttisarjoineen. Kärry kotimainen muunnos jostain kuorma-auton alustasta. | ||||
|
04.02.2015 14:16 | Heikki Jalonen | ||
| No eihän se ole probleema. Jos se on tuon Datsunin alkuperäinen laatikko, niin se on nelivaihteinen. Siinä on oikean puolen siirtäjässä asennot (takaa lukien) 1-N-2. Jos vaihdekeppi on hukassa, niin laita suoraan vain vaijerikäyttö sille oikean puoleiselle siirtäjäakselille ja vaijerin toiseen päähän passeli vipu. Keskimmäisen akselin (3-N-4) ja vasemman (R-N) voi vaikka lukita esim. ruuvilla kiinteiksi. Sopiva vaijerihan voisi olla vaikkapa traktorin etukuormaajan venttiilistön vaijeri, se on aina veto/työntö-mallia (ns. Morse-kaapeli). Löytyy tarvikkeena vaikkapa IKH:lta. Eri pituuksia 1,4...2,5 m. Niissähän on toisessa päässä valmiina ulkokierteet sekä kuoren että sisäosan päässä. Siirtäjäakselin päähän vain sopiva sisäkierre sisäosalle ja siirtäjäkotelon takapäähän kierre kuorelle. Monenlaisia adaptereitakin löytyy valmiina. Vaijerin toiseen päähän löytyy valmiina sopiva hieno vipu. Se kiinni ajopöytään. Homma valmis. Ja koska 1 ja 2 -vaihde ovat synkronoituja, käy vauhdissakin nopeusalueen vaihtaminen helposti. Ja vapaa tosiaan tuosta laatikosta niin suuntalaatikko saa olla pysähdyksissä kun ei liikuta. Hyvä suunnalle, ei pelkoa voitelun riittämättömyydestä. |
||||
|
|
04.02.2015 10:16 | Heikki Jalonen | ||
| Onkos tuo moottori muuten Datsun SD22? Alkupään (noin 1981...1982) 720-sarjan Datsun Pick Upissa (se kanttilamppuinen malli) käytössä ollut, ennen 2.5 litraisten aikaa. Ja vaihteisto samasta kärrystä: onko vaihdekepissä semmoinen hassu mutka? Melko yleinen auto Suomessakin aikanaan, nyt jo valtaosin luotamme pois ruostuneina. | ||||
|
01.02.2015 22:01 | Heikki Jalonen | ||
| Ja taustalla odotushuoneen seinän mainostauluissa tarjolla olevaa mainostilaa tarmokkaasti tarjoava ilmoite: "Mainostakaa siellä missä ihmiset ovat". Ainakin juuri noiden taulujen osalta voitaisiin kyllä viritellä keskustelua tuon mainonnan ilosanoman kohdistumisesta. Jotenkin lakonisen surumielistä, monessakin mielessä | ||||
|
27.01.2015 00:01 | Heikki Jalonen | ||
| Volvo tosiaan. Malli todennäköisesti T400 (1964...69) eli uudempi Buster. Tuskin vanhempi T320. Saattaa jopa olla Suomessa (Fisu Porvoo) koottu. Siis sellainen Fiskars Buster joka ei olekaan vene! | ||||
|
26.01.2015 23:45 | Heikki Jalonen | ||
| Paatilla mentiin noina aikoina siloin tällöin tuosta Öljysaaren ja Nuottasaaren välisestä salmesta. Tuo pässikin tuli silloin tällöin noilla paikeilla bongattua. Jonkilainen ihmetyksen aihe se oli, kun sitä tavalliseen (silloin vielä jokapäiväiseen höyryveturiin) poikaporukassa vertailtiin. Miten tuossa pöntössä voi muka painetta riittää monen tunnin työhön, ilman tulta ja savua? Ja mikseivät kaikki veturit sitten tollaisia voisi olla kun kerran tuokin on? Hieman se ylitti ymmärryksen. Kysyin asiaa sitten joskus jo eläkkeellä olevalta konemestarilta, isäukon kaverilta. Eemeli R. selittikin miten höyryakku toimii ja mitkä ovat sen edut ja rajoitukset. Ja kertoi lopuksi - ainaiseen tapaansa - päälle kunnon merimiesjutun tuplaliioittelulla. Koska juttu ei liity juniin, jätetään siteeraamatta. Höyryakku muuten taitaa löytyä Nuottasaaresta edelleen, tasaamasta prosessihöyryn käyttöpiikkejä sellulla. Jos oikein muistan, se tehtiin sopivasti saatavissa olleesta sellukeittimestä, joskus 1990-luvun lopulla. |
||||
|
26.01.2015 23:24 | Heikki Jalonen | ||
| Tähän voisi lisätä vielä yhden havainnon: veturissa on - tuon "simakkerin" lisäksi - myös työntöpaakien tupet. Kuten myös vaikkapa Rautatiemuseon Leenassa. | ||||
|
|
26.01.2015 23:21 | Heikki Jalonen | ||
| Veturi on kuvassa silmiinpistävän hoidetun näköinen. Sillä taisi olla kunnollinen isäntä hoitamassa ja vahtimassa korjauksia. Joskus joillakin tehtailla näin oli ja työasiat olivat vakavia ja huolella hoidettavia asioita. Hieno ja harvinainen kuva. | ||||
|
26.01.2015 23:14 | Heikki Jalonen | ||
| Kuvan syväterävyys tekee vähän kepposia. Höyryakun päällä näkyvä rakennelma on happotornin panostusrakennus. Edelleen olemassa ja viimeinen kokonaisena muodossaan säilynyt lajissaan Suomessa. Pyörästö on tosiaan oudohko. Olisikohan niin, että riittävän pienen kaarresäteen saavuttamiseksi takimmaiselle akselille on pakko ollut sallia niin suuri sivuttaisliike, että kytkinkanget eivät olisi olleet enää nivelöitävissä? |
||||
|
23.01.2015 19:14 | Heikki Jalonen | ||
| Jos siellä tosiaankin tehdään töitä, niin viikonpäivä ei silloin ehkä olekaan sunnuntai vaan joku arkipäivä. Varjoista päätellen kello on jo melko pitkällä iltapäivässä, ehkäpä enemmän kuin lauantain töitten lopetusaika (14.00). Ei tainnut tuolloin olla vielä rakentamisessa sellaista kiirettä, että pyhätöihin tai ylitöihin olisi viimeistelyhommissa venytty. Ei se uudisrakennus pyhänseudun aikana sieltä mihinkään homehtunut; toisin kuin nykyään... Laiturikatos-porrashuone on nykyiseen nähden melko tumma, niin kuin se aika pitkään taisi ollakin. Mutta olisiko se silti vielä kokonaan maalaamatta (tai vasta pohjattuna) tässä kuvassa? Odottamassa oikeaa maalausaikaa, ehkä vasta seuraavan kesän kevätpuolta. Ainakin katoksen betonisokkeli oikein hohtaa uutuuttaan ja puhtauttaan, niin kuin koko rakennus muutenkin. Olisikohan postikortin kuva-aiheen valinnan pontimena ollut Kuopion ihka-uuden aseman esittely maailmalle. Ja kuvausvuosi siten siis kesä 1934. |
||||
|
|
23.01.2015 16:05 | Heikki Jalonen | ||
| Avaraa on, avarassa maassa. Autot eivät vielä juhli paljoudellaan, tässäkin kuvassa on melkoisen varmasti vain yksi auto: tuolla kaukana Asemakadun mäessä häämöttävä ajopeli lienee aseman edustalla päivystävän yksinäisen isvossikan kollega, ainakin ajopelin hevosvoimien tasolla. Auto onkin sitten issikan suora kilpailija ja tuleva syrjäyttäjä: henkilövuokra-automobiili. Ja hienompaa luokkaa, kiinteäkattoinen, siksipä takaovessa (Helsinkiläiseen tyyliin) numeraali II. Mutta ei siinä varmaan sentään lämmityslaitetta ole, rajansa mukavuuksien hekumallakin... On mahdollista, että auto on Buick, ehkä mallia Master Six, noin vuosikertaa 1925. Siipirakennuksen kulman takana puuhaillaan jotakin: vaaleatakkinen mies saattaa olla taksin kuljettaja (jota ei näy autossaan). Tai ehkäpä kyseessä onkin myös Kuopiossa alati niin tarpeellisia "kieltolakipalveluita" tarjonneen yksityisen toimijan agentti. Ne palveluthan pelasivat myös sunnuntaisin, joka saattaisi olla kuvan ottopäivä. Kovin rauhallista on nimittäin elo ja kulkijat vähissä. |
||||
|
22.01.2015 23:42 | Heikki Jalonen | ||
| Onpas kiinnostava ja mielikuvitusta stimuloiva kuvaharvinaisuus! Kuvassa etualalla näkyy hieman kolhiutunut, mutta kuitenkin betonirakenteinen matkustajalaiturin reuna. Ollaan luultavasti siis jollain isomman paikan asemalla eikä missään keskellä ei-mitään jossa olisi korkeintaan jonkinlainen puinen laiturintapainen ja kuopallinen kuraa. Taustalla lennätinjohtokin, tai ehkä lupalaitteen johto. Luultavasti siis Siperian radan päälinjoilla. Ehkäpä Omskissa joka oli valkoisten armeijoiden (ja siten myös legioonan) päämajakaupunki? Jarrupömpelin kyljessä lukee jotakin, jää tunnistamatta. Venättä joka tapauksessa. Kotivarikko? Vaiko vain ystävällinen "Pääsy kielletty"? Vuosiluku on välillä toukokuu 1918 (legioonan invaasio Tseljabinskiin) ja syyskuu 1920 (jolloin viimeinen evakuointilaiva lähti Vladivostokista). Tsekkiläisen legioonan käytössä oli paljon haltuun kaapattua rautatiekalustoa, jopa panssarijuna. Wikipedian suomenkielisessä artikkelissa "Tsekkoslovakian Legioona" näkyy pikkukuvassa jopa yksi epäilyttävän suomalaisen näköinen umpivaunu. Englanninkielinen artikkeli "Czechoslovak Legion" on laajempi ja eri kuva-aineistolla. Panssarijunasta on siellä kuva. Tuo panssariauton kylkeen maalattu nimi "Janosik" viittaa slovakialaiseen myyttiseen kansansankariin, sikäläiseen Robin Hoodiin. Auto on ehkä englantilainen Austin-panssariauto, joita venäjälle oli toimitettu sodan (I) kuluessa paljon ja kuvan ottohetkellä siis "vapautettu" alkuperäisiltä omistajiltaan. Autoa on mahdollisesti muutettu jollain tapaa. Tai se on muuttunut jonkin sodan sattuman seurauksena. |
||||
|
19.01.2015 22:43 | Heikki Jalonen | ||
| Kiitos Hannu tästä detaljikuvasta! Erikoinen ratkaisu on Valmetilla kehitelty. Minkähänlainen joustolaite tuonne koukun sisäpäähän on saatu mahtumaan, tilat normaalikapselille taitavat olla aika niukissa. Vapitissa on tallella alkuperäinen lepohaarukka eikä pupuvipua - harvinaisempi tilanne nykyään. | ||||
|
15.01.2015 13:06 | Heikki Jalonen | ||
| Se on tämä digitaaliaika. Toista se oli ennen: jos infonäyttö kaatui, se vain yksinkertaisesti nostettiin takaisin pystyyn ja jatkettiin lukemista. Kaatumisen syykin oli yleensä helposti diagnostisoitavissa: kova tuuli. Ja hiiriajuriksi riitti pelkkä kissa, ei tarvittu jaettua PS/2 ajuria. Kellolähteitä oli sen sijaan vain isommilla asemilla, siellä Tiima-Vikke kaupitteli aseman kongissa "hyvää ja halpaa rannekelloa, aitoa dupleeta, on kiviä ja kantoja, ei tuntia kauaa käy..." |
||||
|
13.01.2015 14:12 | Heikki Jalonen | ||
| Tosi on: Valon Koneen VK-kuorimakone, jossa kuorilietso. Se se luultavasti on - sillä olisi jopa hyötykäyttöäkin tuolla vielä. TM autotunnistuskisoja kokeilin joskus vain omaksi huvikseni. Osumatarkkuudella noin 90%. Vaan sillähän ei niissä kisoissa olisi vielä pärjätty - 100% pinnan kavereita oli edellä aivan liikaa... Onkohan tuosta Voivotista kellään sellaista kuvaa, jossa nuo Valmet-Multi-kytkimet kunnolla näkyisivät alkuperäisessä muodossaan? On nimittäin ainakin minulle ihan uusi luku Härmälän saavutusten saralla... Tuolla Magiruksen takana näkyy muuten jokin vanha laiva, mahdollisesti semmoinenkin erikoisuus kuin asuntolotja. Tai ehkä niputtaja. Tai lotja ja hinaaja. Kaikki luultavasti jo viimeisellä rannallaan? Olisiko tunnistusvinkkejä? |
||||
|
|
12.01.2015 13:29 | Heikki Jalonen | ||
| Opel Rekord Caravanissa (samoin kuin Sedaneissakin) pitäisi selvemmin näkyä ikkunalinjan nousu juuri takapyörän kohdalla; kolapullovekki niissäkin. Tuossa autossa ikkunoiden alalinja on viivasuora. | ||||
|
|
12.01.2015 13:13 | Heikki Jalonen | ||
| Olisikohan veivarilla ollut öljyjen lämpöongelmia (ehkäpä vaihteistossa) ja saanut siksi nokalleen jonkinlaisen öljynjäähdyttimen? Puutavarankuomausauton alustana on Magirus-Deutz "kanttinokka" neliveto, luultavasti Mercur 120. Tuolla ulkonäöllä vuosimalli voisi osua noin välille 1959...63. Auton käyttökätevyyttä tiheää siirtämistä vaativassa purkauskäytössä parannettu nokkelasti: kuljettajan ovi on täysin tarpeettomana poistettu. Ford Taunus Turnier on hieman piilossa, mutta se voisi olla P7-mallisarjaa 1969...71 koska kuvassa ei näy 1967..68 "välimallin" tyypillistä kolapullovekkiä eikä vanhemmille P3-malleille ominaisia taka-yläkulmavaloja. Pikku-pikku vaakuna etulokasuojan takareunassa jopa vinkkaisi, että kyseessä olisi vöyreämpi 20M-malli V6-koneella. Ja arvaus: pf. tottakai! Männyntarrin takana ujona piilottelee ilmeisesti jonkin sortin traktorivetoinen ja -käyttöinen laikkahakkuri - mitä sekin tuolla lanssilla sitten tehnee? Veneitä on vielä kovin vähän - ajat olivat kovempia ka kansa köyhempää... |
||||