Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.12.2014 23:27 | Jorma Toivonen | ||
| Kovin uskotellaan, että tässä olisi uusi akselinlaakeri Dr12-veturiin vaurioituneen tilalle, kuten Mikko tuolla aluksi jo arvailikin. | ||||
|
19.12.2014 23:43 | Jorma Toivonen | ||
| Pienehkö selvennös tuohon Kimmon kommenttiin (18.12.-14 klo 00;57) Dr16:n paineilmakäynnistyksestä. Apukompuran painerajat ovat n. 24 - 28bar:a, joskus saattaa käynnistyä 15bar:kin. Paineilma johdetaan vain V12-moottorin toisen puolen sylintereille ("A-puoli"). | ||||
|
19.12.2014 00:18 | Jorma Toivonen | ||
| Tuossa Tapion linkkaaman kuvan kommenteissani tulikin mainittua kaikki, mitä tuosta tornista mieleeni juolahti uudelleen... | ||||
|
18.12.2014 23:30 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllä tuo aika sopii hyvin junalle. Tosin aikataulun mukaan tulo Toijalaan taisi olla 10;20 ja jatko 10;25. Valkeakoskella oli juna aamuisin valmiina, veturi junan eteen, jarrujen tarkastus ja matkaan. Taukoa pidettiin Toijalassa odotellen sopivan raon aukenemista, jotta pääsisi luikahtamaan muun liikenteen sekaan, aika yleisesti noin 09;45. | ||||
|
18.12.2014 00:29 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Eljakselle numerointien selvennyksestä. | ||||
|
|
17.12.2014 23:54 | Jorma Toivonen | ||
| Eljaksen kysymykseen (17.12. klo 01;06) voisin vastata, että tulihan noita tapahtumailmoituksia aikoinaan raapusteltua. Myöhään jäännin syy ja tapahtumaan kulunut aika, sekä pääte-asemalle tulon aika. Väliaikatietoja harvemmin tuli kirjattua ed. kuljettajien tarkkuudella, jos ollenkaan... Jälkeenpäin erittäin harvoin kyseltiin "perään", mikäli ilmoitus (muistaakseni vapaa-ehtoinen) jäi tekemättä. Ennemmin ylemmällä taholla seurattiin mielenkiinnolla, mikäli "Lahden lättä" pysähtyi aamuisin "lasitehtaan kohdilla", tai H-linnan aamulättä "Valtion pukutehtaalle" johtavan polun varteen (jopa H-linnan asemapäällikkö vaivautui matkustamaan aamuvarhaisella junalla Riihimäeltä, todistaakseen kielletyn tapahtuman,,, niin ja vaatiakseen kuljettajan "päätä vadille"). Mielenkiintoisia nuo Eljaksen tiedot sotasaalisvetureista. Tarkoittavatko nuo eri vaihto-ehdot Tr3:n junapainotaulukossa keliolosuhteita? |
||||
|
|
17.12.2014 23:35 | Jorma Toivonen | ||
| Dr13-vetoinen juna on tullut Valkeakoskelta numerolla T3556 ja jatkaa Riihimäelle numerolla T3652. Dr12-vetoinen "myrkkyjuna" on pantu erikseen kulkuun sähkeaikataululla. Mikäli on menossa myös Riihimäen suuntaan, käytettiin numerointina T369x ja Ri-Tl välillä junan numerona yleisesti oli 209x. Myös ennakolta kulkuunpantu veturi sai numeronsa em. numeroinneista. Aikataulukirjasta ei tietoja noista junista saanut, vaan kuljettaja sai kaukokirjoittimen napsuttaman sähkeen mukaansa. Tuohon aikaan taidettiin N-liitosta tuoda ammoniakkia Uuteenkaupunkiin (?). Junien sn oli 50km/h ja mukana seurasi vaunumies omassa vaunussaan. Liukulaakereiden lämmöt tarkastettiin kerran Ri-Tl välillä ja kahdesti Ri-Kv välillä (olikohan Järvelä ja Uusikylä). |
||||
|
17.12.2014 00:05 | Jorma Toivonen | ||
| Tarkkaan on joku neitokainen naputellut aikoinaan 1030:n junatiedot muistiin "Eljaksen arkistoon". Tuskin jokaisesta varikon veturista tuollaista listaa pidettiin - "uutuuden viehätystä"?? Ainakin minulle mielenkiintoista tutkailtavaa. | ||||
|
|
16.12.2014 23:59 | Jorma Toivonen | ||
| Mielenkiintoisia tiedoituksia putkahti taas kerran Eljaksen arkistosta. | ||||
|
Kuvasarja: Porkkanan kunnostuksen vaiheita |
14.12.2014 23:15 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Juhanille hienoista kuvista projektin etenemisestä ja tiedollisista kuvateksteistä. | ||||
|
12.12.2014 00:35 | Jorma Toivonen | ||
| Sattuipa oletuskuvaksi tupsahtamaan tämä Keräsen Tapion otos Hyvinkäältä. Junan numero melkoisella varmuudella T1833 (vai JK1833?), mutta kuitenkin JK1826:n paluuvuoro Lohjalta Riihimäelle. Hyvinkääläinen vaihtotyöhenkilökunta on jäämässä pois kyydistä. Toinen Dv12 on kaapattu mukaan päivän työnsä Lohjalla tehtyään. Veturi jäi aamun T1806:sta päivystämään Lohjan seudulle (mm. satama, Muijala, ehkä Kirkniemessä käynti - taisi olla raide Katepalillekin vielä tuolloin). Lohjalla oli oma vet.miehistö. Pari kertaa taisin olla päivän kommennuksella aikoinaan Lohjalla - ei kiireitä, vähällä käytöllä ollut lepohuone/varastotila aseman yläkerrassa, jossa saattoi hieman lepuutella kehoaan "ruokatunnin" ajan. | ||||
|
11.12.2014 00:15 | Jorma Toivonen | ||
| Normaalia mittavampi tuo Kv:n lumiaura? | ||||
|
09.12.2014 15:40 | Jorma Toivonen | ||
| Junan numero 10814. | ||||
|
09.12.2014 15:40 | Jorma Toivonen | ||
| Junan numero 10813. | ||||
|
09.12.2014 00:06 | Jorma Toivonen | ||
| Muutama havainto tuohon Eljaksen 8.12. klo 16;04 lähettämän viestin ensimmäiseen dropboxiin - Kv:n veturikierrot, Tr2 (Riihimäen ajelut): 2071/2218: 2.6.-61 vet. 1304 läpi, 18.6.-61 veturi vaihtui 1304/1305, 26.8.-61 vet. 1304 läpi (paluujuna 2214). 2233/2210: 7-8.6.-61 vet. vaihtui 1304/1307, 22-23.6.-61 vet. 1307 läpi, 27-28.8.-61 vet. vaihtui 1300/1309 (Ri-Kv juna 2229), 30-31.8.-61 vet. vaihtui 1307/1308. 2229/2208: 31.5.-61 vet. vaihtui 1301/1305, 15.6.-61 vet. 1303 läpi, 30.7.-61 vet. 1303 läpi. Melkoisen vähän Kv:n kalusto liikkui länteen (poislukien Tr2 ja Dm4). |
||||
|
08.12.2014 11:36 | Jorma Toivonen | ||
| Kyseisellä boxilla konnari antaa kuljettajalle lähtövalmiusilmoituksen. Laiturin päässä alkaa vilkkumaan "A"-kirjain merkiksi tästä ("Avgång"). Kuljettajan ei tarvitse tiirailla ruuhkaiselle laiturille käsi-opastetta. Myös muitakin toimintoja voidaan boxilla hoidella? Ilmeisesti konnari näkee siitä myös, onko juna lähtövärit valmiina. | ||||
|
|
06.12.2014 23:21 | Jorma Toivonen | ||
| Täysin epävirallinen otos erään riihimäen kuljettajan työkirjoista vuosilta 1956 - 1961 (Ristot olivat harvinaisia Riihimäellä raskaassa tavarajunakäytössä - vain yleensä konepajan palautukset tai korjaukseen ohjaukset). Ri - Lh/Kv - Ri 72 matkaa Tr2:lla, keskimääräinen junapaino 956tn:a, vaihtelut 265tn - 1300tn (yli 1200tn:n junia 16kpl). Ristoilla vain 5 matkaa, keskim. junapaino 966tn:a, vaihtelu 730tn - 1087tn (yli 1000tn:n junia 2 kpl). Ri - Tl/Tpe - Ri 56 matkaa Tr2:lla, keskim. junapaino 898tn:a, vaihtelut 178tn - 1300tn (yli 1200tn:n junia 16kpl). Tr1:llä 24 matkaa, keskim. junapaino 928tn:a, vaihtelu 336tn - 1098tn (yli 1000tn:n junia 12 kpl). Ri - Psl - Ri 19 matkaa Tr2:lla, keskim. junapaino 910tn:a, vaihtelut 245tn - 1300tn (yli 1200tn:n junia 5kpl). Tr1:llä 5 matkaa, keskim. 726tn:a, vaihtelu 603tn - 875tn. Jonkin verran pelkkiä veturien siirtoja ja unohdettuja junapainoja, joita ei huomioitu. |
||||
|
Kuvasarja: Turveratoja Latviassa |
06.12.2014 00:02 | Jorma Toivonen | ||
| ... ja Robertin kiinnostava kuvasarja jatkuu edelleen... | ||||
|
05.12.2014 23:56 | Jorma Toivonen | ||
| Lieköhän tällä jonkinlaisia sukulaisuus-suhteita Fenniarailin tilaamaan veturiin https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=7779.0 ? | ||||
|
|
05.12.2014 23:51 | Jorma Toivonen | ||
| Pikainen tutkailu riihimäen miesten ajeluista Tr2:lla: Psl:n keikalla veturi oli hallussa (aloitus/lopetus) n. 8 tuntia, kahden tunnin käännöllä. Kouvolan ja Tampereen käynnillä aikaa vierähti 16 tuntia - lepoaikaa yleensä nelisen tuntia, sama veturi useimmiten mennen tullen. Ilman lepoa aikaa vierähti 12 tuntia. Tr2:n aloitusaika oli 1;45 tunnin luokkaa ja lopetus 1;10. | ||||
|
05.12.2014 00:54 | Jorma Toivonen | ||
| Tottahan toki kiinnostavat myös nämä ulkomaiden kalustot. En lainkaan laita pahakseni, mikäli Eljas paljastaa tietojaan tästäkin. | ||||
|
|
05.12.2014 00:37 | Jorma Toivonen | ||
| Hienoja kuvia näköjään löytyy Erkin "kenkälaatikosta", kiitokset Reinolle esillepanosta. Oletan, että moni lämmittäjä aikoinaan mielellään otti työkalukseen Tr2:n, vaivalloisen rasvauksen jälkeen saattoi nostaa "jalat pöydälle", mikäli hiilensyöttö oli oikein säädetty. | ||||
|
Kuvasarja: Turveratoja Latviassa |
05.12.2014 00:22 | Jorma Toivonen | ||
| Robertilta mielenkiintoinen kuvasarja videoiden kera. | ||||
|
05.12.2014 00:19 | Jorma Toivonen | ||
| Tuon hetkistä tilannetta en tiedä, muistelut alkavat vasta 1970-luvun alkuvuosilta, jolloin Viinikasta junat siirtyivät ensin Perkiöön ja vasta sieltä pääraiteelle https://vaunut.org/kuva/43168 . Viinikasta Perkiöön on pienehkö nousu. Joulukuu 1978, nuorehkolle kuljettajalle kohti Riihimäkeä (T3644) annettiin konepajalle matkalla oleva Dr12 (2228), josta oli erotettu 1-3 ajomoottoriryhmä, toki junapainoakin oli alennettu vastaavasti 874tn:iin, jonka vajaatehoinen veturi teoreettisesti olisi pystynyt kuljettamaan. Viinikasta nousu kesti ja kesti (30min:a)... juna liikkui, muttei edes Hassler tikittänyt. Perkiössä joutui veturimiehistö tunnustamaan, etteivät saa junaa taidoillaan koskaan Riihimäelle. Muutama vaunu pätkäistiin perästä pois (240tn:a), mutta siltikään ei veturilla pystynyt pitämään aikataulun mukaista ajo-aikaa, mutta kotiin lopulta pääsimme. Teoria ja käytäntö, kokemattomuus ja kokemus kohtasivat tuolla kerralla karusti toisensa... Sattuihan noita mielenkiinnottomia tapahtumia uran aikana. |
||||
|
|
04.12.2014 00:12 | Jorma Toivonen | ||
| No perskule sentään... todella hieno kuva "Runskista" oivallisen muistelun kera. | ||||
|
04.12.2014 00:00 | Jorma Toivonen | ||
| Jonkin verran (harvoin) ajeltiin etummainen MGO sammutettuna meluhaittojen vähentämiseksi, mikäli junapaino sen salli. Alkujaan ohjaamoiden lämmityksestä huolehti oma webasto, joten siellähän tarkeni työskennellä, vaikka päämoottorin jäähdytysvesi viilentyikin. MGO:n lämmityswebastossa oli/on myös matkalämmitys asento, jota käytettiin myös, varmuuden vuoksi, kovemmilla pakkasilla moottoreiden ollessa käynnissä (keltaiset merkkivalot ajopöydässä). | ||||
|
30.11.2014 23:14 | Jorma Toivonen | ||
| Ville, ei minun takiani kuvia kannata retusoida. | ||||
|
30.11.2014 23:12 | Jorma Toivonen | ||
| Valitettavasti sulakkeen pöyräyttely ei tällä kerralla auttanut, vaan jouduimme turvautumaan vaihtoon (samantien vaihtui myös valonheittäjän sulake parempikuntoisempaan). Onneksi vara-osat löytyivät sieltä mistä ennenkin. | ||||
|
|
30.11.2014 01:00 | Jorma Toivonen | ||
| Moni matkalaisista arvuutteli erikoisesta järjestelystä raiteella 2, mutta onneksi vaustaukseni tueksi löytyi varmennus "kaimalta". | ||||
|
|
30.11.2014 00:41 | Jorma Toivonen | ||
| Ville, nykyään yleistä pahennusta suorittavan henkilön kuvan olisit voinut rajata pois kuvan oikeasta reunasta - salaillen yritin paheksuutta aiheuttavaa tapaani toimittevani - mutta ainut (tai yksi niistä) tallentui yleiseen jakeluun. Toivottavasti täytti matka ennakoidut toiveesi? |
||||
|
|
30.11.2014 00:29 | Jorma Toivonen | ||
| Ei Gunnar pystynyt vaikuttamaan tuohon valohössötykseen... "Pientä" korjalitavaa oli tuossa 2038:ssa päivän aikana, lähinnä testiajoa suoritti asemalla päivän päätteeksi. Myös Dr12 2216 käväisi hieman nokkaansa näyttämässä illalla tallistaan. Jorma oli koko päivän mukana kaikilla lätän matkoilla... Ville, olitko se sinä, joka keskeytti kuvaus-session kuljettajan testaillessa Vilppulassa Dm7:n merkinanto-opasteita ? Gunnar on "vanhan kansan kuljettajia" - potenttiaalisia matkustajia ei koskaan jätetä laiturille. |
||||
|
|
29.11.2014 23:40 | Jorma Toivonen | ||
| Junan numero 1923. "Piilossa" olon aikana suoritettiin myös henk.kunnan polttoainetäydennys Ek54:llä. Mutta, mutta, jotain erikoista on tapahtunut lätän etupään valoille, vai onko? | ||||
|
28.11.2014 00:31 | Jorma Toivonen | ||
| Muutaman vuoden myöhemmin (v. 2012) Siemens esitteli varsin pienelle ja mitättömälle seurueelle InnoTrans-messuilla Vectroniaan https://vaunut.org/kuva/77666 , https://vaunut.org/kuva/77669 | ||||
|
27.11.2014 00:07 | Jorma Toivonen | ||
| Tuosta Tonin linkkaaman piirrustuksen selityksistä en mitään ymmärrä, mutta "Veli-Venäläinen" on keksinyt vähentää ohjaamon vetoisuutta - ulko-ovista pääsee vasta tuulikaapin kautta kuljettajan-/kone-apulaisen työtilaan (M62-sarjassa vastaava järjestely?). Ruotsalaisissa Rc-vetureissa on suunnittelu jäänyt puolitiehen - toinen ovi ohjaamoon, vastakkainen ovi koneistotilaan. | ||||
|
26.11.2014 00:01 | Jorma Toivonen | ||
| Tämän pienen sarjan yksilö on saanut turvakseen seesteisen elämän ehtoon Haapamäen veturipuistossa - no, hieman meikkauksen tarvetta saattaa tarvita https://vaunut.org/kuva/95655 verrattuna 1990-luvun kuosiin https://vaunut.org/kuva/47409 , https://vaunut.org/kuva/43932 . Näitä Pr:n kuvia katsellessani, tuli esiin kuva Hyvinkään konepajalta https://vaunut.org/kuva/43012 - uskaltautuuko kukaan nykyinen harrastaja tunnustamaan tutkailunsa tuolloin? Lähes yhtä pienen sarjan yksi yksilö maatunee konepajan raiteistolla pressujen alla vielä kauankin... |
||||
|
25.11.2014 00:11 | Jorma Toivonen | ||
| Mikähän lienee RO:lla ajettavien vaihtotyöyksiköiden sn? Annetaanko ratapihahenk.kunnalle mm. koulutus JKV-laitteiston käytöstä esim 50km/h:n nopeudella tapahtuvan vaihtotyön mahdollistamiseksi? Topin (24.11.-14 klo 17;19) kommentin loppusanoihin voisi liittää muutamat (useat) Dv12:a (Dr14) suuntalaatikot,,, vahvistamattoman huhun mukaan saattaa Dv12-parin apuveturin pöyriin syntyä erittäin kuuluvat lovet jossain tilanteessa jne... Näitähän ei tietenkään voida julkituoda kustannuserinä RO:n erinomaisuutta mainostettaessa (ainakin kuljettajan, joka hallitsee veturin toiminnan paikan päällä, pienoinen palkka säästetään). |
||||
|
24.11.2014 23:53 | Jorma Toivonen | ||
| Ainakin RO:n koeveturi Dv12 2710 on menettänyt oikeutensa radio-ohjaukseen jo aikoja sitten https://vaunut.org/kuva/84160 | ||||
|
24.11.2014 01:00 | Jorma Toivonen | ||
| Dv11/-15/-16 - sarjan vetureissa ei ollut vaihteiston ylinopeus-suojaa, mutta kyllähän todellisuudessa "veto lopahti" tuon kylkeen maalatun nopeuden saavuttamisen jälkeen. Muistaakseni (muisti on jo pehmennyt) jostain kuulin, että suurinta sallittua nopeutta määriteltäessä olisi 10%:n turvaraja (Dv12 M-vaihteella n. 140 km/h, T-vaihteella n. 95 km/h). Tosin huippunopeus paljastui vaihteiston ylinopeus-suojan asetuksista (helposti ruuvattavissa?). Kerran tuli kokeiltua veturilla 2637, kesällä 1979, nopeutta 125km/h + 10% +++ - hyvin kulki. Toisaalta taasen Dv12:n vaihteiston ylinopeus-suoja toimi parisen kertaa "lehtikelillä" moitteettomasti, varomattamasti tehoja lisäillessä, ympärilyönnin jälkiseuraamuksena jarrujohdon tyhjentyessä - toisella kerralla paikallis-bussin kuljettajalle avautui toivottu "tupakkitauko" odotellessaan tasoristeykseen yllättäen pysähtyneen tavarajunan matkan jatkumista. | ||||
|
22.11.2014 00:29 | Jorma Toivonen | ||
| Sr1:n ajopöydän lukitus joko avaimella https://vaunut.org/kuva/73362 , tai avaimella poistettiin erillisen kytkimen lukitus https://vaunut.org/kuva/50421 . Alunperinhän ajopöytä otettiin haltuun junanlämmityskontaktontaktorin kytkemisen yläpuolella olleella kahvalla (ruuvin reiät). | ||||
|
|
22.11.2014 00:00 | Jorma Toivonen | ||
| MM:n kommenttin loppulause 20.11. klo 19;09. Tallipäivystäjän avainten luovutus lähtevälle miehistölle oli vain symbolinen ele. Välillä "avain-nippu" koostui pelkästä pahvilapusta (joku ei ollut muistanut palauttaa), tai kilon verran painavasta nipusta, johon kukin oli vuorollaan lisäillyt vanhan aittansa avaimia (yksikään ei sopinut mihinkään veturin lukkoon) - tärkein oli veturin tunnistenumeron löytyminen nipusta. Tuolla "naulakosta riippuvalla" numerolla tallipäivystäjä pystyi hieman seuraamaan kaluston paikallaoloa. Vasta Sr1-sarjan nipuista löytyi avain lukittuun ulko-oveen ja ajopöydän lukituksen poistoon. Dm7-kaluston kokoonpanoihin ei löytynyt tietoa tallipäivystäjältä (Riihimäki), vaan huoltokuljettajien "moikan" seinällä olevaa listaa tutkaillessa löysi kalustonsa numerot ja sijainnin. Toki vetokaluston tärkeimpiin lukittuihin paikkoihin löytyivät avaimet yksikön päältä. Höyrykoneiden tendereissä taisi olla pari lukittua luukkua, jotka tp:n antamilla avaimilla sai auki? | ||||
|
Kuvasarja: Moldova |
20.11.2014 01:01 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Maurille kuvasarjalle "tuntemattomasta valtiosta". | ||||
|
20.11.2014 00:52 | Jorma Toivonen | ||
| Eräs mukana ollut "salainen agentti" haluaisi tuoda julki mielipiteensä kauttani tapahtuneesta nimimerkillä "toinen myöhemmin alueella käyneistä selvitysmiehistä": "Miksi armeijan varikolle pääsy oli kielletty? Varikolla on (tai ainakin siihen aikaan oli) runsaasti ammuksia. Jopa niin paljon, että vuosia myöhemmin alueella raivonneen metsäpalon takia pelastuslaitos määräsi Parkanon radan liikenteen keskeytettäväksi - syynä mahdollisten räjähtävien ammustarvikkeiden junille aiheuttama vaara. Itse Parkanon rata on sentään jonkin verran kauempana. Ei sinänsä ole mitenkään ihmeellistä, jos "luvaton tunkeutuminen" aiheuttaa säpinää. Lieköhän missään päin maailmaa vapaata pääsyä tällaisille armeijan asevarikoille? Sitähän voisi joku näistä nipottamista ihmetelleistä käydä kokeilemassa vaikka erilaisten järjestelmien toimivuudesta Venäjällä tai USA:ssa tai vaikkapa naapurissa Ruotsissa. Vaikka radan molemmin puolin on kieltokylttejä, ne eivät sinänsä kiellä raideliikenteen etenemistä. Onhan vastaavia kieltomerkkejä radan varrella muuallakin, tosin aika harvoin molemmin puolin rataa. Oikea ratkaisuhan olisi ollut radan sulkeva puomi tai portti varustettuna ajokieltolevyllä (kuten paikalla ollut armeijan edustaja tietämättään arvasikin). Tällaistahan ei raiteella ollut. Tuskin vuorossa ollut tai paikalle hälytetty armeijan henkilöstö on ollut kovinkaan tietoinen rautatieliikenteen vaatimista merkeistä, vaan on ollut siinä uskossa, että alue oli aukottomasti kieltoalutta." |
||||
|
18.11.2014 00:29 | Jorma Toivonen | ||
| 1960-luvulta ei löydy tietoja, mutta 1950-luvun puolivälin jälkeen Riihimäen "paikkuvuorossa" olivat Hv2-junat pohjoiseen: 233/238 (Tpe 11;15-14;10 / 15;22-18;55), 231/236 (Tpe 9;25-12;31 / 14;12-17;13) - 31.5.1956 junassa Pm:n Hv2 684, 237/232 (Tl 18;46-21;11 / 5;40-7;36) - 13.4.1958 Hk2 448. 60-/70-luvun vaihteesta muutama merkintä junaparista 409/402 Ri-Tpe-Ri (6;57-10;19 / 14;15-17;11): 12.8.-69 Tr1 1072, 12.3.1970 Tr1 1095, 13.4.1970 Tr1 1051, 20.4.1970 Hr1 1010. |
||||
|
17.11.2014 00:02 | Jorma Toivonen | ||
| Korjaanpa taas kertaalleen virheellisiä kommenttejani, unohdetaan raideristeys ja hyväksytään Kimmon mainitsema risteysvaihde https://vaunut.org/kuva/43168 . Niin ja mainitsemani vaihdekoppi on tietysti "Perkiö", "Etelähän" sijaitsee laskumäen tienoilla? | ||||
|
|
16.11.2014 00:41 | Jorma Toivonen | ||
| Tosiaan hieno kuva. "Riihimäen miehet" täydentävät varastojaan ennen kotimatkaa. Hv2 586 taisi olla Riihimäen kirjoilla tuolloin? | ||||
|
|
16.11.2014 00:36 | Jorma Toivonen | ||
| Aloittajalle oli varsin haasteellinen tuo Perkiöön tulo (omakoht. kokemuksiakin) - alamäki, sn35-vaihde ja välittömästi "Etelän?" vaihdekopin tienoilla nousu. Ensimmäisillä k.a.-reissuilla oli hieman "hätähinen" kuljettaja, ei onnistunut jarrutus "nappiin", joten junan vauhti hiljeni huomattavasti alle 35:n - tehoja "Huruun" (2215) riittävästi +++, onneksi kaikki pyörät löivät ympäri yhtä-aikaa (ei kuittauksia), hiekkaa pidon parantamiseksi ja nuorehko koneapulainen seurasi kauhulla pyöristä lähtevää kipinäsuihkua - perässä 1200tn:n "bensajuna". Oliko lähteville junille "oma reitti", jossa oli raideristeys, joka alensi nopeuden 85:een?? |
||||
|
|
14.11.2014 23:45 | Jorma Toivonen | ||
| Junan numero T2429 Ri-Tpe (15;25 - 18;40), hinattavassa veturissa (Tr1 1077) miehistönä vain lämmittäjä - taisi "piruuttaan" toisinaan vauhdittaa junan kulkua... | ||||
|
14.11.2014 00:27 | Jorma Toivonen | ||
| Onpa melkoinen viritelmä! "Vanhoina hyvinä aikoina" vaihtotyönjohtajan velvollisuuksiin kuului tarkastaa myös kuorman turvallinen lastaus, ennenkuin vaunua alettiin siirtämään kuormausalueelta. Viimeistään junan matkakuntoisuuden tarkastuksessa olisi pitänyt myös kiinnittää huomiota lastin vakavuuteen - tarkastukseen, ainakin ennen, kuului paljon muutakin, kuin pikaisesti suoritettu jarrujen koettelu. Matkan aikana monilla asemilla suoritettiin ohittavien junien tarkkailua henkilökunnan toimesta junan molemmin puolin - suorittaja aseman puolella ja asemamies "metsän puolella" - mm. tällaisten tapausten eliminoimiseksi. Tällä kerralla taidettiin selvitä tuurilla perille asti, vai otettiinko vaunu Kouvolassa uudelleen kuormattavaksi? |
||||
|
10.11.2014 23:53 | Jorma Toivonen | ||
| Kommentti 8.11.2014 klo 20:46. Eipä ole kukaan uskaltautunut ratkaisemaan Hannun arvuuttelua. Seuraava Hannun kommentti (klo 21:27) "tiputtelusta", tuntuu melkoiselta "mainoslauseelta". Hieman tutkailin lätän jäähdytysjärjestelmän yksinkertaista kaaviota. Jos putkessa kaasuakin virtailee, täytynee sen olla tuo putki, joka päättyy tuonne... Markku: Ei ole putki kammen liikeradan tiellä, vaikka läheltä viistää (kuvakulma saattaa vääristää todellisuutta). En tiedä, onko jälkeenpäin asennettu poistamaan havaittuja ongelmia, mutta varmaankin varsin varhaisessa vaiheessa havaittu oivalliseksi ratkaisuksi esiin tulleisiin probleemoihin. |
||||
|
10.11.2014 23:30 | Jorma Toivonen | ||
| Robert: Emme käyneet katsomassa kapearaiteista, eikä meillä ollut vihiäkään moisesta. | ||||
|
|
09.11.2014 00:18 | Jorma Toivonen | ||
| Kuten Hannu tietää, meikäläisen tietämys lätän tekniikasta on hieman niin ja näin, jotenkin saan sen liikkeelle ja tarvittaessa jopa pysähtymäänkin. Penkkien aluset ovat jääneet tonkimatta (tuonkin vivun löysivät nuoremmat ja uteliaammat) (moottoripään toinen lyhyt penkkirivi). Mutta, kupariputki suojattuna jonkinlaisella "potkusuojalla"(?), tuskin liittynee Mikon mainitsemaan hukkaveden poistoon, ehkä kuitenkin jonkinlaista nestettä putkessa kulkenee? | ||||